Ahvenanmaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja scip10
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kysymyksessä Ahvenanmaan hallinnasta korostuu kriittisenä tekijänä nopeus ja yllätys. Jos Venäjä ehtii alueelle ensin, on silloin Suomen kannalta käytännössä jo myöhäistä ja tällöin Suomen poliittisen johdon todennäköisin vastaus operaatioon olisi lähinnä kiukuttelu diplomaattisella tasolla. Vastahyökkäys Ahvenanmaalle Suomen käytössä olevilla resursseilla olisi erittäin riskialtis yritys.

Täten Ahvenanmaan demilitarisoinnin edullisuutta tulisi pohtia suomalaisesta näkökulmasta erittäin perusteellisesti ja vaikka vähän tuoreemmistakin näkökulmista.

No tässä taas ollaan tekemässä virhettä (mielestäni) poliitikkojen taholta.
tulisi käydä keskustelut sopimuksen osapuolien kanssa ja tehdä tilapäinen keskeytys demilitarisointiin. Korostettava puolustuksen tärkeyttä ja sotilaallisen jännityksen kulminoitumista Itämerellä, josta johtuen suomi takaa affenanmaan koskemattomuuteen osana Suomen koskemattomuutta.
Sitten satamaan vaan it-kalustoa ja sorsapoliisit harjoituksiin sinne.... jos se ei sovi affenanmaalaisille sluibareille, niin tehtävä kaikille kansalaisille selväksi, että herra xxx xxx.n toiveesta suomi ei pysty puolustamaan affenanmaan maakuntaa... siinä voimalaa puntti studaamaan maakuntaneuvostolla... ;)
 
Kysymyksessä Ahvenanmaan hallinnasta korostuu kriittisenä tekijänä nopeus ja yllätys. Jos Venäjä ehtii alueelle ensin, on silloin Suomen kannalta käytännössä jo myöhäistä ja tällöin Suomen poliittisen johdon todennäköisin vastaus operaatioon olisi lähinnä kiukuttelu diplomaattisella tasolla. Vastahyökkäys Ahvenanmaalle Suomen käytössä olevilla resursseilla olisi erittäin riskialtis yritys.

Täten Ahvenanmaan demilitarisoinnin edullisuutta tulisi pohtia suomalaisesta näkökulmasta erittäin perusteellisesti ja vaikka vähän tuoreemmistakin näkökulmista.

Taas tuota höpöhöpöä. Vai että riskialtis yritys...Venäjän operaatio Ahvenanmaalle missä joutuu miltei 100% todennäköisyydellä saarretuksi ilman huoltoyhteyksiä ja tukea, se vasta riskialtis onkin.

Venäjä ei millään pysty siirtämään Ahvenanmaalle sellaista määrää joukkoja, etteikö niitä pystytä sieltä jossain vaiheessa ajamaan pois tai todennäköisemmin tuhoamaan. Mutta sopii Laamanatorin metodiin ja agendaan aina kertoa, että "ei me Venäjälle mitään voida" ja että "päättäjät eivät pysty tekemään päätöksiä"... Aika turha väittää, etteikö tuo agenda paista jatkuvasti postauksista, ja tuo agenda on Suomen puolustuskyvyn ja poliittisen päätöksenteon mollaaminen ja nakertaminen. Miksi...siitä vetäköön lukijat omat johtopäätöksensä.
 
Ei kai kukaan ole väittänyt, että sinne pureutunutta vihollista ei voisi sieltä pois ajaa? Lähinnä kyse lienee siitä, että kuinka paljon sinne joutuu joukkoja sitomaan samalla kun vastakkaisessakin ilman suunnassa olisi tarvetta. Samalla katkeaa se huoltoyhteys ulkomaailmaan mutta on meillä varmuus varastoja noin puoleksi vuodeksi.
 
Taas tuota höpöhöpöä. Vai että riskialtis yritys...Venäjän operaatio Ahvenanmaalle missä joutuu miltei 100% todennäköisyydellä saarretuksi ilman huoltoyhteyksiä ja tukea, se vasta riskialtis onkin.

