Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

[Ohjus-tiedustelija]

Vaikka aika on ihan eri, niin minusta olisi mielenkiintoista (jopa hieman suuntaa antavaa) tietää millaisia joukkoja jatkosodassa pidettiin eri kaupungeissa, nimenomaan kaupungin koon ja sijainnin mukaan. Esim. joku Vaasa tai Pori lienee ihan yhtä epätodennäköisten taistelutoimien kohde nyt kuin ennenkin, mutta tuholaistoimintaa ajatellen uhka lienee about sama kuin ennenkin.

Eikös Porin satamaa ole joskus mainostettu satamaksi jonne ulkomaiset avut tulisivat jos joskus tulisivat..

Sitä kyllä puoustaisi Porin sijainti suhteellisen lähellä Itämerta ja Tahkoluodon ja Mäntyluodon satamien syvät väylät. Myös Rauma olisi melko otollinen paikka moiselle. Siellä kun satama on aivan kaupungin vieressä eikä (yhden) pitkän tien päässä kuten Mäntyluodossa, jossa sen tien suojaaminen olsii oleellisen tärkeää.
Veikkaisinkin, että saksalaisten mallin mukaan olisi Turku moiselle oleellinen paikka ja siitä eteenpäin Naantali, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. Etenkin TUrussa ja Naantalissa on saaristo toisaalta ongelma toisaalta siunaus. Ruotsin kautta kulkevalle huoltoliikenteelle taas ensi sijassa Vaasa ja sitten Oulu ja Kemi. Tärkeä yhteys tulee olemaan myös maayhteys Tornion kautta.
Noissa satamissa riittää väylät, kapasiteetit ja kulkuyhteydet edelleen muualle maahan.

Otetaan täysin hypoteettinen tilanne. Eletään vuoden 2015 toukokuuta, olet alueellisten joukkojen komppanian komentaja, ja tehtävänäsi on suojata Turun satamaa ja Naantalin öljynjalostamoa. Käytössäsi on uuden taistelutavan mukaisesti:

-4 jalkaväkijoukkuetta
-esikuntajoukkue
-kranaatinheitinjoukke à 3x120mm KRH
-huoltojoukkue
-1 kpl NLAW partio
-panssarimiinoja
-Käytössäsi on 1 kpl komentopasi, muuten komppania liikkuu ottoajoneuvoilla.
-Jokaisella ryhmällä on käytössä päätelaite ja ryhmäkohtaiset radiot, joiden kautta toimintaa voidaan johtaa komentopasista ja perustettavasta esikunnasta.
-Joukkuekohtaiseen aseistukseen kuuluu 1 ITKK eli yhteensä 7 kpl Itkoja.
-Oletetaan myös kohteen tärkeys huomioon ottaen, että käytössäsi on 2 kpl ITO-XX Stinger -partioita.
-Oletetaan myös merivoimien suojaavan itsenäisesti Pansion sotasatamaa, ITO-04 Umkhontoilla varustetut Hamina- ja Hämeenmaa-luokat vahvistavat alueen ilmatorjuntaa. Turun alueella toimii myös yksi Crotale-patteri, mutta sitä liikutellaan eri puolilla hajautustarkoituksessa ja painopisteen muuttuessa.
-Tulitukea on mahdollista saada myös alueelliselta tst. osastolta, jonka käytössä on 12-putkinen KRH-patteristo ja 18 putkinen-kenttätykistöpatteri.

Uusimmasta sotilasaikakauslehdestä voi katsoa lisätietoja alueellisten joukkojen komppanian kokoonpanosta. Listasin tuohon summittaisen kokoonpanon ulkomuistin perusteella.

Oletettuna vihollisena toimivat spetsnaz-joukot, maahanlasku- ja merijalkaväen joukot.

Kysymykset kuuluvat: Miten ryhmität komppanian puolustukseen, ja miten jaat joukot sataman ja öljynjalostamon välillä? Minkälaista vartioita pidät, ja miten paljon miehiä on kerrallaan vartiossa ja reservissä? Miten hyödynnät kommpanian johtamisessa uusia mahdollisuuksia (mm. päätelaitteet ja ryhmäradiot) ja taistelutapaa? Erilaisia tarkkailupisteitä voit perustaa mielesi mukaan, tehtävänäsi on kuitenkin pitää Turun satama ja Naantalin öljynjalostamo hallussasi hinnalla millä tahansa.

Voit välittömästi vaihtaa tuolla suunnalla alueellisen joukon tilalle paikallisjoukon, ei varmasti meinaa mekanisoitua vastustajaa vastaan suunniteltua joukkoa sijoiteta länsirannikolle.
Eihän tuo karkeasti aseistusta ajatellen muuta tilannetta kuin niin että NLAWit ja olkapääohjukset sekä yli 100mm epäsuora lähtee vahvuuksista pois.

