1918 Vapaus tai kansalaissota
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Tehtiin noita muuallakin. -pakeni venäjälle- oli sitten se Tarina.
Tänä vuonna tulin pakosta ajatelleeksi sitäkin, että olivatko vankileirit jopa turvallisempia niihin päätyneille kuin lähteminen kotio? Saattoi monessa tapauksessa ollakin. Ja olisiko yhteiskunnan oloja voitu -normalisoida- lainkaan ennen Joulua, jos olisi kotiutettu punaiset kevätkesällä ja heitä olisi jahdattu kekriin asti joka toisessa pitäjässä? Olisiko vielä heiveröinen hallinto voinut heitä suojella tai puolllustaa, vaikka kenties halujakin olisi ollut? Tuskin.
Armahduslaki 7.12.1918 oli kyllä melkoinen halun osoitus.
fulcrum
Greatest Leader
Ehkä joissain paikoin missä on ollut poikkeuksellisen innokkaat amatööriteloittajat niin leirillä olisi ollut turvallisempaa tai ainakin saanut jonkunmoisen oikeudenkäynnin. Leireillä kuitenkin taudit jylläsivät ja nälkäänkin saattoi kuolla.
Sisällissodan jälkiselvittelyjen uhrimäärää olisi ehkä saatu laskettua jos olisi käyty oikeat rauhanneuvottelut ja järjestäytynyt antautuminen. Mutta punaisten asema romahti saksalaisten maihinnousun ja Tampereen offensiivin myötä niin nopeasti ettei hallituksella ollut mitään tarvetta sellaisiin. Muutenkin hallitus korosti laillisuuttaan ja punaisten kanssa neuvottelu olisi antanut heille legitimeettiä.
Noin sivumennen sanoen, jonkunlainen kosminen oikeus näyttää osin tapahtuneen koska monia innokkaimpia tappajia näyttää vainonneen erilainen huono onni sodan jälkeen eikä kaikki eläneet vanhoiksi. Venäjälle paenneista punakaartilaisista harva näki vuotta 1940. Valkoisten puolella Grotenfelt ampui itsensä, Jussi Hagberg ja Jalmari Saari kuolivat onnettomuuksissa jne...
Sisällissodan jälkiselvittelyjen uhrimäärää olisi ehkä saatu laskettua jos olisi käyty oikeat rauhanneuvottelut ja järjestäytynyt antautuminen. Mutta punaisten asema romahti saksalaisten maihinnousun ja Tampereen offensiivin myötä niin nopeasti ettei hallituksella ollut mitään tarvetta sellaisiin. Muutenkin hallitus korosti laillisuuttaan ja punaisten kanssa neuvottelu olisi antanut heille legitimeettiä.
Noin sivumennen sanoen, jonkunlainen kosminen oikeus näyttää osin tapahtuneen koska monia innokkaimpia tappajia näyttää vainonneen erilainen huono onni sodan jälkeen eikä kaikki eläneet vanhoiksi. Venäjälle paenneista punakaartilaisista harva näki vuotta 1940. Valkoisten puolella Grotenfelt ampui itsensä, Jussi Hagberg ja Jalmari Saari kuolivat onnettomuuksissa jne...
Viimeksi muokattu:
Jämsään tuli jossain vaiheessa huomautus:
- Ne punaiset pitäisi ihan oikeasti ensin tuomita ennen kuin ne tapetaan.
(Siis murhia eikä kuolemantuomiota.)
No, kun sitten erästäkin Jämsästä Seinäjoelle vai Vaasaan lähetettyä punaista ei meinattu saada tuomiolle riittävän nopeasti, kävi porukka (Rummin johdolla?) hakemassa miestä takaisin Jämsään. No, ammuttiin metsätielle jo alkumatkasta. ("Yritti karata.")
(Jälleen murha eikä kuolemantuomio.)
Tuossa suhteessa on tietokirjallisuudessakin vielä parantamisen varaa. Puhutaan teloituksista vaikka kyseessä tosiaan on ihan selkeitä murhia kun perusteena on vielä ollut väärään urheiluseuraan kuuluminen tms. ja uhrit eivät olevolleet sisällissodan asellisissa toimissa millään tapaa mukana.