Venäjä ei millään pysty siirtämään Ahvenanmaalle sellaista määrää joukkoja, etteikö niitä pystytä sieltä jossain vaiheessa ajamaan pois tai todennäköisemmin tuhoamaan. Mutta sopii Laamanatorin metodiin ja agendaan aina kertoa, että "ei me Venäjälle mitään voida" ja että "päättäjät eivät pysty tekemään päätöksiä"... Aika turha väittää, etteikö tuo agenda paista jatkuvasti postauksista, ja tuo agenda on Suomen puolustuskyvyn ja poliittisen päätöksenteon mollaaminen ja nakertaminen. Miksi...siitä vetäköön lukijat omat johtopäätöksensä.

Millähän alus- ja kuljetuskalustolla ajattelit suomalaisten pystyvän tekevän Ahvenanmaalle mitään vastahyökkäystä ja missähän vaiheessa konfliktia tämä viittaamasi "jossain vaiheessa" tapahtuisi? Voihan sellaista operaatiota tietenkin aina yrittää jos uskaltaa, mutta todennäköisimpänä lopputuloksena koko osasto on nopeasti merenpohjassa tulevaisuuden hylkytutkijoiden hämmästeltävänä. Eli ei mene niin kuin Torniossa -44, että viikkarilla vaan joukot kalustoineen suoraan satamaterminaaliin tax free ostokset mukana.

Ainoa oikeasti realistinen ratkaisu Ahvenanmaan puolustamiseen on sen demilitarisoinnista luopuminen jo hyvän sään aikana. Silloin suomalaiset joukot ovat siellä jo valmiina eikä mihinkään kilpapurjehdus kakkoseen tarvitse ryhtyä eikä ottaa sen turhia ylimääräisiä riskejä.

Sulla on aika kiivas tapa keskustella ja asiat näyttävät menevän helposti suoraan tunteisiin. Ottaisit vähän rennommin, niin ehkä näkisit Putininkin enää vain satunnaisesti televisiossa etkä enää joka nurkan takana katuvalojen katveessa.
 
Ei kai kukaan ole väittänyt, että sinne pureutunutta vihollista ei voisi sieltä pois ajaa? Lähinnä kyse lienee siitä, että kuinka paljon sinne joutuu joukkoja sitomaan samalla kun vastakkaisessakin ilman suunnassa olisi tarvetta. Samalla katkeaa se huoltoyhteys ulkomaailmaan mutta on meillä varmuus varastoja noin puoleksi vuodeksi.

Laamanatorhan sen ajatuksen juuri ilmaisi sanoilla:

Jos Venäjä ehtii alueelle ensin, on silloin Suomen kannalta käytännössä jo myöhäistä ja tällöin Suomen poliittisen johdon todennäköisin vastaus operaatioon olisi lähinnä kiukuttelu diplomaattisella tasolla.

Aika vaikea tulkita tuota muuten.
 
Millähän alus- ja kuljetuskalustolla ajattelit suomalaisten pystyvän tekevän Ahvenanmaalle mitään vastahyökkäystä ja missähän vaiheessa konfliktia tämä viittaamasi "jossain vaiheessa" tapahtuisi? Voihan sellaista operaatiota tietenkin aina yrittää jos uskaltaa, mutta todennäköisimpänä lopputuloksena koko osasto on nopeasti merenpohjassa tulevaisuuden hylkytutkijoiden hämmästeltävänä. Eli ei mene niin kuin Torniossa -44, että viikkarilla vaan joukot kalustoineen suoraan satamaterminaaliin tax free ostokset mukana.

Ainoa oikeasti realistinen ratkaisu Ahvenanmaan puolustamiseen on sen demilitarisoinnista luopuminen jo hyvän sään aikana. Silloin suomalaiset joukot ovat siellä jo valmiina eikä mihinkään kilpapurjehdus kakkoseen tarvitse ryhtyä eikä ottaa sen turhia ylimääräisiä riskejä.

Sulla on aika kiivas tapa keskustella ja asiat näyttävät menevän helposti suoraan tunteisiin. Ottaisit vähän rennommin, niin ehkä näkisit Putininkin enää vain satunnaisesti televisiossa etkä enää joka nurkan takana katuvalojen katveessa.

Kun et selvästikään ole perehtynyt Venäjän laivaston kykyyn tehdä maihinnousu Itämerellä ja millä voimin, niin ilmeisesti ajatuksesi kumpuaa moisesta. Ja kuten olen muutaman kerran maininnut, ei niitä Jurmo- Uisko- ja Jehu-luokan veneitä ole turhaan hankittu.

Ei Venäjä sinne nyt prikaatikaupalla joukkoja pysty toimittamaan ainakaan maihinnousulla...ja ilmapudotuksiakaan ei voi tehdä ilman miltei täydellistä ilmanherruutta.

Kun olet noiden kehäpäätelmien mestari, eli ilmeisesti mielestäsi Venäjä pystyy toimittamaan Ahvenanmaalle niin paljon joukkoja, että Suomella ei ole mitään mahdollisuutta...niin kerroppa miten ne sinne pääsevät? Se nyt kai olisi ensimmäinen askel selvittää, ennekuin alkaa puhumaan, ettei Suomi voi kuin hampaitaan kiristellä.

Tuollaista ajatusmaailmaa on taidettu opettaa ehkä Sirola-opistossa aikoinaan, mutta ei tietääkseni esim. MpKK:ssa. :D
 
Millähän alus- ja kuljetuskalustolla ajattelit suomalaisten pystyvän tekevän Ahvenanmaalle mitään vastahyökkäystä ja missähän vaiheessa konfliktia tämä viittaamasi "jossain vaiheessa" tapahtuisi?
Laivoilla, ilmatyynyaluksilla, veneillä, hydrokoptereilla, lentokoneilla, helikoptereilla. Ei ne mitenkään ehdi kaikkea pommittaa.
 
Sopimuksen puitteissa Maarianhaminan satamassa voisi siis kelluttaa paria kuljetuslauttaa Nasams-kontit ja tutka kannella?
Niin voisi, toki niiden pitäisi olla alueella väliaikaisesti. Mutta väliaikaisuutta ei ole mitenkään määritelty, joten jos niistä toisen uittaa välillä demilitarisoidun alueen ulkopuolelle, se riittää sopimuksen puitteissa.
Ja lisää kalustoa voi pitää, kunhan se on merivartiolaiva. Poliisi voi mainiosti vaihtaa sinivalkoiset huvimajansa(nämä volkkarit) esim. Paseiksi. Merivartioasemia voi rakentaa pitkin rantoja, ja varustaa ne vaikka parin metrin seinillä ja kaivaa tarpeelliset suojat - jos nyt moisille olisi tarvetta.
 
Kysymyksessä Ahvenanmaan hallinnasta korostuu kriittisenä tekijänä nopeus ja yllätys. Jos Venäjä ehtii alueelle ensin, on silloin Suomen kannalta käytännössä jo myöhäistä ja tällöin Suomen poliittisen johdon todennäköisin vastaus operaatioon olisi lähinnä kiukuttelu diplomaattisella tasolla. Vastahyökkäys Ahvenanmaalle Suomen käytössä olevilla resursseilla olisi erittäin riskialtis yritys.

Täten Ahvenanmaan demilitarisoinnin edullisuutta tulisi pohtia suomalaisesta näkökulmasta erittäin perusteellisesti ja vaikka vähän tuoreemmistakin näkökulmista.

Tietyiltä osin jaa'an ajatuksesi vastahyökkäyksen riskialttiudesta. Itse pidän suurimpana riskitekijänä juuri poliittista johtoamme kyseisessä tilanteessa - en uskalla ehdottomalla varmuudella sanoa, että he uskaltavat ryhtyä riittävän nopeasti tarvittaviin vastatoimiin. Etenkin tämä asetelma korostuu mikäli hyökkäys kohdistuisi alueen ei-NATO-maita vastaan eikä Suomella ole varmuutta siitä ryhtyykö NATO omalta osaltaan vastatoimiin vai odottaako mahdollisesti sitä, että Venäjä ulottaa hyökkäyksensä NATO-maiden alueelle. (Itse olen sitä mieltä, että tällaisessa skenaariossa NATO todennäköisesti ryhtyisi joihinkin vastatoimiin etenkin Ruotsissa, antaen heille tarvittavaa tukea jos Venäjän hyökkäys kohdistuisi myös Gotlantiin).

Puolustusvoimiin luotan tässä tapauksessa, poliittinen johto on se jonka halua ja kykyä ratkaiseviin päätöksiin epäilen ja jos he tyytyvät vain kiukuttelemaan on PV:n hankala ryhtyä vastatoimiin.

vlad
 
Vielä Suomen huoltamisesta siinä tapauksessa, että Venäjä onnistuisi valtaamaan Ahvenanmaan marras- joulukuussa eikä takaisinvaltaus onnistuisi suomalais-ruotsalaisilta joukoilta ennen kevättä. Kiristyneessä tilanteessa norjalaiset vastustaisivat joukkojen irrottamista heille korvamerkitystä, Trondheimin alueelle varastoidusta (kalusto) Norway Air-Landed Marine Expeditionary Brigadesta (NALMEB). Reaalimaailmassa 330 merijalkaväen sotilaan (etu)joukko saapuu Vaernesiin vuodenvaihteessa.

http://www.newsinenglish.no/2016/10/26/us-troops-get-a-lukewarm-welcome/

Normaalitalvina Pohjanlahti jäätyy lähes kokonaisuudessaan. Ahvenanmaan ollessa venäläisten hallussa, Ruotsin ja Suomen välinen laivaliikenne onnistuisi ehkäpä Merenkurkun (Vaasa-Uumaja) pohjoispuolella. Meri on jäässä noilla leveysasteilla joulukuusta huhtikuuhun (ainakin osittain).

http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatalvi-2015-2016

Jäänmurtajien tarve olisi ilmeinen, mutta aluksia ei ehditty siirtää Katajanokan rannasta Pohjanlahdelle ennen tilanteen eskaloitumista. Onnistuisiko poikittainen liikennöinti jäävahvisteisilla rahtilaivoilla ja/tai ruotsalaisten murtajien avustuksella (näiden sijoitus kesäkaudella)? Entä kantaisiko Perämeren jää keskitalvella rekat / puoliperävaunuyhdistelmät (ei pohjois-eteläsuuntaisia laivaväyliä)? Hailuodon talvitiehän avataan, kun jään paksuus ylittää 40 cm, mutta raskas liikenne hoidetaan jäävahvisteisella lautalla (noin 7 km matka).

Lisäys:
Sjöfartsverketilla on viisi omaa murtajaa ja niiden kotisatama on Luulaja. Pikaisesti 2016 päivätystä satelliittikuvasta tarkastettuna Luulajan satamassa oli (kesällä) ankkurissa yksi murtaja. Sjöfartsverketin murtajakalusto on melko vanhaa, kolme aluksista on 1970-luvulla rakennettuja.
 
Viimeksi muokattu:
Olen jäänyt pohtimaan 1921 demilitarisointisopimusta, ja sitä miten siinä mainittu velvoite huolehtia saarten puolueettomuuden säilymisestä toimii ja mitä seuraamuksia sillä voi olla:
7 Artikla.

I. Antaakseen tämän sopimuksen johdannossa mainitulle takeelle tarpeeksi tehoa, Korkeat Sopimuksentekijät kääntyvät joko erikseen tai yhteisesti Kansainliiton neuvoston puoleen, jotta neuvosto päättäisi mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä tämän sopimuksen määräysten voimassapitämisen turvaamiseksi tai sen loukkaamisen estämiseksi.


Korkeat Sopimuksentekijät sitoutuvat avustamaan toimenpiteissä, joihin neuvosto sitä varten päättää ryhdyttäväksi.


Kun neuvoston on tämän sitoumuksen täyttämiseksi tehtävä päätöksensä edellämainittujen olosuhteiden vallitessa, tulee neuvoston kutsua kokoukseen ne vallat, jotka ovat ottaneet osaa tähän sopimukseen, olivatpa ne liiton jäseniä tai ei. Tämän sopimuksen määräysten rikkomisesta syytetyn vallan edustajan antamaa ääntä ei oteta huomioon neuvoston päätökseen vaadittavaa yksimielisyyttä laskettaessa.


Jollei yksimielisyyttä voida saavuttaa, on jokainen Korkeista Sopimuksentekijöistä oikeutettu ryhtymään niihin toimenpiteisiin, joita neuvosto on 2/3 enemmistöllä puoltanut, äänet laskettu huomioonottamatta tämän sopimuksen rikkomisesta syytetyn vallan edustajan antamaa ääntä.


II. Jos Ahvenanmaan saaria taikka niiden kautta Suomen mannermaata vastaan suunnattu äkillinen hyökkäys saataisi vyöhykkeen puolueettomuuden vaaran, on Suomen ryhdyttävä vyöhykkeellä tarpeellisiin toimenpiteisiin hyökkääjän pysäyttämiseksi tai torjumiseksi, siksi kunnes Korkeat Sopimuksentekijät tämän sopimuksen määräysten mukaisesti saattavat puuttua asiaan puolueettomuuden arvossapitämiseksi.


Suomen on heti ilmoitettava tämä neuvostolle.


Korkeat Sopimuksentekijät ovat :
Saksan Presidentti, Hänen Majesteettinsa Tanskan ja Islannin Kuningas, Viron Tasavallan Päämies, Suomen Tasavallan Presidentti, Ranskan Tasavallan Presidentti, Hänen Majesteettinsa Ison Britannian ja Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan ja brittiläisten merentakaisten alueitten Kuningas, Intian Keisari, Hänen Majesteettinsa Italian Kuningas, Latvian Tasavallan Päämies, Puolan Valtionpäämies ja Hänen Majesteettinsa Ruotsin Kuningas

(kaikki varmaan muistavat että Intian Keisari on Ison Britannian kuninkaan eräs arvonimi .. eli Intia ei varsinaisesti ole tässä osapuoli -- enemmänkin "uhri", samoin Islantia voinee pitää ulkopuolisena)

Kansainliiton neuvostollehan ei ole olemassa puhelinta, eikä muutakaan tapaa kutsua kokoon mitään. Joten sopimuksen tätä 7 artiklaa ei voida toteuttaa. Mutta kyseinen artikla on kuitenkin aivan keskeisessä asemassa koko sopimuksessa, sillä juuri tässä artiklassa sopimusosapuolet sitoutuvat toteuttamaan demilitarisioinnin jatkumisen. Jos tämä ei siis päde, kuinka sopimus voisi olla muuten pätevä, erityisesti ottaen huomioon että koko sopimus perustuu mainittujen Korkeiden Sopimuksentekijöiden tahtoon;
... ovat sopineet Kansainliiton neuvoston päätöksessään 24 päivältä kesäkuuta 1921 lausuman toivomuksen toteuttamisesta, mikä tarkoittaa Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja neutralisoimista ..


Jos siis demilitarisointi on voimassa, huolimatta Kansainliiton olemattomuudesta (ja se on Pariisin Rauhansopimuksessa 1947 vielä vahvistettu ilmaisemalla että "5 artikla. Ahvenanmaan saaret jäävät demilitarisoiduiksi nykyisin vallitsevan tilanteen mukaisesti. ")
niin 7:nnen artiklan velvoitteen on jollain tavalla oltava olemassa. "Vallitseva tilanne" on joko se jossa on mukana tämä sopimus ja NL:n kanssa 1940 tehty erillinen sopimus, tai ainoastaan NL sopimus .. jolloin 1921 sopimus siis olisi todettu olevan päättynyt "vallitsevassa tilanteessa".

Kun nyt puhutaan jatkuvasti 1921 sopimuksesta, tämä johtaa siihen, että esim. Venäjän hyökkäys Ahvenanmaalle velvoittaa allekirjoittajamaat puolustamaan Ahvenanmaata. Eli Ruotsi voi pyyhkiä .. .. ajatuksillaan pysyä kriisien ulkopuolella, mikäli joku muu kuin Suomi tekee sotilaallisen peliliikkeen alueelle. Tämä ehkä pitäisi saattaa Ruotsin hallituksen tietoon, ennen kuin julkituovat ajatuksia "Ruotsi on saanut ollut rauhassa jo satoja vuosia ja aikoo jatkaa vähintään 200 vuotta eteenpäin." http://yle.fi/uutiset/3-8969514

Lisäksi demilitarisointikeskustelua voisi muutenkin jatkaa tähän 1921 sopimuksen henkeen; kysyä mm. briteiltä, ranskalaisilta ja sakemanneilta miten he aikovat puuttua ja kuinka ovat sitoutuneet puuttumaan asiaan, kun kellot lyö. Heidän kätensä ovat viattomien ahvenanmaalaisten veressä jos eivät kanna vastuutaan.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Taas tuota höpöhöpöä. Vai että riskialtis yritys...Venäjän operaatio Ahvenanmaalle missä joutuu miltei 100% todennäköisyydellä saarretuksi ilman huoltoyhteyksiä ja tukea, se vasta riskialtis onkin.

Venäjä ei millään pysty siirtämään Ahvenanmaalle sellaista määrää joukkoja, etteikö niitä pystytä sieltä jossain vaiheessa ajamaan pois tai todennäköisemmin tuhoamaan. Mutta sopii Laamanatorin metodiin ja agendaan aina kertoa, että "ei me Venäjälle mitään voida" ja että "päättäjät eivät pysty tekemään päätöksiä"... Aika turha väittää, etteikö tuo agenda paista jatkuvasti postauksista, ja tuo agenda on Suomen puolustuskyvyn ja poliittisen päätöksenteon mollaaminen ja nakertaminen. Miksi...siitä vetäköön lukijat omat johtopäätöksensä.

Olen kanssasi samaa mieltä. Venäjä ei kykene huoltamaan ja tukemaan Ahvenanmaata siten, että se pystyisi miehittämään sitä ajasta ikuisuuteen, mikäli Suomi pysyy vihamielisenä. En usko, että se kykenee tekemään sitä kesä-aikaan edes niin pitkää aikaa, että valtakuntamme olisi jotenkin polvillaan tämän Ahvenanmaan miehityksen edessä.

En kuitenkaan usko Venäjän pyrkivän Ahvenanmaan ikuiseen miehitykseen, ellei sitä Suomelta riistetä rauhanneuvotteluissa (siinä epätodennäköisessä tilanteessa, jossa häviäisimme sodan). Ahvenanmaan strategista merkitystä Venäjälle kannattaakin siis pohtia lähinnä sen kannalta, miten sen valtauksella pystyy tukemaan sotatoimia muualla Itämeren alueella. Käytän uudestaan kuvaani S-400 järjestelmien kantamasta Gotlannissa, Ahvenanmaalla ja Kaliningradilla (joskaan se 400km ei tietenkään ole tarpeeksi pitkä kantama hävittäjiin osumiselle).

a0233b915a55ec2acbc1ff22c2725963.jpg


Mikäli Venäjän on tarkoitus miehittää Ahvenanmaata viikon tai kaksi Balttian taistelujen tukemiseksi ja ilmasodan painopisteen siirtämiseksi, onko meillä mahdollisuuksia ajaa sitä pois saarilta tämän ajan sisällä? Onko meillä poliittista tahtoa uhrata miesvoimaa Ahvenanmaan taisteluihin, mikäli Venäjä ilmoittaa joukkojen poistuvan kahden viikon kuluessa? Tämä on mielestäni yksi konteksti, jossa Ahvenanmaan miehitystä kannattaa tarkastella, sen "jossain vaiheessa pystymme tuhoamaan ja pois ajamaan nämä joukot" sijaan.

Toki se toinen mahdollinen skenaario on Suomen painostus Ahvenanmaan valtauksella ja huoltoreittien tukkimisella. Tässäkin skenaariossa on mielestäni tärkeää pohtia sitä, kauanko meiltä menee Venäläisjoukkojen häätämiseen saarilta, sillä jokainen päivä jonka aikana etelän isoihin satamiin ei saavu sitä normaalia määrää rahtia lisää kansan tyytymättömyyttä ja painetta poliitikkojen harteilla. (Joskin tämä lienee pienempi ongelma Suomessa, kuin maassa jonka puolustustahto on oleellisesti pienempi ja jonka kansalaiset eivät ole valmiita tekemään uhrauksia kansallisen turvallisuuden ja itsemääräämisoikeuden puolesta)
 
Olen kanssasi samaa mieltä. Venäjä ei kykene huoltamaan ja tukemaan Ahvenanmaata siten, että se pystyisi miehittämään sitä ajasta ikuisuuteen, mikäli Suomi pysyy vihamielisenä. En usko, että se kykenee tekemään sitä kesä-aikaan edes niin pitkää aikaa, että valtakuntamme olisi jotenkin polvillaan tämän Ahvenanmaan miehityksen edessä.

Tarpeetonta mieshukkaa se kuitenkin Suomelle tuottaisi, jos ei valmiiksi jotain porukkaa siellä Suomelta olisi.
 
Tuosta sopijaosapuolien velvollisuudesta puolustaa Affenanmaata en olisi niin varma kun katsoo sopimuksen sanamuotoja. Vaikka kansainliitto on kuollut, sen on korvannut YK. Sopimuksen päällä istuu Kansainliiton neuvoston sijaan YK:n vastine eli turvallisuusneuvosto.

Suomen ryhdyttävä vyöhykkeellä tarpeellisiin toimenpiteisiin hyökkääjän pysäyttämiseksi tai torjumiseksi, siksi kunnes Korkeat Sopimuksentekijät tämän sopimuksen määräysten mukaisesti saattavat puuttua asiaan puolueettomuuden arvossa pitämiseksi.

