Ilmavoimien tulevaisuus

Tälläinenkin markkinointisivu löytyy somesta. Vanha sivu, minulle uusi: https://www.facebook.com/Gripen-NG-for-Finland-425188020879934/
Joo ihan jännä sivu. 90% eri julkaisujen tykkääjistä ei ole suomalaisia, joten kyllähän tuon arvo on vähäinen mitä tulee Suomeen.
Vähemmän todellisia osallistujia kuin tähän lankaan.

TRS-4D on varmasti kova kilpailija Saabin tutkille. Sen edeltäjä, innovatiivisesti nimetty TRS-3D löytyy Haminoista, Hämeenmaista ja Turvasta. Yhteensä 7 kpl.

Tuohon Laivue2020-juttuun on tarjoutunut jo Rauman telakka + Patria -yhdistelmä, joten siitä voi alkaa päättelemään erilaisia asioita.
 
Viimeksi muokattu:
Rafalessa taisi olla vähän tilaa tutkalle? Miten hyvä Rafalen tutka on kilpailijoihin ja venäläisiin koneisiin verrattuna? Googlettelin ja ainakin Typhoonissa pitäisi olla selkeästi enemmän lähetin/vastaanotin moduuleja kuin Rafalessa.
 
Vinkan korvaajan hankinta jäihin. Toinen oli liian kallis (Grob) ja toisen ohjaamo liian pieni (Zlin). Neljä potkuriturbiinikoneita valmistavaa ei jättänyt edes alustavaa tarjousta.
http://yle.fi/uutiset/harjoituskone...annut__naita_koneita_armeija_harkitsi/8444511

Mukana olivat amerikkalainen Beechcraft Defence Company, saksalainen Grob Aircraft, Korea Aerospace Industries, sveitsiläinen Pilatus Aircraft, uusiseelantilainen Pacific Aerospace, ja tsekkiläinen Zlin Aircraft.

Puolustusvoimat etsi edullista, taitolentokelpoista, sauvaohjauksella ja nokkapyörällä varustettua harjoituskonetta korvaamaan nykyään käytössä olevia Vinkoja. Koneita käytetään lentäjien alkeis- ja peruskoulutuksessa.

Monien maiden ilmavoimat käyttävät koulutuksessaan huomattavasti suorituskykyisempiä ja kalliimpia potkuriturbiinikoneita kuin Suomi, jolle riittäisi verraten edullista ja yksinkertaista Vinkaa vastaava mäntämoottorikone.

Nyt kerrotaan katsottavan käytettyjä maailmalta ja jatkettaneen Vinkan eläkeikää 2018:sta kahdella vuodella.

Rafalessa taisi olla vähän tilaa tutkalle? Miten hyvä Rafalen tutka on kilpailijoihin ja venäläisiin koneisiin verrattuna? Googlettelin ja ainakin Typhoonissa pitäisi olla selkeästi enemmän lähetin/vastaanotin moduuleja kuin Rafalessa.
RBE2-AA 1000 (Rafale). GaA. GaN MLU:ssa, jos on laittaa 1Mrd kehitykseen (samanhintainen oli Captor-E:n kehityskulunki)
CAPTOR-E 1300-1500 (Typhoon, tuleva) GaA (proto), GaN (produktio, 1. lentotesti 2015).
N036 Byelka (Orava) 1552 (T-50/PAK FA). GaA X-band, Pii L-band.

Softa ja processing power -rajoitukset ovat iso osa kuviota. Moottori + lämpö yhtenä rajoitteena tilan ohella tulevaisuuden parannuksille.
 
Viimeksi muokattu:
Rafalessa taisi olla vähän tilaa tutkalle? Miten hyvä Rafalen tutka on kilpailijoihin ja venäläisiin koneisiin verrattuna? Googlettelin ja ainakin Typhoonissa pitäisi olla selkeästi enemmän lähetin/vastaanotin moduuleja kuin Rafalessa.

Rafalen nokka on kapea; ilmeisesti tukialuskäytön näkyvyysvaatimukset vaikuttavat asiaan. Ahdas tila. Samaa kuin @Tetra muistelen lukeneeni tutkamodulien lukumääristä verrattuna Typhooniin. Jonkinlainen "Saab-viritys" AESA-tutkaan voisi tuoda muutaman modulin lisää ja laajentaa samalla perspektiiviä kartiosta reiluksi puolipalloksi? (Minkäslainen se RBE2 -tutka oikein onkaan, täytyy koettaa kaivella. EDIT: @magitsu tuossa ehtikin jo, hienoa.)

