Alokkaat yllättyivät armeijan rennosta tunnelmasta: "Voiko ihanammin päivä enää alkaa"

[adam7]

Nyt laitetaankin vielä ne alikit ja kessut piereskelemään samoihin tupiin ja revitään kulissit alas heti alusta, sitten voidaan yhdessä odottaa myyttisiä kokelaita saapuvaksi, toivottavasti he vastaavat niitä odotuksia sitten kun Haminassa ehkä vielä jotain perinteistä on jäljellä.

Minusta tuo samoihin tupiin majoittaminen on aivan oivallinen idea. Ryhmänjohtaja on ryhmänjohtaja ja asumalla ryhmänsä kanssa oppii paremmin alaisensa. Se pakottaa myös ottamaan sellaisen johtamistyylin joka toimii, koska kukaan ei viitsi asua vihollisten keskellä. Tuolla Porin prikaatissa näille ryhmänjohtajille on tämän myötä varattu oma taukotila jossa sitten voi päivitellä koulutettavia.

Skutsissa majoittaudutaan yhdessä kuten myös kertausharjoituksissa ja jos todellinen tilanne tulisi, niin myös silloin ei mitään erillistä aliupseerimajoitusta olisi.

 

[Vonka]

Minusta tuo samoihin tupiin majoittaminen on aivan oivallinen idea. Ryhmänjohtaja on ryhmänjohtaja ja asumalla ryhmänsä kanssa oppii paremmin alaisensa. Se pakottaa myös ottamaan sellaisen johtamistyylin joka toimii, koska kukaan ei viitsi asua vihollisten keskellä. Tuolla Porin prikaatissa näille ryhmänjohtajille on tämän myötä varattu oma taukotila jossa sitten voi päivitellä koulutettavia.

Skutsissa majoittaudutaan yhdessä kuten myös kertausharjoituksissa ja jos todellinen tilanne tulisi, niin myös silloin ei mitään erillistä aliupseerimajoitusta olisi.

Pitää seurata. Minusta kasarmi on kasarmi ja skutsi on skutsi.

 

[Deleted member 2762]

Minusta tuo samoihin tupiin majoittaminen on aivan oivallinen idea. Ryhmänjohtaja on ryhmänjohtaja ja asumalla ryhmänsä kanssa oppii paremmin alaisensa. Se pakottaa myös ottamaan sellaisen johtamistyylin joka toimii, koska kukaan ei viitsi asua vihollisten keskellä. Tuolla Porin prikaatissa näille ryhmänjohtajille on tämän myötä varattu oma taukotila jossa sitten voi päivitellä koulutettavia.

Skutsissa majoittaudutaan yhdessä kuten myös kertausharjoituksissa ja jos todellinen tilanne tulisi, niin myös silloin ei mitään erillistä aliupseerimajoitusta olisi.

Komppaan. Kyllä ryhmänjohtajan paikka on ryhmänsä kanssa. Niin se on oikeassakin tilanteessa. Ja kertauksissa samassa tuvassa on ollut porukkaa alikessusta majuriin, hyvin on toiminut

 

[Stagideus]

No jaa-a. Sanoisin, että tietty viisaus siinäkin, että P-kausi vedetään alokkaiden kesken omassa tuvassa. Tietty vastakkainasettelu kun on aivan omiaan luomaan ryhmähenkeä ja tätä on intinkin puolesta mietitty, ainakin aikoinaan, sotlaspedagogiankin saralla. Alokastuvassa myös ne henkilöiden johtajaominaisuudet pääsevät paremmin esille ja samanarvoisista tulee esiin ne aloitekykyiset kaikenlaisessa pienemmässäkin päivittäisessä toiminnassa. P-kaudenhan jälkeen tämä marssijärjestys menee enimmäkseen täysin uusiksi yksikössä kuin yksikössä, kun jokainen vaihtaa paikkaa valintojen perusteella kukin taholleen. Tässä on se sauma, kun SA-joukkoa aletaan hitsaamaan yhteen tiputtaa ne ryhmänjohtajat sinne ryhmänsä sekaan elämään. Hekin ovat tässä vaiheessa palvelusta jo ehtineet orientoitumaan johtajan elämään, joten homma on siltäkin osalta paljon luonnollisempaa.

