Ahvenanmaa

ak.tied kirjoitti:
Vähän termeillä kikkailun makua. Annettakoon anteeksi, lakimies kun on kyseessä. Jos joku Ahvenanmaan neutraliteettia aseellisesti uhkaa tai sen yrittää poistaa hyökkäämällä, niin miten keinot neutraliteetin puolustamiseen eroavat Ahvenanmaan alueen aseellisesta puolustamisesta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisiko tuossa ollut tarkoitus herättää tiettyjä ajatuksia ahvenanmaalaisissa? Hän ei tietenkään sano mitään suoraan, mutta varmasti tietää, että se herättää ajatuksia.
 
SJ kirjoitti:
Olisiko tuossa ollut tarkoitus herättää tiettyjä ajatuksia ahvenanmaalaisissa? Hän ei tietenkään sano mitään suoraan, mutta varmasti tietää, että se herättää ajatuksia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Se voisi tietysti olla näin. Itsellä toki Ahvenanmaan asema Perämeren porttina ja lukkona painaa vaakakupissa paljon enemmän kuin heidän pyhä neutraliteettinsa. Se tuntuu olevan niin vahvasti osa monien ahvenanmaalaisten status quoa, etteivät edes tajua miten se neutraliteetti voi käden käänteessä loppua jos joku vihamielinen taho niin haluaa. Käytännössä todennäköinen uhka heidän neutraliteettia kohtaan johtaa jo neutraliteetin menettämiseen. Kysymys on sitten enää siitä kumpi rantautuu ensin, VDV vai Suomen Puolustusvoimat. Ehkä on hyvä jos TP:n kommentit herättelevät heitä ajattelemaan myös neutraliteetti-boksin ulkopuolelta omaa rooliaan itsensä ja oman neutraliteettinsa puolustamisessa.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
ak.tied kirjoitti:
Se voisi tietysti olla näin. Itsellä toki Ahvenanmaan asema Perämeren porttina ja lukkona painaa vaakakupissa paljon enemmän kuin heidän pyhä neutraliteettinsa. Se tuntuu olevan niin vahvasti osa monien ahvenanmaalaisten status quoa, etteivät edes tajua miten se neutraliteetti voi käden käänteessä loppua jos joku vihamielinen taho niin haluaa. Käytännössä todennäköinen uhka heidän neutraliteettia kohtaan johtaa jo neutraliteetin menettämiseen. Kysymys on sitten enää siitä kumpi rantautuu ensin, VDV vai Suomen Puolustusvoimat. Ehkä on hyvä jos TP:n kommentit herättelevät heitä ajattelemaan myös neutraliteetti-boksin ulkopuolelta omaa rooliaan itsensä ja oman neutraliteettinsa puolustamisessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä Ahvenanmaalla on realisteja myös johdossa, mutta pahan maailman kutsuminen pahaksi ei tuo ääniä.
 
adam7 kirjoitti:
Uudesta kirjasta nimellä Pohjolan salainen liitto HBL: kirjoittaa Ruotsin Ahvenanmaan suunnitelmista.
https://www.hbl.fi/artikel/ny-bok-avslojar-sverige-planerade-sanda-trupper-till-aland-1981/

Muualta (netistä) olen lukenut että Gävlen seudulla oli prikaati varattu Ahvenmaalle kylmän sodan aikana.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuopas oli mielenkiintoinen artikkeli! Täytyypä hommata kirja.
Hienolta suunnitelmalta vaikuttaa. Odotan luonnollisesti ahvenanmaalaisten poliitikkojen saavan joukolla halvauksia, onhan tässä suunniteltu loukattava heidän oikeuksiaan valtavissa määrin.
Jos ei mitään kuulu, niin on kai todettava, että se on sitä hienompaa ja hyväksyttävämpää puolustussuunnittelua, nimittäin mikä tulee Ruotsin puolelta :)

Ajoin Kääntäjän läpi, jos jollakin on laillani vähän ontuva ruotsintaito. Maahanmuuttajilla ja ulkomaalaisilla tarkoitetaan sitten tässä yhteydessä ahvenanmaalaisia.
Piruuttani vielä englanniksi se kaikista pöyristyttävin osuus puolueettoman ahvenanmaalaisen kannalta :sneaky:


Uusi kirja paljastaa: Ruotsi suunnitteli lähettämänsä joukkoja Ahvenanmaalle vuonna 1981
Ruotsin lipun alla purjehtiva matkustajalauttojen Suomen ja Ruotsin välillä oli muuttunut sota 1980, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomen ja siten uhkaa Ruotsissa. Kuvassa Silvia Regina, joka meni Helsingin ja Tukholman välillä.
Ruotsin puolustuksella oli yksityiskohtaisia suunnitelmia lähettää joukkoja Ahvenanmaalle ja kääntää Ruotsin liputetut matkustajalautat sota-aluksiksi 1980-luvulla. Turun saaristoon liittyvä kaivostoiminta ja luvattomuus olivat osa Ruotsin kriisähallia.

- Meillä oli kymmeniä tiedustelutoimintaa Ahvenanmaalla valmistelemaan Ruotsin interventio, joka myös suomalaiset tiesivät, paljastaa Staffan Kvarnström tiedustelupäällikkö merivoimien Juusto vuosia 1974-1978.
Esitetyt tiedot tavalla Ekmanin kirja salainen liitto Ruotsin ja Suomen kylmän sodan aikana, joka esiteltiin keskiviikkona Helsingissä.
Ruotsia ja Suomea yhdistyivät Neuvostoliiton yhteinen uhka. Suomi sitoi hänen ystävyytensä ja avun sopimus (VSB) Neuvostoliiton kanssa, joten kaikki yhteydet Ruotsin armeijan ja Ruotsin underrättelseväsende on tapahduttava erittäin salaisina.
Ahvenanmaalla oli ja on keskeinen strateginen merkitys mahdollisen hyökkäyksen johdosta itään Ruotsista. Ahvenanmaa toimii Tukholman alueen puolustuksen lukkiutumisena, jos Ruotsi näkyy ensin. Jos vihollinen sijaitsee Ahvenanmaalla, Ruotsin puolustus on jälleen haavoittuva.
Ruotsin puolustusraportit ja arviot, jotka Ekman kaivoi, puhuvat selkeän kielen. Ahvenanmaan demilitarisointi painaa kevyesti, kun maailmanlaajuinen poliittinen tilanne on kuuma.
Vihollisen estäminen Ahvenanmaalle oli ensiluokkainen kysymys ruotsalaiselle puolustukselle. Tai toiseksi tehkää elämän sairaaksi miehitysvoimaksi. Torpedo veneiden avulla suunnitellaan kaivoksen Suomen saaristoa ja perustetaan kehittyneitä asemia, joita voidaan käyttää yllätyshyökkäyksiin yöllä vihollista vastaan.
Ruotsalaisia jäänmurtajia käytetään pohja-aluksina raskaille helikoptereille, joita voidaan käyttää sukellusveneissä tai joita käytetään joukkoliikenteessä.
Erityiskomissio, joka oli tilattu kauppalaivojen takavarikoimiseksi kristinuskossa, oli jo perustettu rauhan aikana ja oli muun muassa varannut Gotlannin lautat ja muut kauppalaivastot Ruotsin lipun alla sotilasoperaatioihin.

