Adolf Hitler sotastrategina

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kannattaa muuten tutustua muuhunkin kuin sotahistoriaan. van Creveldin Supplying war ja Toozen Wages of destruction avaavat silmät raaoille tosiasioille.

1941 Saksa pakko-otti jokaisen kuorma-auton euroopassa ja lastasi niiden kyytiin jokaisen tipan polttoainetta jonkka löysi ja sai tuotettua. Tällä konseptlla panssariarmeija kykenivät etenemään 500 km rajalta itään joten Barbarossan tavoite oli: Tuhotaan puna-armeijan yksiköt Dnierp-Don linjan länsipuolella. Tämån piti riittää sodan voittamiseen, loput olisi vain marssia Uralille ilman vakavaa sotimista, johon Saksalaiset eivät olisi edes kyenneet.

Tavoite saavutettiin Smolenskin taistelun jälkeen, mutta se nyt ei vaan riittänyt puna-armeijan tuhoamiseen.

Kyllä! Saksalaiset olivat käyttäneet suurimman osan kaikista huoltovaroistaan kuukaudessa.
 
Aliarvioivat myös raakasti Venäjän tieyhteyksien ja etäisyyksien vaikutuksen huoltoon. Puhumattakaan eri raideleveydestä rautateillä....
 
Aliarvioivat myös raakasti Venäjän tieyhteyksien ja etäisyyksien vaikutuksen huoltoon. Puhumattakaan eri raideleveydestä rautateillä....

Eivät varsinaisesti aliarvioineet, vaan toivoivat/suunnittelivat että sota olisi ohi ennenkuin ne ehtisivat vaikuttaa.
 
Eivät varsinaisesti aliarvioineet, vaan toivoivat/suunnittelivat että sota olisi ohi ennenkuin ne ehtisivat vaikuttaa.

Niin...4 viikon keikastahan silloin monet puhuivat.
 
Kannattaa muuten tutustua muuhunkin kuin sotahistoriaan. van Creveldin Supplying war ja Toozen Wages of destruction avaavat silmät raaoille tosiasioille.

1941 Saksa pakko-otti jokaisen kuorma-auton euroopassa ja lastasi niiden kyytiin jokaisen tipan polttoainetta jonkka löysi ja sai tuotettua. Tällä konseptlla panssariarmeija kykenivät etenemään 500 km rajalta itään joten Barbarossan tavoite oli: Tuhotaan puna-armeijan yksiköt Dnierp-Don linjan länsipuolella. Tämån piti riittää sodan voittamiseen, loput olisi vain marssia Uralille ilman vakavaa sotimista, johon Saksalaiset eivät olisi edes kyenneet.

Tavoite saavutettiin Smolenskin taistelun jälkeen, mutta se nyt ei vaan riittänyt puna-armeijan tuhoamiseen.

Eikö tähän yhtälöön kuulu vielä sekin miten surkeasti Saksan sotilastiedustelu toimi ? Sehän epäonnistui räikeästi ennusteissaan puna-armeijan vahvuuksista. Muistaakseni Franz Halderin päiväkirjoissa on kesältä ja syksyltä 41 mainintoja siitä miten monta divisioonaa on tuhottu tai lyöty hajalle, mutta aina vaan niitä tuntuu ilmaantuvan jostakin lisää ja lisää.
 
Niin...4 viikon keikastahan silloin monet puhuivat.

Jeps, jos rahkeet riittää maksimissaan neljän viikon sotaretkeen niin silloin sanotaan että vihollinen lyödään neljässä viikossa. Vaihtoehtona oli mennä sanomaan Aatulle että homma ei nyt oikein onnistu.
 
Hitlerin "nerouden" tulkinta tulee siis Nünrnbergissä syytettynä olleilta ja muutamalta hirtetyltä. Yksi toistuva "todiste" lahjakkuudesta koskee strategista hyökkäystä Ranskaan 1940.

Mutta Hitlerkö sen keksi? Ei keksinyt vaan käski. Suunnitelman teki aluksi Erich von Manstein. Perusajatuksena oli, että länsiliittoutuneet olettavat Saksan hyökkäävän ensimmäisen maailmansodan Schlieffen-suunnitelman mukaan. Von Manstein laati Heinz Guderianin kanssa suunnitelman hyökkäyksestä Ardennien metsien läpi. Ylijohto ei siitä pitänyt, vaan von Manstein siirrettiin Pommeriin johtamaan reserviarmeijakuntaa. 17. helmikuuta 1940 von Manstein tapasi Hitlerin uusien armeijakunnankomentajien esittelyssä, missä hänelle selvisi, ettei Hitler ollut hänen suunnitelmastaan tietoinen. Von Manstein laati nopeasti yhteenvedon, johon Hitler ihastui.
 
