Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

[Iso-Mursu]

Miten kaikki vartiointifirmat, joita nykyään on tosi paljon? Heillähän on paikallistuntemus. Voiko heistä olla hyötyä?

Aika pitkälti kutsuttu palvelukseen (joskin saattavat palvella omalla pitäjällä). Mutta toisaalta, jos alueen firmat ovat pistäneet pystyyn oman systeemin, jossa vartioiden toiminta on hieman kootumpaa (esim. valvontakameroita valvotaan kaikkia samasta paikasta), niin silloin ne valvomojen työntekijät olisivat erityisen hyödyllisiä. Valitettavasti nuo tuollaiset valvomot taitaa palvella enimmäkseen suurempia kauppakeskuksia, eli eivät erityisen hyödyllisiä. Mutta vartijat korjatkaa, jos tiedätte enemmän.

Itse olen miettinyt kanssa tuota vartijat ja portsarit käytettävyyttä kohteiden suojaamisessa.

Ainakin osalla on kokemusta tarvittaessa vääntämisestä ja osa ehkä jopa osaa miettiä nopeasti onko mahdollinen asiakas oikeasti hukassa vai pyrkiikö vain pahat mielessä läpi kulun valvonnasta

 

[SJ]

Miten kaikki vartiointifirmat, joita nykyään on tosi paljon? Heillähän on paikallistuntemus. Voiko heistä olla hyötyä?

Aika pitkälti kutsuttu palvelukseen (joskin saattavat palvella omalla pitäjällä). Mutta toisaalta, jos alueen firmat ovat pistäneet pystyyn oman systeemin, jossa vartioiden toiminta on hieman kootumpaa (esim. valvontakameroita valvotaan kaikkia samasta paikasta), niin silloin ne valvomojen työntekijät olisivat erityisen hyödyllisiä. Valitettavasti nuo tuollaiset valvomot taitaa palvella enimmäkseen suurempia kauppakeskuksia, eli eivät erityisen hyödyllisiä. Mutta vartijat korjatkaa, jos tiedätte enemmän.

Itse olen miettinyt kanssa tuota vartijat ja portsarit käytettävyyttä kohteiden suojaamisessa.

Ainakin osalla on kokemusta tarvittaessa vääntämisestä ja osa ehkä jopa osaa miettiä nopeasti onko mahdollinen asiakas oikeasti hukassa vai pyrkiikö vain pahat mielessä läpi kulun valvonnasta

Onko täällä muuten taksikuskeja läsnä? Meinaan, että joskus näin maininnan siitä, että heille annettaisiin koulutusta siitä, että huomaavat mahdolliset uhkat ja ilmeisesti myös muutakin kuin vain oman auton sisällä tapahtuvat jutut. Ja mitä tulee tuohon "asiakkaan" lukemiseen, niin siinä auttaisin melkoisesti se, jos valvontapisteillä olisi myös kameravalvonta ja kameroita katsomassa olisi yksi ja sama porukka. Vai monellekko sissille tulisi mieleen, että kameravalvonta saattaisi paljastaa, että sinä olet koettanut sisään useammallakin portilla?

 

[niäämi]

Eniten huolettaa ne ukkojen määrät. Sadalla ukolla ei montaa vartiopistettä ja kierovartiota pideta 24/7. Varsinkin jos pitäisi vielä valmistautua samaan aikaan mahollisiin "sissioperaatioihin" jos vastustaja saa alueen haltuunsa.

Juu, tuo sata ukkoa tarkoittaa käytännössä 30-45 ukkoa kerralla käytettävissä. Ja niistäkin osa on sairaana tai lomilla. Tuossa siis oletan, että joukossa on kymmenkunta ukkoa joita ei voi muiden tehtävien ohella käyttää vartioinnissa ja se, että toimitaanko 2 vai 3 vuorossa. Oletettavasti kahdessa vuorossa, ellei ukkoja myös koeteta kouluttaa samalla tms. Veikkaisin, että miehistö tarvetta voisi joillakin tavoin vähentää.

Jos aluejoukotkin jaetaan 9 miehen ryhmiin, niin 45 taistelijaa olisi silloin 5 kpl. 9 hengen ryhmiä. Tiukimmillaan voitaisiin jakaa ryhmät 15 partioon. Silloin joissain kohteissa yksi voisi nukkua kun kaksi kiertää..

Kyllä jako menisi niin, että yksi partio nukkuu, toinen kiertää ja kolmas vartioi sitä lepopistettä ja päivystää viestivälineitä.

 

[niäämi]

Jos ajatellaan tuota naapurikuntaa eli Turkua, niin äkkiseltään siitä tulee mieleen johon ihan logistiselta puolelta pari rautatieasemaa, neljä satamaa ja lentokenttä sekä suuremmat ulosmenoväylät eli valtatiet 8, 9, 10 ja 1. Lisäksi on noita pienempiä maihinnousupaikkoja/satamia riittämiin. Joen yli ja saariin menevät sillat sekä rautatiesillat. Mahdollisia maahanlaskupaikkoja en lähde edes miettimään, mutta olen antanut itselleni kertoa, että jopa pataljoonan maahanlaskuun riittäviä paikkoja on yli 50. Siihen päälle vesi- ja jätevesilaitokset kaikkine kohteineen. Sähkölaitos ja suuremmat sähkönjakelukeskukset. Keskitetyt ruoankuljetuksen solmukohdat. Kaksi ja puolisataa neliökilometriä maata. Kyllä siinä alkaa olemaan työsarkaa ja vielä ei ole mukana edes esim Kaarinan kautta kulkevaa saaristotietä eikä suurimmaksi osaksi naapurikuntien puolella kulkevaa ohikulkutietä tai Naantalin satamia. Hallinnolliselta puolelta sekä puolusutusvoimien puolelta tulee vielä lisää kohteita. Samoin viestinnästä. Näkyvimpänä ehkä Pääskyvuoren torni. Täytyy sanoa että olen tyytyväinen ettei omaan tehtäväkuvaani kuulu noiden murehtiminen ja edes kohteiden tarkempi miettiminen.

