Ja varsinkin Stiller. Ja varsinkin Hazard. Ja Tervo.
Ei voi katsoa. EPEK.
Tuohon trioon kun vielä lisää trion: Veitola, Salminen, Enbuske....se on hallelujaa ja aamen.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ja varsinkin Stiller. Ja varsinkin Hazard. Ja Tervo.
Ei voi katsoa. EPEK.
"Demokratiamme ehdoton perusta on kuitenkin jokaisen kansalaisen yhdenvertainen asema kaikille saman lain edessä. Väärin ymmärretty "yhteisöllisyys" - eli erioikeuksien myöntäminen etnisille tai uskonnollisille ryhmille - merkitsee demokratian loppua.
Tämä on naurettavaa, että aletaan ajan hengen mukaista tyyliä pyytelemään anteeksi. Tintti seikkaili aikanaan neekereiden kanssa. Neekerit suukot oli brunbergin Neekerin suukkoja.... mikä Vittu tätä maata ja kansaa vaivaa. Neekeri ei ole haukkumista, vaan jos aletaan solvata tyyliin, "vitun neekeri" niin se ei ole kivaa ja joku voi ottaa kyllä nenäänsä sellaisesta...Huom! Rasistista materiaali tarjolla
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/0...rattelevan-epakorrektisti-ja-tartutti-hokemat
Katsomisen arvoinen Perjantai...(tulee jossain vaiheessa)
http://areena.yle.fi/1-3823492
Keskisarjalta tuuheita kommentteja
Vassari MustaLeijona tuttuun tapaan pihalla kuin tampooninnaru..ja Leinonen
Huomasiko kukaan muu linkkiä ohjelmaan nimeltä "Brysselin nuiva erakko"? Yle tekee kaikkensa luodakseen ihmisille mielikuvan joka sopii heidän narratiiviin.
Valheenpaljastaja: Valheet leviävät faktoja nopeammin – Facebookin faktantarkistus ei toimi
Facebookin faktantarkistusjärjestelmä ei tarjoa ratkaisua perusongelmaan: valheet leviävät edelleen nopeammin ja laajemmalle kuin tarkistetut faktat.
Joulukuussa 2016 Facebook ilmoitti, että se ryhtyy yhteistyöhönriippumattomien faktantarkistajien kanssa. Jotta faktantarkistuspalvelu pääsee hankkeeseen mukaan, sen täytyy olla yksi Poynter-instituutin hallinnoiman kansainvälisen faktantarkistajien periaatelausumanallekirjoittajista.
Ensimmäisenä tätä on kokeiltu Yhdysvalloissa, missä käyttäjät saattavat saada valeuutiseen törmätessään ilmoituksen, että kyseisen linkin sisältö on kiistanalaista. Sitten käyttäjä voi tutkia esimerkiksi Snopesin ja Politifactin jutut aiheesta.
Näin Facebookin faktantarkistus toimii
Ensimmäisenä Euroopan maana hankkeeseen sai osallistua Ranska, jossa on parhaillaan meneillään presidentinvaalikampanjointi. Kahdeksan ranskalaista mediaorganisaatiota on osallistunut faktantarkistukseen Facebookissa.
- Käyttäjät ilmoittavat jonkin linkin valeuutiseksi.
- Tieto lähetetään portaaliin, johon faktantarkistusta tekevillä yhteistyökumppaneilla on pääsy.
- Jos vähintään kaksi faktantarkistuspalvelua tuomitsee linkin väärää tietoa sisältäväksi, Facebook “liputtaa” sen. Se näkyy käyttäjille “kiistanalaisena sisältönä”. He näkevät varoituksen ennen kuin jakavat linkin.
- Käyttäjille tarjotaan myös faktantarkistusartikkelit luettavaksi.
- Facebook estää myös valeuutiseen liittyvät mainokset.
Nyt hanke on käynnistymässä Saksassa. Maa on Facebookin kannalta ajankohtainen juuri nyt, koska syksyn liitovaltiovaalien kampanjointi on jo käynnistymässä. Facebook ei halua niskaansa samanlaisia syytöksiä valeuutisten levittämisestä ja vaalitulokseen vaikuttamisesta kuin taannoin Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen.
Facebook haluaa lisäksi lepytellä Saksan hallitusta, jolla on tekeillä Facebookille epäedullinen lakihanke. Uusi laki antaisi valtiolle mahdollisuuden sakottaa sosiaalisen median palveluita peräti 50 miljoonaa euroa, mikäli ne eivät poista lainvastaista sisältöä vuorokauden sisään. Tämä koskee lähinnä lakeja rikkovaa vihapuhetta.
