Ahvenanmaa

Eikös sinne voi vaan mennä ja ilmoittaa YK:lle, että paivittää tilan.
Anteeks saa helpommin, kuin luvan.
 
Perustuslakitalebanien vastaisku hesarissa. Käsi ylös kuka yllättyi...

Oikeustieteilijät hämmästelevät keskustelua demilitarisoinnin purkamisesta: ”Suomi pelaisi Venäjän pussiin”​

Ahvenanmaan demilitarisointi on tunnustettu 1900-luvulla kolmessa kansainvälisoikeudellisessa sopimuksessa, joita ei voi muuttaa yksipuolisesti.


Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessori Martin Scheinin. Kuva: Juha Salminen / HS & Vesa Moilanen / Lehtikuva
Petri Sajari HS

19:48
Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkaminen olisi oikeudellisesti ja poliittisesti tulenarkaa, arvioi kaksi kansainvälisen oikeuden tutkijaa.

”Keskustelun aloittaminen Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamisesta näyttäisi osoittavan Venäjän olevan oikeassa sanoessaan, että sotilasliitto Nato militarisoi Venäjän lähiympäristöä”, sanoo akateemikko, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.

Kokoomuksen tuore kansanedustaja Jarno Limnéll esitti Nato-jäsenyyden takia demilitarisoinnin uudelleenarviointia lauantaina Helsingin Sanomien haastattelussa. Vastaavia näkemyksiä esittivät sunnuntaina kokoomuksen uudet kansanedustajat Jarmo Lindberg ja Pekka Toveri Ilta-Sanomissa.

Ahvenanmaan demilitarisointi on tunnustettu 1900-luvulla kolmessa yhä edelleen voimassa olevassa kansainvälisoikeudellisessa sopimuksessa.

Vuonna 1922 tuli voimaan Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus, jolle Kansainliitto antoi takeet. Sopimuksen muuttaminen edellyttää kaikkien 11 allekirjoittajavaltion hyväksyntää. Yksi niistä on Intia, jolla on läheiset suhteet Venäjään.

Talvisodan jälkeen vuonna 1940 solmittiin sopimus Suomen ja Sosialististen neuvostotasavaltain liiton välillä Ahvenanmaan saarista. Sopimuksessa Suomi sitoutui demilitarisoimaan Ahvenanmaan saaret, olemaan linnoittamatta niitä sekä olemaan asettamatta niitä muiden valtioiden aseellisten voimien käytettäväksi.

Neuvostoliitolle myönnetään sopimuksessa oikeus pitää Ahvenanmaalla konsulinvirastonsa, jonka toimivaltaan kuuluu valvoa Ahvenanmaan demilitarisointia ja linnoittamattomuutta.

Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947 Neuvostoliitto tunnusti Suomen nykyiset rajat ja Ahvenanmaan saaret jäivät demilitarisoiduiksi.

”Pariisin rauhansopimukseen perustuvat Suomen nykyisen rajat, joiden yhtenä ehtona oli Ahvenanmaan pysyvä demilitarisointi. Jos sopimusta halutaan muuttaa, se edellyttää, että Venäjän tunnustaisi uudestaan Suomen rajat ilman ehtoa Ahvenanmaan demilitarisoinnista. Ei ehkä olisi järkevää alkaa leikkiä tällaisella asialla”, sanoo Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessori Martin Scheinin.

Koskenniemi kertoo olevansa Scheininin kanssa täysin samaa mieltä.

Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen mukaan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa sopimuksia on mahdollista purkaa tai muuttaa. Tämä kuitenkin edellyttää, että yksikään sopimuksen osapuoli ei vastusta ehdotusta.

”Jos Suomi esittäisi Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamista, olisi täysin selvää, että Venäjä vastustaisi sitä. Sen jälkeen Ahvenanmaan demilitarisointia koskevat artiklat olisi ikään kuin jäädytetty sellaisiksi kuin ne ovat eikä niistä pääsisi enää koskaan eroon”, Koskenniemi sanoo.

Yksi vaihtoehto olisi hänen mukaansa se, että Suomi ryhtyisi ”rähjääjävaltioksi”, joka yksipuolisesti, vastoin kansainvälistä oikeutta ilmoittaisi jättävänsä noudattamatta sopimuksia Ahvenanmaan demilitarisoinnista.

Koskenniemi vertaa keskustelua Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamisesta mehiläispesän sorkkimiseksi.

