AGM-158 JASSM

Antaako tuo Yhdysvaltain hallinnon hiljattain julkaisema tieto mielestänne mitään infoa hankittavasta ohjusmäärästä? Vientilupahakemuksessa mainittiin 70 ohjusta, mutta sittemmin on sanottu vähän toista. Tuleeko ohjuksia siis paljonkin vähemmän, ja mikä helvetin idea siinä sitten olisi? Olisi älytöntä tuhlausta, jos ohjuksia tulisikin vaikkapa vain 40 kpl, ja niistä maksetaan liki 180 miljoonaa euroa... ATACMSeja olisi saatu samalla rahalla varmaan vähintään satakunta.

Hankkeen kokonaishinta on 178,5 miljoonaa euroa ja maksatukset jakautuvat kuudelle vuodelle. Puolustusbudjetissa on jo varauduttu JASSM-hankkeen rahoitukseen eikä se siten kasvata puolustusvoimien materiaalihankintoihin käytettävää kokonaissummaa.

Ohjusten määrän puolustusministeriö haluaa pitää salassa.

- Julkisuudessa on määrästä ollut esillä huonoja arvauksia, sanoi neuvotteleva virkamies Jari Takanen YLE Uutisille.

http://yle.fi/uutiset/suomi_hankkii_horneteille_ilmasta-maahan-ohjuksia/5067501

Sodan alkuvaiheessa on tärkeää että me saamme ostettua aikaa.
Niin kannattaa miettiä noita kohteita siinä alkuvaiheessa niin että millä me saamme ostettua aikaa sekä suojattua liikekannallepanoa.
En henk.kohtaisesti jaksa uskoa että meillä on liikekannallepano toteutettuna ensi sodassa täydessä mittakaavassa.
MAAK:ym pienet porukat ovat varmasti aseissa jo.

Tässä tapauksessa maalityyppejä on vain kaksi: maaliikenneinfrastruktuuri (sillat) ja lentotukikohdat. Ensin pistetään sillat matalaksi, jotta vihollista ei saavu rintamalle lisää. Jos saamme tiedustelutietoa isommilta mailta, niin lopuilla ohjuksilla tuhoamme vihollisen rynnäkkökoneita kentille. Jos joudumme tiedustelutiedon puutteessa tyytymään kiitoratojen tuhoamiseen, niin sitten tyydymme siihen. Vaikka eihän tuo kiitoratojen tuhoaminen miljoonan risteilyohjuksilla ole kovin kustannustehokasta, tai edes tehokasta, niin se ostaa arvokasta aikaa.
 
JASSM:n käyttöperusteet lienevät hyvin salaisia ja keskustelu täällä vahvasti mutu pohjalla.
Siksi on paha sanoa möreällä rintaäänellä mitään aiheesta.

Ohjusten määrään taas vaikuttaa eniten vanha selitys, raha. Tarve ja muut syyt tulevat sitten kaukana perässä.
 
Tässä tapauksessa maalityyppejä on vain kaksi: maaliikenneinfrastruktuuri (sillat) ja lentotukikohdat. Ensin pistetään sillat matalaksi, jotta vihollista ei saavu rintamalle lisää. Jos saamme tiedustelutietoa isommilta mailta, niin lopuilla ohjuksilla tuhoamme vihollisen rynnäkkökoneita kentille. Jos joudumme tiedustelutiedon puutteessa tyytymään kiitoratojen tuhoamiseen, niin sitten tyydymme siihen. Vaikka eihän tuo kiitoratojen tuhoaminen miljoonan risteilyohjuksilla ole kovin kustannustehokasta, tai edes tehokasta, niin se ostaa arvokasta aikaa.
Reikä kiitoradassa ostaa aikaa enintään pari tuntia, eli sen ajan kun kauhakuormaaja ajaa kuopan täyteen soraa ja jätkät kantaa metallilevyä siihen päälle. Jos lentokentiltä löytyy mitään mihin meidän vähiä ohjuksia kannattaa ampua, niin ne on ammus- ja polttoainevarastot. Kumman hyvänsä resurssin loppuminen pysäyttää taistelulennot k.o. kentältä, ja ne ovat logistisesti raskaita täydentää taaempaa. Tietysti myös joku komentokeskus voi sijaita lentokentällä, ne ovat aina hyviä maaleja.
 
