Ahvenanmaa
- Viestiketjun aloittaja scip10
- Aloitus PVM
Kustaanmiekka
Kenraali
Hyvin kirjoittaa Pekka Toveri.
Kenraalimajuri evp:n mukaan järjestely on jäänne Neuvostoliiton ajoilta.
Kokoomuksen kansanedustaja, kenraalimajuri evp Pekka Toveri kannattaa Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamista huolellisen valmistelun jälkeen. Hän kirjoittaa asiasta Twitterissä.
– Ahvenanmaan kysymys on Suomelle tärkeä kansallisen turvallisuuden asia. Se on käytännössä aukko Suomen puolustuksessa strategisesti tärkeällä alueella, ja aukon paikkaaminen vaatii erillistä poliittista päätöstä joukkojen ryhmittämisestä alueelle, Toveri kirjoittaa.
Päätöksen myöhästyminen joukkojen ryhmittämiseksi Ahvenanmaalle merkitsisi Toverin mukaan suomalaisille suurta vaaraa, koska Venäjän käsiin osittainkin joutunut Ahvenanmaa antaisi Venäjälle mahdollisuuden eristää Suomea rajoittamalla meri-, ilma- ja tietoliikennettä länteen.
– Kannattaakin kysyä, kenen intresseissä Ahvenanmaan demilitarisointi on? Selvästikään ei Suomen intresseissä, mutta kylläkin Venäjän intresseissä. Miksi demilitarisointi on sitten Venäjälle niin tärkeää? Uhkaisiko se, että Suomi asettaisi saarille puolustuksellisen joukon, esimerkiksi jotenkin Venäjää ja Pietarin puolusta?
Toverin mukaan vastaus tähän on: ei tietenkään.
– Demilitarisointi on Venäjälle tärkeää siksi, että se on Venäjälle keino vaikeuttaa Suomelle strategistesti tärkeän alueen puolustusta. Sopimus tarjoaa Venäjälle mahdollisuuden vaikuttaa Suomeen ja ylläpitää heikkoutta, jota voidaan sopivassa tilanteessa hyödyntää.
Toveri tuo esiin sen, että monet eivät pidä asiaa ajankohtaisena, sillä Suomi on juuri liittynyt puolustusliitto Naton jäseneksi ja Venäjä on tällä hetkellä sotilaallisesti heikko. Toveri kuitenkin huomauttaa, että kansallista turvallisuutta tulisi kehittää ja hoitaa pitkäjänteisesti, ei pelkästään tämän päivän tilanteen mukaan.
– Vajaat kymmenen vuotta sitten pääosa poliitikoista ei Suomessa katsonut Nato-jäsenyyttä aiheelliseksi edes Venäjän toteuttaman Georgian sodan ja Krimin miehityksen jälkeen. Puolustusvoimat oli aliresursoitu tehtäviin nähden ja ”erityissuhdetta” Venäjään vaalittiin, Toveri muistelee.
Kun tilannetta nyt muistelee, Toveri kysyy, kuka osaa sanoa, millainen tilanne on kymmenen vuoden kuluttua.
– Todennäköistä on, että Venäjä on rakentanut asevoimansa uudelleen ja on edelleen autoritäärinen valtio, joka on valmis ajamaan etujaan myös asevoimin, jos siihen tarjoutuu tilaisuus.
– Mutta onko meillä puolestaan poliittinen johto, joka on valmis koviin päätöksiin tilanteen kiristyessä ja Venäjän käyttäessä perinteistä taitavaa informaatiovaikuttamista, jolla se vieläkin pystyy vaikuttamaan lännen toimiin muun muassa Ukrainan tukemisessa, Toveri toteaa.
– Todennäköisyys siihen on huomattavasti pienempi, mutta ei kuitenkaan kokonaan poissuljettu. Presidentti (Sauli) Niinistöä mukaillen, Venäjä ottaa, jos sille tarjotaan tilaisuus. Autoritäärisissä valtioissa sotilaan henki on halpa, ja muutaman tuhannen sotilaan henki on helppo vaarantaa, jos uskotaan että sillä voi saavuttaa jotain. Diktaattorit eivät ajattele kuten me ajattelemme.
