Adolf Hitler sotastrategina

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#1
Aina kun suurikollisesta yrittää kirjoittaa, tulee näljäinen olo, koska juutalaisten kansanmurhat Euroopassa ovat anteeksiantamattomia ja häpeällisiä tekoja. Stalinin tai Pol Potin hirvittävät rikokset ovat jotenkin kauempana. Ne ovat kuin intialainen bussi, joka putosi rotkoon ja 180 kuoli, katolla istuneet mukana. Sellaisen lukee ja vähän pudistaa päätään. Hitler taas tulee mielenvikaisine rotufantasioineen lähelle, omalle mukavuusalueelle. Puolaan, Saksaan, Tanskaan, Norjaan, Hollantiin ja Ranskaan. Minun Eurooppaani.

Aloitin näin sivupolulla, jotta tämä aspekti voitaisiin jättää siihen kokonaan ja pysyä persoonallisuuden osa-alueissa suhteessa sodankäyntiin. Kiistanalainen kysymys tässä on siis se, oliko Hitler hyvä vai huono taktikko tai strategi. Oliko hän alkuun enemmän jotain ja lopuksi vähän vähemmän? Oliko hän periaatteessa hyvä mutta epäammattimainen ja tunteiden vietävissä? Hän antoi brittiarmeijan livistää, koska Göringin piti saada sulka hattuun ja piti näyttää Luftwaffea ym.

Olen yllättynyt, miten saksalaiset kenraalit vielä Nürnbergin kuulusteluissa ihan aidosti näkevät hänet sotilaallisesti lahjakkaana. Toisaalta kuulustelutieto paljastaa myös mahdollisia heikkoja kohtia. Valehdellahan kenraalien ei tarvitsisi muuta kuin mahdollisiin sotarikoksiin liittyvissä kysymyksissä, joten nämä pitää ottaa vakavasti.

Kerään tähän muutaman:

Jodl:

”Neuvonpito sotilasesikunnan kanssa riippui aina ajankohdasta ja tilanteesta. Jos Hitler oli itse epävarma, hän saattoi keskustella sotilaallisista ongelmista viikkoja tai kuukausia, mutta jos tilanne oli hänen mielestään selvä tai jos hän oli tehnyt jonkin päätöksen spontaanisti, kaikki keskustelu loppui siihen.”

Keitel:

”Hitler oli lukenut yleisesikunnan julkaisuja, sotilaskirjallisuutta sekä esseitä taktiikoista, operaatioista ja strategioista, ja hän tunsi kaikki sotilaalliset osa-alueet suorastaan hämmästyttävän hyvin. Kun olin sodan aikana hänen päämajassaan ja lähellä häntä, hän luki Moltken, Schlieffenin ja Clausewitzin [preussilaisia kenraaleja] kirjoja pitkälle yöhön. Hän imi niistä itseensä valtavasti tietoa.”

”Pidin Hitleriä nerona. Hän osoitti monta kertaa suorastaan loistavaa älyä. Hän muutti Hollannin-Belgian-sotaretken suunnitelmia – ja oli siinä oikeassa.”

Von Manteuffel:

”Hän oli sekä strategisesti että taktisesti lahjakas, erityisesti yllätyshyökkäyksissä. Hänellä ei kuitenkaan ollut riittävästi teknistä tietoa lahjakkuutensa todelliseen hyödyntämiseen.

Lisäksi hänellä oli taipumus ihastua numeroihin. Kun hänen kanssaan keskusteli jostakin ongelmasta, hän soitti toistuvasti osastonjohtajalle ja kysyi: ’Paljonko meillä on sitä ja sitä?’

Sitten hän jatkoi keskustelua, kertoi luvut ja sanoi: ’Näettehän’ – ikään kuin ongelma olisi sillä ratkaistu. Hän tuijotti mieluusti paperilla oleviin lukuihin ottamatta huomioon, vastasivatko ne todellisuutta. Näin kävi, oli sitten kyse panssarivaunuista, lentokoneista, kivääreistä tai lapioista.”

Röhricht:

”Toivoimme pääsevämme aina Sommejoelle asti, eristävämme britit Ranskan pääjoukoista ja valtaavamme Belgian sekä Pohjois-Ranskan. Hitler oli haltioissaan siitä, että oli osannut arvioida tilanteen kenraaleja paremmin. Sen vuoksi kenraalien oli jatkossa yhä vaikeampi esittää eriäviä mielipiteitä tai yrittää puuttua hänen tekemisiinsä ja päätöksiinsä.”
 