 

[Rajajääkäri]

Minusta tuo samoihin tupiin majoittaminen on aivan oivallinen idea. Ryhmänjohtaja on ryhmänjohtaja ja asumalla ryhmänsä kanssa oppii paremmin alaisensa. Se pakottaa myös ottamaan sellaisen johtamistyylin joka toimii, koska kukaan ei viitsi asua vihollisten keskellä. Tuolla Porin prikaatissa näille ryhmänjohtajille on tämän myötä varattu oma taukotila jossa sitten voi päivitellä koulutettavia.

Skutsissa majoittaudutaan yhdessä kuten myös kertausharjoituksissa ja jos todellinen tilanne tulisi, niin myös silloin ei mitään erillistä aliupseerimajoitusta olisi.

Yöpyihän vänrikki Koskelakin miestensä kanssa samassa paikassa ja oli hyvin arvostettu miestensä ja esimiestensä keskuudessa.

 

[Vonka]

Yöpyihän vänrikki Koskelakin miestensä kanssa samassa paikassa ja oli hyvin arvostettu miestensä ja esimiestensä keskuudessa.

Ei kasarmilla alokkaiden kanssa.

Pitää seurata. En tiedä, onko olemassa joku alokaskehitys, joka vaatisi heidän keskenään oloa. Olen ainakin varma siitä, että simputus vähenee tällä tavalla.

 

[Old Boy]

Ei kasarmilla alokkaiden kanssa.

Pitää seurata. En tiedä, onko olemassa joku alokaskehitys, joka vaatisi heidän keskenään oloa. Olen ainakin varma siitä, että simputus vähenee tällä tavalla.

Olen myös vähän epäileväinen tässä kuten veli @Vonka. Kun sodassa ei voi olla mitään kaverijohtajuutta kuten ei enää rauhanaikanakaan kun vaikkapa aletaan jakamaan osalle irtisanomislappuja. Kun yllä verrattiin sota-aikaan, niin voidaan todeta että kirjattujen kokemusten mukaan ryhmänjohtajat myös samaistuivat miehistöön. Sitten joukkueenjohtajalla olikin 30 suoraa alaista.

 

[Pioneeri]

Silmäilin ketjun ketjun läpi, en lukenut jokaista kommenttia. Alkuperäiseen uutiseen kommentoiden, niin alikersantti on "jumala" ekat 2kk että saadaan paskat pois hyvien tulevien reserviläisten seasta. Hyvä rj: saa kunnioituksen johtamalla ja jos ei muuten niin haminasta tulevat kokelaat tukevat rj että pärjätään. En itse käynyt enkä halunnut aukkiin aikanaan.... nykyään jopa harmittaa kun olen toiminut johtotehtävissä siviilissä jo 8v. Kyllä se alun kuri on erittäin tärkeä tai menee aivan pelleilyksi koko touhu. Itse zemppasin koko intin vaikka vitutti joutua hommaan joka oli 362. 6k palveluksen jälkeen tuli sitten se miehistön hakanen... Nykyään jopa työ elämässä ihmiset luulevat että, jos on paha mieli tänään niin voin jättää menemättä duuniin ja se on ok......... Edit. kirjotusvirheet

 

[Kapiainen]