Sota-alusten ulkomaalaisia?
- Se oli herkkä asia monille tunnuslukujen on Suomen lauttoja, jotka menivät Ruotsin lipun alla oli ahvenanmaalaiset että mobilisaatio olisi pitänyt korvata muutaman ruotsalaisen päällystön ja miehistön. Miten maahanmuuttajat työskentelisivät aluksilla, jotka muuttuivat sotalaivoiksi? Tämä kysymys, jota emme koskaan voineet ratkaista, kertoo Ekmanin haastattelussa kirjassa Staffan Kvarnström.
Kvarnström kertoo, että vuoden 1981 armeijan harjoittamisen yhteydessä suunniteltiin siirtymistä Ahvenanmaalle. Muun muassa ruotsalaiset suunnittelivat sijoittaa liikkuvan tutkan aseman Getabergetiin, jonka avulla voidaan seurata venekuljetuksia Ahvenanmaan itäpuolelta. Tämä tapahtuisi, jos suomalaiset tutkatasot olivat sammuneet Neuvostoliiton hyökkäyksellä. Ruotsin tilat olisi pitänyt ottaa turvatyynyllä tai helikopterilla Ahvenanmaalle.
Navy Chief Inspector Survived
"Harjoittelun aikana matkustin Ahvenanmaalle Apollo III: n lautalla, joka oli alun perin valittu kaivosaluksiin, mutta nyt" purettu "aluksiin.
Toisen tiedustelupalvelun kautta Ahvenanmaalle Kvarnströmin tavoitteena oli luoda hyvät suhteet Ahvenanmaan merivoimien suojelukseen. Kvarnström julkaisi tarkastelun tietystä rantaviivasta, joka on osa ruotsalais-suomalaisen öljyvuodon yhteistä toiminta-aluetta.
- rannikkovartiosto johtaja näki lävitseni kerralla kuitenkin, ja niin tyylikäs se ulos hänestä, "voimme varmistaa samalla kierroksella kuin teimme Helsingin herrat, jotka olivat täällä viime viikolla niiden karttoja. Eikö aikana myöskään pitänyt muuttaa tänne."
Ruotsin armeijan puolesta päätettiin tehdä nopea päätös uhkauksesta, joka johtuu siitä, että eskaloitunut alue on peräisin. Jos otat vastatoimet välittömästi, kun Neuvostoliiton joukot ylittävät Suomen ja Neuvostoliiton välisen rajan tai odottavat, että venäläiset olisivat ruotsalais-suomalaisessa raja Torneåssa?
- Ruotsin puolella ei olisi odottanut Venäjän hyökkäys Ruotsissa, mutta olimme esim aloittanut sabotaasi toimintaan varhaisessa vaiheessa miehitetty saaristossa, sanoo Kvarnström.
--------------------------------------------------------
Aliens on warships?
"It was a sensitive thing for many of the key people on the Finnish ferries that went under the Swedish flag were foreigners, who should have been replaced by the few Swedish commandments and the crew in a mobilization. How would the migrants work on the ships that were turned into warships? That question we could never solve, says Staffan Kvarnström, interviewed by Ekman in the book.

Kvarnström reports that in connection with a military exercise in 1981, a plan for relocating to Åland was made. Among other things, Swedes planned to place a mobile radar station at Getaberget, with the help of monitoring boat traffic east of Åland. This would happen if the Finnish radar stations had been extinguished by a Soviet attack. The Swedish facilities would have been taken by airbag or helicopters to Åland.
Navy Chief Inspector Survived
"During the practice I traveled to Åland with the Apollo III ferry, which was originally chosen for mining vessels, but now" demolished "to ships.

Under another intelligence mission to Åland, Kvarnström's intention was to establish good relations with the then Åland Navy Guardian. Kvarnström published a review of a certain stretch of coastline that is part of a joint operational area for Swedish-Finnish oil spill.

Tuossa muuten tekstissä mainittu Apollo III, eli Viking Linen miinalaiva...

 
ak.tied kirjoitti:
Vähän termeillä kikkailun makua. ….. miten keinot neutraliteetin puolustamiseen eroavat Ahvenanmaan alueen aseellisesta puolustamisesta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Puolet maailman asioista on niin, miltä ne näyttävät.
Kun tässä vaiheessa jo puhutaan neutraliteetin puolustamisesta ja sillä jatketaan, muuttuu se historiaa kirjoitettaessa käsitykseksi ….. ollen aivan eri sävy kuin sotaisilla armeijan termeillä.
Suomella on rauhantekemisen ja puolustamisen imago. Myös toiminnalla voi olla imago kun se niin rakennetaan.
.
 
Kustaanmiekka kirjoitti:
Työkaverini on mannersuomalainen (kotoisin lounais suomesta) ja osaa myös puhua hyvin Ruotsia. Hänen sodanajan paikkansa on osoitettu Ahvenanmaalle. Suhtautuu asiaan neutraalisti.

Käsittääkseni Rannikkojäkket ja esim spollet kaksikielisiltä alueilta olisi "varattu" suuremmksi osaksi juurikin ahvenanmaan suuntaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Katsokaapas tuon iltalehden jutun keskustelupalstaa. Vaikuttaa että sama tyyppi olisi kirjoittanut kymmenen mielipidekirjoitusta. Vähän huonoa suomea. Nato sitä Nato tätä...
 
Rusin näkökulma: Ahvenanmaan demilitarisointi on historian reliikki - poistaminen vahvistaisi Suomen ja Ruotsin puolustusta
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4286c9aa-b625-49b1-97a8-c290603ce76a
Ahvenanmaan demilitarisoinnin poistaminen veisi kylmän sodan viimeisen sopimusjäänteen Suomen ja Venäjän suhteista, kirjoittaa valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi.

