Eikös sinne voi vaan mennä ja ilmoittaa YK:lle, että paivittää tilan.
Anteeks saa helpommin, kuin luvan.
Anteeks saa helpommin, kuin luvan.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Venäjä / Neuvostoliitto on pakottanut muut valtiot tekemään itselleen epäedullisia sopimuksia. Mikään maa ei tee tälläisiä vapaaehtoisesti ja tämä kertoo paljon yhdestä sopijaosapuolesta.Eikös sinne voi vaan mennä ja ilmoittaa YK:lle, että paivittää tilan.
Anteeks saa helpommin, kuin luvan.
Oikeustieteilijät hämmästelevät keskustelua demilitarisoinnin purkamisesta: ”Suomi pelaisi Venäjän pussiin”
Ahvenanmaan demilitarisointi on tunnustettu 1900-luvulla kolmessa kansainvälisoikeudellisessa sopimuksessa, joita ei voi muuttaa yksipuolisesti.
Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessori Martin Scheinin. Kuva: Juha Salminen / HS & Vesa Moilanen / Lehtikuva
Petri Sajari HS
19:48
Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkaminen olisi oikeudellisesti ja poliittisesti tulenarkaa, arvioi kaksi kansainvälisen oikeuden tutkijaa.
”Keskustelun aloittaminen Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamisesta näyttäisi osoittavan Venäjän olevan oikeassa sanoessaan, että sotilasliitto Nato militarisoi Venäjän lähiympäristöä”, sanoo akateemikko, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
Kokoomuksen tuore kansanedustaja Jarno Limnéll esitti Nato-jäsenyyden takia demilitarisoinnin uudelleenarviointia lauantaina Helsingin Sanomien haastattelussa. Vastaavia näkemyksiä esittivät sunnuntaina kokoomuksen uudet kansanedustajat Jarmo Lindberg ja Pekka Toveri Ilta-Sanomissa.
Ahvenanmaan demilitarisointi on tunnustettu 1900-luvulla kolmessa yhä edelleen voimassa olevassa kansainvälisoikeudellisessa sopimuksessa.
Vuonna 1922 tuli voimaan Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus, jolle Kansainliitto antoi takeet. Sopimuksen muuttaminen edellyttää kaikkien 11 allekirjoittajavaltion hyväksyntää. Yksi niistä on Intia, jolla on läheiset suhteet Venäjään.
Talvisodan jälkeen vuonna 1940 solmittiin sopimus Suomen ja Sosialististen neuvostotasavaltain liiton välillä Ahvenanmaan saarista. Sopimuksessa Suomi sitoutui demilitarisoimaan Ahvenanmaan saaret, olemaan linnoittamatta niitä sekä olemaan asettamatta niitä muiden valtioiden aseellisten voimien käytettäväksi.
Neuvostoliitolle myönnetään sopimuksessa oikeus pitää Ahvenanmaalla konsulinvirastonsa, jonka toimivaltaan kuuluu valvoa Ahvenanmaan demilitarisointia ja linnoittamattomuutta.
Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947 Neuvostoliitto tunnusti Suomen nykyiset rajat ja Ahvenanmaan saaret jäivät demilitarisoiduiksi.
”Pariisin rauhansopimukseen perustuvat Suomen nykyisen rajat, joiden yhtenä ehtona oli Ahvenanmaan pysyvä demilitarisointi. Jos sopimusta halutaan muuttaa, se edellyttää, että Venäjän tunnustaisi uudestaan Suomen rajat ilman ehtoa Ahvenanmaan demilitarisoinnista. Ei ehkä olisi järkevää alkaa leikkiä tällaisella asialla”, sanoo Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessori Martin Scheinin.
Koskenniemi kertoo olevansa Scheininin kanssa täysin samaa mieltä.
Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen mukaan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa sopimuksia on mahdollista purkaa tai muuttaa. Tämä kuitenkin edellyttää, että yksikään sopimuksen osapuoli ei vastusta ehdotusta.
”Jos Suomi esittäisi Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamista, olisi täysin selvää, että Venäjä vastustaisi sitä. Sen jälkeen Ahvenanmaan demilitarisointia koskevat artiklat olisi ikään kuin jäädytetty sellaisiksi kuin ne ovat eikä niistä pääsisi enää koskaan eroon”, Koskenniemi sanoo.
Yksi vaihtoehto olisi hänen mukaansa se, että Suomi ryhtyisi ”rähjääjävaltioksi”, joka yksipuolisesti, vastoin kansainvälistä oikeutta ilmoittaisi jättävänsä noudattamatta sopimuksia Ahvenanmaan demilitarisoinnista.
Koskenniemi vertaa keskustelua Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamisesta mehiläispesän sorkkimiseksi.
”Suomi pelaisi Venäjän pussiin esittämällä Ahvenanmaan aseman muuttamista. Venäjä voisi alkaa painostaa Suomea vetoamalla siihen, että kaikki muutkin Suomelle edulliset kansainvälisoikeudelliset sopimusjärjestelyt maiden välillä voidaan kyseenalaistaa. Viime kädessä kyse olisi Suomen rajojen tunnustamisesta.”
Perustuslakitalebanien vastaisku hesarissa. Käsi ylös kuka yllättyi...