Suojeluskunta liikkeen aktiivin Martti Pihkalan "rodunjalostusta, josta osan sai oma tytär..
Katso Hyvissä aikeissa Yle Areenassa:
http://areena.yle.fi/1-4353424
Katso Hyvissä aikeissa Yle Areenassa:
http://areena.yle.fi/1-4353424
tulikomento
Supreme Leader
Nyt on vahva suositus. Ostin kyseisen dokkarin kohtuullisen edullisesti Discshopista. Kengännauhabudjetilla tehty sotahistoriadokumentti Tampereen taistelusta. Yllättävän taitavasti ja asiallisesti tehty. Keskittyy pääpainotteisesti itse sotatoimien kuvaukseen. Tykkäsin.
https://www.discshop.fi/elokuvat/dvd/tie_tamperelle_1918/P123436
https://www.discshop.fi/elokuvat/dvd/tie_tamperelle_1918/P123436
tulikomento
Supreme Leader
No ei siinä sen ihmeempää. Sossujen radikaalisiipi ei malttanut odottaa, että olot olisivat parantuneet parlamentarismin keinoin. Ja rajan takaa bolsut agitoivat väkeä kapinaan. Siitä se lähti. Mutta itse dokkari keskittyy noin 3/4 itse Tampereen rintaman sotatapahtumiin. Ja käsittelee näitä ihan hyvin. Tämä tehtiin lähes nollabudjetilla ja jälki on ihan hyvää.
Tuo johdanto kertoo kylläkin valkoisten selityksen, ei punaisten. Lähinnä siksi kysyin, että miksi.
tulikomento
Supreme Leader
Miksi ? No kun dokkarin juuri äsken katsoin niin minusta näkökulma on melko neutraali. Kertoo siitä mitenkä punaiset itse Tampereen rintamalla aloittivat rikolliset teloitukset ja ampumiset. Valkoiset tähän vittuuntuivat ja alkoivat antaa samalla mitalla ja vähän enemmäkin takaisin. Ja paradoksaalisesti Tampereen punapäälliköt pelästyivät mahdollista kostoa ja päättivät taistella loppuun asti.
Oletin, että dokumentti kertoo jonkun syyn, miksi sota käytiin vain rajatulla suomen eteläistä osaa koskevalla alueella..
tulikomento
Supreme Leader
No eiköhän se ollut siinä että teollisuustyönväkeä nyt sattui asumaan sellaisilla paikkakunnilla kuin Tampere, Kouvola jne. Dokkari ei siis tosiaan sen tarkemmin taustoihin syvenny. Kuten sanoin, käsittelee yllättävänkin tarkasti itse Tampereen rintaman sotatapahtumia ja tekee sen hyvin.
Hesarin ja Aamulehden arvostelut on melko heikon kuvan antavia, ainakin näkyvillä olevan osalta(maksumuuri)
tulikomento
Supreme Leader
Aamulehti ?
https://www.aamulehti.fi/a/200858228
Minusta dokumentti on ihan hyvä. Varsinkin kun ottaa huomioon minkälaisella budjetilla se on tehty. Painottuu sotatapahtumien tarkkaan kuvaukseen ja hyvä niin.
Ei kun se oli nämä kaksi mitä haku toi..
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005630149.html
https://www.kansanuutiset.fi/artikk...pereelle-1918-tykkitulta-ja-joukkoteloituksia
tulikomento
Supreme Leader
No väännetään rautalangasta. Jos haluat ja etsit syvällistä vuoden 1918 sotaan johtanutta analyysiä, niin ÄLÄ osta tai katso kyseistä sotahistoriadokkaria. Mutta jos sinua kiinnostaa melko yksityiskohtainenkin sotatapahtumien kuvaus Tampereen 1918 taistelusta, niin katso tai osta ihmeessä. Minä tykkäsin. Tarkkaa kerrontaa ja varsin taidokkaasti toteutettu, voimavarat ja resurssit huomioon ottaen.
Eli joku saatanan myyntimies oli kirjoittanut tuon discshopin tekstin..
Jämsä-mitali Jukka Rislakille
Julkaistu: 18.03.2019
Jämsän kaupunki on myöntänyt Jämsä-mitalin numero 24 Jukka Rislakille huomionosoituksena hänen pitkästä urastaan toimittajana ja tietokirjailijana.