Viimeksi muokattu:

tulikomento

Ylipäällikkö
#2
Sodan jälkeen ilmestyneissä saksalaiskenraaleiden muistelmissa (erit. Manstein ja Guderian sekä Halder) lähestulkoon kaikki sotilaalliset epäonnistumiset laitettiin Aatun amatöörimäisyyden piikkiin. Sitten taas joissain tilanteissa kuten esim. 1941 perääntyminen Moskovasta hoitui niin, että rintama kyettiin vakauttamaan ilman täydellistä romahdusta, ilmeisesti pitkälti siksi että Hitler käski joukkojen pitää asemansa ja taistella. Tällä oli sitten traagiset seuraukset Stalingradissa, jossa sama strategia epäonnistui pahasti.

Ja yksi suuri linjaristiriita koettiin sitten 1943, jolloin itärintamalla operoinut Manstein halusi noudattaa joustavaa puolustusta. Toisin sanoen tarvittaessa perääntyä ja iskeä sitten takaisin. Hitler halusi tämän sijaan temmata strategisen aloitteen takaisin Saksalle Kurskin offensiivilla.

Tämän jälkeenhän Saksan Wehrmacht ei enää kyennyt muuhun kuin vaan lykkäämään vääjäämätöntä tappiota.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#3
Aatun ongelmana oli se, että hän ei ollut koskaan pitänyt hallussaan korpraalia korkeampaa sotilaallista asemaa. Vaikka omasi valtavan määrän erilaista tietoa, sen käsittelyyn vaadittava esikuntakoulutus puuttui täysin.

Lisäksi muutaman onnistumisen jälkeen alkoi pitää itseään erehtymättömänä. Tämän jälkeen kenraalien oli erittäin vaikeata saada läpi eriäviä mielipiteitään. Se vaati usen pitkän taivuttelun (jos edes onnistui) ja usein pienempi kriisi oli sinä aikana paisunut isommaksi päätöksenteon viivyttelyn vuoksi (mikä oli täysin vastoin saksalaista sotilasjohtamisen kulttuuria).

Tässä kirjassa on hyvin analysoitu Hitlerin ja Stalinin johtamiskulttuureita.

http://kauppakv.fi/sis/Karisto/tuote/9789512356171
 
#4
”Hitler oli lukenut yleisesikunnan julkaisuja, sotilaskirjallisuutta sekä esseitä taktiikoista, operaatioista ja strategioista, ja hän tunsi kaikki sotilaalliset osa-alueet suorastaan hämmästyttävän hyvin.
Mutta yksi puuttui...ja sen mukana kaikki! Eli koulutus, varmaan maailmanhistorian ainoana suuria joukkoja johtaneista päälliköistä. Heimopäällikön poika Tsingis-kaanikin oppi isältääm ja Stalin kävi pappisseminaaria. Juuri kuten veli @Sardaukar ehti kirjoittaa. Kunnollista ye-koulutusta ei ollu monella muullakaan johtajalla, mutta pelkkä itseopiskelu ei riitä syvälliseen tietämykseen ja osaamiseen. Eihän meillä ole itseopiskelleita lääkäreitä,maistereita tai tuomareitakaan. Kokeneempi osaa ohjata kun henkilö esim takertuuu detaljeihin tai suuntaa sivupolulle.

Kun otsikko oli strategiset päätökset, niin Itärintaman tapahtumat, joita veli @tulikomento postasi, eivät enää vaikuttaneet isoon kuvaan v 1942 talven jälkeen. Hitler valmistautui voittamaan sodan, joka oli I MS osa II. Hänellä oli riittävästi silloin välttämättömiä raaka-aineita eli hiiltä ja terästä. Sota piti lisäksi voittaa nopeasti ennenkuin jenkit tulee mukaan. Eihän se niin kauaksi jäänytkään. Ranska romahti ja brititkin olisivat ehkä suostuneetkin rauhaan jonkun heikon pääministerin johdolla. Valitettavasti yläluokkainen Winston C. vihasi Hitleriä jä hänen ideologiaansa vielä enemmän kuin kommunismia. Hänkin olisi varmaan ollut taivuteltavissa, jos olisi ennalta nähny, että siirtomaat menee sotaa jatkamalla.