Mitä tulee poliisien riittävyyteen niin on se hyvä että täydennyspoliisihanke on niin hyvin onnistunut .

Miten kaikki vartiointifirmat, joita nykyään on tosi paljon? Heillähän on paikallistuntemus. Voiko heistä olla hyötyä?

Mitäs luulet, että miten vartiointifirman väki varustautuneena teleskooppipampulla ja kaasusumuttimella pärjää desantille? Ja eiköhän noiden firmojen väestä ole suuri osa vielä sijoituskeloisia eli jossain ihan muualla kurkkusalaatit päällään.

 

[baikal]

Joo, voi se harmaan vaiheen tms. erikoistoimija olla jotain muuta kuin ostarilla rähisevä kyläjuoppo.

 

[Iso-Mursu]

Jos aluejoukotkin jaetaan 9 miehen ryhmiin, niin 45 taistelijaa olisi silloin 5 kpl. 9 hengen ryhmiä. Tiukimmillaan voitaisiin jakaa ryhmät 15 partioon. Silloin joissain kohteissa yksi voisi nukkua kun kaksi kiertää..

Kyllä jako menisi niin, että yksi partio nukkuu, toinen kiertää ja kolmas vartioi sitä lepopistettä ja päivystää viestivälineitä.

Oma ideani on vähän riippuvainen tehtävästä.

Jos 3 hengen partion pitäisi tarkkailla vaikka mahdollista maahanlaskualuetta, niin ukot jonnekkin piiloon ja huomaamaton tarkkailu päälle. Mitä vähemmän liikettä ja toimintaa sekä enemmän väijymistä niin yllätysedulla voi pärjätä desanteille.

Tuolla minun mallilla voidaan perustaa 3 eri tarkkailu/vartio paikkaa kun sinun mallilla saadaan aikaan kaksi vartioitavaa paikkaa ja yksi vartioitu kohde.

Totta on se että jonkun ison kohteen vartioinnissa tuo ei riitä mihinkään kun jo pari kolme kiertävää ukkoa on auttamattomasti aivan liian vähän esim. alueen kokoon nähden.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Pohjakoulutus veikkaisin, spol.komp. on varmaan sijoitettu/jatkosijoitettu spolleja vaativammilla tehtävillä (esim. erikoisjoukkojen vastainen toiminta / erityisen tärkeiden kohteiden suojaus) ja vartiokomp. sekalaista seurakuntaa jatkosijoitettuina kuka mistäkin joukosta (vartiotehtäviin/avustamaan kohteensuojauksiin).

Itse mietin että kuinka hyvin tuollainen paikallispataljoona 15 riittää esimerkiksi Joensuun tai Kajaanin suojaamiseen.

Kaupungin ulkokehälle tulee helposti matkaa ja suojattavia paikallisiakin kohteita on varmasri runsaasti. Puhumattakaan varsin tärkeistä kohteista.

Tosin jos sota kestää muutamia päiviä niin ukkojen unenpuute ei tule olemaan suuri ongelma

Tuo nyt oli pelkkä hihasta vedetty veikkaus, niitähän voidaan vahventaa paikalliskomppaniolla jne. En nyt kuitenkaan usko että pienempää kaupunkia miehitettäisiin useamman pataljoonan voimin (jos pataljoonankaan voimin), tiestöä joka johtaa kaupunkiin varsinkin itärajalla olisi kyllä varmaan sitten erikseen tukkimassa muita paikallisjoukkoja tai alueellisia tst-osastoja riippuen hyökkääjän painopisteestä. Tarkoitin siis sitä että kyseinen pataljoona huolehtii lähinnä kaupungin kohteiden suojaamisesta, ei siis samalla estä sinne hyökkäystä maateitse jossain kaupungin rajalla.

Kyllä tuollaisen n. 2000 miehen pataljoonan luulisi riiittävän ihan kelvollisesti pitämään pienemmässä kaupungissa järjestystä yllä, suojaamaan kohteita ja jahtaamaan mahdollisia erikoisjoukkoja. Isommat ja/tai tärkeitä lentokenttiä tai satamia uhanalaisella sijainnilla sisältävät kaupungit sitten toki asia erikseen.

Millaisiahan joukko vahvuuksia esim. jatkosodassa eri kaupungit sisälsivät?

Vahvensin. Joo, asiallinen kysymys, minua on kiinnostanut kuinka suojattiin Joutselän taistelun aikaan 1400-luvulla Viipuria ja Turkua.

Haloo, ohjustaja, oletko väsynyt vai trollaatko oikein urakalla?

Mitä arvelet? Joensuu, Imatra, Lappeenranta, sanotaan nyt Kajaanikin.....oisko tehtävät kovasti toisenlaisia kuin esim. Närpiössä tai Urjalassa? Tai Säkylässä? Mitä arvelet tapahtuvan noissa itärajan pitäjissä sellaista, joka poikkeaa esim. Rauman tai Isokyrön tapahtumista, noin niinkuin ekalla viikolla rokin soidessa?

Missä kohtaa olen väittänyt että jokainen kaupunki ympäri Suomea saisi samankokoisen joukon suojakseen? Mielestäni viittasin aika vahvasti nimenomaan siihen suuntaan että uhanalaisella suunnalla kaupunkien suojana on kovasti erilailla joukkoja kuin jossain toisaalla. Ja pienemmäksi kaupungiksi lasken tässä yhteydessä siis alle 100 000 asutuksen. On täysin selvää että Närpiö tai Urjala eivät saa suojakseen minkäänlaisia pv-joukkoja, Tampere tai Oulu ovatkin jo asia ihan erikseen vaikka sijaitsevat ihan yhtä kaukana itärajasta. Joku Imatra on taasen jo niin lähellä rajaa että kaikki tärkeät kohteet varmaan evakoidaan hyvinkin pikaisesti, itse kaupungin kohteita suojaamaan voi jäädä siis hyvinkin minimaalinen paikallisjoukko ja/tai alueella häärii ehkä enemmäkin ihan muita joukkoja liittyen ihan muuhun kuin itse Imatran suojaamiseen.