Siksi hänen mukaansa kaikki ”pienetkin aukot muurissa” kannattaa tukkia hyvissä ajoin. Toverin mukaan Ahvenanmaata ei uhkaa vain perinteellinen sotilaallinen maihinnousu, sillä Venäjä on osoittanut kykynsä esimerkiksi hybridisodankäynnissä.
– Puolustusvoimilla tulisi olla mahdollisuus valmentaa Ahvenanmaan puolustusta ennakoivasti ja hyvinkin nopeasti, ilman että joudutaan odottamaan poliittisia päätöksiä epäselvässä tilanteessa, missä päätöksenteko voi viivästyä. Maailman kolme vuotta sitten yllättänyt covid-pandemia toivottavasti opetti meille ennakoinnin tarpeellisuuden. Se näytti kuinka vaikeaa ja poukkoilevaa toiminnan organisointi ja johtaminen on, kun tarvittavaa lainsäädäntöä ja poliittisia päätöksiä joudutaan tekemään tilanteen jo ollessa päällä.
Toverin mukaan kysymys on ennakoinnista ja varautumisesta pitkällä aikajänteellä sekä riskien minimoimisesta.
– Nato-jäsenyyden suhteen meillä oli hyvää onnea. Kansalaisten tehtyä päätöksen Natoon liittymisen puolesta, poliittinen johtomme toimi taitavasti ja päättäväisesti kyeten saattamaan Suomen puolustusliiton jäseneksi USA:n vahvalla tuella ennätysajassa.
Hänen mukaansa asiat olisi voinut mennä huonomminkin.
– Entä jos Venäjän hyökkäys olisi onnistunut ja Kiova olisi kaatunut? Ja entä jos USA:ssa olisikin ollut aivan erilainen presidentin hallinto? Tuskin olisimme jäseniä vieläkään.
Toveri painottaa, että kansallista turvallisuutta ei kannata jättää ”tuurin varaan” vaan asioihin on varauduttava ja turvallisuutta on kehitettävä pitkäjänteisesti.
– Valtiosopimusten tekeminen ja niiden purkaminen on osa tätä kehittämistä. Ja sopimuksista kannattaa pitää kiinni, jos ne tukevat omia kansallisia turvallisuusintressejä, mitä Ahvenanmaan demilitarisointi ei tee. Se on jäänne ajalta, jolloin Neuvostoliitto saattoi sanella sopimuksia omien etujensa ajamiseksi, ja jota Venäjä yrittää vieläkin hyödyntää.
– Valtiosopimuksia on purettu ja muutettu ennenkin. Näin esimerkiksi, kun Suomi sanoutui irti Pariisin rauhansopimuksen sotilaallisista rajoituksista. Jotkut sanovat puolestaan, että Suomen vahvuus kumppaneiden ja liittolaisten suhteen on ennakoitavuus ja luotettavuus, ja siksi ei kannattaisi lähteä muuttamaan sopimusta.
Jos ennakoitavuus olisi Suomen vahvuus, Toverin mukaan Suomi tuskin olisi vuosikymmenien ”Nato-optiossa” roikkumisen jälkeen yhtäkkiä päättänyt muuttaa linjaansa ja hakeutua puolustusliiton jäseneksi.
– Eiköhän tärkeintä ole liittolaisten ja kumppanien luottamus siihen, että Suomi tekee kaikkensa puolustaakseen itseään ja liittolaisiaan, mukaan lukien myös puolustukseen jääneiden aukkojen paikkaus. Etenkin Ruotsille Ahvenanmaan pysyminen turvattuna on tärkeää.
Sopimuksen purkamisen yhteydessä Toverin mukaan voitaisiin julistaa, että Suomi ei sijoita saarille rauhan aikana pysyviä joukkoja, mutta varaa itselleen oikeuden partioida ja harjoitella alueella.
