Taitavaa tiedottamista
Touhottaja kirjoitti:
"Reservissä olevien yhtymien tykistön tehtäviä ovat maahanlaskujen torjunnan sekä selustan taistelujen tukeminen."
Tuo on varmaan melko marginaalinen tehtäväkokonaisuus, josta valtakunnallisesti selvittäneen muutamalla taisteluosaksi uudelleen nimetyllä pataljoonalla, jolle on annettu oma patteri.
Se, mihin oikeaa sotaa käyvän sotatoimiyhtymän alueelle voisi tulla maahanlasku lisähaasteeksi, johtuu siitä, onko peltoa tai hakkuuaukeaa. Tämä selviää digitaalisista metsätalouskartoista.
Monilla melko metsäisillä alueille, jossa ei ole äärimmäistä avohakkuuta harjoitettu, tämä ei ole todennäköistä.
Uskon, että uusi taistelutapa selviää sijoittamattomallekin reserville lukutaidon ja pioneerisuunnittelutietoperusteiden levitessä.
Minusta ei pidä stenaamista eikä hyllyttämistä ollenkaan ihmetellä, koska se on kirjoitettu niin selvästi kuin vain voi rehellisyyden nimissä kirjoittaa, jotta myöhemmin voidaan sanoa kuin "kapiainen", että "et ole ymmärtänyt", "et ole lukenut" tai "olet ymmärtänyt (epäpätevyyttäsi tai pahantahtoisuuttasi) väärin".
Eivät nämä mopottamisen ja harhauttamisen keinot ole puolustusvoimista mihinkään hävinneet sitten taisteluhelikopteripäätökset.
Jos nyt ajatellaan, että 1990-luvulla otettiin vastaan kaikki putket, jotka oli järkevää 500 junanvaunulla hakea Saksan liittotasavallalta DDR:n perinnöstä niin nykyään tätä tarviketta ja reserviä on kahdenkymmenen vuoden mentyä aivan liikaa.
Toinen asia on sitten se, ettei tavaraa hajavarastoida asekätköiksi maatalousrakennuksiin, vaan laatuvarastoinnista maksetaan Millogin hintoja niin on selvää, että kaikelle miltei ilmaiseksi saadulle tulee uskomaton elinkaarihinta, ei hankintahinnan, vaan varastoinnin vuoksi.
Puolustuksen johtoajatuksena on materiaalihallinto. Se, että TCO alenee http://en.wikipedia.org/wiki/Total_cost_of_ownership
Oikeastaan 152 mm:n tykkien stenaamisvauhdista ja siitä, koska 122 H 63 pannaan pataan, voidaan päätellä, miten paljon Suur-Suomen puolustusvoimista pien-Suomessa on jäljellä.
Olisivatko uudessa taistelutavassa raskaat kranaatinheittimet pultattuina ajoneuvoalustalla käyttökelpoisin uutta taistelutapaa tukevat ratkaisu?
Jotenkin tuntuu siltä, että hinattavat haupitsit ja kanuunat ovat liian hitaita ajanmukaiseen tai tulevaisuuden kaunoluisteluun.
Tuosta uudesta taistelutavasta arvelen, että 122 H 63 on haasteellinen siksi, että sillä ei ammu kuin 14 km:iin. Tuleeko 122 H 63:sta "ammu ja hylkää" -kalustoa motinmurtajille?
Sitten tulee mieleen se, että tämä uusi taistelutapa on dynaaminen, mutta se on staattinen siksi, että se ei selkeästi ilmaistuna ota kantaa siihen, miten muu maailma kehittyy divisioonasta prikaatiksi siten, että jalkatyö ja vikkelyys sekä suunnanmuutokset voisivat kehittyä muuallakin vikkelämmiksi.
Olisiko kenelläkään ajatusta siitä, mitä mottienmurtajat voisivat hyödyntää olemassa olevista massavanheneviesta tai massavanhenneista parhaiten? Pitäisikö 120 mm:n kranaatinheittimet ruuvata ajoneuvoalustalle: ampua ja vaihtaa paikkaa läheltä ja onko tuo 122 H 63:n liikuttaminen liian hankalaa, jos pidemmän ammunnan jälkeen pitäisi äkkiä vaihtaa paikkaa?
ath:/SU+Puolustusvoimat.fi/Puolustusvoimat.fi/Maavoimat/Perustietoa/Maavoimien+kalustoa+sivustoalueen+etusivu/Kenttatykisto+maavoimien+kalustoa/Kenttatykisto+maavoimien+kalustoa