Tuollainen maahanlaskujen+maihinnousujen uhka olisi mielestäni realistisesti mahdollinen vain Hanko - Vironlahti välillä.

 

[baikal]

Suomen armeija taistelee parin vuoden päästä ihan uudella tavalla
is : 27.9.2012 16:09

- Toiminta tapahtuu samanaikaisesti koko vastuualueen syvyydessä. Hyökkääjän sitoutuessa taisteluun syvällä alueella sen voima ehtyy ja sitoutuu oman toiminnan ja yhteyksien suojaamiseen. Lopulta hyökkääjän liike pysähtyy.


Esimerkkikuvassa taistelee prikaatin suuruinen suomalaisjoukko. Alue on noin 40x60 kilometriä.

Mitäs olette mieltä tuosta vastuualueen koosta? (tuossa siis viitataan siihen uuteen "pallomeri" kuvaan)

Minusta tuo kuulostaa raakasti ylimitoitetulta... n.6000 miehen osaston (prikaatin tai 3-tst-osastoa sisältävän tst-ryhmän) pitäisi esim. etelässä vastata leveys suunnassa koko 6 ja 7 tein väliin jäävästä maastosta ja vielä 60km syvyydeltä. Kuulostaa aivan liian isolta alueelta!

Noin puolet tuosta (esim. 20x30km) kuulostaisin omaan korvaan jo vähän järkevämmältä... Pelkistetysti silloin yhdelle tst-osastolle (n.2000miestä) jäisi siis 10km pituinen pätkä ns. pääuraa (vihollisen pääjoukon kuluttamiseen) ja sitä sivuavia pienempiä teitä (omaksi "väistöalueeksi"/puolustettavaksi koukkauksilta).

10km matkalla voisi siis toimia pääuran suunnassa aktiivisesti 2 komppaniaa (vaihdellen iskukohtaa) ja toiset 2komp. vastaisivat pääuran sivustoihin jäävien alueiden puolustamisesta siten että sieltä kyettäsiin tukemaan pääuran taisteluita (huolto ja oma epäsuora).

Joko alkaa Ohjustajan ymmärrykseen pörpsähdellä mistä uudistuksessa on kyse ja mitä siinä meinataan tehdä viholliselle, millä keinoin ja miten hajallaan joukot ovat? Vieläkö nakkelet erillisiä tst-osastoja minkä minnekin reuhtomaan? Tuo alue ei ole kuule edes suurikaan vielä.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Suomen armeija taistelee parin vuoden päästä ihan uudella tavalla
is : 27.9.2012 16:09

- Toiminta tapahtuu samanaikaisesti koko vastuualueen syvyydessä. Hyökkääjän sitoutuessa taisteluun syvällä alueella sen voima ehtyy ja sitoutuu oman toiminnan ja yhteyksien suojaamiseen. Lopulta hyökkääjän liike pysähtyy.


Esimerkkikuvassa taistelee prikaatin suuruinen suomalaisjoukko. Alue on noin 40x60 kilometriä.

Mitäs olette mieltä tuosta vastuualueen koosta? (tuossa siis viitataan siihen uuteen "pallomeri" kuvaan)

Minusta tuo kuulostaa raakasti ylimitoitetulta... n.6000 miehen osaston (prikaatin tai 3-tst-osastoa sisältävän tst-ryhmän) pitäisi esim. etelässä vastata leveys suunnassa koko 6 ja 7 tein väliin jäävästä maastosta ja vielä 60km syvyydeltä. Kuulostaa aivan liian isolta alueelta!

Noin puolet tuosta (esim. 20x30km) kuulostaisin omaan korvaan jo vähän järkevämmältä... Pelkistetysti silloin yhdelle tst-osastolle (n.2000miestä) jäisi siis 10km pituinen pätkä ns. pääuraa (vihollisen pääjoukon kuluttamiseen) ja sitä sivuavia pienempiä teitä (omaksi "väistöalueeksi"/puolustettavaksi koukkauksilta).

10km matkalla voisi siis toimia pääuran suunnassa aktiivisesti 2 komppaniaa (vaihdellen iskukohtaa) ja toiset 2komp. vastaisivat pääuran sivustoihin jäävien alueiden puolustamisesta siten että sieltä kyettäsiin tukemaan pääuran taisteluita (huolto ja oma epäsuora).

Jos visiota jatketaan, niin yhdellä alueellisen tst-ryhmän puolikkaalla (3 tst-osastoa) kyettäisiin siis kuluttamaan hyökkääjää 7-tien ympäristössä Vironlahti - Hamina välillä ja toisella puolikkaalla Haminasta vielä 30km eteenpäin Ruotsinpyhtälle asti ilman että joukkojen tarvisi suuressa mittakaavassa välttämättä siirtyä mihinkään.