– Tämä voisi rauhoittaa niitä ahvenanmaalaisia, joille demilitarisointi on ollut tärkeä, ja toisaalta myös niitä lukuisia ahvenanmaalaisia, jotka ovat kiinnostuneet osallistumaan vapaaehtoiseen manapuolustukseen entistä aktiivisemmin.
Toveri ei silti näe tarpeelliseksi sitä, että demilitarisoinnin purku laitettaisiin käyntiin välittömästi.
– Maalla ei ole vielä edes hallitusta, ja kun sellainen saadaan, sillä on varmasti kiireellisempiä ja tärkeämpiä asioita, joihin keskittyä, kuten Suomen Natoon integroitumiseen liittyvät asiat.
– Mutta Ahvenanmaan demilitarisointia ei ole syytä unohtaa ja asiaan kannattaa palata. Ennen kuin Venäjä ehtii rakentaa sotilaallisen voimansa uudelleen Ukrainassa kärsimiensä tappioiden jälkeen, Toveri päättää kirjoituksensa.
Pekka Toveri: Ahvenanmaan demilitarisointi pitää purkaa
Kenraalimajuri evp:n mukaan järjestely on jäänne Neuvostoliiton ajoilta.
Pekka Toveri: Ahvenanmaan demilitarisointi pitää purkaa | Verkkouutiset
Kenraalimajuri evp:n mukaan järjestely on jäänne Neuvostoliiton ajoilta.
www.verkkouutiset.fi
Kokoomuksen kansanedustaja, kenraalimajuri evp Pekka Toveri kannattaa Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamista huolellisen valmistelun jälkeen. Hän kirjoittaa asiasta Twitterissä.
– Ahvenanmaan kysymys on Suomelle tärkeä kansallisen turvallisuuden asia. Se on käytännössä aukko Suomen puolustuksessa strategisesti tärkeällä alueella, ja aukon paikkaaminen vaatii erillistä poliittista päätöstä joukkojen ryhmittämisestä alueelle, Toveri kirjoittaa.
Päätöksen myöhästyminen joukkojen ryhmittämiseksi Ahvenanmaalle merkitsisi Toverin mukaan suomalaisille suurta vaaraa, koska Venäjän käsiin osittainkin joutunut Ahvenanmaa antaisi Venäjälle mahdollisuuden eristää Suomea rajoittamalla meri-, ilma- ja tietoliikennettä länteen.
– Kannattaakin kysyä, kenen intresseissä Ahvenanmaan demilitarisointi on? Selvästikään ei Suomen intresseissä, mutta kylläkin Venäjän intresseissä. Miksi demilitarisointi on sitten Venäjälle niin tärkeää? Uhkaisiko se, että Suomi asettaisi saarille puolustuksellisen joukon, esimerkiksi jotenkin Venäjää ja Pietarin puolusta?
Toverin mukaan vastaus tähän on: ei tietenkään.
– Demilitarisointi on Venäjälle tärkeää siksi, että se on Venäjälle keino vaikeuttaa Suomelle strategistesti tärkeän alueen puolustusta. Sopimus tarjoaa Venäjälle mahdollisuuden vaikuttaa Suomeen ja ylläpitää heikkoutta, jota voidaan sopivassa tilanteessa hyödyntää.
Toveri tuo esiin sen, että monet eivät pidä asiaa ajankohtaisena, sillä Suomi on juuri liittynyt puolustusliitto Naton jäseneksi ja Venäjä on tällä hetkellä sotilaallisesti heikko. Toveri kuitenkin huomauttaa, että kansallista turvallisuutta tulisi kehittää ja hoitaa pitkäjänteisesti, ei pelkästään tämän päivän tilanteen mukaan.
– Vajaat kymmenen vuotta sitten pääosa poliitikoista ei Suomessa katsonut Nato-jäsenyyttä aiheelliseksi edes Venäjän toteuttaman Georgian sodan ja Krimin miehityksen jälkeen. Puolustusvoimat oli aliresursoitu tehtäviin nähden ja ”erityissuhdetta” Venäjään vaalittiin, Toveri muistelee.