Vuosina 1968 – 2001 Rislakki työskenteli Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksessa ja sunnuntaitoimituksessa sekä viimeksi Baltian kirjeenvaihtajana.
Päätyönsä ohessa Jukka Rislakki on kirjoittanut noin 20 kirjaa ja lukuisia artikkeleita tutkivan journalismin otteella. Hänen teoksiaan on julkaistu Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Ukrainassa ja Baltiassa. Luennoitsijana Rislakki on käynyt Jämsän seudulla lukuisia kertoja ja erityisesti hänet muistetaan Jämsän vuoden 1918 tapahtumia kuvaavasta kirjastaan Kauhun Aika.
Kirjoittajana Jukka Rislakki on käsitellyt niin kotimaan kuin maailmapolitiikankin aihepiirejä. Näistä ansioistaan hänet on palkittu mm. valtion tiedonjulkistamispalkinnolla vuonna 1986 ja Suomen tietokirjailijat ry:n tunnustuspalkinnolla vuonna 2012. Rislakki oli myös tieto-Finlandia-ehdokas vuonna 1997.
Nykyisessä kotikaupungissaan Jurmalassa Rislakki on palkittu Latvian kulttuuriministeriön kunniakirjalla 2017 ja Jurmalan kaupungin kunniakirjalla kulttuurin alalta 2017.
Kaupunginhallitus voi myöntää Jämsä-mitalin vuosittain tai harvemmin erityisistä ansioista. Jämsä-mitali on suurin ja arvostetuin huomionosoitus, jonka kaupunki voi kenellekään myöntää.
Taitelija Heikki Häiväojan suunnittelemaa Jämsä-mitalia on lyöty kaikkiaan 300 kappaletta. Ensimmäisen Jämsä-mitalin sai Presidentti Martti Ahtisaari vuonna 1995.
www.jamsa.fi
Julkaistu: 18.03.2019
Jämsän kaupunki on myöntänyt Jämsä-mitalin numero 24 Jukka Rislakille huomionosoituksena hänen pitkästä urastaan toimittajana ja tietokirjailijana.
Vuosina 1968 – 2001 Rislakki työskenteli Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksessa ja sunnuntaitoimituksessa sekä viimeksi Baltian kirjeenvaihtajana.
Päätyönsä ohessa Jukka Rislakki on kirjoittanut noin 20 kirjaa ja lukuisia artikkeleita tutkivan journalismin otteella. Hänen teoksiaan on julkaistu Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Ukrainassa ja Baltiassa. Luennoitsijana Rislakki on käynyt Jämsän seudulla lukuisia kertoja ja erityisesti hänet muistetaan Jämsän vuoden 1918 tapahtumia kuvaavasta kirjastaan Kauhun Aika.
Kirjoittajana Jukka Rislakki on käsitellyt niin kotimaan kuin maailmapolitiikankin aihepiirejä. Näistä ansioistaan hänet on palkittu mm. valtion tiedonjulkistamispalkinnolla vuonna 1986 ja Suomen tietokirjailijat ry:n tunnustuspalkinnolla vuonna 2012. Rislakki oli myös tieto-Finlandia-ehdokas vuonna 1997.
Nykyisessä kotikaupungissaan Jurmalassa Rislakki on palkittu Latvian kulttuuriministeriön kunniakirjalla 2017 ja Jurmalan kaupungin kunniakirjalla kulttuurin alalta 2017.
Kaupunginhallitus voi myöntää Jämsä-mitalin vuosittain tai harvemmin erityisistä ansioista. Jämsä-mitali on suurin ja arvostetuin huomionosoitus, jonka kaupunki voi kenellekään myöntää.
Taitelija Heikki Häiväojan suunnittelemaa Jämsä-mitalia on lyöty kaikkiaan 300 kappaletta. Ensimmäisen Jämsä-mitalin sai Presidentti Martti Ahtisaari vuonna 1995.
Jämsä-mitali Jukka Rislakille
Jämsän kaupunki on myöntänyt Jämsä-mitalin numero 24 Jukka Rislakille huomionosoituksena hänen pitkästä urastaan toimittajana ja tietokirjailijana. Vuosina 1968 – 2001 Rislakki työskenteli Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksessa ja sunnuntaitoimi...