Laajemmin tarkastellen kehitys on minusta hyvä. Ajat muuttuvat, ihmiset sen mukana ja armeijankin on kyettävä seuraamaan mukana.
Nostan yhden asian tässä esiin. Nimittäin tuon että RJ:t majoittuvat samassa tuvassa alokkaiden kanssa. Idea ei ole uusi. Sitä on toteutettu vaihtelevasti eri perusyksiköissä ainakin toistakymmentä vuotta, todennäköisesti kauemminkin.
Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Otan esiin tässä erään asian jota harvoin tullaan ajatelleeksi. Kun RJ:t majoittuvat RJ-tuvassa, he saavat vapaa-ajallaan olla omassa tuvassaan keskenään ja jutella vapaasti "ryhmänjohtajien juttuja". Vastaavasti alokkaat saavat iltaisin edes hetken vapaata alikersantistaan ja jutella vapaasti "alokkaiden juttuja".
Varsinkin ryhmänjohtajille tämä on tärkeä juttu, mutta myös alokkaille. Ihan sama se on myös vaikkapa maastossa henkilökunnan ja varusmiesten kanssa. Mieluusti moni menee vaikka laavuun työparinsa kanssa varusmiesteltan sijaan. Ei siksi että varusmiesseura olisi vastenmielistä, vaan siksi että voi jutella vapaasti kollegan kanssa niin työ- kuin harrastus- ja tutun kollegan kanssa hen.koht. asioistakin. Tämä kun ei onnistu jos joku on koko ajan korvat höröllä kuuntelemassa "mitä skabbarit puhuvat".
Tämä sama kyllä toistuu myös kasarmilla välillä varusmiesjohtajat - alokkaat.

 

[Old Boy]

Ihan sama se on myös vaikkapa maastossa henkilökunnan ja varusmiesten kanssa. Mieluusti moni menee vaikka laavuun työparinsa kanssa varusmiesteltan sijaan. Ei siksi että varusmiesseura olisi vastenmielistä, vaan siksi että voi jutella vapaasti kollegan kanssa niin työ- kuin harrastus- ja tutun kollegan kanssa hen.koht. asioistakin. Tämä kun ei onnistu jos joku on koko ajan korvat höröllä kuuntelemassa "mitä skabbarit puhuvat".

Mun kokemukset on niin vanhoja, että kelpaa ainoastaan PV:n historiaan, mutta kaiholla muistelen aikaa, jolloin ei ollu henkilökunnan telttoja televisioineen ja kahvinkeittimineen. Ja tauot vietettiin varusmiesten kanssa samassa nuotiopiirissä vapaamuotoisesti jutellen, kun ei ollut Defendereitä vaan SA-polkupyörä tai k-auton hytti henk koht kulkuvälineenä. Kyllä pojat silloinkin osasi keskustella ja kyseenalaistaa, eikä homma tuntunu yksinäiseltä, vaikka kollegojen kanssa ei niin paljon päässy rupattelemaan. Pojat tietysti joutui tyytymään vallitsevasta säästä noitumiseen eli pois jäivät esimiesten ja harjoituksen haukkuminen.

kehitys on minusta hyvä. Ajat muuttuvat, ihmiset sen mukana ja armeijankin on kyettävä seuraamaan mukana.

Tämä on täyttä totta! Vanhemmat kollegat kirosivat kenrl Keinosta, joka vei heiltä oikeuden käyttää varusmiesten säännöllisiä lomia johtamiselementtinä. Siis nykynäkökulmasta oikeutta pitää poikia vangittuina varuskunnan aitojen sisälle, jos edistyminen ei esimiestä miellyttänyt. Ja muutoksesta oli silloin kulunut jo miltei vuosikymmen.

Kun RJ:t majoittuvat RJ-tuvassa, he saavat vapaa-ajallaan olla omassa tuvassaan keskenään ja jutella vapaasti

Porin prikaatin "pilottikokeilussa" tämä asia on jo korjattu eli varusmiesjohtajille on varattu oma tupa, jossa arvatenkin oleskelevat vapaa- ja taukoajat. Tämä julkisuutta saanut ev Rami Saaren aloite ei sitten nähtävästi ollutkaan pilotti. Enpä muista itse kuulleeni aikaisemmin. Olivatko kokemukset kuitenkin olleet enemmän huonoja kuin hyviä?

