1918 Vapaus tai kansalaissota

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hansai
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Laitetaanpas tämä vähän kysymyksen muodossa. Pari päivää sitten kävin tämmösessä 1918 tapahtumiin liittyvässä paikassa...20250705_120827.webp

Meille nämä 1918 tapahtumat on historiaan häviäviä, kun näkijät ja osalliset on hävinnyt... Sama käy Talvisodalle ja Jatkosodalle... Nyt täällä kirjoittavat tuntevat jonkun Jatkosotaan osallistuneen, jotkut tuntevat jopa Talvisodan veteraanin, mutta pian he ovat hävinneet... Elikkäs vaalitaan muistoa ja pidetään historia elävänä... ps. olen puhunut 1918 kapinaan osallistuneen kanssa ihan livenä. Isoäitini oli punaorpo, löysi isänsä ojaan ammuttuna 12v vanhana ja vaarini taasen merimiesuran jälkeen yli 30v kapiainen, lähti Talvisotaan vääpelinä... Ukkini suku taasen oli sotilaita kaikki ja Ukkini lähti hautaan kenraaliluutnanttina... Joten tällä asetelmalla ei joulupöydässä paljoakaan kapinasta puhuttu ;)
 
Viimeksi muokattu:
Onko punakaartin murhaamat Niemi ja Sutela haudattu tuohon vai onko tuo pelkkä muistomerkki punikkien järjettömälle teolle surmata ihmisiä jotka eivät halunneet ottaa osaa sotimiseen.

Tämän kaltainen tarina löytyy omastakin äidin puoleisesta sukuhaarasta. Neljä veljestä jotka jaettiin Hämäläisessä maalaispitäjässä kaksi valkoisiin ja kaksi punaisiin yleisen verenvuodatuksen välttämiseksi ennen varsinaisten taisteluiden alkamista. Kun punikit sitten aloittivat tappopuuhat pakenivat punakaartiin nimetyty kaksi veljestä välittömästi valkoisten puolelle. Toinen jopa kuormaston kanssa. Huonosti toimi siis pakkoväräväys joten punakaarti myöhemmin päätti lukea valkoisten puolelle kuuluvaksi kaikki nekin jotka eivät halunneet kuulua kumpaankaan porukkaan. Näin ainakin siellä missä punikit valtaan pääsivät. Tästä muistutuksena tuokin kivipaasi jossa kaksi ristiä.
 
Onko punakaartin murhaamat Niemi ja Sutela haudattu tuohon vai onko tuo pelkkä muistomerkki punikkien järjettömälle teolle surmata ihmisiä jotka eivät halunneet ottaa osaa sotimiseen.

Tämän kaltainen tarina löytyy omastakin äidin puoleisesta sukuhaarasta. Neljä veljestä jotka jaettiin Hämäläisessä maalaispitäjässä kaksi valkoisiin ja kaksi punaisiin yleisen verenvuodatuksen välttämiseksi ennen varsinaisten taisteluiden alkamista. Kun punikit sitten aloittivat tappopuuhat pakenivat punakaartiin nimetyty kaksi veljestä välittömästi valkoisten puolelle. Toinen jopa kuormaston kanssa. Huonosti toimi siis pakkoväräväys joten punakaarti myöhemmin päätti lukea valkoisten puolelle kuuluvaksi kaikki nekin jotka eivät halunneet kuulua kumpaankaan porukkaan. Näin ainakin siellä missä punikit valtaan pääsivät. Tästä muistutuksena tuokin kivipaasi jossa kaksi ristiä.
Puoli oli valittava tai se valittiin puolestasi. Oli vain me ja viholliset, harmaan sävyjä ei tunnettu. Henki pos vaikka varmuuden vuoksi ja pikkuisen voi ainakin kiduttaa. Tyypillisen vastenmielistä sisällissotatouhua.
 
Raitvierisen muistomerkin pystyttivät suojeluskuntalaiset 1920-luvulla. Väitetään, että se olisi ensin ollut siinä "kummitustalon" luona ampumapaikalla ja siirretty 1950-luvulla nykyiselle paikalleen. Anton Niemi ja Matti Sutela varmaankin ovat päässeet kuntiensa hautausmaihin. Tässä toimi jonkinlainen elämän paralleeli. Metsäkämpän kymmenistä miehistä murhattiin kaksi, ja Myllykosken ja Utin osallisista punakaartilaisista jäi vain kaksi henkiin valtiorikosoikeudenkäyntiin asti.
 