Saksassa oli vuosisadan alussa maailman parhaat yliopistot. VTM koulutuskin olisi ehkä avannut Aatun silmat sille, että sota on helppo aloittaa mutta vaikeaa lopettaa. Kansallisvaltioiden syntymisen jälkeen häviöllä oleva maa taisteli viimeiseen asti, koska sodan menetykset ovat kaikille osapuolille niin katastrofaaliset. V 1940 oli Britannia tässä tilanteessa, mutta heillä oli jenkit resursseineen jo liittolaisina. Hitlerillä taas Stalin ainoastaan odotti parasta tilaisuutta hyökätä Eurooppaan. Kuula kalloon olisi ehkä kannattanu ampua jo talvella 1940-41.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
#5
Ihan periaatteellinen juttu, miksi Hitler halusi kasata itselleen kaiken sotilaallisen käskyvallan ? Tarkoitan siis että tämä oli loppupeleissä yhtäaikaisesti niin Saksan kansan Führer ja valtakunnankansleri, asevoimien ylipäällikkö, sekä Walther von Brauchitschin erottamisen jälkeen myös maavoimien komentaja.

Hitler haali siis käsiinsä ylimmän poliittisen ja sotilaallisen vallankäytön ja maavoimien komentajana sekaantui vielä mikromanagerointeihin. Olen lukenut, että tässäkin mentiin niin pitkälle, että Hitler itse teki päätöksiä jopa yksittäisten pataljoonien käyttämisestä katutaisteluissa Stalingradissa.
 
Viimeksi muokattu:
#6
Ihan periaatteellinen juttu, miksi Hitler halusi kasata itselleen kaiken sotilaallisen käskyvallan ?
Tässäkin Hitler siis kävi uudelleen ekaa maailmansotaa. Kaikkien oppien mukaista olisi ollut jättää Itärintama ammattilaisille ja keskittyä Berliiinissä sodankäynnin ja resurssoinnin johtamiseen. Aatu ei uskaltanu sitä tehdä, koska esimerkki vuodelta 1916 pelotti. Kun yleisesikunnan päällikkö von Falkenhayn sai aiheesta potkut , johtivat Hindenburg ja Ludendorff käyännössä koko maata. Pakottivat lopuksi keisarinkin eroamaan.
 
Viimeksi muokattu:

Rannari

Ylipäällikkö
#7
Ihan periaatteellinen juttu, miksi Hitler halusi kasata itselleen kaiken sotilaallisen käskyvallan ?
Koska oli sillä tavalla päästään pipi että kuvitteli oikeasti olevansa ainoa ihminen maan päällä joka ymmärtää miten homma pitää hoitaa. Ja hyvä niin. Kykenevämmät ukot olisivat ehkä pystyneet pitkittämään kärsimystä paljonkin.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
#8
Näin se varmasti meni. Kyllä kait länsiliittoutuneillakin oli omat hetkensä, jolloin Roosevelt ja Churchill olisivat mielellään yrittäneet itse leikkiä suurta sotapäällikköä. Näillä taisi sentään olla sen verran fiksut ja osaavat kenraalit (esim. George C. Marshall) tukena, jotka onnistuivat pitämään päättävät poliitikot erossa sotatoimien johtamisesta. Stalinkin alkoi kaiketi viimeistään joskus 1942 loppupuolella uskoa omia kenttäkomentajiaan enemmän kuin omaa sotilaallista osaamistaan.

Läntisten demokratioiden systeemi oli ja sen pitäisi olla selkeä. Ylin poliittinen johto määrittelee sotatoimien tavoitteen mahdollisimman selkeästi ja antaa tämän jälkeen sotilaille tarvittavat resurssit toteuttaa tehtävä ilman liiallista päällepäsmäröintiä. Malli toimi hyvin Persianlahdella 1991. Huonommin sitten esim. Vietnamissa.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#9
Neuvostoliiton sotaretki oli tuhoisa, koska Yhdysvaltain ase- ja materiaaliapu oli tähtitieteellisen suuri. Toisaalta kenraaleiden kuulusteluista tulee ilmi syy, miksi Hitler piti hyökkäystä välttämättömänä.

Jodl:

”Kartoista, joita päivitettiin joka päivä tiedusteluraporttien perusteella, kävi ilmi, että kesällä 1940 yhteisellä rajallamme oli 100 venäläistä divisioonaa. Tammikuussa 1941 niitä oli jo 150. Vertailun vuoksi voin kertoa, että englantilaisia, amerikkalaisia ja ranskalaisia joukkoja, joita sodan lopulla tuli Ranskasta Saksaan, ei ollut koskaan yli sataa.”