 

[Talvela]

Laajemmin tarkastellen kehitys on minusta hyvä. Ajat muuttuvat, ihmiset sen mukana ja armeijankin on kyettävä seuraamaan mukana.
Nostan yhden asian tässä esiin. Nimittäin tuon että RJ:t majoittuvat samassa tuvassa alokkaiden kanssa. Idea ei ole uusi. Sitä on toteutettu vaihtelevasti eri perusyksiköissä ainakin toistakymmentä vuotta, todennäköisesti kauemminkin.
Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Otan esiin tässä erään asian jota harvoin tullaan ajatelleeksi. Kun RJ:t majoittuvat RJ-tuvassa, he saavat vapaa-ajallaan olla omassa tuvassaan keskenään ja jutella vapaasti "ryhmänjohtajien juttuja". Vastaavasti alokkaat saavat iltaisin edes hetken vapaata alikersantistaan ja jutella vapaasti "alokkaiden juttuja".
Varsinkin ryhmänjohtajille tämä on tärkeä juttu, mutta myös alokkaille. Ihan sama se on myös vaikkapa maastossa henkilökunnan ja varusmiesten kanssa. Mieluusti moni menee vaikka laavuun työparinsa kanssa varusmiesteltan sijaan. Ei siksi että varusmiesseura olisi vastenmielistä, vaan siksi että voi jutella vapaasti kollegan kanssa niin työ- kuin harrastus- ja tutun kollegan kanssa hen.koht. asioistakin. Tämä kun ei onnistu jos joku on koko ajan korvat höröllä kuuntelemassa "mitä skabbarit puhuvat".
Tämä sama kyllä toistuu myös kasarmilla välillä varusmiesjohtajat - alokkaat.

Kyllä ja se "johtajatuvan" tuoma oma tila ja yksityisyys on oikeastaan ainoa konkreettinen porkkana ja palkinto jonka PV voi antaa päivärahojen lisäksi johtajakoulutukseen lähteville.



Meillä aikanaan komentaja keksi kesken palveluksemme että johtajien tuvista pitää kerätä televisiot ja muu elektroniikka pois.
Oman yksikön kapiaiset antoivat pitää "pimeästi" koska katsoivat että ei saavutettuja etuuksia voi poistaa kun me olemme hoitaneet oman osuutemme sopimuksesta.

 

[Lunni]

Porin prikaatin "pilottikokeilussa" tämä asia on jo korjattu eli varusmiesjohtajille on varattu oma tupa, jossa arvatenkin oleskelevat vapaa- ja taukoajat.

Mä vaan sitä että onko tuo sellainen "turvahuone", niin kuin nykyään ajatellaan, ja riittääkö se. Me kaikki varmaan muistamme kuinka vitun vapaata se oli alokkaana palveluksen jälkeen, ja kuinka arvostelimme eri RJ:ia. Tossa tulee helposti se fiilis että ollaan 24/7 tarkkailun alla.

VM-Alikeisarina muistelen että ne kokelaat ja alikitkin tarvitsivat sitä omaa tilaa missä tuulettua. Missä sitä "rakkauden ryppyä" ja pahaa oloa, sitä yleistä viikonlopun kertomista ei katsottaisi heikkoudeksi taikka toverillisuudeksi... vaan olisit sitten huomennakin se jämpti alijohtaja.

Kertaukset on sitten ihan eri asia, siellä kun tavallaan ollaan töissä ja kaikki, vähän kasvaneina ja ajatukset omaksuneena, osaa asiansa.

 

[Talvela]

Koska se sama vanha systeemi ei enään toimi. Nykyajan fiksut, omilla aivoillaan ajatelevat nuoret haistattavat paskat tuollaiselle. Eikä se vanha systeemi koskaan ollutkaan toimiva kuin vahingossa ja puoliksi.