Hitlerin "nerouden" tulkinta tulee siis Nünrnbergissä syytettynä olleilta ja muutamalta hirtetyltä

Littoutuneet vvoivat laittaa omat mokat Hitlerin nerouden piikkiin, saksalaiset voivat syyttää Hitleriä kaikista rikoksista ja mokista ja ottaa ansiot onnistumisista.

Jos lukee Mansteinin tai Guderianin muistelmia niin nehän olisivat omasta mielestään voittaneet koko sodan jos Aatu ei olisi jatkuvasti ollut sotkemassa.
 
Littoutuneet vvoivat laittaa omat mokat Hitlerin nerouden piikkiin, saksalaiset voivat syyttää Hitleriä kaikista rikoksista ja mokista ja ottaa ansiot onnistumisista.

Jos lukee Mansteinin tai Guderianin muistelmia niin nehän olisivat omasta mielestään voittaneet koko sodan jos Aatu ei olisi jatkuvasti ollut sotkemassa.

Mielestäni ristivalotuksessakin Von Manstein ja Guderian vakuuttavat huomattavasti enemmän kuin Jodl, Keitel ja Göring.
 
Tästä voisi loogisesti jatkaa seuraavaan hypoteesiin. Ketä Hitler kuunteli? Jos hän ihastui von Mansteinin hänelle henkilökohtaisesti esittämään suunnitelmaan Ardennien ylityksestä, tapahtuiko myös muiden kohdalla sellaista, että sodan aikana kahden kesken Hitler saatiin vakuuttuneeksi? Oliko hänen antamiensa strategisten määräysten takana aukottomasti hänen oma sotilaallinen suunnittelunsa? Diktaattori vastasi päätöksistään mutta perustuivatko ne yksin hänen omaan aivotoimintaansa?

Millaisia hännystelijöitä Hitlerin ympärillä oli? Millaisille hän oli perso?

Göring lupasi nujertaa Ison-Britannian siirtoarmeijan Dunkerquessa, ennen kuin se ehditään evakuoida turvaan. Operaatio epäonnistui kuitenkin surkeasti.
Göring lupasi nujertaa Iso-Britannia ilma-aseen avulla. Suunnitelma epäonnistui pitkälti Göringin strategisten virheiden takia.
Göringin lupasi huoltaa Stalingradiin saarretuksi tuomittu Saksan 6. Armeija ilmasta käsin.

(sen jälkeen Göringin arvovalta oli mennyt mutta siihen asti Hitler oli kuunnellut häntäkin päätöstensä pohjana)
 
Tästä voisi loogisesti jatkaa seuraavaan hypoteesiin. Ketä Hitler kuunteli? Jos hän ihastui von Mansteinin hänelle henkilökohtaisesti esittämään suunnitelmaan Ardennien ylityksestä, tapahtuiko myös muiden kohdalla sellaista, että sodan aikana kahden kesken Hitler saatiin vakuuttuneeksi? Oliko hänen antamiensa strategisten määräysten takana aukottomasti hänen oma sotilaallinen suunnittelunsa? Diktaattori vastasi päätöksistään mutta perustuivatko ne yksin hänen omaan aivotoimintaansa?

Millaisia hännystelijöitä Hitlerin ympärillä oli? Millaisille hän oli perso?

Göring lupasi nujertaa Ison-Britannian siirtoarmeijan Dunkerquessa, ennen kuin se ehditään evakuoida turvaan. Operaatio epäonnistui kuitenkin surkeasti.
Göring lupasi nujertaa Iso-Britannia ilma-aseen avulla. Suunnitelma epäonnistui pitkälti Göringin strategisten virheiden takia.
Göringin lupasi huoltaa Stalingradiin saarretuksi tuomittu Saksan 6. Armeija ilmasta käsin.

(sen jälkeen Göringin arvovalta oli mennyt mutta siihen asti Hitler oli kuunnellut häntäkin päätöstensä pohjana)

Ei ainakaan Guderiania (paitsi joskus), kun tämä oli asevoimien esikuntapäällikkönä 1944-45 (Chef des Generalstabs des Heeres)... Olivat aikalaisten mukaan ottaneet päät punaisina yhteen aika usein. Joskus tosin yllättävästi Hitler myöntyi kovan tappelun jälkeen.

Muutama joita rintama-asioissa Hitler kuunteli, olivat Model ja Schörner.
 
Vuodesta 1943 alkaen ei ollut enää väliä ketä Hitler kuunteli Saksa liittolaisineen ei voinut enää voittaa ja se oli selvää jo aikalaisillekin vrt. Paasosen tilannekatsaus 3. helmikuuta 1943.

taisi olla pikemminkin niin että marsalkat ja kenraalit kuuntelivat Hitleriä, mm. Rochur Misch on kuvaillut kuinka luhistunut kenraali on tullut Hitlerin puhutteluun ja lähtenyt intoa piukuen jatkamaan taistelua.
 