Runstedt:

”Hitler vaati, että iskisimme, ennen kuin Neuvostoliitosta olisi tullut liian vahva, ja hän väitti, että vihollisen hyökkäys oli lähempänä kuin olimme siihen asti uskoneet. Hän kertoi, että venäläiset suunnittelivat omaa offensiivia kesällä 1941. Itse epäilin uhkaa. Enkä nähnyt siitä merkkejä, kun ylitimme rajan.”

Yhdysvaltain apua kenraalimajuri Aatolaisen mukaan:


- 427 284 kuorma-autoa (Studebecker, Dodge)

- 50 501 maastoautoa (Willys)

- 13 303 panssaroitua kuljetusvaunua ja vetäjää

- 35 041 moottoripyörää

- 1 981 veturia

- 11 155 rautatievaunua

- 8 089 rautatiekiskojen paikoittajaa

- satoja tuhansia tonneja ratakiskoja

- 3 700 000 autonrengasta + 81 000 tonnia kumia

- 2 541 008 tonnia öljytuotteita

- 28 fregattia

- 105 sukellusvenettä

- 77 miinalaivaa

- 3 jäänmurtajaa

- 140 sukellusveneentorjuntahävittäjää

- 202 torpedovenettä

Kaikkiaan 595 laivaa

- 4 952 hävittäjää (Airacobra)

- 2 410 Kingcobraa

- yhteensä 9 681 viittä tyyppiä hävittäjiä ja pommikoneita

- 8 218 tykkiä

- 5 815 panssaritorjuntatykkiä

- 8 701 tykinvetäjää

- 473 000 000 tykistön kranaattia

- 15 010 900 paria sotilassaappaita

- 50 413 tonnia nahkaa

- 69 000 000 neliömetriä puuvillakangasta

- 3 820 906 tonnia elintarvikkeita (etupäässä lihasäilykkeitä, voita, suklaata, …)

- satojatuhansia radioita

- 423 107 kenttäpuhelinta

- 136 000 tonnia räjähdysaineita

- 2 317 694 tonnia terästä (myös panssariterästä), riittäisi n. 75 000 hyökkäysvaunun valmistukseen

- 5 807 tonnia alumiiniputkia

- 166 699 tonnia alumiinivaluja

- 56 387 tonnia alumiinipeltiä, sotilaslentokoneiden valmistamiseen

- 34 793 tonnia pronssia ja messinkiä tankoina

- 7 335 tonnia pronssi- ja messinkilankaa

- 24 513 tonnia pronssia ja messinkiä levyinä

- 181 616 tonnia eristettyä kuparijohtoa


- yli 7000 hyökkäysvaunua

- jne. loputtomasti
 

tulikomento

Ylipäällikkö
#10
Mitenkäs sitten jos palataan vaikka loppukesään 1939. Hitler uhittelee Puolaa luovuttamaan Danzigin ja ns. Puolan käytävän. Valmistelut sotilaallista ratkaisua varten ovat täydessä käynnissä. Puola ei taivu milliäkään, koska se on saanut aiemmin Britannialta takeet siitä, että britit liittyvät sotaan Puolan puolelle jos Saksa hyökkää. Ja samanlaista puhetta kuuluu myös Pariisista. Hitler haluaa koko Puolan "elintilaksi". Sitten diktaattorit Adolf ja Josif löytävät yhteisen sävelen, joka mahdollistaa itäisen Euroopan jakamisen.

Eli kysymys / pohdintaa:

Miksei Hitler ottanut vakavasti Britannian viimeistä varoitusta lakata hamuamasta vierasta maata ? Koska mitä ilmeisimmin Britannian ja Ranskan sodanjulistukset tulivat Saksan johdolle yllätyksenä. Oletus oli, että Puolan sotaretki kyetään pitämään hallitusti käsissä ilman sodan laajenemista.