Mainostekstejä täältä:
http://www.dassault-aviation.com/en/defense/rafale/a-wide-range-of-smart-and-discrete-sensors/

Kiinteä tankkausvarsi on varmaan luotettavatoiminen, mutta häiritsevästi esillä koko ajan.
 
Kuten tuli jo todettua Rafalen tutkan tila on vielä pienempi kuin Gripenillä. Jossain virallisessa lähteessä mainittiin moduulien määräksi yli 1000, tarkempaa lukua ei ole julkaistu. Tämä siis eroaa nähtävillä olleista protoversioista, jossa moduulien määrä oli alle 900. Tutkan käytännön suorituskyvystä modulien määrä kertoo toki vain osan, Rafalen kunniaksi mainittakoon että koneessa on ensimmäinen Yhdysvaltojen (ja Japanin) ulkopuolella käyttöön otettu hävittäjän AESA-tutka, ja sitä on kehitetty koko hävittäjän kehityskaaren ajan. Alunperin jo ensimmäisissä versiossa piti olla AESA-tutka, mutta teknologia oli silloin liian kallista.

Selexin kaltaista "repositioner"-tekniikkaa tuskin on tulossa, Thales kommentoi asiaa näin:
Is the lack of a repositioner a disadvantage in terms of field of regard?

We made the analysis as early as in the middle of the nineties to evaluate the advantage to use or not a repositioner. Our conclusion was that this solution works well when the situation is not complex but it is absolutely irrelevant when it becomes more dense due to a high quantity of targets spread in space.

No, it is not a disadvantage. We rejected the repositioner as this solution is not relevant for the majority of the missions.

Sen sijaan Dassault on puhunut tulevaisuuden kehityksenä koneen runkoon kiinnitettävistä tutkamoduleista, joista yhdessä luodaan kokonaiskuva, vähän PAK-FA:n malliin.
 
Valmistajan sivuilla mainostetaan tutkaa tällä informaatiolla. Ylemmässä linkissä näkyy tarkoituksella pieni(?) kuva valmistuksessa olevasta tutkasta ja alhaalla olevassa pdf tiedostossa komeilee vuosia vanha mock up.
https://www.thalesgroup.com/en/worldwide/defence/active-electronically-scanned-array-aesa-rbe2-radar
https://www.thalesgroup.com/sites/default/files/asset/document/aesa_rbe2_5_juin_val_def_bat_ok.pdf

Toisaalta kuten tällä foorumilla on aiemminkin todettu, niin Rafalen nokka/radome on pienehkö joten pelivaraa ei ole paljoa, mutta ei välttämättä kerro kaikkea kun AESA tutkissa käytettäviä "palikoita" on eri tehoisia.
 
Combat Aircraft Magazine -lehden joulukuun lehdessä ehkä tähän mennessä paras kokonaisesitys Ilmavoimien MLU1- ja MLU2 -projekteista. Artikkeli löytyy tämän viestin liitetiedostoista kuvakaappauksina.

Selvisi muun muassa sellainen seikka, että JASSM:in IOC palveluskäyttöön on vuonna 2017, ensi vuonna suoritetaan koeammunta US Navy:n China Laken koeammunta-alueella Kaliforniassa, ja paljon paljon muuta hyödyllistä aiheeseen liittyvää hyödyllistä tietoa, kuten esimerkiksi, että JDAM-pommeja on noin 100 kpl hankittuina...
 

Liitteet

  • Screenshot_2015-11-10-23-07-20.png
    Screenshot_2015-11-10-23-07-20.png
    2.3 MB · Luettu: 52
  • Screenshot_2015-11-10-23-07-22.png
    Screenshot_2015-11-10-23-07-22.png
    2 MB · Luettu: 52
  • Screenshot_2015-11-10-23-07-24.png
    Screenshot_2015-11-10-23-07-24.png
    2.1 MB · Luettu: 48
  • Screenshot_2015-11-10-23-07-29.png
    Screenshot_2015-11-10-23-07-29.png
    1.6 MB · Luettu: 45
Selvisi muun muassa sellainen seikka, että JASSM:in IOC palveluskäyttöön on vuonna 2017, ensi vuonna suoritetaan koeammunta US Navy:n China Laken koeammunta-alueella Kaliforniassa.
Joo hyvä, tähän asti on vain saanut päätellä, että niitä ei ole vielä hankittu ja ~2016 softat päivitetty kaikkiin.
Hienoa, että koeammutaan eikä vain simuloida.
 
