ZU-23-2 'Sergei' - paikallisjoukkojen "piiska-tykki"?

Ja myös näin ei-it-miehenä voisin ajatella sergeille olevan vieläkin aikansa ja paikkansa. Ja se ekologinen lokero sille ei siis ole sulattamo.. Eli se on käsittääkseni vielä kovaa valuuttaa vähän kaikenlaiseen suora- ja pinta-ammuntaan (ei niin panssaroitua) vesi-ja maakalustoakin vastaan. Ja ilmatorjuntaan myös..

On sille vielä. Osia saa vielä ihan hyvin, kranaattejakin riittää toistaiseksi.
 
En tiedä voiko siitä tehdä johtopäätöksiä mutta aika lämpöiseen sävyyn ainakin Ilmatorjunta-lehdessä on Sergeitä kommentoitu. .

Kyllä varmaan voi. Sergei on, ja tulee varmaan aina olemaan ilmatorjuntajoukkojen kalashnikov. Se toimii, ja on yksinkertainen, aivan kuten ilmatorjuntamieskin.

Vanhat panssarimiehetkin haikailevat T-55 ja T-72 sarjan perään, vaikka pantteri hakkaa kyseiset härvelit kaikissa ominaisuuksissa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Kyllä varmaan voi. Sergei on, ja tulee varmaan aina olemaan ilmatorjuntajoukkojen kalashnikov. Se toimii, ja on yksinkertainen, aivan kuten ilmatorjuntamieskin.

Vanhat panssarimiehetkin haikailevat T-55 ja T-72 sarjan perään, vaikka pantteri hakkaa kyseiset härvelit kaikissa ominaisuuksissa.

It-lehteen kirjoittaneet ovat kyllä olleett alle 90-vuotiaita eikä Sergeitä ole haluttu ainoaksi it-aseeksi. Eli vähän eri tulokulma kuin Kantakoskella :D
 
Onpa muuten visuaalisesti hienot ja muutenkin ajatuksella rakennetut nettisivut! Kun nämä tahtoo maanpuolustusjärjestöillä monesti olla jos jonkinlaisia virityksiä. On näissä kehutuissa sivuissakin yksi puute; aika paha. Kukaan ei ylläpidä niitä! Viimeiset tiedot ovat vuodelta 2017.

Sama pisti silmään. Kai suurin osa nykyään pyörittää toimintaansa Facebookissa, olettaen, että kaikki pyörisivät siellä.
 
Kyllä varmaan voi. Sergei on, ja tulee varmaan aina olemaan ilmatorjuntajoukkojen kalashnikov. Se toimii, ja on yksinkertainen, aivan kuten ilmatorjuntamieskin.

Vanhat panssarimiehetkin haikailevat T-55 ja T-72 sarjan perään, vaikka pantteri hakkaa kyseiset härvelit kaikissa ominaisuuksissa.

Kyllä it-miehet uuttakin arvostavat. Tällä hetkellä totuus on kuitenkin se, että n.1000kpl:n sergei-vuorta ei pystytä järkevästi korvaamaan. Ohjuksia ei raaskita ostaa riittävää määrää, tykkijärjestelmiä taasen ei ole oikein tarjolla. Ja pitää muistaa, että Sergei on puutteistaan huolimatta suht noheva peli paikallis/alueellisille joukoille, maahanlaskun torjuntaan, pintamaaleihin, hekoihin.

Ja noin henkilökohtaisella tasolla en kyllä kyseistä laitosta lämmöllä muista. Kaikki jotka ovat Sergeitä juoksuttaneet Someronharjun varuskunnassa päävartiolta alas harjua ja taas ylös saavat varmasti vieläkin pieniä puistatuksia :D
 
Kyllä it-miehet uuttakin arvostavat. Tällä hetkellä totuus on kuitenkin se, että n.1000kpl:n sergei-vuorta ei pystytä järkevästi korvaamaan. Ohjuksia ei raaskita ostaa riittävää määrää, tykkijärjestelmiä taasen ei ole oikein tarjolla. Ja pitää muistaa, että Sergei on puutteistaan huolimatta suht noheva peli paikallis/alueellisille joukoille, maahanlaskun torjuntaan, pintamaaleihin, hekoihin.

Siinäpä se. Jos Sergei poistetaan ei tilalle tule mitään. Tykki arvioidaan vielä tyhjää paremmaksi. Noin yksinkertaiselle värkille on paljon helpompi laskea positiivinen kokonaisvaikutus kuin jollekin raskaasti ylläpidettävälle 1950-luvun panssarivaunulle tai 1980-luvun elektroniikalle. Niin kauan kuin on ammuksia voi tykkejäkin pitää sataprosenttisesti ressuilla miehitettyinä rivissä. Uusien hankinta ei sitten olisikaan enää erityisen järjevää.
 
Lämmittää mieltä kun noin vanha kapistus herättää näin paljon tunteita :D

Tuli tuossa mieleen että missä menee raja rakkaudessa vanhoihin romuihin. Täällähän vallitseva mielipide on että mitään ei saisi ikinä heittää pois koska joku voi tarvita. Missähän vaiheessa tulisi sitten raja vastaan jolloin väki huomaisi että he ovat vain tykinruokaa jotka eivät saa aseillaan juuri mitään tuloksia aikaan?
 
Tuli tuossa mieleen että missä menee raja rakkaudessa vanhoihin romuihin. Täällähän vallitseva mielipide on että mitään ei saisi ikinä heittää pois koska joku voi tarvita.

Se menee heti siinä kun terävää kärkeä aletaan vasiten varustaa selkeällä romuraudalla. Niin kauan kuin puhutaan pienellä rahalla ylläpidettävistä omasuoja-it-aseista tms. neljännen linjan välineistä kolmannen linjan joukoille ei mopo mielestäni keuli liikaa. Pv:lla on homma ollut viime vuodet hyvin balanssissa. Yksityiskohdista kuten rannikkotykistöstä saatan olla vähäisiltä osin eri mieltä mutta isosta kuvasta en löydä moitittavaa. Vanhan tavaran hilloaminen ei saa olla itseisarvo. Eikä tietysti myöskään poistaminen.
 
Kyseessä olisi lähinnä varautuminen tilanteeseen jossa maata ei missään tilanteessa aiota luovuttaa taisteluitta ja signaali että vastarinta jatkuu tappiin asti sillä mitä käteen sattuu.

Eikös tämä tilannetietoisuus ole kaikkien konfliktien pohjalla. Yksi selkeä ja niitä harvoja pelotteita joita voimme tarjota. Maanpuolustusvalmiudesta, asekätkennästä, reservistä ja mm reserviläiskirjeestä sekä sissitaktiikasta alkaen viesti on naapurille aina ollut, että tähän suohon kun astut niin siihen kiinni myös jäät.
 
Viimeksi muokattu:
Tuli tuossa mieleen että missä menee raja rakkaudessa vanhoihin romuihin. Täällähän vallitseva mielipide on että mitään ei saisi ikinä heittää pois koska joku voi tarvita. Missähän vaiheessa tulisi sitten raja vastaan jolloin väki huomaisi että he ovat vain tykinruokaa jotka eivät saa aseillaan juuri mitään tuloksia aikaan?
Kysymys on vaihtoehdoista. Tällä hetkellä vaihtoehtona on ItKK.
 
Back
Top