Vaikka aika on ihan eri, niin minusta olisi mielenkiintoista (jopa hieman suuntaa antavaa) tietää millaisia joukkoja jatkosodassa pidettiin eri kaupungeissa, nimenomaan kaupungin koon ja sijainnin mukaan. Esim. joku Vaasa tai Pori lienee ihan yhtä epätodennäköisten taistelutoimien kohde nyt kuin ennenkin, mutta tuholaistoimintaa ajatellen uhka lienee about sama kuin ennenkin.

 

[baikal]

Pohjakoulutus veikkaisin, spol.komp. on varmaan sijoitettu/jatkosijoitettu spolleja vaativammilla tehtävillä (esim. erikoisjoukkojen vastainen toiminta / erityisen tärkeiden kohteiden suojaus) ja vartiokomp. sekalaista seurakuntaa jatkosijoitettuina kuka mistäkin joukosta (vartiotehtäviin/avustamaan kohteensuojauksiin).

Itse mietin että kuinka hyvin tuollainen paikallispataljoona 15 riittää esimerkiksi Joensuun tai Kajaanin suojaamiseen.

Kaupungin ulkokehälle tulee helposti matkaa ja suojattavia paikallisiakin kohteita on varmasri runsaasti. Puhumattakaan varsin tärkeistä kohteista.

Tosin jos sota kestää muutamia päiviä niin ukkojen unenpuute ei tule olemaan suuri ongelma

Tuo nyt oli pelkkä hihasta vedetty veikkaus, niitähän voidaan vahventaa paikalliskomppaniolla jne. En nyt kuitenkaan usko että pienempää kaupunkia miehitettäisiin useamman pataljoonan voimin (jos pataljoonankaan voimin), tiestöä joka johtaa kaupunkiin varsinkin itärajalla olisi kyllä varmaan sitten erikseen tukkimassa muita paikallisjoukkoja tai alueellisia tst-osastoja riippuen hyökkääjän painopisteestä. Tarkoitin siis sitä että kyseinen pataljoona huolehtii lähinnä kaupungin kohteiden suojaamisesta, ei siis samalla estä sinne hyökkäystä maateitse jossain kaupungin rajalla.

Kyllä tuollaisen n. 2000 miehen pataljoonan luulisi riiittävän ihan kelvollisesti pitämään pienemmässä kaupungissa järjestystä yllä, suojaamaan kohteita ja jahtaamaan mahdollisia erikoisjoukkoja. Isommat ja/tai tärkeitä lentokenttiä tai satamia uhanalaisella sijainnilla sisältävät kaupungit sitten toki asia erikseen.

Millaisiahan joukko vahvuuksia esim. jatkosodassa eri kaupungit sisälsivät?

Vahvensin. Joo, asiallinen kysymys, minua on kiinnostanut kuinka suojattiin Joutselän taistelun aikaan 1400-luvulla Viipuria ja Turkua.

Haloo, ohjustaja, oletko väsynyt vai trollaatko oikein urakalla?

Mitä arvelet? Joensuu, Imatra, Lappeenranta, sanotaan nyt Kajaanikin.....oisko tehtävät kovasti toisenlaisia kuin esim. Närpiössä tai Urjalassa? Tai Säkylässä? Mitä arvelet tapahtuvan noissa itärajan pitäjissä sellaista, joka poikkeaa esim. Rauman tai Isokyrön tapahtumista, noin niinkuin ekalla viikolla rokin soidessa?

Missä kohtaa olen väittänyt että jokainen kaupunki ympäri Suomea saisi samankokoisen joukon suojakseen? Mielestäni viittasin aika vahvasti nimenomaan siihen suuntaan että uhanalaisella suunnalla kaupunkien suojana on kovasti erilailla joukkoja kuin jossain toisaalla. Ja pienemmäksi kaupungiksi lasken tässä yhteydessä siis alle 100 000 asutuksen. On täysin selvää että Närpiö tai Urjala eivät saa suojakseen minkäänlaisia pv-joukkoja, Tampere tai Oulu ovatkin jo asia ihan erikseen vaikka sijaitsevat ihan yhtä kaukana itärajasta.
Vaikka aika on ihan eri, niin minusta olisi mielenkiintoista (jopa hieman suuntaa antavaa) tietää millaisia joukkoja jatkosodassa pidettiin eri kaupungeissa, nimenomaan kaupungin koon ja sijainnin mukaan.

Otetaanko huomioon saksalaisjoukot? Niitä oli esim. Hyrynsalmella ja Lieksassa ihan pirusti? Äänislinna taisi olla oikea varuskuntakaupunti, Sortavala, Lieksan Motti, sielläkin oli kaiketi parituhatta miestä, vaikka taloja taisi olla kuusi.

Ei ne kaupuntissa olevat tönötysjoukot kuule Ohjustaja kesää tee eikä talvea. Joukot voivat olla sittenkin vika paikassa, vaikka ne olisivatkin kaupuntissa. Tokko pv ihan noin näitä pohtii.

Eiköhän tuo valvonta ja kohteiden hallussa pitäminen lähde siitä, että suunnittelussa lähdetään miettimään, MITKÄ ALUEET EIVÄT SAA JOUTUA AINAKAAN VIHOLLISELLE. Saahan hyökkääjä maahan- tai alleenlaskea Nilsiän Tammasuolle vaikka prikaatin....ei se siellä kovin isoa harmia ihan heti tuota.....

 

[Ohjus-tiedustelija]

Itse mietin että kuinka hyvin tuollainen paikallispataljoona 15 riittää esimerkiksi Joensuun tai Kajaanin suojaamiseen.

