Yleisilmailu

Tetra

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Millaiset kulut vesitasosta tulee verrattuna muihin vastaaviin koneisiin?
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
[QUOTE="Tetra, ...kulut vesitasosta tulee verrattuna muihin vastaaviin koneisiin?[/QUOTE]
Pilotilla tulee olla vesilentokelpuutus. Lentokokemusta on oltava vähintään 75 h ennen kelpuutusta. Lennonopettajan kanssa 7 h vesilentoa, sisältää 40 lentoolähtöä ja laskua veteen. Tarkastuslento. Tästä aiheutuu noin 1000 euron koulutuskustannus. Kellukesarja koneeseen maksaa helposti noin 5000 euroa. Kone vie enemmän polttoainetta kellukevarustuksessa ilmanvastuksesta johtuen.
Joissakin kellukesarjoissa on myös sisäänvedettävät pyörät maalle lasketumista varten. Jos tuollaisen hankkii, laskeutumispaikkoja Suomen kaltaisessa maassa on loputtomasti. Osalla kellukesarjoista voidaan myös operoida lumesta.

edit: Noista kuluista vähän lisää. Juttelin kerran erään Cessna-kuskin kanssa vesilentämisen kuluista.
Sanoi ison Cessnan hörppäävän vesilentovarustuksessa 60 litraa tunnissa, 100 oktaanista, maksanee noin 3 euroa/litra. Ei aivan halpaa lystiä. Ultran tuntikulutukseen voi lisätä noin 2/h, eli vie pyöräkoneena jonkun 14 l/h, vesikoneena 16l/h.
 
Viimeksi muokattu:

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja

Vesilentämisestä vielä:
Kuvassa amfibio-kone tulossa laskuun veteen pyörät alhaalla, uskoakseni sekunti tuon jälkeen on seurauksena ollut salamannopea jättikaputti ja kone katolleen..

Vesilentäminen sisältää riskejä, joita pyörävarusteisella koneella ei kohdata.
Laskeutuminen veteen tehdään ns. moottorilaskuna. Moottorilla sopivasti vedättämällä kone tuodaan tasaisella vajoamisnopeudella nokka selvästi horisontin yläpuolella laskuun.
Kone lentää laskeutumisen loppuosan , eli vajoaa sekä istuu veteen asennossa, jossa pyöräkoneella tehdään loppuveto.

Veteen korkeuden arvionnin vaikeuden takia loppuvetoa ei erikseen tehdä. Jos vedät liian matalalta ja myöhään, ponttoonin kärjet ottaa veteen ensin, kone katolleen.
Jos vedät loppuvedon liian korkealta, kone jarruuntuu liian nopeasti ja taas katolleen. Jos koneen ponttoneissa on maaoperointia varten pyörät ja ne ovat veteen laskussa jääneet alas, kone katolleen.
Vesilentämisessä pelastusliivivarustus koneessa matkustaville onkin pakollinen.

Kaskovakuutus vesikoneseen on näiden riskien takia selvästi kalliimpi kuin pyöräkoneeseen. 10 vuotta vanha ultran arvo on noin 30.000 euroa. Sen kasko pyörävarusteisena maksaa vuodessa noin 1500 euroa. Kellukkeilla sama kone: kaskon hinta vähintään 3000 euroa ja jotkut yhtiöt hinnoittelee tietoisesti kaskonsa niin yli, etteivät niitä varmasti tarvitse myydä. Pyyntö vuoden kaskosta voi olla 10.000 euroa, kone vesilentovarusteisena.

