Sadan vuoden takainen Suomi oli hyvin erilainen maa kun tämä nykyinen. Mitään kausityövaoimaa ei ollut; nälkäänhän ne olisi talvisin kuolleet. Työsopparit tehtiin vuodeksi, kontrahdit päättyivät nyt jo unohtuneessa satokauden päätösjuhlassa, kekrissä. Sitä vietettiin pyhäinpäivän aikaan. Sitä mukaan kun valistus ja paremmat olot vähensivät kuolleisuutta lisääntyi maaseudun ns. liikaväestön määrä. Taloudellinen yksikkö oli maatila, joka elätti isäntäperheen lisäksi koosta riippuen enemmän tai vähemmän työväkeä. Heitä perheineen kutsuttiin mäkitupalaisiksi tai Itä-Suomessa loisiksi, ilman haukkumasanavivahdetta. Ylimääräinen väestö koetti löytää elantonsa kaupunkien kasvavasta teollisuudesta tai muutti USA an, jonne pääsi vapaasti vuoteen 1922 asti ja sen jälkeen Kanadaan.
Saksan sotaministeriö teki päätöksen jääkäripataljoonan hajottamisesta jo heinäkuussa 1915, mutta liikkeen alkuvaiheen vahva vaikuttaja, historian unohtama suomalainen lakimies Fritz Wetterhoff onnistui saamaan sen peruutetuksi ja joukkoa jopa laajennettiin aselajiosin. Tämän Wetterhoffin nimen eteen kirjoitettiin vanhemmassa kirjallisuudessa säännöllisesti määrittely "huonomaineinen". Alkuvaiheessa oli tarkoitus kansannousun sijasta kouluttaa sabotöörejä sekä muita harminaiheuttajia. Suomalaiset arvioidat aivan oikein, ettei kansannousu kesällä 1917 johtaisi itsenäistymiseen vaan verilöylyyn ja Venäjän otteen tiukkenemiseen.
Marraskuun vallankumouksen jälkeen asiat etenivät ripeästi, mutta olivat sidoksissa Saksan ja Venäjän suhteisiin. Ne aloittivat aseleponeuvottelut 3.12. ja kuinka ollakaan: Suomi julistaautui itsenäiseksi 6.12.; ajankohta voi olla sattumakin. Neuvottelut johtivat nopeasti tulokseen ja yhden kuukauden kestävä aselepo astui voimaan 15.12.17. Liittoutuneilla oli joukkoja Muurmannissa ja Venäjää varten tuodut suuret varastot. Saksa pelkäsi ihan oikeasti, että sieltä avataan uusi rintama. Aselepo esti kaikki Saksan toimet siihen suuntaan Venäjän aluetta käyttäen, joten saksalaiset kysyivät Venäjän kantaa Suomen itsenäisyydelle. Se olikin myönteinen ja Venäjän tunnustuksen jälkeen myös Saksa ja Ranska tunnustivat Suomen pohjoismaiden lisäksi. Näin pelikenttä oli avautunut Saksan interventiolle.
Aluksi Suomi yritti julistautua puolueettomaksi, mutta tämä ei käynyt Saksalle ollenkaan. Aselepokin loppui tammikuun puolivälissä ja Saksa aloitti nopeasti menestykseen johtaneen suurhyökkäyksen. Samaan aikaan tilanne kärjistyi Suomessa, kun eduskunta hyväksyi Senaatille valtuudet järjestyksen palauttamiseksi. Punakaartit käskettiin taisteluvalmiuteen ja senaatti julisti Suojeluskunnat hallituksen joukoiksi 25.1.2018. Senhän pitäisi oikeastaan olla PV:n juhlapäivä ja ehkä olisikin, jos ei olisi otettu valkoisten voitonparaatipäivää viralliseksi lippujuhlaksi. Vapaussodan alettua uudisti Suomen edustaja Berliiniissä, ministeri Hjelt, pyynnön lähettää joukkoja Suomeen. Tämä on siis virallisen avunpyynnön ajankohta; tosin joulukuun viimeisinä päivinä oli jo tehty samanlainen esitys.
Tämä keskustelu, jota lähinnä jäsen @baikal ylläpiti, on ollut mielenkiintoinen seurattava. Jotkut vielä jaksaa kirjoittaa esseitä kuten veli @JR49 toivottavasti @Samovarius sekä @fulcrum kin aktivoituvat taas.
Viimeksi muokattu:
