Venäjän maihinnousukapasiteetti on onneksi Itämerellä rajallinen, mutta jos Venäjä yrittäisi kaapata Ahvenanmaan itselleen, tapahtuisi se yhdistetyllä maihinnousu- ja maahanlasku operaatiolla sekä erikoisjoukkojen käytöllä. Samassa yhteydessä Maarianhaminan satama ja lentokenttä vallattaisiin, joiden kautta alueelle ryhdyttäisiin tuomaan kiireesti lisää joukkoja. Venäjä pystyisi rajoituksistaankin huolimatta tuomaan alueelle sellaisen määrän joukkoja ja niin lyhyessä ajassa, ettei Suomen voi omalla reagointikyvyllään ja kapasiteetillaan lähteä samalle viivalle kilpailemaan.
Seuraavaksi voitkin laskea, että kuinkas paljon sillä käytettävissä olevalla jehu-, jurmo- ja uiskokalustolla saikaan heitettyä alueelle joukkoja ja minkälaisia. Lisäksi voit huomioida joukkojen huollon tarpeen ja päätyä arviossasi toteamaan, ettei se valitettavasti vielä riitä ratkaisemaan tilannetta suomalaisten eduksi. Ei, vaikka kalustoa käytettäisiin heittokuljetuksiin. Lähtökohtana voidaan pitää, että venäläisten häätämiseen Ahvenanmaalta tarvittaisiin myös raskasta kalustoa ja vaikuttamiskykyä, mitkä puolestaan edellyttävät jehu/jurmo/uiskoa raskaampaa aluskalustoa ja lastauskykyä eli käytännössä satamia. Venäläiset eivät tietenkään osaa omissa suunnitelmissaan ottaa tätä seikkaa huomioon ja homma menisi suomalaisten kannalta just niin kuin Torniossa 1944 - täydellinen yllätys ja kokonainen armeijakunta keskelle kasakkalaumojen votkanhuuruisia leirinuotioita.
Valitettavasti muutama soutuveneellä "vastahyökkäykseen" rantautuva puukkojunkkari ei vielä riitä säikäyttämään kasakkalaumoja uimaan takaisin Pietariin eikä suurempien joukko- ja kalustomäärän saaminen paikalle ole välttämättä mahdollista, joten ainoa todella realistinen järjestely Ahvenanmaan puolustamiseksi on ehtiä sinne hyvissä ajoin ennen venäläisiä, eli käytännössä sen demilitarisoinnin purkaminen ja riittävä militarisointi jo hyvän sään aikana. Ahvenanmaan hallinta ratkaistaan nopein käsi voittaa periaatteella. Jos kasakan käsi yllättää nopeudellaan, niin sitten Suomessa seuraavana steppinä hallitus keksii vaalikarjalle iltauutisiin kootut selitykset, että miksi ei mennyt niin kuin strömsöössä.
Huomioiden nykyinen kiristynyt tilanne, voisi olla hyvä hetki ryhtyä tekemään poliittista ja kerrankin Suomen kansallisten etujen mukaista päätöstä demilitarinoinnin purkamisesta. Olihan sen alkuperäinenkin tarkoitus vain estää Suomea hallitsemasta omia alueitaan. Seurauksena saattaisi olla yllätys-yllätys, Ruotsin, Naton ja muiden länsimaiden tuki ja tyytyväisyyden sävyttämä hyväksyntä Suomen tekemälle päätökselle eikä edes kansainliiton perinnekerhossa muisteltaisi alkuperäisen demilitarisoinnin perusteluita. Onhan Ahvenanmaan hallinnan varmistaminen kaikissa olosuhteissa yhtälailla myös Ruotsin, Naton ja Yhdysvaltojenkin etujen mukaista. Ainoastaan ahvenanmaalaiset itse saattaisivat vähän kiukutella, mutta aina kaikkia ei voi miellyttää ja joskus on tehtävä koviakin ratkaisuja.