Onko Suomella oma Kataloniansa? Ahvenanmaan itsenäisyysliike haluaa saarelle kokonaan uuden aseman – "maa, joka on unionissa Suomen kanssa"
Ålands Framtid -puolue haluaa Ahvenmaalle paljon nykyistä laajemman itsehallinnon ja mahdollisesti itsenäisyyden tulevaisuudessa. Puolue järjesti sunnuntaina Maarianhaminassa mielenosoituksen vangittujen Katalonian itsenäisyysjohtajien tueksi.
Ahvenanmaalla järjestettiin sunnuntaina paikallisvaalit, joissa valittiin sekä kunnanvaltuustojen jäsenet että edustajat Ahvenanmaan maakuntaparlamenttiin eli Lakikäräjille.
Itsehallinnon tuntuvaa laajentamista haluava Ålands Framtid (AF) saavutti vajaan viiden prosentin kannatuksen ja yhden edustajapaikan 30-jäseniseen parlamenttiin.
Suomen kielen ylivalta harmittaa
Valituksi tuli Anders Eriksson, joka tekee paluun maakuntaparlamenttiin neljän vuoden tauon jälkeen. Eriksson sanoo, että puolueella on monta syytä tavoitella suurempaa vapautta Manner-Suomen ohjauksesta.
Ensimmäiseksi hän nostaa ruotsin kielen aseman hallintokielenä. Se on Ålands Framtidin mielestä vaarassa.
– Meillä on itsehallintomme vain siksi, että pystyisimme säilyttämään ruotsin kielen ja ruotsalaisen kulttuurimme. On vaikea nähdä, kuinka voisimme nykyisessä tilanteessa pystyä säilyttämään se, kun jopa Suomen virallisten elinten kanssa on vaikea kommunikoida ruotsiksi.
Eriksson sanoo, etteivät Suomen viranomaiset noudata kielilakia ja Ahvenanmaan itsehallintolakia, vaan lähettävät saarelle dokumentteja suomeksi eli kielellä, jota saarilla ei välttämättä ymmärretä eikä ole velvollisuutta ymmärtää.
– Oikeusministeriöstä Helsingistä lähetetään meille esimerkkisi lakiesityksiä, joissa on toista sataa sivua suomeksi ja lopussa lyhyt yhteenveto ruotsiksi. Se on selkeästi itsehallintolakia vastaan.
– Oikeusministeriössä pitäisi tuntea itsehallintolain sisältö. Itsehallintolailla on perustuslain asema Suomen tasavallassa, Eriksson sanoo.
"Maksamme samat verot kuin muukin Suomi"
Erikssonin mukaan vikaa on kuitenkin muussakin kuin dokumenttien saannissa ruotsin kielellä. Hän ottaa esille talouspolitiikan. Ahvenanmaalla pitäisi hänen mielestään olla paljon nykyistä enemmän päätäntävaltaa omissa talousasioissaan.
Eriksson sanoo, että mantereella levitetään väärää tietoa Ahvenanmaan taloudellisesta asemasta.
– Ystävämme Perussuomalaisissa sanovat koko ajan, että nyt Ahvenanmaa saa taas enemmän rahaa, taas enemmän tukia ja taas me joudumme maksamaan lisää Ahvenanmaalle. Tämä kritiikki ei ole oikeudenmukaista. Me maksamme saman valtionveron Suomelle kuin muutkin osat maata ja saamme siitä pienen osan tänne takaisin.
– Jotta voisimme olla ylpeämpiä ahvenanmaalaisuudestamme, haluaisimme isomman osan taloudellisesta päätöksenteosta omiin käsiimme, Eriksson toteaa.
Perussuomalaisten menestys oli monelle shokki
Ålands Framtid menestyi Ahvenanmaan paikallisvaaleissa parhaiten lokakuussa 2011, eli noin puoli vuotta sen jälkeen, kun Perussuomalaiset oli ottanut ensimmäisen suuren voittonsa Eduskuntavaaleissa Manner-Suomessa.
Tuolloin peräti 10 prosenttia äänestäjistä kannatti ÅF:n ohjelmaa, jossa tuolloin puhuttiin jopa täydestä itsenäisyydestä Ahvenanmaalle.
Eriksson sanoo, että AF:n kannatukseen on vaikuttanut pelko Perussuomalaisia kohtaan.
– Perussomalaisten menestys mantereella oli monelle shokki täällä Ahvenanmaalla, mutta kaikkeen tottuu. Nyt he ovat oppositiossa, mutta he ovat kuitenkin Suomen suurin puolue tällä hetkellä, joten meidän täytyy yhä varautua siihen, että he ovat tulevaisuudessa hallituksessa.
...
Ålands Framtid -puolue haluaa Ahvenmaalle paljon nykyistä laajemman itsehallinnon ja mahdollisesti itsenäisyyden tulevaisuudessa. Puolue järjesti sunnuntaina Maarianhaminassa mielenosoituksen vangittujen Katalonian itsenäisyysjohtajien tueksi.
www.mtvuutiset.fi