Mielenkiintoinen juttu ja kiitos siitä, @Tähystäjä

Rafalen tutkassa siis on moduuleja vähemmän kuin Typhoonissa, mutta meidän on näillä tiedoilla silti hankala arvioida sen suorituskykyä verrattuna esimerkiksi Typhoniin?
 
Selvisi muun muassa sellainen seikka
Mikähän on muuten se artikkelissa viitattu operatiivinen lapsus, jonka myötä Hornettien elinvoimaa kulutettiin alkuvuosina turhan nopeasti?
(4500h Suomi vs 10000h USN ja sittemmin korjattu 30% vähemmän kuluttava tapa)

Mahtoiko olla joku niinkin yksinkertainen kuin lisäpolttoainesäiliöiden roikottelu turhaan?

Hyvä, että on ainakin viimeistään nyt havaittu, jotta uutta kalliimpaa ei aleta aikanaan tempoa kuluttavasti. Toivottavasti.
 
Mikähän on muuten se artikkelissa viitattu operatiivinen lapsus, jonka myötä Hornettien elinvoimaa kulutettiin alkuvuosina turhan nopeasti?
(4500h Suomi vs 10000h USN ja sittemmin korjattu 30% vähemmän kuluttava tapa)

Mahtoiko olla joku niinkin yksinkertainen kuin lisäpolttoainesäiliöiden roikottelu turhaan?

Hyvä, että on ainakin viimeistään nyt havaittu, jotta uutta kalliimpaa ei aleta aikanaan tempoa kuluttavasti. Toivottavasti.

Villi veikkaus: Ennen MLU2-päivitystä ilmavoimat harjoittelivat yksinomaan ilmataistelua, jonka on sanottu olevan kuluttavaa rungolle. Nyt MLU2-päivityksen jälkeen mukaan kuvioissa on myös ilmasta-maahan tehtävät. Lentotuntien kokonaismäärä ei kuitenkaan kasva, eli ilmataistelusta karsitaan ja osa niistä tunneista käytetään ilmasta-maahan tehtävien harjoitteluun. Tuossa olisi ainakin varsin uskottava selitys, IMHO.

Tätä tukee sanapari "recent change", joka antaa ymmärtää, että muutos on tapahtunut hiljattain, ei tyyliin 10 vuotta sitten (toisin kuin alun "early years").
 
Villi veikkaus: Ennen MLU2-päivitystä ilmavoimat harjoittelivat yksinomaan ilmataistelua, jonka on sanottu olevan kuluttavaa rungolle. Nyt MLU2-päivityksen jälkeen mukaan kuvioissa on myös ilmasta-maahan tehtävät. Lentotuntien kokonaismäärä ei kuitenkaan kasva, eli ilmataistelusta karsitaan ja osa niistä tunneista käytetään ilmasta-maahan tehtävien harjoitteluun. Tuossa olisi ainakin varsin uskottava selitys, IMHO.
Tämä olisi uskottava selitys, joskaan minään varsinaisena virheenä tuota on vaikea pitää.
 
Villi veikkaus: Ennen MLU2-päivitystä ilmavoimat harjoittelivat yksinomaan ilmataistelua, jonka on sanottu olevan kuluttavaa rungolle. Nyt MLU2-päivityksen jälkeen mukaan kuvioissa on myös ilmasta-maahan tehtävät. Lentotuntien kokonaismäärä ei kuitenkaan kasva, eli ilmataistelusta karsitaan ja osa niistä tunneista käytetään ilmasta-maahan tehtävien harjoitteluun. Tuossa olisi ainakin varsin uskottava selitys, IMHO.

Lisähöysteenä, olen nähnyt sellaisen arvelun että USAF:lla kuluu aika paljon tiimaa "kevyeen" siirtolentelyyn harjoittelualueille ja takaisin. Suomessa Ilmavoimien tukikohdilla taitaa olla aika hyvät ilmatilat ihan naapurissa. Joten tuntimäärät olisivat "tehokkaampia". Tiedä häntä sitten vaikuttaako asiaan ja kuinka paljon.
 
Argentina is slated to sign a contract for 14 Israel Aerospace Industries Kfir Block 60 fighters in November. The aircraft will also come equipped with EL/M-2032 Active Electronically-Scanned Array (AESA) radar systems, provided by Elta Systems. The Argentine Air Force retired its aging fleet of Mirage fighters in August, with reports in July indicating that the service was in talks with IAI over a possible acquisition of secondhand Kfir Block 60s. Argentina previously attempted to procure Gripen E fighters, with this subsequently blocked by the United Kingdom, leading the Argentinean government to look everywhere for new fighters after other attempts to buy JF-17s proved to be too expensive.