Kun tilannetta nyt muistelee, Toveri kysyy, kuka osaa sanoa, millainen tilanne on kymmenen vuoden kuluttua.
– Todennäköistä on, että Venäjä on rakentanut asevoimansa uudelleen ja on edelleen autoritäärinen valtio, joka on valmis ajamaan etujaan myös asevoimin, jos siihen tarjoutuu tilaisuus.
– Mutta onko meillä puolestaan poliittinen johto, joka on valmis koviin päätöksiin tilanteen kiristyessä ja Venäjän käyttäessä perinteistä taitavaa informaatiovaikuttamista, jolla se vieläkin pystyy vaikuttamaan lännen toimiin muun muassa Ukrainan tukemisessa, Toveri toteaa.
Voisiko Venäjä hyökätä Nato-maahan?
Jos joku kuvittelee, ettei autoritäärisen Venäjän johtaja olisi valmis käyttämään sotilaallista voimaa Nato-maata vastaan, on Toverin mukaan väärässä.– Todennäköisyys siihen on huomattavasti pienempi, mutta ei kuitenkaan kokonaan poissuljettu. Presidentti (Sauli) Niinistöä mukaillen, Venäjä ottaa, jos sille tarjotaan tilaisuus. Autoritäärisissä valtioissa sotilaan henki on halpa, ja muutaman tuhannen sotilaan henki on helppo vaarantaa, jos uskotaan että sillä voi saavuttaa jotain. Diktaattorit eivät ajattele kuten me ajattelemme.
Siksi hänen mukaansa kaikki ”pienetkin aukot muurissa” kannattaa tukkia hyvissä ajoin. Toverin mukaan Ahvenanmaata ei uhkaa vain perinteellinen sotilaallinen maihinnousu, sillä Venäjä on osoittanut kykynsä esimerkiksi hybridisodankäynnissä.
– Puolustusvoimilla tulisi olla mahdollisuus valmentaa Ahvenanmaan puolustusta ennakoivasti ja hyvinkin nopeasti, ilman että joudutaan odottamaan poliittisia päätöksiä epäselvässä tilanteessa, missä päätöksenteko voi viivästyä. Maailman kolme vuotta sitten yllättänyt covid-pandemia toivottavasti opetti meille ennakoinnin tarpeellisuuden. Se näytti kuinka vaikeaa ja poukkoilevaa toiminnan organisointi ja johtaminen on, kun tarvittavaa lainsäädäntöä ja poliittisia päätöksiä joudutaan tekemään tilanteen jo ollessa päällä.
Toverin mukaan kysymys on ennakoinnista ja varautumisesta pitkällä aikajänteellä sekä riskien minimoimisesta.
– Nato-jäsenyyden suhteen meillä oli hyvää onnea. Kansalaisten tehtyä päätöksen Natoon liittymisen puolesta, poliittinen johtomme toimi taitavasti ja päättäväisesti kyeten saattamaan Suomen puolustusliiton jäseneksi USA:n vahvalla tuella ennätysajassa.
Hänen mukaansa asiat olisi voinut mennä huonomminkin.
– Entä jos Venäjän hyökkäys olisi onnistunut ja Kiova olisi kaatunut? Ja entä jos USA:ssa olisikin ollut aivan erilainen presidentin hallinto? Tuskin olisimme jäseniä vieläkään.
Toveri painottaa, että kansallista turvallisuutta ei kannata jättää ”tuurin varaan” vaan asioihin on varauduttava ja turvallisuutta on kehitettävä pitkäjänteisesti.
– Valtiosopimusten tekeminen ja niiden purkaminen on osa tätä kehittämistä. Ja sopimuksista kannattaa pitää kiinni, jos ne tukevat omia kansallisia turvallisuusintressejä, mitä Ahvenanmaan demilitarisointi ei tee. Se on jäänne ajalta, jolloin Neuvostoliitto saattoi sanella sopimuksia omien etujensa ajamiseksi, ja jota Venäjä yrittää vieläkin hyödyntää.