Peilityynen vedenpinnan yläpuolella on taysin mahdotonta tietää, onko kone metrin vai kymmenen metrin korkeudessa. Laskeutuessa rannan suuntaisesti rannasta voi saada osviittaa. Korostan, (kuten Paavo M. Petäjä) siis moottorilasku aina veteen. Ja vesilentäminen vaatii kokeneen pilotin. Saattaa olla, että Trafi nosti tuota vähimmäis lentokokemusvaatimusta sataan tuntiin, en ole täysin varma, täytyisi tutkia Trafin sivuilta.

edit:
Tuossa yksi erittäin ikävä vesilentämisessä sattunut onnettomuus, joka johti kahden ihmisen kuolemaan.
Korkeuden arviointivirhe, toinen ponttooni nappasi kovassa nopeudessa kiinni veden pintaan.
http://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/ilmailuonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/ilmailu2013/l2013-04lento-onnettomuusvehmersalmella29.6.2013.html
 
Viimeksi muokattu:

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja

Luultavasti Israelista oleva pilotti menettää osittain tehot koneestaan ja tekee pakkolaskun.
Hänellä riitti kapasiteetti jopa radioliikenteen hoitoon, vaikka olivat matalalla. Ilmeisesti ammattilentäjä.
Pitää päänsä kylmänä ja hoitaa homman kotiin.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja

Toinen harrastelentäjän tekemä pakkolasku. Osittainen moottoritehon menetys lentoonlähdössä.
Kaveria pelottaa aivan tosisaan, mutta säilyttää toimintakykynsä, eikä tee idioottimaista takaisinkaartoa. Tuosta korkeudesta ei onnistu.
Laskee etusektoriin ja kävelee varmasti pois koneesta.
Menikö kalsarit pyykkiin, sitä tarina ei kerro.
Mutta pelostaan huolimatta hoitaa homman tyylikkäästi hänkin.:salut:
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja

Videossa on BRS:n (pelastusvarjon) laukaisuja nähtävissä. Toivottamassa tilanteessa sillä pelastaa henkensä, jos varjon ehtii laukaista.
Varjon voi laukaista täydessä vauhdissa, se kestää kyllä repäisyn.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Korostan sanaa moottorilasku vesi-ilmailussa. Taisi jäädä tässä tapauksessa tekemättä. Hyvä ettei käynyt pahempaa.

Yksi loukkaantui lievästi vesitasoturmassa Suonenjoella



Lentäjä loukkaantui tänään lievästi vesitaso-onnettomuudessa Suonenjoella.

Pelastuslaitoksen mukaan vesitaso oli kipannut nurin laskeutumisvaiheessa. Lentäjä sai kolhuja, mutta oli päässyt itse pois koneesta. Hänet haettiin veneellä ja vietiin tarkistettavaksi Kuopioon.

Pelastuslaitoksen mukaan turman syynä saattoi olla lentäjän virhearvio vesitason korkeudessa tyyneen veteen laskeutumisessa. Poliisi jatkaa onnettomuuden syyn tutkintaa.

http://uutisvirta.fi/uutiset/8271225-yksi-loukkaantui-lievasti-vesitasoturmassa-suonenjoella
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja

Pienkone putosi Vihdin Nummelassa tiistaina alkuillasta.
  • Laskeutumassa ollut pienkone putosi metsään Vihdin Nummelassa tiistaina hieman ennen seitsemää alkuillasta. Onnettomuudessa loukkaantui lievästi kaksi lentokoneessa ollutta ihmistä.
Päivystävä palomestari Jukka Ekholm Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo, että pienkone putosi Nummelanharjulle lentokentän viereen. Putoamispaikka on Ekholmin mukaan suositulla ulkoilualueella, ja myös tapahtuma-aikaan siellä liikkui paljon ulkoilijoita.

Kukaan ei kuitenkaan jäänyt alle.

"Oli onni onnettomuudessa. Koneessa olleet kaksi ihmistä loukkaantuivat lievästi, mutta tässä olisi voinut käydä pahemminkin", Ekholm sanoo.

Pahasti vaurioitunut pienkone jäi nojaamaan puuta vasten.

Poliisi selvittää onnettomuuden syytä.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1305987402990

Coyotelta näyttää, ultra OH-U441, tuuria oli, aika pahasti on tökännyt.
Syy vielä tuntematon.

