Ahvenanmaa

Onneksi osa heistä on itse aloitteellisia perustamalla reserviläisyhdistyksen. Ei tarvii velvoittaa.

Muutos ei tule hetkessä. Onhan meillä aikaa. Ok, kunhan muutos edes alkaa pienestä 👍

.
Ne harvat jotka ovat saarella reserviläisiä täytyy olla jo lähtökohtaisesti olla innokkaita reserveliäistoiminnasta, koska alunperin ovat vapaehtoisesti suorittaneet asepalveluksen Dragsfjärdissä.
 
Ne harvat jotka ovat saarella reserviläisiä täytyy olla jo lähtökohtaisesti olla innokkaita reserveliäistoiminnasta, koska alunperin ovat vapaehtoisesti suorittaneet asepalveluksen Dragsfjärdissä.
Ei se mikään pakko Dragsfjärdissä ole palvella. Täysivaltaisia Suomen kansalalaisia ovat ja heillä on mahdollisuus hakeutua kaikkiin sotavaltio tehtäviin siinä missä meillä muillakin.

Yhden ahvenanmaalaisen varusmiehen tunnen ja hän palveli ilmavoimissa Tikkakoskella ja Pirkkalassa. Kehui ottavansa sen myös suomenkielen jatkokurssina. Hänen isänsä tosin on rajaupseeri eli ihan perus-janssoni ei ollut kaveri taustaltaan.
 
Ne harvat jotka ovat saarella reserviläisiä täytyy olla jo lähtökohtaisesti olla innokkaita reserveliäistoiminnasta, koska alunperin ovat vapaehtoisesti suorittaneet asepalveluksen Dragsfjärdissä.
Ei se mikään pakko Dragsfjärdissä ole palvella. Täysivaltaisia Suomen kansalalaisia ovat ja heillä on mahdollisuus hakeutua kaikkiin sotavaltio tehtäviin siinä missä meillä muillakin.

Yhden ahvenanmaalaisen varusmiehen tunnen ja hän palveli ilmavoimissa Tikkakoskella ja Pirkkalassa. Kehui ottavansa sen myös suomenkielen jatkokurssina. Hänen isänsä tosin on rajaupseeri eli ihan perus-janssoni ei ollut kaveri taustaltaan.

Lounaana oli jänismuhennossta ja sotamies kävi kokilta kysymässä että tässähän maistuu hevonen. Kokki vastasi: Niin maistuukin, muhennoksesa on puolet hevosta, puolet jänistä eli yksi jänis ja yksi hevonen.
Riippu vähän laskutavasta miten näitä asioita näkee.
 
Ahvenanmaalaisten poliitikkojen suurin ongelma demilitarisaation purkamisen kanssa on pelko kaltevasta pinnasta. Jos itsemääräämisoikeudesta annetaan vähänkään periksi, esimerkiksi demilitarisaation suhfeen, pelätään sen johtavan uusiin vaatimuksiin ja muutoksiin. Argumenttina tämä on toki hölmö nykyisessä maailmantilanteessa, mutta se on syytä tiedostaa. Demilitarisaation purkamisen sijaan olisi ehkä helpompaa aloittaa sillä, että lakkautetaan Venäjän konsulaatti ja sen valvontatehtävä.
 
Demilitarisaation purkamisen sijaan olisi ehkä helpompaa aloittaa sillä, että lakkautetaan Venäjän konsulaatti ja sen valvontatehtävä.

Loogisinta olisi kuitenkin, että ihan aloituksena demilitarisoinnista aikanaan sopineet maat nyt yhteisesti ilmoittavat kyseisen sopimuksen loppuneeksi. Tai siis käytännössä jokainen irtautuu siitä sopimuksesta, niin se ei enää ole olemassa. Nämä kaikki ovat nykyisiä NATO-kumppaneitamme ja voivat helposti purkaa aikanaan tekemänsä sopimuksen.

"Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien. Ahvenanmaan demilitarisaatiosta on sovittu Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian, Latvian ja Puolan kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta . "


Sen jälkeen Suomi ilmoittaa julkisuuteen irtautuvansa siitä sopimuksesta mikä myöhemmin sodan jälkeen tehtiin Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliittoa ei enää ole.

Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisaatiosta on erikseen sovittu vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä . Molemmat sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita

.
 
Loogisinta olisi kuitenkin, että ihan aloituksena demilitarisoinnista aikanaan sopineet maat nyt yhteisesti ilmoittavat kyseisen sopimuksen loppuneeksi. Tai siis käytännössä jokainen irtautuu siitä sopimuksesta, niin se ei enää ole olemassa. Nämä kaikki ovat nykyisiä NATO-kumppaneitamme ja voivat helposti purkaa aikanaan tekemänsä sopimuksen.

"Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien. Ahvenanmaan demilitarisaatiosta on sovittu Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian, Latvian ja Puolan kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta . "


Sen jälkeen Suomi ilmoittaa julkisuuteen irtautuvansa siitä sopimuksesta mikä myöhemmin sodan jälkeen tehtiin Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliittoa ei enää ole.

Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisaatiosta on erikseen sovittu vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä . Molemmat sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita

.
Ensimmäisen sopimuksen mitätöiminen vaatisi kuitenkin aika paljon enemmän, myös saarelaisilta. Jälkimmäisen Moskovan sopimuksen toteaminen yksipuolisesti mitättömäksi ei muuttaisi Ahvenanmaan asemaa millään lailla, ainoastaan poistaisi Venäjän tulkitun roolin demilitarisaation valvojana. Siitä olisi hyvä aloittaa.
 
Ensimmäisen sopimuksen mitätöiminen vaatisi kuitenkin aika paljon enemmän, myös saarelaisilta. Jälkimmäisen Moskovan sopimuksen toteaminen yksipuolisesti mitättömäksi ei muuttaisi Ahvenanmaan asemaa millään lailla, ainoastaan poistaisi Venäjän tulkitun roolin demilitarisaation valvojana. Siitä olisi hyvä aloittaa.
Venäjä tod näk sulkisi Suomen Pietarin konsulaatin, jos suljemme Ahvenanmaan konsulaatin. Onko se OK hinta maksaa, en osaa sanoa.
 
Ensimmäisen sopimuksen mitätöiminen vaatisi kuitenkin aika paljon enemmän, myös saarelaisilta.
En ymmärrä millä tavoin tämä vaatisi paljon? Suomella on diplomatian kanavat kunnossa ja kaikki Natolaisia kuten sanoin. Lisäksi tämä on valtiotason päätös johon Ahvenanmaalla EI ole sanottavaa.


Jälkimmäisen Moskovan sopimuksen toteaminen yksipuolisesti mitättömäksi ei muuttaisi Ahvenanmaan asemaa millään lailla, ainoastaan poistaisi Venäjän tulkitun roolin demilitarisaation valvojana.
Tältä toiselta sopimiselta putoaa pohja pois kokonaan kun eka on lopetettu.

.
 
Alkuperäinen Ahvenanmaan demilitarisointia koskeva sopimus tehtiin 1800-luvulla jolloin Suomi ei ollut sopijaosapuolena joten se ei varmaankaan velvoita Suomea.

Sitten 1916 Venäjä miehitti Ahvenanmaan em. sopimuksen vastaisesti.

Suomi solmi demilitarisointisopimuksen Ruotsin, Saksan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan, Italian, Tanskan, Puolan, Viron ja Latvian kanssa. Kaikki Nato-maita ja Ruotsikin toivottavasti kohta täysjäsen ja koska Ahvenanmaan puolustaminen on Naton etu, varmaan olisivat suostuteltavissa sopimuksen purkamiseen.

Neuvostoliiton kanssa solmittiin vastaava sopimus osana rauhanehtoja eli käytännössä pakon edessä. Ja koska Neuvostoliittoa ei ole olemassa, tämä pakolla solmittu sopimus voitaneen mitätöidä. Onhan tässä mitätöity muitakin rauhanehtoihin liittyviä sopimuksia kuten armeijan aseistukseen ja vahvuuteen liittyviä
 
Ahvenanmaalaisten poliitikkojen suurin ongelma demilitarisaation purkamisen kanssa on pelko kaltevasta pinnasta. Jos itsemääräämisoikeudesta annetaan vähänkään periksi, esimerkiksi demilitarisaation suhfeen, pelätään sen johtavan uusiin vaatimuksiin ja muutoksiin.

Surkuhupaisaa asiassa on, ettei demilitarisaatiolla ole mitään tekemistä itsehallinnon kanssa. Ahvenanmaalaisten ja mannersuomalaistenkin päissä nuo ovat vaan menneet iloisesti sekaisin, keittyneet jonkinlaiseksi "Ahvenanmaan erikoisasema"-sekahedelmäsopaksi.

Demilitarisaatio on valtiotason sopimusasia, maakunnalla ei ole siinä mitään osapuolen asemaa eikä puhevaltaa.

Maakunnan asemasta puolestaan säädetään itsehallintolaissa, jossa ei ole sanaakaan mistään demilitarisoinnista.

Tiesittekö muuten, että nuo kaksi asiaa eivät ole edes alueellisesti yhtenevät. Sopimuksella demilitarisoitu alue ei ole sama kuin Ahvenanmaan maakunnan alue.
 
Tiesittekö muuten, että nuo kaksi asiaa eivät ole edes alueellisesti yhtenevät. Sopimuksella demilitarisoitu alue ei ole sama kuin Ahvenanmaan maakunnan alue.
Hyvin lähellä toisiaan ainakin ovat.

En tosin tunne sopimusta kovin tarkasti. Ainakin sopimuksessa sovitun alueen on meillä tulkittu olevan maakunnan alue hyvin pienin poikkeuksin. Käytännössä yksi yhteen.

Tuolta liitteistä löytyy karttakin.

 
Viimeksi muokattu:
Back
Top