”Valtionsopimuksia on purettu ja muutettu ennenkin”
Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat todenneet, että sopimusta ei ole mahdollista purkaa. Toveri pitää heidän näkemyksiään erikoisina.– Valtiosopimuksia on purettu ja muutettu ennenkin. Näin esimerkiksi, kun Suomi sanoutui irti Pariisin rauhansopimuksen sotilaallisista rajoituksista. Jotkut sanovat puolestaan, että Suomen vahvuus kumppaneiden ja liittolaisten suhteen on ennakoitavuus ja luotettavuus, ja siksi ei kannattaisi lähteä muuttamaan sopimusta.
Jos ennakoitavuus olisi Suomen vahvuus, Toverin mukaan Suomi tuskin olisi vuosikymmenien ”Nato-optiossa” roikkumisen jälkeen yhtäkkiä päättänyt muuttaa linjaansa ja hakeutua puolustusliiton jäseneksi.
– Eiköhän tärkeintä ole liittolaisten ja kumppanien luottamus siihen, että Suomi tekee kaikkensa puolustaakseen itseään ja liittolaisiaan, mukaan lukien myös puolustukseen jääneiden aukkojen paikkaus. Etenkin Ruotsille Ahvenanmaan pysyminen turvattuna on tärkeää.
Sopimuksen purkamisen yhteydessä Toverin mukaan voitaisiin julistaa, että Suomi ei sijoita saarille rauhan aikana pysyviä joukkoja, mutta varaa itselleen oikeuden partioida ja harjoitella alueella.
– Tämä voisi rauhoittaa niitä ahvenanmaalaisia, joille demilitarisointi on ollut tärkeä, ja toisaalta myös niitä lukuisia ahvenanmaalaisia, jotka ovat kiinnostuneet osallistumaan vapaaehtoiseen manapuolustukseen entistä aktiivisemmin.
Toveri ei silti näe tarpeelliseksi sitä, että demilitarisoinnin purku laitettaisiin käyntiin välittömästi.
– Maalla ei ole vielä edes hallitusta, ja kun sellainen saadaan, sillä on varmasti kiireellisempiä ja tärkeämpiä asioita, joihin keskittyä, kuten Suomen Natoon integroitumiseen liittyvät asiat.
– Mutta Ahvenanmaan demilitarisointia ei ole syytä unohtaa ja asiaan kannattaa palata. Ennen kuin Venäjä ehtii rakentaa sotilaallisen voimansa uudelleen Ukrainassa kärsimiensä tappioiden jälkeen, Toveri päättää kirjoituksensa.
Ehdottaisin että kun linnoittaminen ei ole vielä mahdollista niin Suomi sijoittaa alueelle enemmän teknistä valvontaa jolla valvotaan demilitarisointia. Tätä voisi hallita esim. Rajavartiolaitos joka voisi sijoittaa saarille henkilöstöä demilitarisoinnin valvontaan (vähän samaan malliin kuin tuo konsulaatti mutta isommassa mittakaavassa).
Erkki
Ylipäällikkö
Pitihän tuon naapuruussopimuksen olla jonkinmoinen este myös Nato- jäsenyydellemme. Tätä mieltä olivat aiemmin jotkut oikeusoppineetkin.
Joku Twitter-aktiivi voisi ehkä vinkata ahvenanmaalaisille meidän olemassaolosta.
Tätä minä olen jo pidemmn ajan ihmetellyt. En minä kyllä huomannut mitään muutosta kansalaisten mielipiteessä vaan poliitikot vaan yhtäkkiä päätti hakea jäsenyyttä. Ja hyvä niin. Mutta missä vaiheessa siis kansalaisten mielipde tuli esiin? Jotain on jäänyt minulta huomaamatta.
Mikfin70
Ylipäällikkö
No, ainakin kahdella kansalaisaloitteella, joista ainakin toinen edellytti NATO-jäsenyysäänystyksen järjestämistä.
Kyllähän jäsenyydestä on järjestetty mielipidemittauksia aika ajoin, ja näitä on mediassa julkaistu; kiihtyvällä tahdilla kun mielipide alkoi kallistua Naton suuntaan. Tavallaan voisi sanoa että media vaikutti tässä(kin) asiassa kansalaismielipiteeseen.