Edit: Zenair Zodiac CH 601 OH-U441
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ultrakevyiden kouluttaja kritisoi koulutuksen puutteita.

Kaveri puhui asiaa. Riittävä ilmanopeus joka tilanteessa, se on paras henkivakuutus.
Lennetään hitaasti ja matalalla. :( Puuskakeli, kellukevarusteinen kone ja vähän lentänyt pilotti, siinä on murhenäytelmän ainekset kasassa.

Lentämällä hitaasti kaarrossa, kuula kaarrosta poispäin kuulanverran sivussa eli kone sivuluisussa, katsellaan maisemia, nopeuden seuranta unohtuu ja hups, kaartosakkaus. Kellukeultra maksimipainoilla ja kaarrossa sileänä, sakkaa noin 100 km/h vauhdilla. Tuossa lentotilassa kone sivuluisussa kone kaatuu siiven kautta pystyyn ja jos korkeutta on vähän, alle 1000 jalkaa, niin adios. Pelastusvarjo varusteinen kone ja jos ehdit sen laukaista on ainoa toivosi.

Jos lennonopettaja puhui lähestymisnopeudesta Ikarus C42 B:llä (videonpätkässä oli se) 120 km/h, niin pitäisin sitä kaikesta huolimatta kovana.
Sen nopeusmittarin keltainen kolmio on 95 km/h, eli suositeltu lähestymisnopeus mimini. Ollaan loppuliussa tyynellä kelillä laipat 1:llä, taatusti riittää. Puuskakelillä tai maksimipainoilla ei riitä, pitäisin silloin noin 105-110 km/h, riittävien marginaalien säilyttämiseksi. Lyhyellä kiitotiellä tuo 120 km/h tuo ongelmansa, kone ei sovi kentälle. Nopeudella 95 lähestyminen, kynnyksellä tehot tyhjäkäynnille ja metrin korkeuteen liuku ja siitä loppuvedon aloittaminen niin tuo mahtuu 300 metrin pätkälle. Jos metrissä on vielä 120 km/h vauhtia, niin pitkälle menee. Jos kilometri baanaa edessä, no problems, jos 300 metriä, kiitotien päässä rytisee. Kun pääteline ottaa kiinni kiitotiehen laskussa, ihannetapauksessa nopeutta on 65 km/h eli kone on loppuvedon aikana sakkautettu alas kiitotiehen kohtauskulmaa kasvattamalla. Ja jos sakkautus tapahtuu päätelineen ollessa 1 cm:n korkeudessa kiitotien pinnasta, lasku on niin hyvä, että koneen kosketusta kiitotiehen ei huomaa.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Ei mikään uusi asia.
Aika monessa jutussa jo tuolloin oli nämä samat ainekset mukana.


Varsinkin niissä ilmavoimien varhaishistorian "lentävissä kangaspuissa." Menee vähän yleisilmailuteeman ohi, mutta aivan alussa koko lentotoimintahan oli muutaman tsaarin Venäjän palveluksessa lento-oppinsa saaneen jannun varassa. Sitten sisällissodan jälkeen ensimmäiset kuskit ja mekaanikot lähetettiin Saksaan koulutukseen. Mutta tästäkin huolimatta kyllä niitä hengen vieneitä kaputteja ajettiin tiuhaan tahtiin läpi 20-luvun.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ei mikään uusi asia.
Aika monessa jutussa jo tuolloin oli nämä samat ainekset mukana.