Eiköhän se käyttötapa ole aika helppo päätellä: kylvetään sinne missä aiheuttaa suurinta vitutusta :D

Mutta käyttötavasta riippumatta, varmaan ensisijainen juttu on että kyky vaikuttaa etäälle löytyy, tällöin naapuri joutuu varautumaan siihen toiminnassaan, ja uhraamaan aikaa ja resursseja siihen ettei vaikutusetäisyydellä ole liian houkuttelevia maalitauluja.

Suomessa on varsin runsaasti koulutettu myös jalkatiedustelua, ottaen huomioon laajat asumattomat seudut itärajan pinnassa missä kyseiset partiot voivat toimia. En tiedä sitten mikä käytännön valmius pitkän matkan tiedustelupartioille on, mutta oletettavasti sitä kautta voi myös jonkin verran reaaliaikaista maali-informaatiota löytyä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyl mä luulen, että jos tuolla vaikkapa pamauttaa pari junalastillista grad -raketteja ilmaan, niin se voi ketuttaa..
 
Reikä kiitoradassa ostaa aikaa enintään pari tuntia, eli sen ajan kun kauhakuormaaja ajaa kuopan täyteen soraa ja jätkät kantaa metallilevyä siihen päälle. Jos lentokentiltä löytyy mitään mihin meidän vähiä ohjuksia kannattaa ampua, niin ne on ammus- ja polttoainevarastot. Kumman hyvänsä resurssin loppuminen pysäyttää taistelulennot k.o. kentältä, ja ne ovat logistisesti raskaita täydentää taaempaa. Tietysti myös joku komentokeskus voi sijaita lentokentällä, ne ovat aina hyviä maaleja.

Mainitsemasi maalit ovat tietysti korkeamman prioriteetin maaleja kuin kiitorata, mutta tarkoitinkin tilannetta, jossa Naton/Yhdysvaltain tarjoamaa tuoretta tiedustelutietoa ei ole tarjolla. Polttoaine, tai vähintään ammukset, on todennäköisesti hajasijoitettu jo ennen ensimmäisiä laukauksia, joten ne eivät ole mitenkään helppoja maaleja. Jos niiden sijainnit tiedetään, tiedettäneen myös koneiden sijainnit, ja silloin koneet ovat ensisijaisia maaleja. Jos liikekannallepano on vaiheessa "pahasti kesken", eikä parempiakaan maaleja ole tarjolla, niin kiitoratojen moukaroiminen vaikeuttaa varmasti vihollisen ilma-aseen käyttöä.
 
Kyselin edellisellä sivulla mahdollisuudesta, että JASSM voitaisiin vain lähettää ennalta määritetylle maalialueelle etsimään ja tuhoamaan jokin maali ilman ennakkotietoa maalin tarkasta sijainnista (esimerkiksi ilma-alus seisomassa/rullaamassa usean neliökilometrin tukikohta-alueella). Valitettavasti se osoittautui utopistiseksi, mutta onneksi maailmasta löytyy muitakin ohjuksia.

Ooh, Delilah!

Delilah.jpg


http://missilethreat.com/missiles/delilah/
https://en.wikipedia.org/wiki/Delilah_(missile)

Delilah on risteilyohjus, joka pystyy kiertelemään ennalta määritellyn maalialueen yläpuolella ja valitsemaan sieltä omien sensoriensa varassa itselleen maalin. Datalinkin ansiosta ohjuksen laukaissut lentäjä pystyy varmentamaan, mihin ohjus on aikeissa iskeä. Delilah on risteilyohjukseksi suhteellisen kevyt, vain vajaa 200 kg. Tämä näkyy valitettavasti taistelukärjessä, joka on kevyt, vain n. 30 kg. Kantamaa ohjuksella on kuitenkin arviolta ainakin 250 km, joten laukaiseva kone ei juuri joudu vaaraan vihollisen ilmatorjunnan vuoksi. Ohjuksesta on olemassa myös maasta laukaistava versio, Delilah-GL.

Delilah on todella vaikuttava ase, jos se vain toimii, kuten on mainostettu. Vaikka Israelilla onkin kattava kokemus aseteknologian kehittämisestä ja venäläis-/neuvostoperäisestä ilmatorjunnasta, minun on valitettavasti pakko suhtautua epäilyksellä. Ensinnäkään ohjusta ei tiettävästi ole myyty muualle kuin Marokkoon(!) ja kenties Kiinaan. Ohjus on myös jo 20-vuotias; onko se häiveominaisuuksien puolesta riittävän selviytymiskykyinen mm. "double-digit SAM" -uhkaa vastaan, vai onko ohjuksen käyttämiseksi omattava voimakas SEAD-kyky ilmatorjunnan lamauttamiseksi?
 