Facebook ei osallistu faktantarkistuksen kustannuksiin taloudellisesti, joten työstä tulee mediaorganisaatioille ja itsenäisille faktantarkistuspalveluille huomattavia kustannuksia.
Esimerkiksi Saksassa ei ole varsinaisia faktantarkistuspalveluita, joten ensimmäiseksi kumppaniksi on valikoitunut tutkivaan journalismiin erikoistunut Correctiv, joka on voittoa tavoittelematon verkkomedia.
Correctiv on saanut rahoituksen faktantarkistajien palkkaamiseen Open Society Foundationilta.
Facebookissa voi jo ilmoittaa osan sisällöstä valeuutiseksi. Kuva: YLE / kuvankäsittely Annukka Palmen-Väisänen
Saksassa valeuutisilla on poliittiset motiivit
Valheenpaljastaja sai Saksasta langan päähän Karolin Schwarzin, joka on työskennellyt Correctivissa faktantarkistajana vasta reilun viikon. Schwarz on Valheenpaljastajan lukijoille ennestään tuttu: hän perusti viime vuonna Hoaxmapin, joka kerää Saksan kartalle turvapaikanhakijoista ja pakolaisista levitettyjä valeuutisia ja vääräksi todistettuja huhuja.
Schwarzin mukaan Saksassa ei oikeastaan ole puhtaasti klikkejä ja mainosrahaa metsästäviä valeuutistehtailijoita, joista on enimmäkseen kohistu Yhdysvalloissa. Valeuutiset tulevat pikemminkin sivustoilta, joilla on poliittiset motiivit. Tämä on tuttu ilmiö useimmissa Euroopan maissa, myös Suomessa.
– Aihepiirit ovat niitä, jotka ovat politiikassa pinnalla: ulkopolitiikka ja maahanmuutto. Saksassa pelätään, että väärän tiedon levittäjät aiheuttavat samanlaista vastakkainasettelua kuin mitä on nähty Brexit-äänestyksen aikaan Britanniassa ja presidentinvaalien alla Yhdysvalloissa, Schwarz sanoo.
Correctiv on palkannut vasta kaksi faktantarkistajaa, mutta tarkoitus on kasvattaa työryhmä neljään vielä kevään aikana. Faktantarkistustyö on jo alkanut, vaikka Facebookissa tulokset eivät vielä näy. Toistaiseksi Correctiv tyytyy julkaisemaan faktantarkistuksensa omalla verkkosivullaan.
Facebook ei osallistu faktantarkistuksen kustannuksiin taloudellisesti.
Tämä johtuu siitä, että Facebookin faktantarkistushankkeen sääntöjen mukaan valeuutinen voidaan esittää lukijoille vääränä tietona vasta, kun kaksi riippumatonta faktantarkistajaa on päätynyt sen osalta samaan tulokseen.
Correctiv on toistaiseksi ainoa, jonka tiedetään tekevän tätä työtä Saksassa. Muita journalistisia organisaatioita on tulossa mukaan, mutta ne eivät ole vielä tulleet julkisuuteen.
Correctiv – tai mikään muukaan saksalainen mediaorganisaatio – ei ole vielä päässyt allekirjoittamaan kansainvälistä faktantarkistajien periaatelausumaa. Jonossa se kyllä on.
Totuus jää valhetta hitaammaksi
Ylipäätään koko faktantarkistustyö on Saksassa ja Correctivillä vasta aivan alkutekijöissään. Tarkoitus on julkaista hankkeelle pian oma verkkosivu, jossa listataan myös faktantarkistustyön taustalla vaikuttavat periaatteet.
– Seuraamme pitkälti Politifactin ja Poynterin periaatteita, sanoo Schwarz.
Ennen kuin kaksi riippumatonta faktantarkistajaa saa tarkistuksensa valmiiksi ja syöttää sen Facebookiin, alkuperäinen huhu on jo levinnyt niin kauas, ettei totuus saa sitä kiinni.
Sekään ei ole aivan selvää, millä kriteereillä jokin linkki valitaan tarkistettavaksi. Ainakin Facebook tarjoaa faktantarkistajille linkkejä, joita käyttäjät ovat liputtaneet valeuutisiksi. Toisaalta Correctiv aikoo myös seurata, mitkä jutut leviävät erityisen laajalle ja poimia niitä tarkistukseen.
Entä aikooko Correctiv jotenkin sopia muiden faktantarkistuspalveluiden kanssa siitä, mitä kukin aikoo tarkistaa? Muutoinhan kaikki saattavat juosta aivan eri juttujen perässä, jolloin mikään niistä ei saa kahden faktantarkistajan tuomiota eikä siten näy koskaan Facebookin käyttäjille.