Toisella tst-ryhmällä hoidettaisiin vastaavasti 6 tien ympäristön puolustusta/hyökkääjän kuluttamista.

Mahdollista 7 ja 6 tien välisen maaston keskelle jäävää tyhjää aluetta valvottaisiin paikallisjoikoilla.

Suunnitellusta viidestä alueellisesta tst-ryhmästä olisi siis ryhmitetty jo kaksi. Yksi menisi vielä pääkaupunkiseudulle ja kaksi muuta pohjoisemmaksi (toinen lappiin ja toinen jonnekkin Saimaa-Joensuu ympäristöön vähän hajautetummassa ryhmityksessä vesistöistä johtuen).

 

[Ohjus-tiedustelija]

Suomen armeija taistelee parin vuoden päästä ihan uudella tavalla
is : 27.9.2012 16:09

- Toiminta tapahtuu samanaikaisesti koko vastuualueen syvyydessä. Hyökkääjän sitoutuessa taisteluun syvällä alueella sen voima ehtyy ja sitoutuu oman toiminnan ja yhteyksien suojaamiseen. Lopulta hyökkääjän liike pysähtyy.


Esimerkkikuvassa taistelee prikaatin suuruinen suomalaisjoukko. Alue on noin 40x60 kilometriä.

Mitäs olette mieltä tuosta vastuualueen koosta? (tuossa siis viitataan siihen uuteen "pallomeri" kuvaan)

Minusta tuo kuulostaa raakasti ylimitoitetulta... n.6000 miehen osaston (prikaatin tai 3-tst-osastoa sisältävän tst-ryhmän) pitäisi esim. etelässä vastata leveys suunnassa koko 6 ja 7 tein väliin jäävästä maastosta ja vielä 60km syvyydeltä. Kuulostaa aivan liian isolta alueelta!

Noin puolet tuosta (esim. 20x30km) kuulostaisin omaan korvaan jo vähän järkevämmältä... Pelkistetysti silloin yhdelle tst-osastolle (n.2000miestä) jäisi siis 10km pituinen pätkä ns. pääuraa (vihollisen pääjoukon kuluttamiseen) ja sitä sivuavia pienempiä teitä (omaksi "väistöalueeksi"/puolustettavaksi koukkauksilta).

10km matkalla voisi siis toimia pääuran suunnassa aktiivisesti 2 komppaniaa (vaihdellen iskukohtaa) ja toiset 2komp. vastaisivat pääuran sivustoihin jäävien alueiden puolustamisesta siten että sieltä kyettäsiin tukemaan pääuran taisteluita (huolto ja oma epäsuora).

Joko alkaa Ohjustajan ymmärrykseen pörpsähdellä mistä uudistuksessa on kyse ja mitä siinä meinataan tehdä viholliselle, millä keinoin ja miten hajallaan joukot ovat? Vieläkö nakkelet erillisiä tst-osastoja minkä minnekin reuhtomaan? Tuo alue ei ole kuule edes suurikaan vielä.

Kyllä minulla on hyvin vankka käsitys mistä tuossa on kysymys, jos keskitytään etelän tiestörikkaaseen rantamaahan (jossa se mekaanisen jyrän pääpaino 99% varmuudella on) jossa ei ole suojana pohjoisempien rikkonaisia järvimaisemia ja vähempää tiestöä niin ei tuota porukkaa voida leväyttää mielestäni ihan älyttömän isolle alueelle.

Jaa miksi ei, no mielestäni ihan siksi että tuolla etelän rantamaastossa hyökkääjä pystyisi silloin ihan liian helposti eristämään tst-osastot toisistaan/huollosta jolloin niiden toimintakyky saattaisi lopahtaa hyvinkin nopeasti.

Mielestäni siis tst-osastojen on kyettävä pitämään oma pääuran sivustoihin jäävä "väistö/tukialueensa" kutakuinkin omassa hallussa, siten että sieltä on jotain kautta yhteys viereisten tst-osastojen vastaaviin jota kautta huolto kykenee toimimaan.

Ja kun muistetaan että kyseisten joukkojen it-suoja on liki nolla, niin on hyvin suotavaa että ajoneukalustolla suoritettavat pidemmät siirtymät tst-toiminnan alettua on syytä pitää minimissään. Jos kahdella komp. on n. 10km pätkä pääuraa "vastuualueenaan", niin tuollaisella matkalla kyetään vielä ihan siedettävästi tarvittaessa vaihtamaan paikkaa jalkaisinkin. Jos tuon leväyttää 20km, niin eipä onnistu enää järkevästi. Oleellisempaa lienee kuitenkin se että pääuralta sivuille johtavien tulpattavien/valvottavien pikkuteiden määrä räjähtää (etelässä) käsiin ja toiminnasta sitoutuu liian paljon niiden hallussa pitämiseen. Myöskään tst-osaston tykistö ei ulotu tukemaan koko vastuualueelle jos sen pituutta kasvatetaan liikaa.