Puoli oli valittava tai se valittiin puolestasi. Oli vain me ja viholliset, harmaan sävyjä ei tunnettu. Henki pos vaikka varmuuden vuoksi ja pikkuisen voi ainakin kiduttaa. Tyypillisen vastenmielistä sisällissotatouhua.
Näinhän se oli. Omaa isoisääni, joka tähän aikaan oli parikymppinen eteläpohjanmaalainen nuorimies tulivat valkoiset hakemaan sanoen: Nyt lähdet mukaan. Voit itse päättää lähdetkö vartijana vai vankina.
 
Onko punakaartin murhaamat Niemi ja Sutela haudattu tuohon vai onko tuo pelkkä muistomerkki punikkien järjettömälle teolle surmata ihmisiä jotka eivät halunneet ottaa osaa sotimiseen.

Tämän kaltainen tarina löytyy omastakin äidin puoleisesta sukuhaarasta. Neljä veljestä jotka jaettiin Hämäläisessä maalaispitäjässä kaksi valkoisiin ja kaksi punaisiin yleisen verenvuodatuksen välttämiseksi ennen varsinaisten taisteluiden alkamista. Kun punikit sitten aloittivat tappopuuhat pakenivat punakaartiin nimetyty kaksi veljestä välittömästi valkoisten puolelle. Toinen jopa kuormaston kanssa. Huonosti toimi siis pakkoväräväys joten punakaarti myöhemmin päätti lukea valkoisten puolelle kuuluvaksi kaikki nekin jotka eivät halunneet kuulua kumpaankaan porukkaan. Näin ainakin siellä missä punikit valtaan pääsivät. Tästä muistutuksena tuokin kivipaasi jossa kaksi ristiä.
Omaa isoisääni veljineen tultiin punakaartiin hakemaan kotoaan, mutta isomummoni oli todennut: "Meidän pojat ei lähde minnekään!" Eikä lähteneet, paitsi muutamaa vuotta myöhemmin Helsinkiin poliiseiksi, mikä ei punakaarti taustalla varmaan olisi onnistunut.
 
Juu muistomerkki oli aluksi siinä "kummitustalon" pihapiirissä, missä ampuminen tapahtui. Siirrettiin myöhemmin nykyiseen kohtaan. Rakennuksia siellä on vielläkin pystyssä. Alkuperäisen metsätyömiesten kämpän kivijalka näkyy vielläkin ja sen päälle myöhemmin rakennettu, nyt jo sortunut, tönö. Ulkorakennus ja vaja siellä on vielläkin. Hautapaikka tuo ei ole, vaan muistomerkki.
Tuossa eräs sivu, ei minun... Kyllä minulla miinaharava autossa mukana oli, kun aikomus oli etsiä ampumapaikkaa hylsyjen mukaan. Mutta menemättä jäi kummitustalon pihaan... EHKÄ ei sieltä kuuluneitten omituisten äänien takia, vaan sen takia, että olisi joutunut lampsimaan viljellyn pellon läpi ja sehän ei ole suotavaa ( rakennukset kuvassa kiven oikean yläkulman takana, metsätyökämpän jäänteet lehtipuupöheikon kohdalla ja ulkorakennus tummempana näkyvän polun aukon kohdalla.)

20250705_120917.webp
 
Viimeksi muokattu:
Meidän kylillä aikanaan pitivät tiloja vieretysten entinen punakaartilainen, joka kotiutui 40-kiloisena Hennalasta, ja suojeluskuntalainen.

Perunasadon määrästä enää kinasivat, toinen valehteli jo aika tavalla yläkanttiin ja kun toinen pisti siitäkin paremmaksi, tulistui ensin sanonut, että ensi vuonna sinä sanot ensin!

Tiedä sitten kuinka paljon nuo vanhat asiat oikeasti painoivat, nuo ovat koltiaisen muisteloita 60 -70 luvulta.
 