– Niin, en tiedä. Sitähän voisi jo pitää tavallaan puolueellisena, jos tällaista tietoa vaihdetaan etukäteen.
Tässä onkin Facebookin faktaprojektin suuri ongelma. Faktantarkistus on usein hidasta ja vaativaa työtä. Siinä ajassa, jossa kaksi riippumatonta faktantarkistajaa saa tarkistuksensa valmiiksi ja syöttää sen Facebookin järjestelmään, alkuperäinen huhu on jo levinnyt niin kauas, ettei totuus saa sitä kiinni.
Facebook yrittää pestä kasvojaan
Facebook on muutenkin ryhtynyt viimein toimenpiteisiin valeuutisten ja myös valeprofiilien suhteen. Yhtiö julkaisi huhtikuun alussa vinkkejä valeuutisten tunnistamiseen. Kymmenen kohdan ohjeistus on tupsahtanut käyttäjien uutisvirtaan toistaiseksi 14 eri maassa.
Yhtiö on kertonut, että valeuutiset näkyvät vastedes vähemmän käyttäjien uutisvirroissa.
Ranskassa Facebook on juuri presidentinvaalien alla sulkenut noin 30 000 valeprofiiliksi tunnistamaansa tiliä. Yhtiö katsoi näiden tilien jakavan spämmiä, misinformaatiota tai muuten petollista sisältöä.
Facebook on myös ostanut kokosivun mainoksia ranskalaisista ja saksalaisista sanomalehdistä levittääkseen samaa valeuutisten vastaista sanomaa.
Valheenpaljastaja tosin ihmettelee, mitä tekoa näillä ilmoituksilla on printtilehdissä – parempi kai olisi, että tietoa levitettäisiin siellä, missä valeuutisetkin menestyvät, eli Facebookissa.
Kyseessä lienee kasvojenpesukampanja. Facebook sai Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen huomattavan laajaa ja kärkevää kritiikkiä osallisuudestaan valeuutisten kasvualustana.
Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: [email protected].
Soros rahoittaa faktantarkistusta...
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/0...-faktoja-nopeammin-facebookin-faktantarkistus
(Sorry järkyttävä fonttikoko..tämä padi vie editoinnissa hermot..)
Sinällään on ihan piristävää, että Ylellä on nyt neutraalimpi linja eikä avoimen puoluepoliittinen ja hyökkäävä uutisointilinja "Sipilän hallituksen" osalta.
Enpä ole itsekään aina kaikesta heidän kanssaan samaa mieltä ja mitä Sipilän avautumiseen tulee, niin se oli niin tökeröä että voisi melkein kuvitella miehen meilailleen toimittajalle kännissä, mutta kyllä se on oikeus ja kohtuus että politiikassa on neutraalimpi sävy kun on kyse valtiollisen tiedotusvälineen, verovaroin kustannetun julkisen palvelun toiminnasta. Toimittajien mielipiteille oikea paikka on kolumnit, ym.
Kaupallisissa välineissä voi sitten puolestani puoluepolitikoida ihan niin paljon kuin lystää.
Minä en nyt ihan allekirjoita tätä, koska tämä "neutraalimpi sävy" johtaa tavattoman usein siihen, että ollaan sitten niin neutraaleita, ettei keskustella avoimesti mistään asiasta - eikä etenkään tutkita niitä tuntoja herättäviä asioita kunnolla. Edellinen ei sitten tarkoita, että kannattaisin tätä "politisointia" - koska eipä sekään ole hyvä, vaan toimittajan tulisi pyrkiä siihen, että työntää sen oman arvomaailman taka-alalle ja tarkastelee niin objektiivisesti kuin mahdollista käsillä olevaa asiaa.
Tämän hallituksen toimia sietää ja pitää tarkastella, kuten olisi pitänyt aiempienkin ja sama pätee tuleviinkin hallituksiin - toimintaa pitää käsitellä ja tutkivaa journalismia harjoittaa, sillä ilman sellaista, se - piilevä - korruptio myös pysyy siellä piilossa.
Jos tässä Sipilä-tapauksessa Sipilä ryssi, niin vielä kovemmin ryssi Atte Jääskeläinen Ylellä alistuessa ulkoisen painostuksen edessä. Sepä tässä koko tapauksessa se suurin ongelma onkin kun tuo Jääskeläinen kekkuloi edelleen Ylellä ja on kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan. VMP!
vlad
http://yle.fi/uutiset/3-9581268?origin=rssTerrorismin uhka maailmalla kasvaa – A-teeman keskustelijat pohtivat tilannetta Suomessa
A-teeman aiheena torstaina 27.4. on terrorismin uhka. Katso, ketkä ovat keskustelemassa TV1:llä kello 21.05 alkaen mm. terrorismin juurista ja ehkäisystä. Sosiaalisessa mediassa keskustelua käydään #ateema-tunnisteella.