Kaksisuuntainen datalinkki löytyy ainakin AGM-154C-1 JSOW Block III:sta, Tomahawk E:sta, SLAM-ER:sta ja JASSM-ER:stä.

Perus JASSM:ssa on vain yksisuuntainen, joka lähettää tietoa juuri ennen osumaa.
 
Kyselin edellisellä sivulla mahdollisuudesta, että JASSM voitaisiin vain lähettää ennalta määritetylle maalialueelle etsimään ja tuhoamaan jokin maali ilman ennakkotietoa maalin tarkasta sijainnista (esimerkiksi ilma-alus seisomassa/rullaamassa usean neliökilometrin tukikohta-alueella). Valitettavasti se osoittautui utopistiseksi, mutta onneksi maailmasta löytyy muitakin ohjuksia.

Ooh, Delilah!

Delilah.jpg


http://missilethreat.com/missiles/delilah/
https://en.wikipedia.org/wiki/Delilah_(missile)

Delilah on risteilyohjus, joka pystyy kiertelemään ennalta määritellyn maalialueen yläpuolella ja valitsemaan sieltä omien sensoriensa varassa itselleen maalin. Datalinkin ansiosta ohjuksen laukaissut lentäjä pystyy varmentamaan, mihin ohjus on aikeissa iskeä. Delilah on risteilyohjukseksi suhteellisen kevyt, vain vajaa 200 kg. Tämä näkyy valitettavasti taistelukärjessä, joka on kevyt, vain n. 30 kg. Kantamaa ohjuksella on kuitenkin arviolta ainakin 250 km, joten laukaiseva kone ei juuri joudu vaaraan vihollisen ilmatorjunnan vuoksi. Ohjuksesta on olemassa myös maasta laukaistava versio, Delilah-GL.

Delilah on todella vaikuttava ase, jos se vain toimii, kuten on mainostettu. Vaikka Israelilla onkin kattava kokemus aseteknologian kehittämisestä ja venäläis-/neuvostoperäisestä ilmatorjunnasta, minun on valitettavasti pakko suhtautua epäilyksellä. Ensinnäkään ohjusta ei tiettävästi ole myyty muualle kuin Marokkoon(!) ja kenties Kiinaan. Ohjus on myös jo 20-vuotias; onko se häiveominaisuuksien puolesta riittävän selviytymiskykyinen mm. "double-digit SAM" -uhkaa vastaan, vai onko ohjuksen käyttämiseksi omattava voimakas SEAD-kyky ilmatorjunnan lamauttamiseksi?
Vaikuttavimmat seikat Delilahissa oli aikanaan että se kantoi pitkälle ja sillä oli tuo "loitering" kyky ja datalinkki. JASSM on uudemman sukupolven ase ja vaikutukseltaan ihan eri luokkaa kuten laukaisupainosta ja tst-kärjen koosta voi päätellä. Myös muut ominaisuudet on ajaneet Delilahin ohitse.
 
Tuollaiset satojen kilometrien datalinkki-yhteydet on oikeassa sodankäynnissä ihan huuhaata. Toki jenkeillä on erilaisia tiedonsiirtomahdollisuuksia, mutta meillä ei ole mitään kykyä siirtää merkittäviä datamääriä minkään asejärjestelmän ja laukaisulavetin välillä. Varsinkaan kuvantavan lämpöhakupään kuvaa.
 
Tuollaiset satojen kilometrien datalinkki-yhteydet on oikeassa sodankäynnissä ihan huuhaata. Toki jenkeillä on erilaisia tiedonsiirtomahdollisuuksia, mutta meillä ei ole mitään kykyä siirtää merkittäviä datamääriä minkään asejärjestelmän ja laukaisulavetin välillä. Varsinkaan kuvantavan lämpöhakupään kuvaa.

Voisin kuvitella jenkkien käyttävän sateliittia datalinkkinä. Meillä sellaista ei ole ja on epävarmaa saadaanko koskaan omaa.
NATO:n jäsenenä voisi tietysti olla mahdollista käyttää sen viestintä sateliitteja, tai ainakin lainata liittolaisten sateliitteja.
 