Oliko Hitler poliitikkona ja strategina vain aivan hillitön uhkapeluri, joka ei osannut lopettaa nokittamista ajoissa ? Vai ajoiko lebensraum -ideologia järkevän strategisen ajattelun ohi ? Vai oliko taustalla jonkinlainen yhdistelmä molempia tekijöitä ? Aatun henkilöhistoriasta on liikkunut tarinaa, että tämä koki tuolloin 50-vuotiaana olevansa kohta jo liian vanha saadakseen aikaan mitään ikimuistettavaa, eli joku olettamus siitä että se on nyt tai ei koskaan ?
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#11
Oliko Hitler poliitikkona ja strategina vain aivan hillitön uhkapeluri, joka ei osannut lopettaa nokittamista ajoissa ? Vai ajoiko lebensraum -ideologia järkevän strategisen ajattelun ohi ? Vai oliko taustalla jonkinlainen yhdistelmä molempia tekijöitä ? Aatun henkilöhistoriasta on liikkunut tarinaa, että tämä koki tuolloin 50-vuotiaana olevansa kohta jo liian vanha saadakseen aikaan mitään ikimuistettavaa, eli joku olettamus siitä että se on nyt tai ei koskaan ?
Vaihdetaan Hitlerin tilalle Putin ja Aatun tilalle Vladi, niin ihan kuin puhuttaisiin tästä päivästä :).
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#12
Mitenkäs sitten jos palataan vaikka loppukesään 1939. Hitler uhittelee Puolaa luovuttamaan Danzigin ja ns. Puolan käytävän. Valmistelut sotilaallista ratkaisua varten ovat täydessä käynnissä. Puola ei taivu milliäkään, koska se on saanut aiemmin Britannialta takeet siitä, että britit liittyvät sotaan Puolan puolelle jos Saksa hyökkää. Ja samanlaista puhetta kuuluu myös Pariisista. Hitler haluaa koko Puolan "elintilaksi". Sitten diktaattorit Adolf ja Josif löytävät yhteisen sävelen, joka mahdollistaa itäisen Euroopan jakamisen.

Eli kysymys / pohdintaa:

Miksei Hitler ottanut vakavasti Britannian viimeistä varoitusta lakata hamuamasta vierasta maata ? Koska mitä ilmeisimmin Britannian ja Ranskan sodanjulistukset tulivat Saksan johdolle yllätyksenä. Oletus oli, että Puolan sotaretki kyetään pitämään hallitusti käsissä ilman sodan laajenemista.

Oliko Hitler poliitikkona ja strategina vain aivan hillitön uhkapeluri, joka ei osannut lopettaa nokittamista ajoissa ? Vai ajoiko lebensraum -ideologia järkevän strategisen ajattelun ohi ? Vai oliko taustalla jonkinlainen yhdistelmä molempia tekijöitä ? Aatun henkilöhistoriasta on liikkunut tarinaa, että tämä koki tuolloin 50-vuotiaana olevansa kohta jo liian vanha saadakseen aikaan mitään ikimuistettavaa, eli joku olettamus siitä että se on nyt tai ei koskaan ?
Taisi nälkä kasvaa syödessä, kun kaikki alueliitokset ja miehittämiset olivat menneet sujuvasti siihen asti.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#13
Otsikko on strategiasta, pojat puhuu operaatioista. Katsokaamme Saksan alkutilannetta Aatun kannalta hänen tullessaan valtaan:

Verivihollinen Ranska miehitti Elsass ja Lotrhingenin maakuntia ja piti veistä Saksan kurkulla uhkaamalla teollisuuden sydäntä Ruhrin demilitarisoinnilla ja ajoittaisilla miehityksillä.

Saksa eli edelleen'riiippuvainen elintarvikkeiden, rehun ja lannoitteiden tuonnista joten Britannia kykeni uhkaamaan Saksaa nälkäkuolemalla merisaartoa käyttämällä. Senaikaisilla maatalousmenetelmillä Saksalla ei ollut edes teoreettista mahdollisuutta elintarvikeomavaraisuuteen silloisten rajojensa puitteissa. Liikaa ihmisiä ja liian vähän viljelysmaata.

Aatulla oli siis kaksi tavoitetta, lyödä Ranska lännessä ja laajentaa Saksaa itään päin. Mikäli Saksa kykenee saavuttamaan omavaraisuuden ruoan ja luonnonvarojen suhteen mannermaalla (lebensraum), Britannialla ei ole suurempaa väliä, se saisi istua saarellaan ja hoitaa imperiumiaan parhaansa mukaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi lähes pakko käydä ainakin kaksi sotaa, yksi kumpaankin ilmansuuntaan ja näitä sotia varten piti varustaa armeija ja rakentaa sitä tukeva teollinen infra. Suunnitelmissa oli aloittaa 1943-44, mutta homma oli vielä kesken ja sotaan ajauduttiin viisi vuotta liian aikaisin.