Mietitäänpä nyt hiukkasen minkä vuoksi sitä stressiä pitää aiheuttaa. Ei sitä pelkästä räyhäämisen riemusta tuoteta; se tehdään sen vuoksi, että porukkaa totutetaan taistelustressiin.

Millä helvetin tavalla pinkan räjäyttäminen ja taaksepoistattaminen vastaavat ihmisten tappamista, sinut tappamaan tulleen vihollisen kohtaamista silmästä silmään tai vaikka sitä kun kaverit silpoutuu ympärillä?
Miten se ehdollistaa oikeaan toimintaan tilanteessa?

Psykologisia temppuja tarvitaan, mutta ihan muunlaisia.

Jo kymmeniä vuosia on esimerkiksi RBSD(reality based self defence)-lajeissa on ymmärretty, että se mitä tarvitaan on realistisen stressitilanteen tuottaminen ja siihen oikealla tavalla vastaamisen ehdollistaminen.

Lisäksi sotilaalle pitää luoda sellainen alitajuinen ajatusmalli, että "kun toimin niin kuin on koulutettu ja käsketty, niin tilanne helpottaa".

Ei siis riitä stressiä tuotetaan, se pitää liittää realistiseen tilanteeseen ja tilanteen pitää laueta sillä, että toiminta on tilanteen mukaista.

Miksi kenenkään annettaisiin haistattaa paskat jos pinkat ja peti ei kelpaa?
Koska äidin pikkumussukat ovat niin älykkäitä että niitä ei tarvitse tehdä kuin sinne päin ja tietävät oikeutensa?
Mihin tällainen logiikka perustuu?

Itse en ainakaan kaipaisi palvelukseen mitään itsekeskeisiä sekä herkkähipiäisiä ay-aktivisteja joille omasta mielestään kuuluu jotain muuta kuin oikeus tasapuoliseen kohteluun.

ALOKKAILLE EI VOIDA JÄRJESTÄÄ MITÄÄN OIKEASTI RASKASTA PALVELUSTA.



Epämukavuutta ja henkistä painetta voidan järjestää vain psykologisin tempuin, aivan kuten tehdään kautta maailman, Suomessa ei takuulla ole keksitty mitään uutta.

Alokkaista tehdään valinnat varsinaisiin palveluspaikkoihin, pohjalla on haastattelut, psykologiset testit, fyysiset testit, sekä alijohtajien arviot jotka perustuvat havaintoihin alokkaiden käytöksestä.

Monta epäsopivaa olisi mennyt heittämällä vaikka Haminaan asti jos mentäisiin vain testien perusteella.

Todelliseen taistelustressiin totutellaan sitten myöhemmässä palveluksessa jossa voidaan edelleen karsia ja siirtää ihmisiä järjestelmän sisällä.

Näin asiat olivat ennen, en tiedä yhtään miten nykyään.

Ehkä kutsunnoissa voitaisiin kysyä halukkuutta kovaan ja pehmeään palvelukseen?
Ymmärrän kyllä tarpeen saada mukaan riittävästi ihmisiä mutta toiset ehkä jo pettyvät meininkiin.

 

[Kapiainen]

Mun kokemukset on niin vanhoja, että kelpaa ainoastaan PV:n historiaan, mutta kaiholla muistelen aikaa, joilloin ei ollu henkilökunnan telttoja televisioineen ja kahvinkeittimineen. Ja tauot vietettiin varusmiesten kanssa samassa nuoriopiirissä vapaamuotoisesti jutellen, kun ei ollut Defendereitä vaan SA-polkupyörä tai k-auton hytti henk koht kulkuvälineenä. Kyllä pojat silloinkin osasi keskustella ja kyseenalaistaa, eikä homma tuntunu yksinäiseltä, vaikka kollegojen kanssa ei niin paljon päässy rupattelemaan. Pojat tietysti joutui tyytymään vallitsevasta säästä noitumiseen eli pois jäivät esimiesten ja harjoituksen haukkuminen.

