@Talvela siis Suomella varmasti olisi varaa laittaa 100+ milj € IMINT satelliitin kehittämiseen/rakentamiseen, kymmeniä miljoonia laukaisuun ja useita miljoonia vuosittaiseen käyttöön. Mitä tällä saavutettaisiin? Vuodessa on useita kuukausia jolloin pilvet haittaavat toimintaa merkittävästi tai estävät sen jopa kokonaan. Voi mennä kuukausia että jostain tietystä kohteesta saadaan kuvaa. Olisiko tällainen kustannustehokasta?
Viestintäsatelliitit ovat halvempia. Matalalla radalla (LEO) kuitenkin niiden tarjoamat palvelut jäisivät hetkellisiksi, tarjoten kuitenkin hyvän tiedonsiirron vasteajan ja kapasiteetin. Korkean (GEO) radan käytettävyys pohjoisessa ilmeisesti heikko, koska satelliitti jää lähemmäs horisonttia. GEO satelliitit ovat kyllä paikallaan maahan nähden, mutta radat sijaitsevat päiväntasaajan päällä. Vihollisen selustassa toimivat tiedustelijat voisivat olla se kohderyhmä jolle tällaisia kykyjä hankittaisiin, mutta käytännön käytettävyys vajaalla kapasiteetillä ei tuo juurikaan hyötyä HF-radioihin nähden. Meillä ei ole mitään muita todellisia tarpeita satelliittiviestipalveluille kuin kansainvälisissä operaatioissa ja niissä palvelut hankitaan kaupallisilta toimijoilta.
Viestitiedustelu on kyllä aivan järjetön idea. Mitä ajattelit tiedustella halvalla ja pienikokoisella SIGINT-satelliitillä. Vertailun vuoksi Yhdysvallat joka ainoana maana omaa todellisen SIGINT-satelliittikyvyn operoi miljardien hintaisia, tuhansia kiloja painavia ja mahdollisesti jopa toistasataa metriä halkaisijaltaan olevilla antenneilla varustettuja laitteita. Todennäköisesti iso osa niistä signaaleista joista me olemme kiinnostuneita ei koskaan saavuta sitä satelliitin vastaanotinta (alhainen lähetysteho, antennien säteilykuvio jne.). Maa ja lentokonesijoitteisilla laitteilla saavutetaan huomattavasti parempi kustannustehokkuus.
Järkyttävän kallista hyötyyn nähden ja satelliiteilla merkittäviä rajoitteita, se on se mun pointti. Mitään halpaa ja hyvää ratkaisua erityisesti näissä ei ole.
Viestintäsatelliitit ovat halvempia. Matalalla radalla (LEO) kuitenkin niiden tarjoamat palvelut jäisivät hetkellisiksi, tarjoten kuitenkin hyvän tiedonsiirron vasteajan ja kapasiteetin. Korkean (GEO) radan käytettävyys pohjoisessa ilmeisesti heikko, koska satelliitti jää lähemmäs horisonttia. GEO satelliitit ovat kyllä paikallaan maahan nähden, mutta radat sijaitsevat päiväntasaajan päällä. Vihollisen selustassa toimivat tiedustelijat voisivat olla se kohderyhmä jolle tällaisia kykyjä hankittaisiin, mutta käytännön käytettävyys vajaalla kapasiteetillä ei tuo juurikaan hyötyä HF-radioihin nähden. Meillä ei ole mitään muita todellisia tarpeita satelliittiviestipalveluille kuin kansainvälisissä operaatioissa ja niissä palvelut hankitaan kaupallisilta toimijoilta.
Viestitiedustelu on kyllä aivan järjetön idea. Mitä ajattelit tiedustella halvalla ja pienikokoisella SIGINT-satelliitillä. Vertailun vuoksi Yhdysvallat joka ainoana maana omaa todellisen SIGINT-satelliittikyvyn operoi miljardien hintaisia, tuhansia kiloja painavia ja mahdollisesti jopa toistasataa metriä halkaisijaltaan olevilla antenneilla varustettuja laitteita. Todennäköisesti iso osa niistä signaaleista joista me olemme kiinnostuneita ei koskaan saavuta sitä satelliitin vastaanotinta (alhainen lähetysteho, antennien säteilykuvio jne.). Maa ja lentokonesijoitteisilla laitteilla saavutetaan huomattavasti parempi kustannustehokkuus.
Järkyttävän kallista hyötyyn nähden ja satelliiteilla merkittäviä rajoitteita, se on se mun pointti. Mitään halpaa ja hyvää ratkaisua erityisesti näissä ei ole.