”Suomi pelaisi Venäjän pussiin esittämällä Ahvenanmaan aseman muuttamista. Venäjä voisi alkaa painostaa Suomea vetoamalla siihen, että kaikki muutkin Suomelle edulliset kansainvälisoikeudelliset sopimusjärjestelyt maiden välillä voidaan kyseenalaistaa. Viime kädessä kyse olisi Suomen rajojen tunnustamisesta.”
 
Ei muuten pidä paikkaansa tuo, että Intia olisi sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden joukossa. Intia ei edes ollut itsenäinen valtio vuonna 1922.

Mitä Pariisin rauhansopimukseen tulee, niin sen sotilaallisista pykälistä on jo aiemmin joustettu, eikä tämä todellakaan tarkoittanut mitään Suomen rajojen tunnustamisen muutosta.
 
Perustuslakitalebanien vastaisku hesarissa. Käsi ylös kuka yllättyi...

Martin Scheinin ja muut vanhat kommunistit käy viimeistä taistoa. Näitä kuuntelisin viimeisenä.

Pahalta näyttää kun RKP on hallitusneuvotteluissa niin tärkeässä asemassa. Äkkiä käy niin että RKP asettaa tähän asiaan jonkun oman ehtonsa ja sen jälkeen sitten mietitään tätäkin asiaa vasta 4 vuoden kuluttua uudestaan ...
 
Viimeksi muokattu:
Ei muuten pidä paikkaansa tuo, että Intia olisi sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden joukossa. Intia ei edes ollut itsenäinen valtio vuonna 1922.

Mitä Pariisin rauhansopimukseen tulee, niin sen sotilaallisista pykälistä on jo aiemmin joustettu, eikä tämä todellakaan tarkoittanut mitään Suomen rajojen tunnustamisen muutosta.
Kyllä se siinä mielessä pitää paikkansa, että Intian keisari on yksi sopimuksen allekirjoittajista. Keisari oli sama mies joka oli Yhdistyneen Kuningaskunnan kuningas eli Yrjö V, mutta osa-autonominen Intia siellä allekirjoittajana nyt kuitenkin on keisarinsa edustamana. Intia oli muutenkin vähän poikkeuksellinen ilmiö. Siellä oli oma parlamentti jo ties mistä lähtien, jo ennen sotaa oli melko itsenäinen liittovaltio ja oli myös YK:n jäsen ennen kuin itsenäistyi täysin.
 
Kyllä se siinä mielessä pitää paikkansa, että Intian keisari on yksi sopimuksen allekirjoittajista. Keisari oli sama mies joka oli Yhdistyneen Kuningaskunnan kuningas eli Yrjö V, mutta osa-autonominen Intia siellä allekirjoittajana nyt kuitenkin on keisarinsa edustamana. Intia oli muutenkin vähän poikkeuksellinen ilmiö. Siellä oli oma parlamentti jo ties mistä lähtien, jo ennen sotaa oli melko itsenäinen liittovaltio ja oli myös YK:n jäsen ennen kuin itsenäistyi täysin.

Intian keisari oli vain yksi Iso-Britannian kuninkaan arvonimistä, vaikkakin toki merkittävimmästä päästä, kun se on haluttu tuossakin mainita. Ei se tarkoita sitä, että tuo sopimus sitoisi nykyistä Intian valtiota.
 
Perustuslakitalebanien vastaisku hesarissa. Käsi ylös kuka yllättyi...
Noo, ei sillä edustustolla ole niin tulenpalava kiire. Voi sen savustaa ulos konsteillakin, hivuttamalla.
Mutta, jos Ahvenanmaan sotilaallinen status muuttuu tässä NATO-aikana ja -perusteilla, niin edustuston olemassaolon syy katoaa ja silloin se saa lähtöpassit.
 
Intian keisari oli vain yksi Iso-Britannian kuninkaan arvonimistä, vaikkakin toki merkittävimmästä päästä, kun se on haluttu tuossakin mainita. Ei se tarkoita sitä, että tuo sopimus sitoisi nykyistä Intian valtiota.
Oliko Skotlannin viimeinen kuningas mukana sopijana? :sneaky:
 
Perustuslakitalebanien vastaisku hesarissa. Käsi ylös kuka yllättyi...
Koivisto aikoinaan katsoi Pariisin rauhansopimukseen loukkaavan Suomen suvereniteettia ja sotilasartiklat on jo yksipuolisesti mitätöity. Sanoisinpa että kaikki Tarton rauhansopimuksen jälkeiset rauhansopimukset ovat loukkaus Suomen suvereniteetille, mukaanlukien nämä kolme Ahvenanmaasta tehtyä sopimusta, ja ovat mitättömiä.
Tarton rauhansopimus on sinänsä se sopimus jolla Suomen itsenäistymissodan myötä Venäjä tunnusti Suomen rajat. Kummasti tämä tahtoo näiltä perserei’iltä unohtua. Aluevaatimukset ei nykyisessä tilassa liene järkeviä, mutta Suomen suvereniteetin edelleen jatkuva loukkaus pitää saada loppumaan ainakin Ahvenanmaan osalta
 
Ei muuten pidä paikkaansa tuo, että Intia olisi sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden joukossa. Intia ei edes ollut itsenäinen valtio vuonna 1922.