Touko Aalto, kansanedustaja, Vihreät
Nahla Hewidy, kirjastovirkailija, järjestöaktivisti
Pekka Hiltunen, erikoistutkija, Supo
Pia Jardi, puheenjohtaja, Suomen muslimiliitto
Kristiina Koivunen, tietokirjailija
Seppo Kolehmainen, poliisiylijohtaja
Olli Ruohomäki, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
Alan Salehzadeh, johtaja, Menatto
Pertti Salolainen, kansanedustaja, Kokoomus
Sanna Valtonen, puheenjohtaja, Turvapaikanhakijoiden Tuki ry.
Lähtökohtaisesti en voi katsoa, koska ... Sanna Valtonen.Terrorismin uhka maailmalla kasvaa – A-teeman keskustelijat pohtivat tilannetta Suomessa http://yle.fi/uutiset/3-9581268?origin=rss
http://yle.fi/uutiset/3-9582604?origin=rssA-Teema: Terrorismin uhka – Tietokirjailija Kristiina Koivunen varoittaa Suomea Ruotsin tiestä
Ruotsin terrori-iskun juuret ovat maahan syntyneessä varjoyhteiskunnassa, sanoo Koivunen. Suomessa voitaisiin hänen mielestään vielä välttää vastaavat ongelmat.
– Ruotsi on nykyään voimakkaasti kahtia jakautunut yhteiskunta. Suomen tilanne ei ole yhtä paha, mutta se on menossa samaan suuntaan, tiivistää A-teema: Terrorismin uhka -lähetystä varten Ruotsista Suomeen matkaava tietokirjailija Kristiina Koivunen.
Hän haastatteli lukuisia Suomessa ja Ruotsissa asuvia muslimeja, tutkijoita ja viranomaisia viime syksynä ilmestyneeseen kirjaansa Suomen nuoret jihadistit – ja miten radikalisoituminen torjutaan.
Torjuntatyö ei ole Koivusen mielestä sujunut kovin hyvin, etenkään Ruotsissa. Kahtiajako näkyy niin asuinalueilla, koulutuksessa, työmarkkinoilla kuin kuiluna kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä.
– On syntynyt ns. varjoyhteiskunta, erillinen järjestelmä, jossa on omat lait ja omat sosiaaliset verkostot. Myös Ruotsin terrori-iskusta epäilty Rakhmat Akilov eli varjoyhteiskunnassa. Hän ei ollut minkään viranomaisen tavoitettavissa, Koivunen muistuttaa.
– Ruotsin keskusrikospoliisin mukaan maasta löytyy jopa 15 asuinaluetta, jotka eivät ole täysin viranomaisten hallinnassa, hän sanoo.
Kansankoti on historiaa
Kirjassaan Koivunen kirjoittaa, että Ruotsi tasa-arvon mallimaana ja kansankotina on historiaa. Varjoyhteiskunnassa rehottavat pimeät työmarkkinat, turvattomuus, yhä raaempi jengirikollisuus ja väkivalta. Siellä vallitsevat omat säännöt ja järjestelmät.
– Suomessa voitaisiin vielä välttää moni Ruotsin ongelma. Taloudellinen eriarvoisuus ruokkii monenlaisia vaikeuksia. Jihadistisen ideologian kannattajat ovat negatiivisen kehityksen ääripää, Koivunen varoittaa.
Tällä viikolla naapurimaassa on etsitty kovempia otteita käännytyspäätöksen saaneille henkilöille. Karkottamista halutaan tehostaa, poliiseja halutaan lisää ja tiedonkulkua viranomaisten välillä halutaan parantaa muuttamalla salassapitosäädöksiä.
Ruotsalaispoliitikot ovat vaatineet lisää säilöönottopaikkoja kielteisen turvapaikan saaneille, lisää sisäisiä ulkomaalaistarkastuksia, ratsioita työpaikoille ja luovutussopimuksia eri maiden kanssa.
Erityisesti sähköisten valvontapantojen käyttöönotto on saanut laajaa kannatusta. Tukholman Drottningatanin huhtikuun 7. päivänä iskusta epäilty Rakhmat Akilov oli määrätty käännytettäväksi, mutta päätöstä ei oltu pantu täytäntöön.