Kaupungin ulkokehälle tulee helposti matkaa ja suojattavia paikallisiakin kohteita on varmasri runsaasti. Puhumattakaan varsin tärkeistä kohteista.

Tosin jos sota kestää muutamia päiviä niin ukkojen unenpuute ei tule olemaan suuri ongelma

Tuo nyt oli pelkkä hihasta vedetty veikkaus, niitähän voidaan vahventaa paikalliskomppaniolla jne. En nyt kuitenkaan usko että pienempää kaupunkia miehitettäisiin useamman pataljoonan voimin (jos pataljoonankaan voimin), tiestöä joka johtaa kaupunkiin varsinkin itärajalla olisi kyllä varmaan sitten erikseen tukkimassa muita paikallisjoukkoja tai alueellisia tst-osastoja riippuen hyökkääjän painopisteestä. Tarkoitin siis sitä että kyseinen pataljoona huolehtii lähinnä kaupungin kohteiden suojaamisesta, ei siis samalla estä sinne hyökkäystä maateitse jossain kaupungin rajalla.

Kyllä tuollaisen n. 2000 miehen pataljoonan luulisi riiittävän ihan kelvollisesti pitämään pienemmässä kaupungissa järjestystä yllä, suojaamaan kohteita ja jahtaamaan mahdollisia erikoisjoukkoja. Isommat ja/tai tärkeitä lentokenttiä tai satamia uhanalaisella sijainnilla sisältävät kaupungit sitten toki asia erikseen.

Millaisiahan joukko vahvuuksia esim. jatkosodassa eri kaupungit sisälsivät?

Vahvensin. Joo, asiallinen kysymys, minua on kiinnostanut kuinka suojattiin Joutselän taistelun aikaan 1400-luvulla Viipuria ja Turkua.

Haloo, ohjustaja, oletko väsynyt vai trollaatko oikein urakalla?

Mitä arvelet? Joensuu, Imatra, Lappeenranta, sanotaan nyt Kajaanikin.....oisko tehtävät kovasti toisenlaisia kuin esim. Närpiössä tai Urjalassa? Tai Säkylässä? Mitä arvelet tapahtuvan noissa itärajan pitäjissä sellaista, joka poikkeaa esim. Rauman tai Isokyrön tapahtumista, noin niinkuin ekalla viikolla rokin soidessa?

Missä kohtaa olen väittänyt että jokainen kaupunki ympäri Suomea saisi samankokoisen joukon suojakseen? Mielestäni viittasin aika vahvasti nimenomaan siihen suuntaan että uhanalaisella suunnalla kaupunkien suojana on kovasti erilailla joukkoja kuin jossain toisaalla. Ja pienemmäksi kaupungiksi lasken tässä yhteydessä siis alle 100 000 asutuksen. On täysin selvää että Närpiö tai Urjala eivät saa suojakseen minkäänlaisia pv-joukkoja, Tampere tai Oulu ovatkin jo asia ihan erikseen vaikka sijaitsevat ihan yhtä kaukana itärajasta.
Vaikka aika on ihan eri, niin minusta olisi mielenkiintoista (jopa hieman suuntaa antavaa) tietää millaisia joukkoja jatkosodassa pidettiin eri kaupungeissa, nimenomaan kaupungin koon ja sijainnin mukaan.

Otetaanko huomioon saksalaisjoukot? Niitä oli esim. Hyrynsalmella ja Lieksassa ihan pirusti? Äänislinna taisi olla oikea varuskuntakaupunti, Sortavala, Lieksan Motti, sielläkin oli kaiketi parituhatta miestä, vaikka taloja taisi olla kuusi.

Pohjois-Suomi on vähän huono esimerkki juurikin massiivisten Saksalaisjoukkojen tähden. Muutenkin kiinnostaisi enemmänkin kauempana rintamasta sijainneet eteläisemmät kaupungit joista ei suoraan tuettu läheisiä rintamalohkoja tms. kuten varmaan noissa esimerkeissä pitkälti tehtiin.

Ei ne kaupuntissa olevat tönötysjoukot kuule Ohjustaja kesää tee eikä talvea. Joukot voivat olla sittenkin vika paikassa, vaikka ne olisivatkin kaupuntissa. Tokko pv ihan noin näitä pohtii.

Eiköhän tuo valvonta ja kohteiden hallussa pitäminen lähde siitä, että suunnittelussa lähdetään miettimään, MITKÄ ALUEET EIVÄT SAA JOUTUA AINAKAAN VIHOLLISELLE. Saahan hyökkääjä maahan- tai alleenlaskea Nilsiän Tammasuolle vaikka prikaatin....ei se siellä kovin isoa harmia ihan heti tuota.....

No juu, juu! Monasti ne alueet/tärkeät kohteet vaan juurikin sijaitsevat kaupungeissa. Satamat, lentokentät, liikenteen solmukohdat, tärkeät teollisuuden laitokset jne. Varikot ovatkin sitten ihan oma lukunsa, puhtaat varastointi varikot jossain hevon kuusessa varmaan yritettäisiin purkaa mahdollisemman pikaisesti ilmaiskujen alta muualle.

 

[baikal]

No onhan meillä hekopataljoona, joka rientää palokunnanomaisesti kulloinkin uhanalaisimpaan paikkaan. Erikoiserkkiä sen olla pittää. Köysilaskeutuminen vihollisen valtaamaan satamaan on jees. Tai johonkin muuhun strategiseen paikkaan esim. Herttoniemen rysään.

Ota huomioon sekin, Ohjustelija, että jos jätät jonkin paikan ohkaselle niin se voi tarkoittaa jopa pelin paikkaa strategisen tason ylläri pyllärille, eikös vaan? Vihollinen voi hyötykäyttää hyvinkin messevällä tavalla "ohuempi on kovempi" - teemoitetun puolustustavan. Kokommaanpuolllustus on toki liturginen termi, mutta ihan pelkkää helinää se ei ole mm. yllä väitetyssä asiayhteydessä.

 

[Iso-Mursu]

Vaikka aika on ihan eri, niin minusta olisi mielenkiintoista (jopa hieman suuntaa antavaa) tietää millaisia joukkoja jatkosodassa pidettiin eri kaupungeissa, nimenomaan kaupungin koon ja sijainnin mukaan. Esim. joku Vaasa tai Pori lienee ihan yhtä epätodennäköisten taistelutoimien kohde nyt kuin ennenkin, mutta tuholaistoimintaa ajatellen uhka lienee about sama kuin ennenkin.

Eikös Porin satamaa ole joskus mainostettu satamaksi jonne ulkomaiset avut tulisivat jos joskus tulisivat..

 

[Ohjus-tiedustelija]

No onhan meillä hekopataljoona, joka rientää palokunnanomaisesti kulloinkin uhanalaisimpaan paikkaan. Erikoiserkkiä sen olla pittää. Köysilaskeutuminen vihollisen valtaamaan satamaan on jees. Tai johonkin muuhun strategiseen paikkaan esim. Herttoniemen rysään.

Ota huomioon sekin, Ohjustelija, että jos jätät jonkin paikan ohkaselle niin se voi tarkoittaa jopa pelin paikkaa strategisen tason ylläri pyllärille, eikös vaan? Vihollinen voi hyötykäyttää hyvinkin messevällä tavalla "ohuempi on kovempi" - teemoitetun puolustustavan. Kokommaanpuolllustus on toki liturginen termi, mutta ihan pelkkää helinää se ei ole mm. yllä väitetyssä asiayhteydessä.

No tämän takia varmaan aletaan olemaan suht minimissään SA-vahvuuden suhteen että heikosti liikkuvia joukkoja riiittäisi edes siksi ohueksi suojaksi tarvittaviin paikkoihin. Kyllähän koko maa pitää rajoiltaan (tiet/kaupungit/kylät) olla jollain tapaa puolustettu/valvottu. Veikkaan että syrjäseuduista ja pohjoisesta iso osa nojaa pelkkiin paikallisjoukkoihin joiden tavoitteena on pelkästään estää täysin vapaa maahan/kaupunkeihin tunkeutuminen.

Onhan se nyt selvä että emme kykene joka kolkassa torjumaan mitään moottoroidun prikaatin jyrää/siihen liittyvää maahanlaskua. Se onkin sitten asia erikseen että onko naapurilla varaa jyräillä jossain aivan hevon kuusessa moottoroiduilla prikaateilla / hekoilla jos/kun painopiste/tavoitteet ovat satoja km ihan eri suunnalla. Ja eiköhän sinne pohjoiseen suunnitella se yksi alueellinen tst-ryhmä perustettavaksi estämään maan katkaisu yritys + onhan siellä ainakin alussa se pohjoisen Jpr05:kin valmiudessa jos jotain yllättäviä peliliikkeitä esim. Ouluun päin yritettäisiin.

Eiköhän se suurin ruuhka/polttavimmat pisteet(kaupungit) löydy tuolta paljon puhunut eteläisen rantamaaston seuduilta. Noissa strategisen tason ylläreissä kyllä pitää ottaa huomioon se että vaikka naapurilla kuinka olisi kykyä siirtää joukkoja ilmoitse pitkiäkin matkoja, niin käytännössä moni asia ei ole toteutettavissa ilman äärettömän suurta riskiä tulla ammutuksi alas siirtovaiheessa/tuhotuksi kohteessa muutaman pvä sisällä ilman tukevia elementtejä. Itse en usko mihinkään satojen km syvyyteen tehtäviin maahanlaskuihin koska itse operaatioossa on niin isot riskit + maajoukoilla maahanlaskuun yhteyden saaminen vie liian kauan aikaa.

Eiköhän noiden köysiä pitkin laskeuvien hat-hat miesten tehtävät painotu vahvasti harmaaseen vaiheeseen kun toimitaan vihollisen vastaavia vastaan virallisten sotatoimien ollessa vielä epäselvässä vaiheessa.

 

[Tvälups]

Suomen armeija taistelee parin vuoden päästä ihan uudella tavalla
is : 27.9.2012 16:09

Puolustusvoimat pienentää säästöjen takia sodan ajan joukkojen vahvuutta. Maavoimat korvaa osaltaan reservin pienenemistä uudella taistelutavalla.
Prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti esittelee taistelutapaa viimeisimmässä Sotilasaikakauslehdessä. Taistelutavassa on olennaista siirtyä asemapuolustuksesta liikkuvampaan sodankäyntiin, jossa on tarkoituksena tuottaa viholliselle riittävästi tappioita.

- Uudistetussa taistelutavassa korostuvat aktiivisuus, aloitteellisuus, liike ja joustavuus. Joukot voivat käyttää samanaikaisesti eri taistelulajeja. Taistelutilan valmisteluun kuuluvat keskeisesti suluttaminen, linnoittaminen ja oman toiminnan suojaaminen. Tulenkäytöllä ja yllättävillä iskuilla tuotetaan vastustajalle tappioita, rikotaan sen taistelujärjestys ja pakotetaan se reaktiivisesti muuttamaan suunnitelmiaan, Parkatti kirjoittaa.

- Toiminta tapahtuu samanaikaisesti koko vastuualueen syvyydessä. Hyökkääjän sitoutuessa taisteluun syvällä alueella sen voima ehtyy ja sitoutuu oman toiminnan ja yhteyksien suojaamiseen. Lopulta hyökkääjän liike pysähtyy.

Joukkojen pitää rakentaa runsaasti vara-, vale- ja vaihtoasemia. Ilmatorjunnan merkitys taisteluhelikoptereita vastaan korostuu tulevaisuudessa. Käyttöön tulee uusia taisteluvälineitä.