Tuollaiset satojen kilometrien datalinkki-yhteydet on oikeassa sodankäynnissä ihan huuhaata. Toki jenkeillä on erilaisia tiedonsiirtomahdollisuuksia, mutta meillä ei ole mitään kykyä siirtää merkittäviä datamääriä minkään asejärjestelmän ja laukaisulavetin välillä. Varsinkaan kuvantavan lämpöhakupään kuvaa.
1999 F/A-18 koneet käyttivät AN/AWW-13 datalinkkipodia tiedon siirtoon RTS (Rapid Targeting System) järjestelmäänsä mm. SLAM-ER ohjukselle. RTS kykeni myös tuomaan näkymää F/A-18D koneen II pilotin näytölle UAV:ta.
http://fas.org/man/dod-101/sys/smart/aww-13.htm

Alunperin JASSM:a ei ollut tuota kykyä mutta ER-malliin tulee ja sitä alettiin kehittämään 2006.http://www.defenseindustrydaily.com...-targeting-and-reporting-via-data-link-02077/
Miksi tuota 2-suuntaista datalinkkiä ei voitaisi asentaa myös baseline JASSM-ohjukseen? Miksi laukaiseva tms. lentokone ei voi lähettää/vastaanottaa tietoa lennossa kun silloin ei ole huolta katveista?
 
Ei yksinkertaisen telemetriatiedon lähettäminen/vastaanottaminen (esim. AMRAAM) ole varmaankaan ongelma, mutta videon lähettäminen vaatii suuremman tiedonsiirtokapasiteetin ja silloin tulee monta mutkaa matkaan. Katveet eivät ole varsinainen ongelma jos se lavetti on ilmassa.



JASSMin kuvantava lämpöhakupää on loppuvaiheen hakeutumista varten ja voisi kuvitella sen omaavan jonkinlaisen autonomisen kyvyn valita etukäteen asetetun maaliprofiilin mukainen kohde maalialueelta. Esim. hävittäjä lentotukikohdan asematasolta, maalialueen ollessa luokkaa 100x500 m boksi.
 
Voisin kuvitella jenkkien käyttävän sateliittia datalinkkinä. Meillä sellaista ei ole ja on epävarmaa saadaanko koskaan omaa.
NATO:n jäsenenä voisi tietysti olla mahdollista käyttää sen viestintä sateliitteja, tai ainakin lainata liittolaisten sateliitteja.

Rahasta ei omat satelliitit ole ainakaan kiinni, hinnat ovat aivan realistiset myös meille.
 
@Talvela ei se absoluuttinen euromääräinen summa ratkaise mitään, vaan mitä sillä summalla saadaan aikaan. Satelliitit eivät ole mikään maaginen vastaus kaikkiin ongelmiin vaan niilläkin on omat rajoitteensa. Täten kustannus/hyöty suhde voi olla heikko. Jos tarvitaan ulkomaan operaatioihin satelliitti viestintä palveluita tai kuvia jostain alueelta niin meille järkevät vaihtoehdot löytyvät kaupalliselta puolelta ja suhteilla.
 
Sateliitti ei ehkä ole enää mikään mahdoton hanke, mutta sotilaskäyttöön soveltuva viestintäsateliitti on tuskin kovin halpa ja kukaan tuskin suostuu antamaan viestintäsateliittinsa toisen osapuolen(yksityinen firma) käsiin. Jenkitkin lähettävät sotilassateliittinsa avaruuteen erillisillä asevoimien laukaisulennoilla .
Eli vaikka yksinkertaisia sateliitteja saakin "halvalla" taivaalle, se ei ehkä ole koko totuus tässä asiassa.
 
@Talvela ei se absoluuttinen euromääräinen summa ratkaise mitään, vaan mitä sillä summalla saadaan aikaan. Satelliitit eivät ole mikään maaginen vastaus kaikkiin ongelmiin vaan niilläkin on omat rajoitteensa. Täten kustannus/hyöty suhde voi olla heikko. Jos tarvitaan ulkomaan operaatioihin satelliitti viestintä palveluita tai kuvia jostain alueelta niin meille järkevät vaihtoehdot löytyvät kaupalliselta puolelta ja suhteilla.

Sillä saadaan kuvaa, viestitiedustelua sekä datan siirtoa lähialueelle ja Suomella on siihen varaa.

En ymmärrä miksi luulet että globaali kattavuus olisi minulla joku prioriteetti.
 
Back
Top