Tämä on täyttä totta! Vanhemmat kollegat kirosivat kenrl Keinosta, joka vei heiltä oikeuden käyttää varusmiesten säännöllisiä lomia johtamiselementtinä. Siis nykynäkökulmasta oikeutta pitää poikia vangittuina varuskunnan aitojen sisälle, jos edistyminen ei esimiestä miellyttänyt. Ja muutoksesta oli silloin kulunut jo miltei vuosikymmen.

Porin prikaatin "pilottikokeilussa" tämä asia on jo korjattu eli varusmiesjohtajille on varattu oma tupa, jossa arvatenkin oleskelevat vapaa- ja taukoajat. Tämä julkisuutta saanut ev Rami Saaren aloite ei sitten nähtävästi ollutkaan pilotti. Enpä muista itse kuulleeni aikaisemmin. Olivatko kokemukset kuitenkin olleet enemmän huonoja kuin hyviä?

(Kännykällä foorumi toimii tahmeasti, siksi pitkä lainaus).

En puhunut kouluttajateltasta televisioineen vaan laavukankaan alla olevasta kahden henkilön majoituksesta, jossa saa hetken puhua vaikka henk.koht asioita tutun kollegan kanssa. Isohko ero tv-telttoihin, joita en kyllä muista ainakaan jalkaväen koulutustehtävissä nähneeni juurikaan sitten viime vuosituhannen, enkä silloinkaan kovin usein.
No, tässä on varmasti eroja löydettävissä.

Ev Saaren pilotti on tosiasiassa reilut kymmenkuntavuotta vanha juttu ja osa näistä "uudistuksista" on kirjattu yleiseen palvelusohjesääntöönkin jo sen aikanaan uudistuessa.
2007 silloisessa joukko-osastossani oli käytännössä sama pilotti menossa, eikä sekään ollut ensimmäinen kerta.
Eli ei tämä ole uusi asia, eikä eversti Saaren idea, vaikka se sellaiseksi mediassa tuntuu (toimittajan toimesta) kääntyneen.
Jokatapauksessa idea on hyvä ja Saari oikea kaveri siitä mediaan puhumaan.

 

[Helikopteri]

Miksi kenenkään annettaisiin haistattaa paskat jos pinkat ja peti ei kelpaa?
Koska äidin pikkumussukat ovat niin älykkäitä että niitä ei tarvitse tehdä kuin sinne päin ja tietävät oikeutensa?
Mihin tällainen logiikka perustuu?

Itse en ainakaan kaipaisi palvelukseen mitään itsekeskeisiä sekä herkkähipiäisiä ay-aktivisteja joille omasta mielestään kuuluu jotain muuta kuin oikeus tasapuoliseen kohteluun.

ALOKKAILLE EI VOIDA JÄRJESTÄÄ MITÄÄN OIKEASTI RASKASTA PALVELUSTA.

Epämukavuutta ja henkistä painetta voidan järjestää vain psykologisin tempuin, aivan kuten tehdään kautta maailman, Suomessa ei takuulla ole keksitty mitään uutta.

Olisi pitänyt avata asiaa tarkemmin, eikä jättää tuota yhtä lausetta täkyksi.

Ajat muuttuvat. Paskan haistattamisella tarkoitan sitä, että suurempi osa potentiaalisesti hyviksi taistelijoiksi koulutettavia lähtee litomaan, jos touhua ei koeta mielekkääksi.

Tähän on kaksi syytä:
1.) Nykyään sivariin pääsee, kun vain pyytää. Lisäksi nykyään ei (ikävä kyllä) varusmiespalveluksen kesken jättämistä yleisesti pidetä minään häpeänä.
2.) Kaikessa kasvatuksessa ihan lastentarhasta läpi koululaitoksen korostetaan kriittistä ajattelua eikä sokeaa tottelemista. Nykyään lapsukaisista ei kasvateta harmaata tottelevaista massaa yhteiskunnan tarpeisiin, vaan menestyjiä. (Tämäkin menee mielestäni jo irvokkuuden puolelle.)