An Italian firm is collaboratively developing a new jamming capability for the Italian Air Force’s Tornado and Eurofighter aircraft, reportedly capable of fitting into an under-belly pod on the aircraft. The new pod is designed to retrofit existing in-service aircraft, meaning that the capability is not being developed for Italy’s inbound F-35 JSFs.
http://www.defenseindustrydaily.com/november-11-031611/
 
Lisähöysteenä, olen nähnyt sellaisen arvelun että USAF:lla kuluu aika paljon tiimaa "kevyeen" siirtolentelyyn harjoittelualueille ja takaisin. Suomessa Ilmavoimien tukikohdilla taitaa olla aika hyvät ilmatilat ihan naapurissa. Joten tuntimäärät olisivat "tehokkaampia". Tiedä häntä sitten vaikuttaako asiaan ja kuinka paljon.
Tuo on palstalla laajasti tiedossa. Se ei selitä kuitenkaan sitä 30% kevyempää käyttöä meidän Horneteilla verrattuna alkuvuosiin.
 
  • Tykkää
Reactions: TT
Tuo on palstalla laajasti tiedossa. Se ei selitä kuitenkaan sitä 30% kevyempää käyttöä meidän Horneteilla verrattuna alkuvuosiin.

Vielä tulee sellainenkin juttu mieleen, että olisiko alkuvuosina kenties painotettu kaartotaistelua pidemmän matkan ohjustaistelun kustannuksella? MLU1-päivitys toi sittemmin Horneteihin JHMCS-kypärätähtäimen ja AIM-9X:n. Niiden jälkeen todettiin ehkä, että kaartotaisteluiden hinkkaamista voi vähentää.

Tietenkään kaartotaistelut eivät ole olleet Suomen kannalta toivottava tilanne sitten 1990-luvun, koska vihollinen on määräylivoimainen. Veikkaan kuitenkin, että niihin on uhrattu ihan huolella lentotunteja, koska kaartotaistelussa taito on hyvin merkittävä tekijä lopputuloksen kannalta.

BTW, ilmataistelusta löytyi mielenkiintoinen pitkän ajan linjoja pohtiva tutkimus.

Prospects for Short-Range Combat

Chapter 2 discussed the significant advances in short-range IR missile capabilities during the 1970s and 1980s. These advances have continued over the past two decades. The most modern IR missiles are capable of being cued by Helmet Mounted Cueing Systems (HMCS) and turned toward the designated target and locked on after launch. Many also feature thrust vector control, which bestows extreme maneuverability, and imaging focal plane array IR seekers that recognize and home in on target aircraft images rather than simple heat sources. These missiles allow pilots to launch highly lethal IR missiles at any opponent they can see, even if that opponent is behind them.48 With an increasing number of modern combat aircraft equipped with missile-approach warning systems, it is likely that a pilot under attack will have sufficient time to target an attacker and launch a missile in return. Once both aircraft have “launch and leave” missiles in the air, prospects are good that the short-range engagement will result in “mutual kills,” with short-range combat kill ratios near 1:1. This suggests we may have reached a point in the development of short-range air combat technologies where serious, capable adversaries will attempt to avoid it and instead seek advantage in superior BVR capabilities.

Muokkaus: Tämäkin tukee ideaa kaartotaistelun vähenemisestä.

An examination of First Gulf War aerial engagements, however, suggests that, even twenty years ago, advances in sensors, weapons, and networks had greatly decreased the prevalence of maneuvering air combat and with it the value of fighter maneuverability. The proliferation of highly agile “dogfight” missiles, such as the Russian AA-11 and the AIM-9X with thrust vector control and the ability to lock on to targets after launch, along with HMCS, has further reduced the need for maneuvering into firing position even in relatively rare visual range encounters.
 
Viimeksi muokattu:
Ylempään liittyy se että nykyään WVR, mikäli siihen ylipäätään päädytään, ei kypärätähtäinten ja HOBS ohjusten aikakaudella tarkoita kaartotaistelua tai siihen päätymistä. Ohjus kun voidaan ampua aika suureen sektoriin, eikä tarvitse päätyä vastustajan takasektoriin liikehtimällä niinkuin vielä Vietnamin sodan aikoihin.

Tämä vain huomiona, koska monesti WVR-taistelua ja kaartotaistelua pidetään samana asiana.

WVR taistelussakin suurempana menestystekijänä on hyvä tilannetietoisuus ja hyvät aseet, "First look, First shot, First kill". Tärkeintä on havaita vastustaja ensiksi ja päästä ampumaan ensiksi, ei mahdollisimman suuri kaartokyky.
 
Back
Top