On muuten mielenkiintoinen kirjasarja. Löytyvät.
Jonkinlainen perversio kai sekin, että tällaiset onnettomuus/taistelukuolema -raportit kiinnostavat.
Huomiota kiinnittää, kuinka paljon sota-aikaan tuhouti/kuoli koneita ja lentäjiä koulutuksessa. Minulla on sellainen käsitys, että liittoutuneilla kuoli enemmän lentäjiä, tai ainakin tuhoutui enemmän kalustoa koulutusvaiheessa, kuin itse sotatoimissa. Voin olla väärässäkin, mutta mielikuva olisi näin.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Valio myrsky, puuskatuuli nyt 37 solmua lähimmällä lentoasemalla. Kevytilmailu näissä olosuhteissa olisi todella vaarallista. Jos joutuisi ultralla laskun sorvaamaan 37 solmua sivusta, saattaisi käsi hieman laskun jälkeen täristä.. laskusta kykenisi omin jaloin poistumaan paikalta noin 30 % todennäköisyydellä.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Valio myrsky, puuskatuuli nyt 37 solmua lähimmällä lentoasemalla. Kevytilmailu näissä olosuhteissa olisi todella vaarallista. Jos joutuisi ultralla laskun sorvaamaan 37 solmua sivusta, saattaisi käsi hieman laskun jälkeen täristä.. laskusta kykenisi omin jaloin poistumaan paikalta noin 30 % todennäköisyydellä.
Ai että olisi kuitenkin mahdollista nousta ja lentää ultralla, näillä keleillä? Edes teoriassa? Minä luulin, että se olisi täysin mahdotonta.
No niinhän se käytännössä on mahdotonta, tietysti :rolleyes:.
Muistan jostain sotakirjast lukeneeni, kuinka maasta seurattiin Fieseler Storchia kovalla myrskyllä ilmassa. Se pysähtyi kertomuksessa vastatuulessa paikoilleen jonkun kaupungin ylle, ja lähti hiljalleen taaksepäin tuulen mukana. Olisiko oikeasti mahdollista?
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Ai että olisi kuitenkin mahdollista nousta ja lentää ultralla, näillä keleillä? Edes teoriassa? Minä luulin, että se olisi täysin mahdotonta.
No niinhän se käytännössä on mahdotonta, tietysti :rolleyes:.
Muistan jostain sotakirjast lukeneeni, kuinka maasta seurattiin Fieseler Storchia kovalla myrskyllä ilmassa. Se pysähtyi kertomuksessa vastatuulessa paikoilleen jonkun kaupungin ylle, ja lähti hiljalleen taaksepäin tuulen mukana. Olisiko oikeasti mahdollista?
Kyllähän Storch lähes "leijui" ilmassa erittäin alhaisen sakkausnopeutensa ansiosta.



2013 kesällä näin Ruotsissa Örebron lentonäytöksessä kuinka kuski toi Piper Cupin laskuun sakkauttamalla koneen kentän pintaan. Oli kieltämättä huima temppu. Kuskina toimi ruotsalainen ilmailun ihmemies Mikael Carlson. Kuvan otin itse.

1.jpg
 
Viimeksi muokattu:

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kyllähän Storch lähes "leijui" ilmassa erittäin alhaisen sakkausnopeutensa ansiosta.



2013 kesällä näin Ruotsissa Örebron lentonäytöksessä kuinka kuski toi Piper Cupin laskuun sakkauttamalla koneen kentän pintaan. Oli kieltämättä huima temppu. Kuskina toimi ruotsalainen ilmailun ihmemies Mikael Carlson. Kuvan otin itse.

View attachment 6210
Hieno kuva.
Ja on eka kerta, kun näen Storkkin lentovideon. Kieltämättä maineensa veroinen ja näyttää hyvältä.
En nyt suoralta käreltä muistan Ikaruksen tehoja. Miten vertaisit Storkkia ja lentämääsi ultrakevyttä @Ikarus ?
Aina pitää kuulla lentäjän mielipide :D. Tuo lisäarvoa keskusteluun.

Tiedossahan on varmasti kaikilla, että Storkkia tehtiin siellä sun täällä sodan jälkeen.
Sammakonsyöjien Morane-Saulnier MS 500 Criquet. Moottoreitakin ollut käytössä muita tyyppejä.

 
Top