- Uudet taisteluvälineet kuten lennokit, johtamisvälineet, valvontajärjestelmät, pimeätoimintavälineet ja erilaiset räjähdyspanokset mahdollistavat vaikuttamisen parempaan tilannekuvaan perustuen.

Etenkin talvisodassa suomalaisjoukot yllättivät hyökänneet venäläisjoukot improvisoinnilla. Silloin kehitettiin mottitaktiikka, jossa vihollinen saarrettiin ja tuhottiin. Kuva maavoimien uudesta taistelutavasta voikin vähän tuoda mieleen Raatteen tien, mutta oikeasti talvisodan päivistä on tultu kauaksi eteenpäin. Esimerkkikuvassa taistelee prikaatin suuruinen suomalaisjoukko. Alue on noin 40x60 kilometriä.

- Oma-aloitteellisuudelle ja oveluudelle on entistä enemmän sijaa. Joukolla, joka taistelutilanteessa yllättää vastustajansa, on hetkellisesti moninkertainen ylivoima. Tarkkuuskiväärillä tai panssarintorjunta-aseella yllättävästä suunnasta valmistellusta tuliasemasta ammutun laukauksen osumatodennäköisyys on parempi kuin vastustajan tulen alta ammuttaessa. Tykistön ensimmäisistä kranaateista syntyy suurimmat tappiot. Ensimmäinen laukeava panssarimiina aiheuttaa tappioita ja pysäyttää vastustajan, Parkatti muistuttaa.

Tulevaisuudessa puolustusmateriaalin hinnan on pelätty nousevan aivan pilviin. Parkatti myöntää, että eri joukot varustetaan eri tavoin. Kaikille ei riitä parasta kalustoa.

- Jotkut pataljoonat varustetaan ja koulutetaan taistelemaan hajautetusti, toiset enemmän puolustuksellisesti tai hyökkäävästi ja osa joukoista koulutetaan ja varustetaan Pohjois-Suomen olosuhteisiin. Pohjois-Suomessa taisteluosastojen iskuportaat varustetaan telakuorma-autoilla. Etelä-Suomessa osalle alueellisista joukoista riittää panssaroituja pyöräajoneuvoja ja maastokuorma-autoja, mutta pääosa liikkuu ottoajoneuvoilla.

Tämä tarkoittaa, että siviilistä käyttöön otetut kuorma-autot, maasturit, traktorit ja jopa mönkijät ovat avainasemassa taistelussa.

Lähde: http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZG7cqNAEEW_xR9gzQzDMwQ8QgxPMSAhEgpkWeIlZGMj4OuXLQdbG1iRi-6gg9u3T1VfkIC5r1lfnLPPor1mNYhBIqYGJ8obCpHiWY4GTc-GO8n2kW6KYA9iyKesHG_mVE1BOTHIiEBDO7o7pPbc8gBZhCj7O0nLuXBwWRgNjFQj6hS0W2-J6ouC0fJP863kEc2Aj3WIvnURE4u4Bo8MX-ehyV4iJYwkbETiQ78XSN86_KFUCA4gkf75DeTKsz_0OSNYzwsIhL_4jccsvBxr_vtyLG5B1oJ5GQvmJf9uXhQkRd6s7sdmBVeSxCEOI4x4RcGiiME-P3TSS2feCWF9dQlzrv6cSGVhqgoJf0sLZyti7R5R_VB_CR8w8ZTLRX2zaGMXKOm32UTPuhwIsu0EAhv8gWqq3I3OKeKZ3dFjKdnala8tKaZer-WRXJ0zrXnbKenR00frGIwIF80lM9ddGb-bX6-5q6HXnTSc-edaVmJxrzynqja-m638BNxN25zArelvJNhM8X99Uv8AQxULEQ!!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=18cdae804cc314edbc10bc71ede40db3

 

[EK]

Eli voisiko sittenkin viisaampaa palata hieman taaksepäin? Optiikalla varustettu .308 itselataava (tyyliin G3) aseeksi tulipallomeren joukoille. Tai vaihtoehtoisesti jokin 7.62x54R, jolloin PKM:n kanssa on sama patruuna. Kaikki ei tietysti saa tuosta(kaan) yhdistelmästä kaikkea potentiaalia irti, mutta tappioita voisi tuottaa vähän kauempaa vähän suuremmalla todennäköisyydellä kuin esim. RK-62 ja punapiste. Vai voisiko? Jos tarkoituskaan ei ole rynniä iholle, ei sarjatulta tarvittane. Ryntöpyssyt kuitenkin niille joukoille, jotka lähikontaktiin pyrkivät.

En tiedä, kysyn vaan.

 

[commando]

Yleensä konekivääreiden paukut ovat hieman erilaisia kuin ns. battle riflessä käytettävät. Myöskin patruunoiden hinnoissa (5.56x45 - 7.62x39 - 7.62x51) on suuri ero. Tällä hetkellä PV ampuu kallista patruunaa - ei-teräshylsyistä ja -vaippaista - ja vähäisiä määriä. Mitään kunnollista ja uutta 7.62x53/4R itselataavaa taistelukivääriä ei olemassa tai tuotannossa, ainoastaan SVD joka ei sellaiseksi lukeudu. Eli halpaa ei tuokaan ole. Lisäksi taitaa Suomen olosuhteissa 7.62x51:n lentorata normitaistelijalle olla ylimitoitettu, haittapuolia on rekyyli, ammusten ja aseen paino. Käytettyjen markkinoilla ei taida olla hirveästi enää 7.62x51 aseitakaan, taidettu jakaa jo ystävällismielisille maille. Kyllä aika on ajanut tuosta ohitse jo. Joko Suomi jatkaa 7.62x39:n käyttöä lähes ainoana tai vaihtaa kaliberinsa ystävällismielisten maiden luokkaan, 5.56x45 NATO. Suomi jatkanee 7.62x39 linjalle niin kauan kuin pystyy kunnes on otettava järki käteen ja varustettava mediaseksikkäimmät joukot ja kriisinhallintasotilaat 5.56x45:lla siirtyen sittemmin operatiivisiin joukkoihin. Alue- ja paikallisjoukoille varmaan jää luu käteen siinä vaiheessa kun 7.62x39 aseetkin alkavat hapantua käteen.