Syyskuun tapahtumat Airistolla Turun saaristossa nostivat esille kysymyksen, onko vieras valtio saanut omistukseensa maanpuolustuksen kannalta kriittisiä saaria. Suomen tärkeimmän huoltovarmuusreitin varrella on alueita, joita Venäjä voisi hyödyntää vaikkapa tiedustelussa.
Toisaalta Maarianhaminassa Ahvenanmaalla Venäjällä on myös suuri konsulaatti.Vuonna 2014 Venäjän suorittaman Krimin anastuksen jälkeen konsulaatin henkilökunnan koko on tiettävästi kasvanut, kuten ruotsalainen tutkija Tomas Ries on todennut.
Mitä ne siellä tekevät, kirjailija Ilkka Remes taannoin kyseli teoksessaan Jäätävä polte.
***
Tohtori Jukka Tarkka kuvasi 2016 Ahvenanmaan sotilaallista asemaa osuvasti .
”Ahvenanmaan kansainoikeudellinen asema on rauhanromantiikalla koristeltu kiiltokuva, joka vääristää historiallista todellisuutta. Aina kun Itämerellä on sodittu, asevarustuksista riisuttu Ahvenanmaa on aseistettu uudelleen”.
Ahvenanmaan demilitarisointi on historian jälkeensä jättämä reliikki, mutta silti realiteetti.
***
Venäjän hyökkäys Osmanien valtakuntaa vastaan käynnisti Krimin sodan 1853-56.Se oli johtaa Venäjän keisarikunnan hajoamiseen.
Sodan aikana Iso-Britannian ulkoministeriössä suunniteltiin Venäjän hajoamisen varalta Suomen paluuta Ruotsin yhteyteen.
Krimin sota päättyi Pariisin rauhaan vuonna 1856, jossa yhteydessä Ahvenanmaa julistettiin demilitarisoiduksi alueeksi Suomen suuriruhtinaskunnan - siis Venäjän-yhteydessä.
***
Tsaarivallan romahduksen jälkeen 1917 Ahvenanmaan asemasta muodostui itsenäisen Suomen ja Ruotsin välinen omistuskiista, joka ratkaistiin Britannian aloitteesta Kansainliitossa vuonna 1921 Geneven sopimuksella Suomen hyväksi.
Samalla jatkettiin - kohtalokkaalla tavalla- Pariisin rauhassa tehtyä sopimusta alueen demilitarisoinnista.
Neuvostoliitto ei kuulunut Geneven sopimuksen allekirjoittajiin, mutta se pääsi puuttumaan Ahvenanmaan asioihin konkreettisemmin vielä myöhemmin.

Ahvenanmaan puolustus oli kiperä kysymys 1930-luvun lopulla, kun kansainvälinen tilanne kiristyi. Neuvostoliitto hermostui, kun Saksa työntyi Itämerelle Iso-Britannian kanssa 18.6.1935 tekemänsä laivastosopimuksen seurauksena.