Puhutaan vääristä asioista
Keskustelu Ruotsin mediassa käy kuumana, mutta siellä puhutaan Kristiina Koivusen mielestään vääristä asioista.
– Ruotsissa etsitään teknisiä ratkaisuja, kuten betoniporsaita kävelykaduille, muttei puhuta taustalla olevista ongelmista. Ennen kaikkea pitäisi puhua Ruotsin kahtiajakautuneisuudesta ja varjoyhteiskunnasta. Siitä, että on ihmisiä, jotka tuntevat itsensä täysin ulkopuolisiksi, hän sanoo.
Kirjassaan Koivunen antaa esimerkin koululaitoksesta: mm. opettajien ammattiliitto Ruotsissa on pannut merkille, että suurin osa pakolaislapsista menee kouluun alueilla, joissa oppilaiden vanhempien koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi. Moni ei saa koskaan päättötodistusta tai mahdollisuutta jatko-opintoihin.
– Suomalaisessa koulussa ei ole yhtä suuria eroja opetuksessa oppilaiden välillä kuin Ruotsissa. Suomessa ei ole yhtä paljon pimeää työtä, sillä sitä vastaan on toimittu määrätietoisesti. Suomessa ei ole rikollisia katujengejä, eikä yhtä paljon paperittomia, Koivunen vertaa.
Silti hän kirjoittaa, että tilastot myös Suomen muslimiväestön elämästä ovat karua luettavaa: he ovat taloudellista hyvinvointia mittaavissa tilastoissa keskiarvojen alapuolella. Moni asuu pientuloisten alueilla, koulumenestys on heikko ja työttömyysluvut korkeita. Jos töitä löytyy, ne ovat usein matalapalkka-aloilla.
Parakkiasumista jopa 15 vuotta
Vaikka asuinalueet eriarvoistuvat myös Suomessa, moni asia on Koivusen mielestä kuitenkin vielä paremmin kuin Ruotsissa:
– Suomessa kaupunkisuunnittelulla on pyritty siihen, että alueet olisivat mahdollisimman monipuolisia. Esimerkiksi Helsingin Ruoholahdessa on rakennettu sekä omistus- että vuokra-asuntoja. Sellaista ajattelua ei ole Ruotsissa.
Myös asuntopula on Ruotsissa suurempi.
– Meneillään on lakiehdotus, jonka mukaan parakkiasuminen voidaan hyväksyä 15 vuodeksi. Osa oleskeluluvan saaneista asuu jo nyt parakkikylissä. On vaikea sitoutua yhteiskuntaan, ellei voi yhdistää perhettä, ei palata kotimaahan ja jos jopa asuminen on väliaikaista vuodesta toiseen.
Ruotsissa on viranomainen, jolla on vaikuttava nimi:
Jokaisessa 290 kunnassa on lisäksi yhteyshenkilö, joka koordinoi torjuntaa paikallistasolla. Kristiina Koivunen pitää palvelua hyvänä esimerkiksi perheille, jotka epäilevät nuorensa radikalisoituvan.
– Ongelma on se suuri määrä ihmisiä, joita palvelu ei tavoita, kun muutkaan palvelut eivät heitä tavoita, hän muistuttaa.
– Yli 10 000 kielteisen turvapaikan saanutta henkilöä on kadonnut viranomaisten näköpiiristä Ruotsissa. Poliisin arvio on, että lähivuosina kadonneita voi olla 50 000. He ovat paperittomia, mutta vain osa paperittomista, joita ovat myös Ruotsissa kauemmin olleet, syystä tai toisesta laittomasti maahan jääneet ihmiset.
Suomessa
arveltiin olevan tämän vuoden alussa korkeintaan 5000. Määrä kasvaa, kun kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita poistetaan vastaanottokeskuksista.
Huono tilanne kaikille
Kristiina Koivunen uskoo, että ongelmat Euroopassa jatkuvat niin kauan, kun Lähi-idässä soditaan. Ja koska sodat jatkuvat vuosikausia, määräaikaisten tai väliaikaisten järjestelmien kehittäminen ei palvele ketään.
– Kun ihmiset eivät sitoudu, he ajautuvat helpommin vaikeuksiin. Se on kaikkien kannalta huono tilanne.
Koivunen toivoo, että Suomessa ymmärrettäisiin arvioida kokonaisuutta.
– Ilmapiirin pitää olla sellainen, että asioista voidaan puhua kriittisesti, ilman, että rasistit käyttävät sitä lyömäaseena maahanmuuttajia ja muslimeja vastaan. Muuten yhteisöt kääntyvät sisäänpäin, hän sanoo.