 

[SJ]

Eli voisiko sittenkin viisaampaa palata hieman taaksepäin? Optiikalla varustettu .308 itselataava (tyyliin G3) aseeksi tulipallomeren joukoille. Tai vaihtoehtoisesti jokin 7.62x54R, jolloin PKM:n kanssa on sama patruuna. Kaikki ei tietysti saa tuosta(kaan) yhdistelmästä kaikkea potentiaalia irti, mutta tappioita voisi tuottaa vähän kauempaa vähän suuremmalla todennäköisyydellä kuin esim. RK-62 ja punapiste. Vai voisiko? Jos tarkoituskaan ei ole rynniä iholle, ei sarjatulta tarvittane. Ryntöpyssyt kuitenkin niille joukoille, jotka lähikontaktiin pyrkivät.

En tiedä, kysyn vaan.

Jotenkin tuntuu, että tässä tilanteessa rynnäkkökiväärien uusiminen ei ole parasta resurssien käyttöä. Niissä kun ei varsinaisesti ole mitään vikaa, joskin parempia on jo käytössä.

 

[niäämi]

Jos aluejoukotkin jaetaan 9 miehen ryhmiin, niin 45 taistelijaa olisi silloin 5 kpl. 9 hengen ryhmiä. Tiukimmillaan voitaisiin jakaa ryhmät 15 partioon. Silloin joissain kohteissa yksi voisi nukkua kun kaksi kiertää..

Kyllä jako menisi niin, että yksi partio nukkuu, toinen kiertää ja kolmas vartioi sitä lepopistettä ja päivystää viestivälineitä.

Oma ideani on vähän riippuvainen tehtävästä.

Jos 3 hengen partion pitäisi tarkkailla vaikka mahdollista maahanlaskualuetta, niin ukot jonnekkin piiloon ja huomaamaton tarkkailu päälle. Mitä vähemmän liikettä ja toimintaa sekä enemmän väijymistä niin yllätysedulla voi pärjätä desanteille.

Tuolla minun mallilla voidaan perustaa 3 eri tarkkailu/vartio paikkaa kun sinun mallilla saadaan aikaan kaksi vartioitavaa paikkaa ja yksi vartioitu kohde.

Totta on se että jonkun ison kohteen vartioinnissa tuo ei riitä mihinkään kun jo pari kolme kiertävää ukkoa on auttamattomasti aivan liian vähän esim. alueen kokoon nähden.

Piilo-OP on piilo-OP ja siihen ei tarvita likikään yhdeksää äijää. Puhuit kuitenkin kiertämisestä ja se liitettynä siihen miten keskustelu yleisesti kulki siinä vaiheessa johti suoraan assosiaatioon kiertovartiosta. Sitten onkin kysymys siitä, että valvotaanko jokaista mahdollista maahanlaskupaikkaa sen läheisyydestä ja minkä verran tarvitaan siinä tapauksessa paikalle miehiä, että heillä oikeasti on jotain mahdollisuuksia. Jotain erikoisjoukkojen muutaman miehen osaston maahanlaskuja ei kyetä siten kuitenkaan estämään, koska mahdollisia kohteita on enemmän kuin joukoissa ukkoja. Ilmavalvonta- ja suojeluvalvonta-asemat kykenevät aivan hyvin valvomaan laajlla alueella mahdollisia maahanlaskuja ja paikantamaan ne. Eivät kylläkään kykene heti reagoimaan, jos ei ihan kohdalle osu ja sijainnista johtuen yleensä ei osu, mutta eipä muutamalla ukolla komppaniaa tai pataljoona pysäytetäkään.

 

[niäämi]

Vaikka aika on ihan eri, niin minusta olisi mielenkiintoista (jopa hieman suuntaa antavaa) tietää millaisia joukkoja jatkosodassa pidettiin eri kaupungeissa, nimenomaan kaupungin koon ja sijainnin mukaan. Esim. joku Vaasa tai Pori lienee ihan yhtä epätodennäköisten taistelutoimien kohde nyt kuin ennenkin, mutta tuholaistoimintaa ajatellen uhka lienee about sama kuin ennenkin.

Eikös Porin satamaa ole joskus mainostettu satamaksi jonne ulkomaiset avut tulisivat jos joskus tulisivat..

Sitä kyllä puoustaisi Porin sijainti suhteellisen lähellä Itämerta ja Tahkoluodon ja Mäntyluodon satamien syvät väylät. Myös Rauma olisi melko otollinen paikka moiselle. Siellä kun satama on aivan kaupungin vieressä eikä (yhden) pitkän tien päässä kuten Mäntyluodossa, jossa sen tien suojaaminen olsii oleellisen tärkeää.
Veikkaisinkin, että saksalaisten mallin mukaan olisi Turku moiselle oleellinen paikka ja siitä eteenpäin Naantali, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. Etenkin TUrussa ja Naantalissa on saaristo toisaalta ongelma toisaalta siunaus. Ruotsin kautta kulkevalle huoltoliikenteelle taas ensi sijassa Vaasa ja sitten Oulu ja Kemi. Tärkeä yhteys tulee olemaan myös maayhteys Tornion kautta.
Noissa satamissa riittää väylät, kapasiteetit ja kulkuyhteydet edelleen muualle maahan.

 

[Tähystäjä]

Vaikka aika on ihan eri, niin minusta olisi mielenkiintoista (jopa hieman suuntaa antavaa) tietää millaisia joukkoja jatkosodassa pidettiin eri kaupungeissa, nimenomaan kaupungin koon ja sijainnin mukaan. Esim. joku Vaasa tai Pori lienee ihan yhtä epätodennäköisten taistelutoimien kohde nyt kuin ennenkin, mutta tuholaistoimintaa ajatellen uhka lienee about sama kuin ennenkin.