Mitä Pariisin rauhansopimukseen tulee, niin sen sotilaallisista pykälistä on jo aiemmin joustettu, eikä tämä todellakaan tarkoittanut mitään Suomen rajojen tunnustamisen muutosta.

Voisihan niistä Pariisin rauhan rajoistakin luopua. Palattaisiin siis Tarton rauhan rajoille.
 
Akka piirsi Hesarin mielipiteissä tänään.
Aiheena Åland.

"Onko meillä jonkin sortin sotilasvallankaappaus käynnissä? Näyttää julkisen tilan ainakin vallanneen entiset upseerit, nyt istuvat Eduskunnassa. Kaikki vielä samasta puolueesta. Olen syvästi huolissani, kun armeijan väki alkaa käyttämään tällaista poliittista valtaa."
 
Ahvenanmaalaisreserviläisen ehdotuksia:

MPK:n kursseja Ahvenanmaalle.

Maakuntajoukot tms. Ahvenanmaalle Rajavartiolaitoksen alaisuuteen.

Jos se ei ole mahdollista, niin ahvenanmaalaisista reserviläisistä koostuvat paikallisjoukot, jotka harjoittelevat mannermaalla.


 
Ahvenanmaalaisreserviläisen ehdotuksia:

MPK:n kursseja Ahvenanmaalle.

Maakuntajoukot tms. Ahvenanmaalle Rajavartiolaitoksen alaisuuteen.

Jos se ei ole mahdollista, niin ahvenanmaalaisista reserviläisistä koostuvat paikallisjoukot, jotka harjoittelevat mannermaalla.


Tuo olisi hyvä alku.
 
Tuo "demilitarisointisopimus" on sikälikin erikoinen, että alunperin, v.1856, Suomi-nimistä itsenäistä valtiota ei ollut olemassakaan, vaan olimme venäjän keisarikunnan osa. Sittemmin tuo keisari keikautettiin vallasta venäjällä, jolloin tuo sopijapuoli lakkasi olemasta, ja eri vaiheiden jälkeen myös Suomesta tuli noihin aikoihin itsenäinen valtio. venäjän keisarikunnan tilalle tuli neuvostoliitto, mutta tuo kumma sopimus jatkui, ja se uusittiin jälleen 1947. neuvostoliittokin sittemmin katosi historiaan, mutta sopimus se vaan jatkui, nykyisen venäjän diktatuurin kanssa. Nyt on tilanne taas muuttunut radikaalisti, Suomen Nato-jäsenyyden ja puutinin ryssän sekapäisyyden seurauksena. Nyt jos koskaan on paras aika heivata tuo sopimus samaan romukoppaan kuin y y aat ja neuvostoliitot. Huolena on esitetty, että jos ryssän "konsulaatti" saisi lähtöpassit Ahvenanmaalta, sama kohtalo tulisi Suomen konsulaatille ryssänmaalla. Pitäkööt konsulaattinsa, vaikka demilitarisointi purettaisiinkin? Onhan se hyvä pitää ystävät lähellä, ja viholliset vielä lähempänä.
 
Voisikohan Ahvenanmaan puolustusstrategiaa muuttaa näin NATO-jäsenyyden myötä? Luovuttaisiin verisestä hyökkäyksestä rannikkojääkärein ja tuhottaisiin mahdollinen vihollinen vain ilmasta käsin ja miinoittamalla reitit?
 
Voisikohan Ahvenanmaan puolustusstrategiaa muuttaa näin NATO-jäsenyyden myötä? Luovuttaisiin verisestä hyökkäyksestä rannikkojääkärein ja tuhottaisiin mahdollinen vihollinen vain ilmasta käsin ja miinoittamalla reitit?
Vuodetaan julki suunnitelma, jossa korostetaan sotilaiden henkien säästämistä ja ratkaistaan tilanne kaukovaikuttamalla Venäjän miehittämä Maarianhamina takaisin pronssikaudelle. Toisi hommaan ainakin perspektiiviä.
 
Back
Top