Luetteleppa muutaman suurvallan nimi, jotka eivät ole syyllistyneet kansanmurhiin nykyisessä kontekstissa? Aivan. Aivan ja aivan. Jos eivät kotimaassaan olekaan kansanmurhia tehneet, niin jossain alusmaassa tai vast. varmasti. Kyllä se on onnistunut ilman Marxiakin ihan oivallisesti ja osattu jopa ennen Marxin syntymääkin.
Asioiden selittäminen marxilla, hitlerillä tai Ceaucesculla on aivan joutavaa. Jos etelävaltioiden asukkailta olisi kysytty suuren siviilimurhaajan nimeä, niin olisivat nimenneet esim. Kenraali Shermanin. Marxilainen vai natsinköriläs? Samaa heppua olisivat tarjonneet monet inkkariheimotkin.
Keitä olisivat nimenneet Aussien aboriginaalit? Marxin, Mengelen vai Hitlerin? Olisivatko algerialaiset tarjonneet viiskytäluvulla Stalinin nimeä? Belgian oivallista kuningasta nyt unohtamatta, hänenkin kädenjälkensä siirtomaissa on todella rajua ihmeteltävää. Keitä olisivat nimenneet hanoilaiset mattopommitusten alla?
Yleistävät käsitetason nimikkeet ovat loppujen lopuksi varsin heppoisia selittämään -kaiken sen pahan-, joka maailmassa vallitsee ja tulee vallitsemaan. Ne ovat toisaalta täkyjä mölyävälle kansalle, helppoja selityksiä kaljakellareiden hämäriin looseihin.
Otetaans yksi helppo harjoitus: olin pudota tuolilta ja vetää kahvit väärään kulkkuun, kun noin neljännesvuosisata sitten tutustuin norjalaissotilas evp:hen, joka oli harrastanut kotimaansa historiaan. Kun keskustelimme Natosta, niin mulle avautui näkymä, jota meillä Suomessa ei vahingossakaan ole koskaan otettu framille.
Miksi Norja, Tanska ja Benelux ym. maat oli helppo puhua Naton jäseneksi sotien jälkeen? NLn pelosta? Ei. Ne pelkäsivät aidosti Saksan jälleenvarustamista. Usa ajoi kylmästi pikkuvaltiot pilttuuseen antamalla Sakulle luvan ryhtyä jälleenvarustamiseen.
Tämä mies ei ollut Nato-vastainen, ei lainkaan, mutta hän kykeni kertomaan kylmästi faktat siitä, miksi Norjasta tuli Naton jäsen.
Meillä Suomessa on paljon käsitteitä ja asioita, joita me emme kykene näköjään järjenvalotasolla käsittelemään. Onko se sääli tai vahinko? En tiedä, mutta se on se ja sama, lopultakin.