Toki nämä ovat olleet kyselytutkimuksia eivätkä kansanäänestyksiä, mutta jos virhemarginaali on joka kerta sama noin 2% ja liittymisen kannatus nousee 20% --> 80% niin voitaneen sanoa että kansalaisten mielipide on muuttunut.
Jabberwocky
Alikersantti
No on tosiaan jäänyt jotain huomaamatta!
Noita kyselyitä on Wikipedian mukaan tehty ainakin 15 kappaletta helmikuusta 2022 helmikuuhun 2023, eli tiheämmin kuin kerran kuussa. Joka kerta on ollut enemmän liittymisen kannattajia kuin vastustajia. Ja aivan varmasti joka kyselystä on uutisoitu. Että kyllä kansalaisten muuttunut mielipide on ollut selvästi näkyvissä.
Kustaanmiekka
Kenraali
Kyllähän NATOon liittymisestä tehtiin useampia gallub-kyselyjä jotka osoittivat, että selvä enemmistö Suomalaisista kannatti NATOon liittymistä.
Äänestystä ei tarvittu (ja NATO ei myöskään mitään äänestystä vaadi. Niille riittää kun maassa on selvä kannatusenemmistö NATOon liittymisestä.) Onneksi. Äänestäminen olisi ollut isompi prosessi joka olisi vienyt turhaan aikaa ja varmasti Venäjä olisi pyrkinyt vaikuttamaan äänestystulokseen niin paljon kuin mahdollista.
Kun googleen pistää hakusanaksi: NATO gallub, niin sieltä tuloksia alkaa tulemaan.
Yhtenä esimerkkinä vaikkapa tämä 11.5.2022 :
HS-gallup: Nato-kannatus noussut Suomessa 73 prosenttiin
Myös Ylen kyselyn mukaan Nato-jäsenyyttä kannatetaan laajasti.
www.is.fi
Nato-jäsenyyden kannatus on Helsingin Sanomien keskiviikkona julkaiseman gallupin mukaan edelleen noussut. Nyt Nato-jäsenyyttä kannattaa kyselyn mukaan 73 prosenttia suomalaisista.
Sotilasliittoon liittymistä vastustaa 12 prosenttia. Vastaajista 15 prosenttia oli vailla mielipidettä asiaan.
Epävarmojen osuus on pudonnut selvästi. Edellisessä HS-kyselyssä vailla mielipidettä oli 22 prosenttia vastaajista.
Nato-myönteisyys on nyt suurempaa kuin koskaan Helsingin Sanomien mittaushistoriassa.
Erkki
Ylipäällikkö
Ja eduskuntavaaleissa lyötiin lopullinen hyväksymisleima, kun Nato- vastaiset tahot kärsivät murskatappion. Jotkut eduskunnasta pudonneet myös kertoivat pitävänsä Nato- kantaansa merkittävänä syynä tappionsa. Olivat ilmeisesti saaneet yleisöltä palautetta.
Jabberwocky
Alikersantti
Varsinkin erästä konsulaattia olisi syytä valvoa aika tarkasti. Että onkohan konsulaatti itse ihan kunnolla demilitarisoitu. Pari tarkastuskäyntiä ei olisi pahitteeksi.
Ahvenanmaa on nykytilassaan kuin pistooli Suomen ohimolla. Kaikki tällaiset neuvostoaikaiset järjestelyt, joiden tarkoituksena on puhtaasti Suomen puolustuskyvyn heikentäminen, tulisi purkaa.
Neuvostodiplomatian tavoitteena kylmän sodan aikana oli Suomen pitäminen mahdollisimman tiukasti Neuvostoliiton valtapiirissä ja maamme itsemäärämisoikeuden rajoittaminen. Nyt kun olemme siirtyneet Nato-jäsenyyden myötä uudelle turvallisuuspolitiikan aikakaudelle, ei ole enää mitään tarvetta pitää voimassa sopimuksia, jotka puhuvat rauhasta ja ystävyydestä, mutta joiden todellinen tarkoitus on vahingoittaa Suomea.