Tästä huolimatta alku sujui suunnitlemian mukaan. Saksalaisilla ei koskaan ollut vakavia suunnitelmia maihinnousuun Britannian rannikolle, taistelu Britanniasta ja proomujen keräily kanaalin rannikolle oli todennäköisesti painostusta koska Saksa yritti jatkuvasti tarjota briteille rauhanehtoja diplomaattikanavia pitkin.

Amerikka jahkaili vielä tässä vaiheessa kiinnittäisikö se sotaan mitään huomiota.

Jäljellä oli siis asioiden järjestely idässä, optimitilanteessa Saksa olisi varustautunut vielä 3-4 vuotta, mutta merisaarto oli katkaissut strategisten raaka-aineiden, kuteen öljyn, kumin ja metallien tuonnin ja jokainen päivä jonka Saksa odottti, kulutti olemassa olevia varastoja ml. ne jotka oli napattu euroopasta, oli siis hyökättävä nyt eikä 15 päivä.

Mutta Barbarossa suunnitelma oli harhakuvitelma, se perustui siihen että Saksan maksimiponnistus riittäisi lyömään Neuvostoliiton. Ei riittänyt ja sota idässä muuttui näännytyssodaksi.

1943 oletettiin että Kaukasuksen ja öljylähteiden valtaus riittäisi sodan voittamiseen, Kaukasus vallattiinkin ja NL:n öljyntuotanto supistui 75%, mutta sekään ei riittänyt.

1944 Saksa olikin sitten puolustuskannalla joka suunnassa eikä heillä ollut enää sen kummepia tavoitteita kuin jatkaa sotaa ja toivoa ihmettä (tai ihmeasetta).
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#14
Otsikko on strategiasta, pojat puhuu operaatioista..
Me puhumme strategiasta ja sinä enemmän poliittisista tavoitteista. :D

Strategialla tarkoitetaan suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Käsite tulee Kreikasta heimodivisioonien ajalta, jolloin jokaisella divisioonalla oli johtajana strategos eli strategi. Sanan toinen merkitys oli sodanjohtotaito.

Puhutaan siis edelleen sodasta, jolla nämä asiat suunnitellusti toteutetaan. Täällä on jonkin verran jo asiaa sivuttu eli käsitelty Hitleriä strategina ja taktikkona.

Tervetuloa mukaan. Kaksi sotaa mainitsit. Kiinnostavaa on nyt, miten Hitler osallistui startegisten suurhyökkäysten suunnitteluun ja johtamiseen sekä puuttui myös taktisiin asioihin.
 
Viimeksi muokattu:

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#15
Hitlerin suurin ongelma oli, että ei pysytellyt strategiassa vaan sekaantui jatkuvasti myös operatiiviseen ja sodan edetessä jopa taktiseen tasoon.

Valtionpäämiehen tehtävänä ei ole siirrellä yksittäisiä pataljoonia.

Stalin oppi tässä suhteessa noeasti vuoden 1942 aikana ja jätti operatiiviset asiat koulutetuille sotilaille. Perääntyminen kesällä 1942 saksalaisten saarrostusyritysten edessä oli ensimmäinen merkki tietystä komentajille annetusta vapaudesta. Stalingrad oli sitten ensimmäinen laaja operatiivinen juttu, jossa kenraalit (Vasilevski ja Zhukov) saivat tehdä suunnitelmia varsin vapaasti (vaikka Stalin ne joko hylkäsi tai hyväksyi).
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#16
Hitlerin suurin ongelma oli, että ei pysytellyt strategiassa vaan sekaantui jatkuvasti myös operatiiviseen ja sodan edetessä jopa taktiseen tasoon.
Tämä paheni tasaiseen tahtiin tilanteen huonontuessa. Aatu osoitti kepakon päällä karttaa ja sanoi että "mennään tuonne" eikä pahemmin kuunnellut vastaväitteitä. Case esimerkki on Moskovan valtaus jonka epäonnistuminen laitettiin OKH:n komentajan piikkiin. von Brauchitschin sai kenkää ja Aatu nimitti itsensä komentajaksi.

Loppupelissä upseeristo oli Aatun mielestä niin epäluotettavaa ettei rykmenttejä saanut liikutella ilman OKH:n (eli Aatun) suoraa lupaa.