Korkeat Sopimuksentekijät sitoutuvat avustamaan toimenpiteissä, joihin neuvosto sitä varten päättää ryhdyttäväksi... Jollei yksimielisyyttä voida saavuttaa, on jokainen Korkeista Sopimuksentekijöistä oikeutettu ryhtymään niihin toimenpiteisiin, joita neuvosto on 2/3 enemmistöllä puoltanut.

Demilitarisoinnin keskeyttäminen ei liene mahdollista ilman selvää hyökkäystä ja Itämeren turvallisuustilanteen kiristyminen ei riitä perusteeksi? Jos tuota lukee kuin piru raamattua, niin edes hyökkäys Manner-Suomeen ei anna perustetta militarisoinnille jos ei tapahdu Ahvenanmaan kautta. Suomi kylläkin sijoitti talvisodassa joukkoja Ahvenanmaalle, ilmeisesti hiihtoliiton luvalla :) tai sitten Suomi on saanut luvan Kansainliiton neuvostolta.

8 Artikla.
Tämän sopimuksen määräykset pysyvät voimassa tapahtukoonpa Itämeren nykyisessä status quossa mitä muutoksia tahansa.

7 Artikla.
II. Jos Ahvenanmaan saaria taikka niiden kautta Suomen mannermaata vastaan suunnattu äkillinen hyökkäys saataisi vyöhykkeen puolueettomuuden vaaran, on Suomen ryhdyttävä vyöhykkeellä tarpeellisiin toimenpiteisiin hyökkääjän pysäyttämiseksi tai torjumiseksi, siksi kunnes Korkeat Sopimuksentekijät tämän sopimuksen määräysten mukaisesti saattavat puuttua asiaan puolueettomuuden arvossa pitämiseksi.

Sopimuksesta poikkeamisesta ei ilmeisesti voi sopia sopijamaiden kesken vaan Kansainliiton neuvoston päätöksellä. Käytännössä Suomi tarvitsisi siis YK:n turvallisuusneuvostolta luvan tai jos Suomi toimisi lupia kyselemättä, niin sopimusrikkomus menisi turvallisuusneuvoston käsittelyyn, joka langettaisi toimenpiteet eli käytännössä siunaisi tilapäisen militarisoinnin, vaatisi purkamaan sen tai laittaisi militarisoinnille rajoitteita esim. raskaiden aseiden suhteen.
7 Artikla.
I. Antaakseen tämän sopimuksen johdannossa mainitulle takeelle tarpeeksi tehoa, Korkeat Sopimuksentekijät kääntyvät joko erikseen tai yhteisesti Kansainliiton neuvoston puoleen, jotta neuvosto päättäisi mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä tämän sopimuksen määräysten voimassapitämisen turvaamiseksi tai sen loukkaamisen estämiseksi.

Korkeat Sopimuksentekijät sitoutuvat avustamaan toimenpiteissä, joihin neuvosto sitä varten päättää ryhdyttäväksi.

Lohdullista, että Venäjä ei myöskään veto-oikeudellaan voi tehdä YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä tyhjäksi. Ovela ja kauaskantoisesti nähnyt sopimus.

Jollei yksimielisyyttä voida saavuttaa, on jokainen Korkeista Sopimuksentekijöistä oikeutettu ryhtymään niihin toimenpiteisiin, joita neuvosto on 2/3 enemmistöllä puoltanut, äänet laskettu huomioonottamatta tämän sopimuksen rikkomisesta syytetyn vallan edustajan antamaa ääntä.
 
Normaalitalvina Pohjanlahti jäätyy lähes kokonaisuudessaan. Ahvenanmaan ollessa venäläisten hallussa, Ruotsin ja Suomen välinen laivaliikenne onnistuisi ehkäpä Merenkurkun (Vaasa-Uumaja) pohjoispuolella. Meri on jäässä noilla leveysasteilla joulukuusta huhtikuuhun (ainakin osittain).

http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatalvi-2015-2016

Jäänmurtajien tarve olisi ilmeinen, mutta aluksia ei ehditty siirtää Katajanokan rannasta Pohjanlahdelle ennen tilanteen eskaloitumista. Onnistuisiko poikittainen liikennöinti jäävahvisteisilla rahtilaivoilla ja/tai ruotsalaisten murtajien avustuksella (näiden sijoitus kesäkaudella)? Entä kantaisiko Perämeren jää keskitalvella rekat / puoliperävaunuyhdistelmät (ei pohjois-eteläsuuntaisia laivaväyliä)? Hailuodon talvitiehän avataan, kun jään paksuus ylittää 40 cm, mutta raskas liikenne hoidetaan jäävahvisteisella lautalla (noin 7 km matka).