Eikös Porin satamaa ole joskus mainostettu satamaksi jonne ulkomaiset avut tulisivat jos joskus tulisivat..

Sitä kyllä puoustaisi Porin sijainti suhteellisen lähellä Itämerta ja Tahkoluodon ja Mäntyluodon satamien syvät väylät. Myös Rauma olisi melko otollinen paikka moiselle. Siellä kun satama on aivan kaupungin vieressä eikä (yhden) pitkän tien päässä kuten Mäntyluodossa, jossa sen tien suojaaminen olsii oleellisen tärkeää.
Veikkaisinkin, että saksalaisten mallin mukaan olisi Turku moiselle oleellinen paikka ja siitä eteenpäin Naantali, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. Etenkin TUrussa ja Naantalissa on saaristo toisaalta ongelma toisaalta siunaus. Ruotsin kautta kulkevalle huoltoliikenteelle taas ensi sijassa Vaasa ja sitten Oulu ja Kemi. Tärkeä yhteys tulee olemaan myös maayhteys Tornion kautta.
Noissa satamissa riittää väylät, kapasiteetit ja kulkuyhteydet edelleen muualle maahan.

Otetaan täysin hypoteettinen tilanne. Eletään vuoden 2015 toukokuuta, olet alueellisten joukkojen komppanian komentaja, ja tehtävänäsi on suojata Turun satamaa ja Naantalin öljynjalostamoa. Käytössäsi on uuden taistelutavan mukaisesti:

-4 jalkaväkijoukkuetta
-esikuntajoukkue
-kranaatinheitinjoukke à 3x120mm KRH
-huoltojoukkue
-1 kpl NLAW partio
-panssarimiinoja
-Käytössäsi on 1 kpl komentopasi, muuten komppania liikkuu ottoajoneuvoilla.
-Jokaisella ryhmällä on käytössä päätelaite ja ryhmäkohtaiset radiot, joiden kautta toimintaa voidaan johtaa komentopasista ja perustettavasta esikunnasta.
-Joukkuekohtaiseen aseistukseen kuuluu 1 ITKK eli yhteensä 7 kpl Itkoja.
-Oletetaan myös kohteen tärkeys huomioon ottaen, että käytössäsi on 2 kpl ITO-XX Stinger -partioita.
-Oletetaan myös merivoimien suojaavan itsenäisesti Pansion sotasatamaa, ITO-04 Umkhontoilla varustetut Hamina- ja Hämeenmaa-luokat vahvistavat alueen ilmatorjuntaa. Turun alueella toimii myös yksi Crotale-patteri, mutta sitä liikutellaan eri puolilla hajautustarkoituksessa ja painopisteen muuttuessa.
-Tulitukea on mahdollista saada myös alueelliselta tst. osastolta, jonka käytössä on 12-putkinen KRH-patteristo ja 18 putkinen-kenttätykistöpatteri.

Uusimmasta sotilasaikakauslehdestä voi katsoa lisätietoja alueellisten joukkojen komppanian kokoonpanosta. Listasin tuohon summittaisen kokoonpanon ulkomuistin perusteella.

Oletettuna vihollisena toimivat spetsnaz-joukot, maahanlasku- ja merijalkaväen joukot.

Kysymykset kuuluvat: Miten ryhmität komppanian puolustukseen, ja miten jaat joukot sataman ja öljynjalostamon välillä? Minkälaista vartioita pidät, ja miten paljon miehiä on kerrallaan vartiossa ja reservissä? Miten hyödynnät kommpanian johtamisessa uusia mahdollisuuksia (mm. päätelaitteet ja ryhmäradiot) ja taistelutapaa? Erilaisia tarkkailupisteitä voit perustaa mielesi mukaan, tehtävänäsi on kuitenkin pitää Turun satama ja Naantalin öljynjalostamo hallussasi hinnalla millä tahansa.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Suomen armeija taistelee parin vuoden päästä ihan uudella tavalla
is : 27.9.2012 16:09

- Toiminta tapahtuu samanaikaisesti koko vastuualueen syvyydessä. Hyökkääjän sitoutuessa taisteluun syvällä alueella sen voima ehtyy ja sitoutuu oman toiminnan ja yhteyksien suojaamiseen. Lopulta hyökkääjän liike pysähtyy.


Esimerkkikuvassa taistelee prikaatin suuruinen suomalaisjoukko. Alue on noin 40x60 kilometriä.

Mitäs olette mieltä tuosta vastuualueen koosta? (tuossa siis viitataan siihen uuteen "pallomeri" kuvaan)

Minusta tuo kuulostaa raakasti ylimitoitetulta... n.6000 miehen osaston (prikaatin tai 3-tst-osastoa sisältävän tst-ryhmän) pitäisi esim. etelässä vastata leveys suunnassa koko 6 ja 7 tein väliin jäävästä maastosta ja vielä 60km syvyydeltä. Kuulostaa aivan liian isolta alueelta!

Noin puolet tuosta (esim. 20x30km) kuulostaisin omaan korvaan jo vähän järkevämmältä... Pelkistetysti silloin yhdelle tst-osastolle (n.2000miestä) jäisi siis 10km pituinen pätkä ns. pääuraa (vihollisen pääjoukon kuluttamiseen) ja sitä sivuavia pienempiä teitä (omaksi "väistöalueeksi"/puolustettavaksi koukkauksilta).

10km matkalla voisi siis toimia pääuran suunnassa aktiivisesti 2 komppaniaa (vaihdellen iskukohtaa) ja toiset 2komp. vastaisivat pääuran sivustoihin jäävien alueiden puolustamisesta siten että sieltä kyettäsiin tukemaan pääuran taisteluita (huolto ja oma epäsuora).