Meidän kylillä aikanaan pitivät tiloja vieretysten entinen punakaartilainen, joka kotiutui 40-kiloisena Hennalasta, ja suojeluskuntalainen.

Perunasadon määrästä enää kinasivat, toinen valehteli jo aika tavalla yläkanttiin ja kun toinen pisti siitäkin paremmaksi, tulistui ensin sanonut, että ensi vuonna sinä sanot ensin!

Tiedä sitten kuinka paljon nuo vanhat asiat oikeasti painoivat, nuo ovat koltiaisen muisteloita 60 -70 luvulta.
Tuossakin Raitvieristen tapauksessa on varmasti jonkunlaista jälkipuintia ollut, koska suurinosa pakko-ottoja piilotelleista ja paikalle tulleista punakaartilaisista oli saman kylän miehiä.
 
Kun nykymedia keskittyy valkoisten ylilyönteihin, on myös punaiset tehnyt yhtä sun toista, joten en ihmettele että kosto oli yksi tekijä tapahtumiin ja jälkipuinteihin.
Tällä paikallakin tapahtui melkoisia hirmutekoja. Muuan punainen kehui mitä teki Haminalaiselle konttoristille läheisessä ladossa, ennen kuin tappoi tämän ja heitti kuvan virtaan... No tämä punainen sai kyllä myöhemmin ansionsa mukaan. Samaan virtaan ruumiit heitettiin kaikki, mutta sitten menikin punaisilta pakotie tukkoon ja vain harva pääsi metsien kautta jatkamaan Haminan suuntaan, eikä heistäkään kaikki kerennyt vesiteitse karkaamaan. Samoilla seuduilla punaiset mm. polttivat 12v vammaisen lapsen talon mukana ym. tekoja... Tuossa virran laidalla oli nähtävissä kaivantoja jotka olisivat voineet olla hyvinkin punaisten asemat perääntyessä kohti rataa... No hylsyjä kyllä löysin, mutta kantaleimat olivat tyyliin 42-44, eli ilmeisesti sotien jälkeen siellä harjoiteltu, tai muistotilaisuuksissa kunnialaukauksia ammuttu, ken tietää...

uhr1.webpuhr2.webp
 
Elikkäs tuossa on asemia havaittavaks, jos jotain kiinnostaa,sav-luu2.webp Savitaipaleelta Luumäelle mentäessä, tosin valkoset oli sillon jo Luumäen asemalla, minne punaiset oli perääntymässä...
 
Viel yks 1918 muisto, ettei unohu ;). Punaiset kun oli vallassa ukkini kotiseudulla, hänen isänsä piiloutui kotitalon yläkertaan vievien rappusten alle ja oli siellä koko punavallan ajan. Hän ei sen suurempi kapitalisti ollut, kuin paikallinen rakennusmestari, mutta tappolistalla oli kuulemma... Sitten kun punaiset lähti paikkakunnalta ja ulos uskalsi mennä, käveli ukkini isänsä kanssa jälkiä katsomassa... oli kuolleita hevosia tiellä, se 11v pikkupojalle jäi mieleen... Oli läjässä punaisten jättämää, tai antautuneiden jättämää kalua, josta ukki nappasi kaksi pistintä... Pistimet ovat minulla. Arisagan pistimiä joista toinen omalla tupella ja toinen "ryssän vinsun" tupella, joka tuppi on kuulemma ihan hinnoissaan, kun on nahkat ja kaikki....

20250708_134821.webp
 
Kasarilla tuli tutuksi opettajaikäneito, s. Muistaakseni 1906. Asui naapurissa opiskeluaikaan. Yhteinen piha kun oli, niin juteltiin. Yhden kerran hän muisteli isoveljeään, joka oli vapaussodassa ja menetti järkensä varkaudessa. En alkanut utelemaan, eikä asia silloin mulle paljon kertonutkaan. Myöhemmin sitten on tullut mieleen, että mikä sai järjenvalon sammumaan juuri varkaudessa. Niin, oli ollut valkoisten joukossa, kuten muutkin veljensä.
 