Vika ei koskaan ollut johtajassa vaan tekijäportaassa...
 

tulikomento

Ylipäällikkö
#17
Hitlerin suurin ongelma oli, että ei pysytellyt strategiassa vaan sekaantui jatkuvasti myös operatiiviseen ja sodan edetessä jopa taktiseen tasoon.

Valtionpäämiehen tehtävänä ei ole siirrellä yksittäisiä pataljoonia.

Stalin oppi tässä suhteessa noeasti vuoden 1942 aikana ja jätti operatiiviset asiat koulutetuille sotilaille. Perääntyminen kesällä 1942 saksalaisten saarrostusyritysten edessä oli ensimmäinen merkki tietystä komentajille annetusta vapaudesta. Stalingrad oli sitten ensimmäinen laaja operatiivinen juttu, jossa kenraalit (Vasilevski ja Zhukov) saivat tehdä suunnitelmia varsin vapaasti (vaikka Stalin ne joko hylkäsi tai hyväksyi).
Juuri näin. Palatakseni vielä tuohon häilyvään rajapintaan akselilla valtionpäämies - kenttäkomentaja, mikä mahtanee olla nykyinen käsitys Hitlerin roolista Barbarossan toteuttamisvaiheessa kesällä-syksyllä 1941 ? Hyökkäyksen painopistettähän siirreltiin ainakin Smolenskin valtauksen jälkeen etelämmäs kohti Kiovaa, vaikka osa kenraaleista olisi halunnut jatkaa Moskovaan.

Selitykseksi on mm. tarjottu sitä, että Hitlerin näkemys sodankäynnistä oli siinä määrin moderni, että tämä otti huomioon Saksalle tärkeiden taloudellisten resurssien (Ukrainan vilja, teollisuus ym. luonnonvarat) valtaamisen. Sen sijaan useimmilla komentajilla oli perinteinen näkemys siitä, että vihollismaan pääkaupungin valtaus tulisi olemaan ratkaiseva voiton edellytys.

Ja Hitlerhän painotti myös 1942 kesäoffensiivin aikana jatkuvasti Kaukasuksen öljykenttien valtaamisen tärkeyttä. Meni sittemmin itse vaan jakamaan joukot kahtia ja määräsi vielä Stalingradin toiseksi tavoitteeksi. Lopputulos oli ettei päästy tärkeimmille Bakun öljykentille, eikä vallattu Stalingradia eikä katkaistu Volgan vesiliikennettä.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#18
Esimerkiksi: Hitlerin poliittinen tavoite on siis lyödä Neuvostoliitto ja hän uskoo sen tapahtuvan kolmessa kuukaudessa.

Ehdotettu strategia: joukot lähetetään sivustat varmistaen täysin voimin suoraan kohti Moskovaa, joka on puna-armeijan huollon solmukohta.

Hitelrin päätös: suuri osa joukoista lähetetään kohti Kaukasuksen öljykenttiä sekä Ukrainaan ja Baltiaan.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#19
Hitlerin suurin ongelma oli, että ei pysytellyt strategiassa
Viilaan vielä pilkkua, mutta sotatieteellinen konsensus on ollut, että hän nimenomaan loi kriittisissä kohdissa omaa hyökkäysstrategaa ohi ammattiupseerien.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#20
Juuri näin. Palatakseni vielä tuohon häilyvään rajapintaan akselilla valtionpäämies - kenttäkomentaja, mikä mahtanee olla nykyinen käsitys Hitlerin roolista Barbarossan toteuttamisvaiheessa kesällä-syksyllä 1941 ?
Kannattaa muuten tutustua muuhunkin kuin sotahistoriaan. van Creveldin Supplying war ja Toozen Wages of destruction avaavat silmät raaoille tosiasioille.

1941 Saksa pakko-otti jokaisen kuorma-auton euroopassa ja lastasi niiden kyytiin jokaisen tipan polttoainetta jonkka löysi ja sai tuotettua. Tällä konseptlla panssariarmeija kykenivät etenemään 500 km rajalta itään joten Barbarossan tavoite oli: Tuhotaan puna-armeijan yksiköt Dnierp-Don linjan länsipuolella. Tämån piti riittää sodan voittamiseen, loput olisi vain marssia Uralille ilman vakavaa sotimista, johon Saksalaiset eivät olisi edes kyenneet.

Tavoite saavutettiin Smolenskin taistelun jälkeen, mutta se nyt ei vaan riittänyt puna-armeijan tuhoamiseen.