Kuuntelen ajomatkalla YLE:n
Sodan alla -sarjaa. Kolmas osa kesken ja täytyy myöntää, että vähän asenteellisesti joudun kyllä tuohon asiantuntijana olleeseen Pekka Visuriin suhtautumaan. Melkoisen seikkaperäisesti ja monipuolisesti esittelee kyllä erilaisia lähteitä ja tulkintojaan niistä, mutta sitten aina välillä vähän särähtää korvaan. Hän toistaa jo kirjoissaan esittämänsä (perustellun) tulkinnan, että Stalin (ja Neuvostoliitto) olisivat halunneet sovitteluratkaisua syksyllä 1939. Niinpä talvisota olisi ollut vältettävissä. Tämä varmaankin pitää paikkansa, mikäli rajataan kysymys nimenomaan talvisotaan. Mitä sitten ensimmäisten myönnytysten jälkeen olisi tapahtunut, on eri juttu ja tämän Visuri sitten vähän pitkin hampain toteaa, mutta korostaa, että talvisotaa ei olisi syttynyt. Ja OK, tämä on niitä tulkintakysymyksiä ja arvailuja, joita emme voi oikeasti tietää, kun niitä ei ole tapahtunut.
Kuitenkin tässä sarjassa Visuri antaa ymmärtää, että päätös sodasta tehtiin Neuvostoliitossa vasta neuvottelujen katkettua marraskuun loppupuolella 1939. HÄH? Kokonaan poissaololla loistavat massiiviset joukkojenkeskitykset samalta syksyltä (
Leningradin sotilaspiirin LKP Wikipedian mukaan jo 1.8.), Meretskovin suunnitelmat kesältä 1939 ja Šapošnikovin (hylätty) suunnitelma ja uuden suunnitelman laatiminen, Kuusisen saama tieto sodan mahdollisuudesta jo kesäkuussa 1939, marraskuun puolivälissä tapahtunut Kuusisen hallituksen muodostaminen yms. Ja taas - Joo, varmaan se lopullinen päätös tehtiin tuossa vaiheessa, mutta silloin puna-armeija oli jo keskittänyt valtavan voiman Suomen rajoille ja valmistelut sodan aloittamiseen (esim. tietyöt, joita rajalle ryhmittyvät joukot Pohjois-Karjalan ja Kainuun korkeudella tekivät saapuessaan) oli jo saatu käytännössä loppuun. Se, että Visuri jättää nuo kokonaan huomiotta, on hieman outoa.
Toinen korvaan ottanut asia oli Suomen vertaaminen Ruotsiin kesällä 1940. Kuulemma Ruotsin esimerkki osoitti, että puolueettomana saattoi pysyä. Ruotsi lupaili kauttakulkuoikeutta saksalaisille lomalaisille ja raudan toimituksia. Ööh, eikös Ruotsi ne "lomalaiskuljetukset" sallinut?
Wikin mukaan jo kesällä 1940. Ja käsittääkseni sitä rautamalmia Saksaan jopa myytiinkin.
Sinänsä hyvää sarjassa on se, miten Visuri sitoo Suomen kohtalon toisessa maailmansodassa osaksi koko sodan historiaa. Meillä Suomessa se tuppaa aina välillä vähän unohtumaan.