Lisäys:
Sjöfartsverketilla on viisi omaa murtajaa ja niiden kotisatama on Luulaja. Pikaisesti 2016 päivätystä satelliittikuvasta tarkastettuna Luulajan satamassa oli (kesällä) ankkurissa yksi murtaja. Sjöfartsverketin murtajakalusto on melko vanhaa, kolme aluksista on 1970-luvulla rakennettuja.

Poikittainen liikenne (kevät)talvella ei onnistu ilman murtajia. Ongelman nimi on ahtojää. Silloin kun ahtojäävyöhyke on muutaman kilometrin leveä, ja osittain yhteenjäätyneistä teleistä muodostuneiden jääröykkiöiden korkeus on 3-10 metriä, niin vain jäänmurtajalla on mahdollisuus tehdä siihen aukko. Jäävahvisteinen alus (luokka 1A Super) selviää kyllä 1 metrin kiintojääkannesta mutta ahtojää on eri asia.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääluokitus
 
Toki se toinen mahdollinen skenaario on Suomen painostus Ahvenanmaan valtauksella ja huoltoreittien tukkimisella. Tässäkin skenaariossa on mielestäni tärkeää pohtia sitä, kauanko meiltä menee Venäläisjoukkojen häätämiseen saarilta, sillä jokainen päivä jonka aikana etelän isoihin satamiin ei saavu sitä normaalia määrää rahtia lisää kansan tyytymättömyyttä ja painetta poliitikkojen harteilla.
Jos saaren valtaaminen ehtii tapahtua, on peli pahasti vaikeutunut. Ainoa vaihtoehto on siis estää saaren valtaaminen.
Saarelle hyökännyt ampuu omassa puolustustarkoituksessaan kohteisiin joista mahdollisesti suomalaiset häätö-joukot olisivat lähdössä liikkeelle. Aika monia mantereella sijaitsevia lähtöpaikkoja. Aivan samaa kuin näemme muuallakin tapahtuvan; Venäjä ampuu Syyriassa sumeilematta kaikkialle missä se vain tietää olevan Assadin vastustajia, ihan sama onko ne siviilien keskellä vai ei. Ahvenanmaasta taisteleminen ei jää sen lähivesistöön.


.
 
Tarpeetonta mieshukkaa se kuitenkin Suomelle tuottaisi, jos ei valmiiksi jotain porukkaa siellä Suomelta olisi.

Siis kylmästi vaan "broken arrow" ja pommitetaan koko paikka paskaksi. Samalla lähtee ryssät ja maksuvelvollisuus niille ruotsia mölöttäville vastarannankiiskeille... ;)

Ai niin, ei meillä ole pommikoneita, tai sopivia ohjuksia, ääääh samperin budjettivaje! :facepalm:
 
Saarelle hyökännyt ampuu omassa puolustustarkoituksessaan kohteisiin joista mahdollisesti suomalaiset häätö-joukot olisivat lähdössä liikkeelle. Aika monia mantereella sijaitsevia lähtöpaikkoja. Aivan samaa kuin näemme muuallakin tapahtuvan; Venäjä ampuu Syyriassa sumeilematta kaikkialle missä se vain tietää olevan Assadin vastustajia, ihan sama onko ne siviilien keskellä vai ei. Ahvenanmaasta taisteleminen ei jää sen lähivesistöön.
.
Näinhän se menee. Ei sitä naapuria voi kuitenkaan suuresti siitä syyttää, sodassa kun ovat. Me tuskin sentään pyrkisimme tarkoitushakuisesti käyttämään niitä siviilejä lihakilpinä, jotta kansainvälinen media voisi kauhistella naapurin hirmutekoja.

No, menee vähän Aleppo lankaan.
 
Käykääpä vähän katselemassa Ahvenanmaata Google earthista tai jostain vastaavasta. Joukkojen saareen saaminen ja alueen kontrollointi on kaksi eri asiaa. Luultavasti kumpikin osapuoli saisi joukkoja alueeseen ennen kuin toinen saisi sen haltuunsa.
 
Back
Top