Tästä voisi loogisesti jatkaa seuraavaan hypoteesiin. Ketä Hitler kuunteli? Jos hän ihastui von Mansteinin hänelle henkilökohtaisesti esittämään suunnitelmaan Ardennien ylityksestä, tapahtuiko myös muiden kohdalla sellaista, että sodan aikana kahden kesken Hitler saatiin vakuuttuneeksi? Oliko hänen antamiensa strategisten määräysten takana aukottomasti hänen oma sotilaallinen suunnittelunsa? Diktaattori vastasi päätöksistään mutta perustuivatko ne yksin hänen omaan aivotoimintaansa?

Millaisia hännystelijöitä Hitlerin ympärillä oli? Millaisille hän oli perso?

Göring lupasi nujertaa Ison-Britannian siirtoarmeijan Dunkerquessa, ennen kuin se ehditään evakuoida turvaan. Operaatio epäonnistui kuitenkin surkeasti.
Göring lupasi nujertaa Iso-Britannia ilma-aseen avulla. Suunnitelma epäonnistui pitkälti Göringin strategisten virheiden takia.
Göringin lupasi huoltaa Stalingradiin saarretuksi tuomittu Saksan 6. Armeija ilmasta käsin.

(sen jälkeen Göringin arvovalta oli mennyt mutta siihen asti Hitler oli kuunnellut häntäkin päätöstensä pohjana)

Ainakin operaatiopuolella Jodl oli paljon pätevämpi kuin lakeijan roolin omaksunut Keitel. Keitel ilmeisesti muutenkin vietti sodan pääasiassa Wehrmachtin henkilöstöpuolen kysymysten parissa. Mikä mahtoi olla Kurt Zeitzlerin rooli Hitlerin lähipiirissä ? Tämähän korvasi kenkää saaneen Franz Halderin OKH:n johdossa. Zeitzler joutui ainakin Stalingradin jälkeen ottamaan kantaa Mansteinin näkemyksiin saada vapaat kädet suorittaa joustavaa puolustusta idässä.

Muutama joita rintama-asioissa Hitler kuunteli, olivat Model ja Schörner.

Joku esimerkki löytyy niiltä ajoilta kun Model komensi 9. armeijaa Venäjällä. Jossain tiukassa paikassa Aatu rupesi itse ohjailemaan sotatoimiyhtymää, jolloin Model kysäisi tiukkaan sävyyn: "Mein Führer, kumpi meistää komentaa 9. armeijaa, te vai minä?" Oli Aatu mennyt tästä hieman noloksi.
 
Vuodesta 1943 alkaen ei ollut enää väliä ketä Hitler kuunteli Saksa liittolaisineen ei voinut enää voittaa ja se oli selvää jo aikalaisillekin vrt. Paasosen tilannekatsaus 3. helmikuuta 1943.

taisi olla pikemminkin niin että marsalkat ja kenraalit kuuntelivat Hitleriä, mm. Rochur Misch on kuvaillut kuinka luhistunut kenraali on tullut Hitlerin puhutteluun ja lähtenyt intoa piukuen jatkamaan taistelua.

Tätä Rommel kutsui kyynisesti nimellä "sun-ray cure". Samoin monet ihmettelivät miten hyvin argumenteilla valmistautunut kenraali meni Hitlerin luokse ja tuli ulos aivan hämmentyneenä.

Anthony Beevoirin kirjassa Stalingrad mainitaan kenraali Hube, jota Hitler kunnioitti. Kun lensi Stalingradin saartorenkaasta Hitlerin päämajaan Pauluksen jne. toimittamien dokumenttien kanssa vastaanottamaan miekkoja ritariristiinsä. Tuli sitten takaisin Hitlerin mielipiteen kanssa. Toisaalta oli kuulemma uskaltanut ehdottaa Hitlerille, että jättäisi sodanjohdon kenraaleille, mitä monet pitivät syynä Hubea seuraavana vuonna kohdanneelle lento-onnettomuudelle, jossa tämä kuoli... Mutta se voi olla jo hieman salaliittoteoriaa.
 
Ainakin operaatiopuolella Jodl oli paljon pätevämpi kuin lakeijan roolin omaksunut Keitel.
.....

Ironista asiassa on, että Jodl riitautui 1942 Hitlerin kanssa ja seuraajaksi oli tulossa Paulus. Mutta Hitler sitten päätti pitää tutut kasvot ympärillään.
 
Vuodesta 1943 alkaen ei ollut enää väliä ketä Hitler kuunteli Saksa liittolaisineen ei voinut enää voittaa ja se oli selvää jo aikalaisillekin vrt. Paasosen tilannekatsaus 3. helmikuuta 1943.