Ikävä kyllä sillä mennään mitä, meillä on. Ei polkupyörällä kuuhun.

Toisaalta mielekäs koulutus voi (ja sen melkein pitääkin) olla kovaa, epämukavaa ja kuri voi olla kova, kun sen merkitys tehdään selväksi.

Lisäksi nykynuorissa on, vanhaan verrattuna, paljonkin hyviä puolia puolustusvoimien kannalta. Minusta tähän verrattuna se, että ei voida "rokottaa" taistelustressiä vastaan simputtamalla on kertakaikkiaan olematonta. Paljon isompi haitta on esimerkiksi se, että liian iso osa porukasta on läskejä.

Epämukavuutta ja henkistä painetta voidan järjestää vain psykologisin tempuin, aivan kuten tehdään kautta maailman, Suomessa ei takuulla ole keksitty mitään uutta.

Alokkaista tehdään valinnat varsinaisiin palveluspaikkoihin, pohjalla on haastattelut, psykologiset testit, fyysiset testit, sekä alijohtajien arviot jotka perustuvat havaintoihin alokkaiden käytöksestä.

Monta epäsopivaa olisi mennyt heittämällä vaikka Haminaan asti jos mentäisiin vain testien perusteella.

Todelliseen taistelustressiin totutellaan sitten myöhemmässä palveluksessa jossa voidaan edelleen karsia ja siirtää ihmisiä järjestelmän sisällä.

Näin asiat olivat ennen, en tiedä yhtään miten nykyään.

Ehkä kutsunnoissa voitaisiin kysyä halukkuutta kovaan ja pehmeään palvelukseen?
Ymmärrän kyllä tarpeen saada mukaan riittävästi ihmisiä mutta toiset ehkä jo pettyvät meininkiin.

Varmaan viidettä kertaa korostan, että henkistä painetta ei tuoteta huvin vuoksi. Taistelustressiin "rokottaminen" on se syy ja tuo voidaan tehdä paljon paremmillakin tavoilla, kuin simputtamalla.

Tuo oikean toiminnanan suorittaminen sykkeen ollessa koholla fyysisesti kuormitettuna on yksi ihan hyvä ja paljon käytetty, mutta ei ainoa.

Ja mitä tulee alokkaiden arviointiin alikkien toimesta, niin miten ihmeessä siihen simputtamista tarvitaan?

 

[Talvela]

Olisi pitänyt avata asiaa tarkemmin, eikä jättää tuota yhtä lausetta täkyksi.

Ajat muuttuvat. Paskan haistattamisella tarkoitan sitä, että suurempi osa potentiaalisesti hyviksi taistelijoiksi koulutettavia lähtee litomaan, jos touhua ei koeta mielekkääksi.

Tähän on kaksi syytä:
1.) Nykyään sivariin pääsee, kun vain pyytää. Lisäksi nykyään ei (ikävä kyllä) varusmiespalveluksen kesken jättämistä yleisesti pidetä minään häpeänä.
2.) Kaikessa kasvatuksessa ihan lastentarhasta läpi koululaitoksen korostetaan kriittistä ajattelua eikä sokeaa tottelemista. Nykyään lapsukaisista ei kasvateta harmaata tottelevaista massaa yhteiskunnan tarpeisiin, vaan menestyjiä. (Tämäkin menee mielestäni jo irvokkuuden puolelle.)

Ikävä kyllä sillä mennään mitä, meillä on. Ei polkupyörällä kuuhun.

Toisaalta mielekäs koulutus voi (ja sen melkein pitääkin) olla kovaa, epämukavaa ja kuri voi olla kova, kun sen merkitys tehdään selväksi.