Kasarilla tuli tutuksi opettajaikäneito, s. Muistaakseni 1906. Asui naapurissa opiskeluaikaan. Yhteinen piha kun oli, niin juteltiin. Yhden kerran hän muisteli isoveljeään, joka oli vapaussodassa ja menetti järkensä varkaudessa. En alkanut utelemaan, eikä asia silloin mulle paljon kertonutkaan. Myöhemmin sitten on tullut mieleen, että mikä sai järjenvalon sammumaan juuri varkaudessa. Niin, oli ollut valkoisten joukossa, kuten muutkin veljensä.
Varkaudessahan murhattiin porukkaa taisteluiden tauottua oikein huolella. Punaisia, sellaiseksi epäiltyjä ja tietysti myös iso joukko niitä, joilla ei ollut koko kapinan kanssa mitään tekemistä. Siinä kuitattiin pelivelat ja poistettiin kilpakosijat näppärästi samalla.

Sisällissodan perussettiä, joka voi kirkasotsaisella nuorella miehellä helpostikin käydä luonnon päälle. Etenkin jos hommaan osalliset vielä nostetaan sankareiksi eikä todellisuudesta voi kenellekään puhua.
 
Eihän se punaisten hallitsemalla alueella ole ollut leikin leipää. 1650 murhaa ei ole vähän ja varmasti muitakin väkivallantekoja on ollut tarpeeksi. Punaisen alueen naisrauhan toteutumisesta ei ole kirjoja silmiin osunut.

Vangitsemiset, nöyryyttämiset, ruoan, karjan, hevosten, omaisuuden pakko-otot, uhkailut jne. Ovat omiaan luomaan rankan kostomentaliteetin. Sitä ei tarvitse hyväksyä edes näin jälkikäteen, mutta inhimillisesti ymmärrettävää se on. Voin hyvin kuvitella, että tuo mentaliteetti olisi tarttunut vaikka minuun.

Linnan teos ei mielestäni kuvaa tämän mentaliteetin syntymistä täysin oikein. Hennalaosion alussa kirjailija ihmettelee syntyvää tilannetta, valkoista kostoa. Minusta se ei ollut ihme, päinvastoin.

Punakaartiin osallistuneiden lukumäärän taustalla on varmasti ollut vahva toveripaine. Työväenyhdistykset toimivat melkoisina perkkeinä. Pelkoa aloitukseen suitsittiin mm. Kertomalla venäläistoverien seisovan kivääri jalalla odottamassa aloitusta.

Usko joukkovoimaan oli vahvaa. Taustalla olivat lakkoilemalla saadut tulokset.

Järjestysvallan luhistuminen. Ilman tätä tekijää ei olisi tullut kapinaa.
 
Tässä linkkiä punaisten puolen kirjallisuuteen:


mm:

Keskisen rintaman taistelut : muistiinpanoja Suomen kansalaissodasta​

tai Otto Villen:

Suomen vallankumouksesta : itsekritiikkiä​

 
Tässä linkkiä punaisten puolen kirjallisuuteen:


mm:

Keskisen rintaman taistelut : muistiinpanoja Suomen kansalaissodasta​

tai Otto Villen:

Suomen vallankumouksesta : itsekritiikkiä​


Tuo otto villen tuote itsekritiikistä toistaa hyvin tarkasti jonkinlaista yleisliittolaista liturgia. Jokainen itsekritiikki, niitähän on moni vallankumouksensa mokannut laatinut, toistaa samoja asioita. Marxist. Org. Suomi löytyy näitä.
 
Kasarilla tuli tutuksi opettajaikäneito, s. Muistaakseni 1906. Asui naapurissa opiskeluaikaan. Yhteinen piha kun oli, niin juteltiin. Yhden kerran hän muisteli isoveljeään, joka oli vapaussodassa ja menetti järkensä varkaudessa. En alkanut utelemaan, eikä asia silloin mulle paljon kertonutkaan. Myöhemmin sitten on tullut mieleen, että mikä sai järjenvalon sammumaan juuri varkaudessa. Niin, oli ollut valkoisten joukossa, kuten muutkin veljensä.
Tunsin kans yhden ikäneidon, jonka veljen mieli järkkyi vapaussodassa. Oliko kenties eteläpohjanmaalla tämä tuntemasi henkilö?
 
Back
Top