Neuvostodiplomatian tavoitteena kylmän sodan aikana oli Suomen pitäminen mahdollisimman tiukasti Neuvostoliiton valtapiirissä ja maamme itsemäärämisoikeuden rajoittaminen. Nyt kun olemme siirtyneet Nato-jäsenyyden myötä uudelle turvallisuuspolitiikan aikakaudelle, ei ole enää mitään tarvetta pitää voimassa sopimuksia, jotka puhuvat rauhasta ja ystävyydestä, mutta joiden todellinen tarkoitus on vahingoittaa Suomea.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Kyllä olen samaa mieltä. Rysällä on näyttöä ainoastaan siitä, että maa valmistelee vain sabotaaseja ja kiusaamista .
Kuten tämäkin uutinen antaa ymmärtää.
Yleisradioyhtiöt: Venäläiset kartoittavat salaa kriittisiä sähköntuotantokohteita Itämerellä
Peräti 50 venäläistä tiedustelualusta liikkuu pohjoisilla merillä.
www.is.fi
.
notareal
Ylipäällikkö
Ukraina-huudot raikuvat päivittäin Venäjän konsulaatin edustalla Maarianhaminassa
Joukko sinnikkäitä mielenosoittajia on osoittanut tukeaan Ukrainan kansalle jo yli 400 kertaa.
yle.fi
Onkohan siellä ketään kotona, aikaisemmin mm. tässä ketjussa mainittu Jukka Tarkan Supon toimintakertomuksesta poimiman tiedon mukaan konsuli olisi "persona non grata":na poistettu/poistumassa maasta?
Ukraina-huudot raikuvat päivittäin Venäjän konsulaatin edustalla Maarianhaminassa
Joukko sinnikkäitä mielenosoittajia on osoittanut tukeaan Ukrainan kansalle jo yli 400 kertaa.
Turbolatexxx
Kersantti
Mä en ymmärrä nyt noita lainoppineita. Viimeistään kun Ruotsi liittyy natoon, uskon että saadaan vaikka ulkomailta virka-apuna kansainväliseen lakiin erikoistuneita juristeja, jotka pystyvät sopimukset purkamaan täysin laillisesti. Joku porsaanreikä aina löytyy.
jtsaari2004
Majuri
Iso liike tulee olemaan ahvenanmaalaisten asevelvollisuus. Heidän vapauttamisensa siitä on nykytilanteen lukko. Mikään ulkovaltojen kanssa tehty sopimuspaperi ei velvoita Suomea vapauttamaan Ahvenanmaan miehiä palveluksesta ja kun he käyvät intin, niin he alkavat myös kannattaa delimitarisoinnin purkua.
jtsaari2004
Majuri
Mä ymmärrän. scheinin on yksinkertaisesti kommunisti ja ajaa neuvostoliiton etua. Jos neuvostoliitto on tilapäisesti vähän alamaissa, niin se ei muuta asiaa. Koskenniemi on muuten vaan epäisänmaallinen.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Demilitarisointi on kirjattu Suomen ja ulkovalojen asiakirjoihin.
Ahvenanmaalaisten vapautus asevelvollisuudesta on Suomen sisäisessä lainsäädännössä.
Kommunisti juristit johtavat suomalaisia harhaan sekoittamalla nuo kaksi eri asiaa keskenään suomalaisessa keskustelussa. Kannattaa lukea netissä laki Ahvenanmaan itsehallinnosta ja todeta asia itse niin ei sitten tartte uskoa mitä potaskaa Scheinin yrittää syöttää.
.
Ahvenanmaalaisten vapautus asevelvollisuudesta on Suomen sisäisessä lainsäädännössä.
Kommunisti juristit johtavat suomalaisia harhaan sekoittamalla nuo kaksi eri asiaa keskenään suomalaisessa keskustelussa. Kannattaa lukea netissä laki Ahvenanmaan itsehallinnosta ja todeta asia itse niin ei sitten tartte uskoa mitä potaskaa Scheinin yrittää syöttää.
.