Winston Churchill piti sopimusta virheenä, koska sen avulla Saksa sai herruuden Itämerellä. Samana vuonna tosin Josif Stalin päätti käynnistää varusteluohjelman, jonka tavoitteena oli maailman suurimman laivaston luominen. Sen avulla puna-armeijan tuli saada herruus Itämerellä, Mustalla merellä ja Japanin merellä.
***
Suomen hallituspiireissä ajateltiin kuitenkin, että ”jos jonkun tuli pitää järjestystä Itämerellä, olkoon se Saksa”.
Arvio oli yhtä lyhytnäköinen kuin Churchillin arvosteleman Britannian hallituksen näkemys. Suomelle olisi turvaa tuonut vain järjestely, jossa koko Itämeren alue olisi demilitarisoitu.
Suomessa tajuttiin, että pelkästään Ahvenanmaan demilitarisoitu asema oli heikko lenkki Suomen, mutta myös Ruotsin puolustuksessa.
Seuraavina vuosina Ahvenanmaan linnoittaminen oli kuuma peruna Suomen ja Ruotsin neuvotteluissa , mutta niiden yhteiset ponnistelut saarten linnoittamisesta valuivat hiekkaan kesällä 1939.
***
Talvisodan rauhansopimuksessa Neuvostoliitto ei vaatinut Suomea poistamaan joukkojaan Ahvenanmaalta, eikä tuhoamaan linnoitteita. Tilanne muuttui syksyyn mennessä.
Suomi solmi, Moskovan vaatimuksesta, lokakuussa 1940 muutaman viikon aikataululla Neuvostoliiton kanssa Ahvenanmaan asemasta erillisen sopimuksen.
Niukkasanaisen sopimuksen sisältö rajoittuu demilitarisointiin eikä sisällä mainintaa Ahvenanmaan neutralisoinnista eikä Geneven sopimuksesta poikkeusmääräyksineen. Samalla sovittiin valvonnasta, josta huolehtisi Neuvostoliiton Maarianhaminassa Suomen luvalla avaama konsulaatti.
***
Suomen virallisen näkemyksen mukaan kahdesta Ahvenanmaan asemaa määrittävästä kansainvälisestä sopimuksesta Geneven sopimus on tärkeämpi ja sikäli merkityksellinen, että sen määräykset ovat yksityiskohtaisemmat.
Moskovan sopimus ei ulkoministeriön edustajan Päivi Kaukorannan mukaan rajoita sen noudattamista. Hän on viitannut lisäksi Geneven sopimusosapuolten suureen määrään sekä siihen, että Ahvenanmaan aseman on oikeuskirjallisuudessa yleisesti katsottu perustuvan kansainväliseen tapaoikeuteen.
Venäjän konsulaatti voi silti heikentää saarten demilitarisoitua statusta, mikäli konsulaatti olisi tänään enemmänkin Venäjän sotilastiedustelulle tarjoutunut laillinen peite.
***
Vahvistavatko vai heikentävätkö Ahvenanmaan sopimusjärjestelyt Suomen turvallisuutta? Kysymys tulee esittää ennen muuta Ahvenanmaan asukkaille, mutta varmaan ongelma tulee esille myös Suomen ja Ruotsin välisissä keskusteluissa.
Viimeksi niitä käytiin tosimielessä kevät-kesällä 1939 ja se oli esillä myöhemmin syksyllä myös Suomen ja Neuvostoliiton keskusteluissa.
Se, että niitä ei käyty 1992, on yksi esimerkki, kuinka puutteellisesti Suomi tulkitsi turvallisuuspoliittisia mahdollisuuksiaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Demilitarisoinnin poistamisesta olisi ainakin kolme seurausta: 1) Venäjän konsulaatti poistuisi Maarianhaminasta, 2) Saaret olisivat Suomen puolustuksen integraali osa, 3) Saarien sotilaallisesta asemasta ei syntyisi spekulaatioita.
On selvä, että demilitarisoinnin poistaminen vahvistaisi myös Ruotsin puolustusta. Kylmän sodan viimeinen sopimusjäänne poistettaisiin Suomen ja Venäjän suhteista.
ALPO RUSI
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Voisi kyllä jonkinlaisen varuskunnan / tukikohdan tehdä lähemmäksi ahvenanmaata. Esimerkiksi Susiluodon merivartioaseman yhteyteen....
 
hillhead kirjoitti:
Voisi kyllä jonkinlaisen varuskunnan / tukikohdan tehdä lähemmäksi ahvenanmaata. Esimerkiksi Susiluodon merivartioaseman yhteyteen....
Klikkaa laajentaaksesi...
Eipä tuolta olisi yhtään lyhyempi matka kuin Gyltöstä.
 
Noo molemmissa olisi puolensa. Ja kenties jopa välttämättömiä jotta voitaisiin saapua ns molemmilta puolilta.
Merivartioston kanssa yhteistyö voisi olla ns kannattavampaa varsinkin jos kyse olisi ns pienemmästä "tukikohdasta". Sitten kun mennään isoilla rahoilla niin eipä sillä ole enää merkitystä mitä sieltä valmiiksi löytyy. Susiluoto on yhteydessä mantereeseen lyhkäsillä silloilla toisin kuin esim gyltö joka on lossien varassa, joka aiheuttaa omat haasteensa.

Mutta joka tapauksessa on suorastaan ihme että asialle ei ole tehty vielä mitään.
 
Kai sen provokatiivista vaikutusta pelätään, toisaalta ihan aiheesta. Tällainen päätös olisi lopun alkua ja tässä saisi ruveta pakkailemaan reppua ihan oikeastikin
 
Abdullah Koo kirjoitti:
Kai sen provokatiivista vaikutusta pelätään, toisaalta ihan aiheesta. Tällainen päätös olisi lopun alkua ja tässä saisi ruveta pakkailemaan reppua ihan oikeastikin
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse epäilen enemmän budjettia syyksi, nyt kun on vielä hävittäjät ja laivat ostoksissa niin ei kyllä jää mihenkään ylimääräistä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top