Kyllä se siinä mielessä pitää paikkansa, että Intian keisari on yksi sopimuksen allekirjoittajista. Keisari oli sama mies joka oli Yhdistyneen Kuningaskunnan kuningas eli Yrjö V, mutta osa-autonominen Intia siellä allekirjoittajana nyt kuitenkin on keisarinsa edustamana. Intia oli muutenkin vähän poikkeuksellinen ilmiö. Siellä oli oma parlamentti jo ties mistä lähtien, jo ennen sotaa oli melko itsenäinen liittovaltio ja oli myös YK:n jäsen ennen kuin itsenäistyi täysin.Ei muuten pidä paikkaansa tuo, että Intia olisi sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden joukossa. Intia ei edes ollut itsenäinen valtio vuonna 1922.
Mitä Pariisin rauhansopimukseen tulee, niin sen sotilaallisista pykälistä on jo aiemmin joustettu, eikä tämä todellakaan tarkoittanut mitään Suomen rajojen tunnustamisen muutosta.
Kyllä se siinä mielessä pitää paikkansa, että Intian keisari on yksi sopimuksen allekirjoittajista. Keisari oli sama mies joka oli Yhdistyneen Kuningaskunnan kuningas eli Yrjö V, mutta osa-autonominen Intia siellä allekirjoittajana nyt kuitenkin on keisarinsa edustamana. Intia oli muutenkin vähän poikkeuksellinen ilmiö. Siellä oli oma parlamentti jo ties mistä lähtien, jo ennen sotaa oli melko itsenäinen liittovaltio ja oli myös YK:n jäsen ennen kuin itsenäistyi täysin.
Noo, ei sillä edustustolla ole niin tulenpalava kiire. Voi sen savustaa ulos konsteillakin, hivuttamalla.Perustuslakitalebanien vastaisku hesarissa. Käsi ylös kuka yllättyi...
Oliko Skotlannin viimeinen kuningas mukana sopijana?Intian keisari oli vain yksi Iso-Britannian kuninkaan arvonimistä, vaikkakin toki merkittävimmästä päästä, kun se on haluttu tuossakin mainita. Ei se tarkoita sitä, että tuo sopimus sitoisi nykyistä Intian valtiota.
Koivisto aikoinaan katsoi Pariisin rauhansopimukseen loukkaavan Suomen suvereniteettia ja sotilasartiklat on jo yksipuolisesti mitätöity. Sanoisinpa että kaikki Tarton rauhansopimuksen jälkeiset rauhansopimukset ovat loukkaus Suomen suvereniteetille, mukaanlukien nämä kolme Ahvenanmaasta tehtyä sopimusta, ja ovat mitättömiä.Perustuslakitalebanien vastaisku hesarissa. Käsi ylös kuka yllättyi...
Sehän professoreita Koskenniemeä ja Scheininä viiksettääkin.Koivisto aikoinaan katsoi Pariisin rauhansopimukseen loukkaavan Suomen suvereniteettia ja sotilasartiklat on jo yksipuolisesti mitätöity.
Ei muuten pidä paikkaansa tuo, että Intia olisi sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden joukossa. Intia ei edes ollut itsenäinen valtio vuonna 1922.
Mitä Pariisin rauhansopimukseen tulee, niin sen sotilaallisista pykälistä on jo aiemmin joustettu, eikä tämä todellakaan tarkoittanut mitään Suomen rajojen tunnustamisen muutosta.
Tuo olisi hyvä alku.Ahvenanmaalaisreserviläisen ehdotuksia:
MPK:n kursseja Ahvenanmaalle.
Maakuntajoukot tms. Ahvenanmaalle Rajavartiolaitoksen alaisuuteen.
Jos se ei ole mahdollista, niin ahvenanmaalaisista reserviläisistä koostuvat paikallisjoukot, jotka harjoittelevat mannermaalla.
Värnplikt och försvar(svilja) - Jonas Back
Värnplikt I debatten om Ålands demilitariserade status framförs stundvis påståenden som inte gynnar någon. Vissa uttryck är kraftigt generaliserande, andra byggs upp på felaktiga grunder och vissa är rent av dumheter. Jag vill börja med att kort avhandla värnplikten. 12 § Fullgörande av...jonas.back.ax
Vuodetaan julki suunnitelma, jossa korostetaan sotilaiden henkien säästämistä ja ratkaistaan tilanne kaukovaikuttamalla Venäjän miehittämä Maarianhamina takaisin pronssikaudelle. Toisi hommaan ainakin perspektiiviä.Voisikohan Ahvenanmaan puolustusstrategiaa muuttaa näin NATO-jäsenyyden myötä? Luovuttaisiin verisestä hyökkäyksestä rannikkojääkärein ja tuhottaisiin mahdollinen vihollinen vain ilmasta käsin ja miinoittamalla reitit?
Mikähän Pietarin konsulaatin rooli on nykyään? Ei mikään. Ryssälään riittää yksi konsulaatti Moskovaan.Venäjä tod näk sulkisi Suomen Pietarin konsulaatin, jos suljemme Ahvenanmaan konsulaatin. Onko se OK hinta maksaa, en osaa sanoa.