Tämä oli selvää jo vuoden 1942 alkaessa, kun Saksan joukot oli lyöty takaisin Moskovan edustalta sekä Tihvinästä.
 
Jos tähän astisesta vetäisi yhteen:

- Hitlerillä oli maaginen persoonallisuus ja hän kykeni saamaan joitakin kenraaleita uskomaan silloinkin, kun heidän järkensä yritti viestittää toista.
- Keitel oli lähin sotilaallinen suunnittelija, ja hän piti Hitleriä "nerona".

Viittaan von Manteuffelin kuulusteluun Nürnbergissa:

”Hitlerillä oli magneettinen, lähes hypnoottinen persoonallisuus. Se teki erittäin voimakkaan vaikutuksen ihmisiin, jotka menivät hänen luokseen esittämään omia käsityksiään asioista. Aluksi he puolustivat näkökantaansa, mutta yleensä he vähitellen taipuivat hänen voimakkaan persoonallisuutensa edessä ja päätyivät lopulta kannattamaan aivan vastakkaista mielipidettä kuin mitä he olivat tulleet ajamaan.”

Toinen aspekti on aika selvä:

- Ardennien operaatiosta on kehuttu Hitleriä, koska hän on muuttanut yleisesikunnan suunnitelmaa - mutta uuden suunnitelman pohjalla on silti ollut kaksi tunnettua kenraalia.

Tätä Rommel kutsui kyynisesti nimellä "sun-ray cure".

Rommel on ollut yksi realistisimmista.

Kenraali Günther Blumentrittin kuulustelu:

"- - Maaliskuun lopulla 1944 Rommel tuli päämajaan esikuntapäällikkönsä kenraali Speidelin kanssa. Vähän ennen kuin he lähtivät, Speidel halusi puhua kanssani kahden kesken. Hän kertoi puhuvansa Rommelin puolesta: ’On aika tullut kertoa Führerille, että emme voi enää jatkaa sotaa.’ Sen jälkeen länsirintaman pääesikuntaan lähetettiin sähke, jossa pyydettiin [Hitleriltä] tapaamista ’Ranskan vakavan tilanteen vuoksi’. Vastausta ei kuitenkaan tullut.”
 
Tämä oli selvää jo vuoden 1942 alkaessa, kun Saksan joukot oli lyöty takaisin Moskovan edustalta sekä Tihvinästä.

Hyökkäämämällä Kaukasukselle vuonna 1942 Saksa pyrki vielä voittamaan sodan. Seuraavana vuonna yritettiin enää kaapata aloite Kurskissa ja valmistella rintama seuraavan vuoden operaatioille.

Saksalla oli montakin fiksua miestä joilla oli oikea tilannekuva. von Rundstedt erotettiin kahteen kertaan. Ensin idässä ja sitten lännessä.
 
Kenraali Günther Blumentrittin kuulustelu:

"- - Maaliskuun lopulla 1944 Rommel tuli päämajaan esikuntapäällikkönsä kenraali Speidelin kanssa. Vähän ennen kuin he lähtivät, Speidel halusi puhua kanssani kahden kesken. Hän kertoi puhuvansa Rommelin puolesta: ’On aika tullut kertoa Führerille, että emme voi enää jatkaa sotaa.’ Sen jälkeen länsirintaman pääesikuntaan lähetettiin sähke, jossa pyydettiin [Hitleriltä] tapaamista ’Ranskan vakavan tilanteen vuoksi’. Vastausta ei kuitenkaan tullut.”

Varmaan näin sanoi ja Rommel oli realisti. Hän oli myös suunnilleen ainoa, joka Normandian jälkeen kykeni Hitlerille sen sanomaan lentämättä ulos heti kättelyssä. Sampo Ahto on kertonut, että tällainen keskustelu kesällä 1944 todella käytiin. Hiltler oli vastannut: "Länsiliittoutuneet eivät tee rauhaa minun kanssani." Niinkuin eivät olisi tehneetkään.
 
Tämä oli selvää jo vuoden 1942 alkaessa, kun Saksan joukot oli lyöty takaisin Moskovan edustalta sekä Tihvinästä.

Samaa sanoi Blumentritt Nürnbergin kuulustelijoille. "Talvella 1942, kun Neuvostoliitto aloitti vastahyökkäyksensä. Hitler oli kieltänyt perääntymästä, mutta venäläiset vahvistuivat viikko viikolta. Joukot Stalingradissa saarrettiin ja pakotettiin antautumaan. Silloin olimme jo liian heikkoja kestämään sellaista tappiota, ja sota kääntyi Saksaa vastaan."
 
Back
Top