Analyysi: Pääministeri on väärässä – suurin osa turvapaikanhakijoista ei pyrkinyt Eurooppaan taloudellisista syistä
Juha Sipilän mukaan suurin osa Eurooppaan vuosina 2015–2016 tulleista turvapaikanhakijoista pyrki maanosaan taloudellisista syistä. Väite on väärä, kirjoittaa Eero Mäntymaa.
Turvapaikanhaku
2.9.2018 klo 14:44
Ykkösaamu
Eero Mäntymaa
@eeromantymaa
Pääministeri
Juha Sipilä (kesk.) esitti lauantaina väitteen, jonka mukaan suurin osa vuosien 2015–2016 turvapaikanhakijoista olisi niin sanottuja elintasopakolaisia.
”Suurin osa liikkeelläolijoista olivat taloudellisten syiden takia. Eivät sen takia että pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa", Sipilä sanoi
Ylen Ykkösaamun haastattelussa. (Voit katsoa kohdan klikkaamalla ylläolevaa kuvaa.)
Väite herätti kansalaisissa ja mediassa
huomiota(siirryt toiseen palveluun), kahdesta syystä.
Ensimmäinen syy on se, että Sipilä piti turvapaikanhakijoiden taloudellisia motiiveja selityksenä Saksan viime päivien
mellakoille.
Toinen syy on, että ajatus sinisilmäisiä eurooppalaisia sumuttavista ”elintasopakolaisista” on keskeinen peruste rajat kiinni –politiikalle.
Sipilän väite ei kuitenkaan pidä paikkansa.
Väitteen voi kyseenalaistaa pelkästään sillä tosiasialla, että EU-maiden vuosina
2016(siirryt toiseen palveluun) ja
2017(siirryt toiseen palveluun)tekemistä noin kahdesta miljoonasta turvapaikkapäätöksestä
yli miljoona on ollut myönteisiä. Kun mukaan otetaan päätökset, jotka muuttuivat myönteisiksi tuomioistuimelle tehdyn valituksen jälkeen, luku nousee yli 1,2 miljoonaan.
Jos pidämme myönteistä turvapaikkapäätöstä todisteena siitä, että henkilö ei ole hakenut turvapaikkaa taloudellisista syistä, ”suurin osa” turvapaikanhakijoista ei ole voinut tulla Eurooppaan taloudellisista syistä.
On mahdollista, että pääministerin johtopäätöksen pohjalla on se tosiseikka, että kielteisten päätösten määrä on noussut EU:ssa voimakkaasti. Suomessa kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on annettu EU-maiden keskiarvoa huomattavasti enemmän – lähes kaksinkertainen määrä myönteisiin nähden vuosina 2016–2017. Suomen tilastoa selittää se, että Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista ylivoimainen enemmistö on irakilaisia, joiden mahdollisuudet turvapaikkaan romahtivat kaikkialla Euroopassa vuoden 2015 jälkeen.
Lisäksi on syytä muistaa, että osa turvapaikkahakemuksista raukesi ennen kuin turvapaikanhakijan suojelun tarvetta oli arvioitu. Pelkästään Suomesta poistui loppuvuonna 2015 tuhansia turvapaikanhakijoita vain kuukausia saapumisensa jälkeen. Heidän lähtönsä syitä voidaan vain arvailla.
Mutta onko kielteinen päätös aukoton todiste siitä, että henkilö on pyrkinyt Eurooppaan puhtaasti taloudellisista syistä?
Ei ole.
Kielteisen päätöksen saanut voi tietenkin olla henkilö, joka on tietoisesti yrittänyt syöttää viranomaisille keksittyä tarinaa vainosta ja väkivallasta. Taloudelliset syyt ovat kuitenkin vain yksi mahdollinen motiivi valehteluun. Muita motiiveja ovat esimerkiksi toiveet turvallisemmasta, vakaammasta ja vapaammasta elinympäristöstä, tai tehdyistä rikoksista koituvien seurauksien pakoilu. Irakilaisen tai afganistanilaisen usko valoisaan tulevaisuuteen voi olla olematon, vaikka hänellä olisikin rahaa.
Kielteisen päätöksen saanut voi myös olla henkilö, jota on esimerkiksi pahoinpidelty, uhattu tappaa, yritetty tappaa, tai kidutettu. Suomi käännyttää myös henkilöitä, joilla on Maahanmuuttoviraston mukaan tällaisia kokemuksia.
Mutta vaikka viranomainen pitäisikin koettua väkivaltaa tosiasiana, se ei riitä perusteeksi turvapaikkaan. Viranomainen on saatava vakuutettua siitä, että uhka odottaa turvapaikanhakijaa kotimaassa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin turvapaikkapäätöksiä tarkastellut
selvitys puhuu sen puolesta, että tästä vakuuttelusta tuli vuoden 2015 jälkeen vaikeampaa. Maahanmuuttovirasto alkoi aiempaa useammin pitää esimerkiksi turvapaikanhakijan kokemaa väkivaltaa yksittäistapauksena, jonka ei arvioitu vaikuttavan mahdolliseen uhkaan tulevaisuudessa.
On siis vähintäänkin ongelmallista väittää, että suurin osa turvapaikanhakijoista tuli Eurooppaan yksinkertaisesti taloudellisista syistä. Miksi Suomen pääministeri sitten väittää niin?
Yksi mahdollisuus on lähestyvät eduskuntavaalit. Hallitus katsoo huolestuneena Ruotsiin, jossa on parhaillaan kehittymässä maahanmuuttovastaisen ruotsidemokraattien vaalivoitto. Halu esittäytyä tiukemman maahanmuuttopolitiikan kannattajana on suomalaisella hallituspoliitikolla kova, koska hallituspuolueet eivät halua tehdä yhteistyötä perussuomalaisten kanssa, ja koska tiukemmalle maahanmuuttopolitiikalle yksinkertaisesti riittää kannattajia.
Toinen mahdollisuus on, että pääministeri yksinkertaisesti lausui virheellisen väittämän, jonka hän mahdollisesti myöhemmin oikaisee.
Juttua päivitetty 2.9.2018 klo 16:31: Juttuun lisätty lause: "tai tehdyistä rikoksista koituvien seurauksien pakoilu".
https://yle.fi/uutiset/3-10383235
https://yle.fi/uutiset/3-10383235