Lisäksi nykynuorissa on, vanhaan verrattuna, paljonkin hyviä puolia puolustusvoimien kannalta. Minusta tähän verrattuna se, että ei voida "rokottaa" taistelustressiä vastaan simputtamalla on kertakaikkiaan olematonta. Paljon isompi haitta on esimerkiksi se, että liian iso osa porukasta on läskejä.



Varmaan viidettä kertaa korostan, että henkistä painetta ei tuoteta huvin vuoksi. Taistelustressiin "rokottaminen" on se syy ja tuo voidaan tehdä paljon paremmillakin tavoilla, kuin simputtamalla.

Tuo oikean toiminnanan suorittaminen sykkeen ollessa koholla fyysisesti kuormitettuna on yksi ihan hyvä ja paljon käytetty, mutta ei ainoa.

Ja mitä tulee alokkaiden arviointiin alikkien toimesta, niin miten ihmeessä siihen simputtamista tarvitaan?

Kuka on puhunut simputtamisesta mitään? En minä ainakaan.


Jos normaali alokasajan sisäpalvelus ja kasarmielämä saa jonkun lopettamaan palveluksen koska se ei ole mielekästä niin ongelma on vain ja ainoastaan tässä menetetyssä esitaistelijassa ja tulevaisuuden menestyjässä.

Alan kallistumaan ammattiarmeijan kannalle jos sosiaalidemokratia levitetään väkisin puolustusvoimiinkin.

 

[Kapiainen]

Kuka on puhunut simputtamisesta mitään? En minä ainakaan.


Jos normaali alokasajan sisäpalvelus ja kasarmielämä saa jonkun lopettamaan palveluksen koska se ei ole mielekästä niin ongelma on vain ja ainoastaan tässä menetetyssä esitaistelijassa ja tulevaisuuden menestyjässä.

Alan kallistumaan ammattiarmeijan kannalle jos sosiaalidemokratia levitetään väkisin puolustusvoimiinkin.

On tässä se puoli, että se "normaali sisäpalvelus" perustuu noin 100 vuotta vanhoihin käytäntöihin. Se mikä toimi silloin, ei toimi 2010-luvulla.
Ei se toimisi ammattiarmeijassa sitäkään vähää.
Ajat muuttuu, pakko muuttua armeijankin siinä mukana.

 

[Herman30]

Ei tässä sosiaalidemokratiaa kaivata. Ainoastaan että turha millipinkkoilu pois. Mitä hyötyä semmoisesti nipottamisesta on, ei mitään. Riittää että kaapin sisältö ja päiväpeite on siististi laitettu, ei tarvitse olla millilleen. Säästäkää energia muuhun toimintaan ja opetukseen.

 

[Talvela]

Ei tässä sosiaalidemokratiaa kaivata. Ainoastaan että turha millipinkkoilu pois. Mitä hyötyä semmoisesti nipottamisesta on, ei mitään. Riittää että kaapin sisältö ja päiväpeite on siististi laitettu, ei tarvitse olla millilleen. Säästäkää energia muuhun toimintaan ja opetukseen.

Ei niitä kyllä ole millilleen mitattu minunkaan aikana enään.
Kenenkään punkkien räjäyttelystä ei ole kyse vaan saako niitä edes vaatia uudelleen tehtäväksi jos ei ole sinne päin edes.

Puhe on alokkaista, kukaan tuskin haluaa sisäpalveluksen olevan oleellinen osa koulutusta sen jälkeen vaan kovaa koulutusta ja kasarmilla vain huoltoa sekä lepoa.

 

[Talvela]

On tässä se puoli, että se "normaali sisäpalvelus" perustuu noin 100 vuotta vanhoihin käytäntöihin. Se mikä toimi silloin, ei toimi 2010-luvulla.
Ei se toimisi ammattiarmeijassa sitäkään vähää.
Ajat muuttuu, pakko muuttua armeijankin siinä mukana.

Puhun alokkaista, vain ja ainoastaan.
Vastustan tiukkaa sisäpalvelua sen jälkeen koska silloin se on pois jostain, sen aikana se palvelee jotain.