Kuten pv suusta on todettu tullaan tst-osastot varustamaa tehtävän mukaan vähän erilailla, pohjoisessa niiden tapa toimia/ryhmitys on varmasti erilainen kuin etelässä. Eli nimenomaan siellä varmasti toimitaan laajemmalla alueella johtuen vähemmästä tiestöstä joka ei mahdollista mekanisoidun hyökkääjän suunnanvaihtoa pääuralta joka sadan metrin välein omaan kylkeen/toista reittiä tavoitteeseen.

 

[Hande]

Suunnitellusta viidestä alueellisesta tst-ryhmästä olisi siis ryhmitetty jo kaksi. Yksi menisi vielä pääkaupunkiseudulle ja kaksi muuta pohjoisemmaksi (toinen lappiin ja toinen jonnekkin Saimaa-Joensuu ympäristöön vähän hajautetummassa ryhmityksessä vesistöistä johtuen).

Kuvittelisin, että pääkaupungissa toimitaan ihan omalla omituisella organisaatiolla, ei taisteluryhmänä. Tuskin pääkapungin joukkoja tälläkään hetkellä on jalkaväkiprikaatiksi organisoitu. Muutoin tuollainen yhden pääväylän suunta sivustoineen on varmasti lähellä totuutta eteläisen joukon realistisena tehtävänä, kunhan jostain saadaan mittavia vahvennuksia it- ja pst-aseistukseen.

 

[baikal]

Suomen armeija taistelee parin vuoden päästä ihan uudella tavalla
is : 27.9.2012 16:09

- Toiminta tapahtuu samanaikaisesti koko vastuualueen syvyydessä. Hyökkääjän sitoutuessa taisteluun syvällä alueella sen voima ehtyy ja sitoutuu oman toiminnan ja yhteyksien suojaamiseen. Lopulta hyökkääjän liike pysähtyy.


Esimerkkikuvassa taistelee prikaatin suuruinen suomalaisjoukko. Alue on noin 40x60 kilometriä.

Mitäs olette mieltä tuosta vastuualueen koosta? (tuossa siis viitataan siihen uuteen "pallomeri" kuvaan)

Minusta tuo kuulostaa raakasti ylimitoitetulta... n.6000 miehen osaston (prikaatin tai 3-tst-osastoa sisältävän tst-ryhmän) pitäisi esim. etelässä vastata leveys suunnassa koko 6 ja 7 tein väliin jäävästä maastosta ja vielä 60km syvyydeltä. Kuulostaa aivan liian isolta alueelta!

Noin puolet tuosta (esim. 20x30km) kuulostaisin omaan korvaan jo vähän järkevämmältä... Pelkistetysti silloin yhdelle tst-osastolle (n.2000miestä) jäisi siis 10km pituinen pätkä ns. pääuraa (vihollisen pääjoukon kuluttamiseen) ja sitä sivuavia pienempiä teitä (omaksi "väistöalueeksi"/puolustettavaksi koukkauksilta).

10km matkalla voisi siis toimia pääuran suunnassa aktiivisesti 2 komppaniaa (vaihdellen iskukohtaa) ja toiset 2komp. vastaisivat pääuran sivustoihin jäävien alueiden puolustamisesta siten että sieltä kyettäsiin tukemaan pääuran taisteluita (huolto ja oma epäsuora).

Joko alkaa Ohjustajan ymmärrykseen pörpsähdellä mistä uudistuksessa on kyse ja mitä siinä meinataan tehdä viholliselle, millä keinoin ja miten hajallaan joukot ovat? Vieläkö nakkelet erillisiä tst-osastoja minkä minnekin reuhtomaan? Tuo alue ei ole kuule edes suurikaan vielä.

Kyllä minulla on hyvin vankka käsitys mistä tuossa on kysymys, jos keskitytään etelän tiestörikkaaseen rantamaahan (jossa se mekaanisen jyrän pääpaino 99% varmuudella on) jossa ei ole suojana pohjoisempien rikkonaisia järvimaisemia ja vähempää tiestöä niin ei tuota porukkaa voida leväyttää mielestäni ihan älyttömän isolle alueelle.

Jaa miksi ei, no mielestäni ihan siksi että tuolla etelän rantamaastossa hyökkääjä pystyisi silloin ihan liian helposti eristämään tst-osastot toisistaan/huollosta jolloin niiden toimintakyky saattaisi lopahtaa hyvinkin nopeasti.

Mielestäni siis tst-osastojen on kyettävä pitämään oma pääuran sivustoihin jäävä "väistö/tukialueensa" kutakuinkin omassa hallussa, siten että sieltä on jotain kautta yhteys viereisten tst-osastojen vastaaviin jota kautta huolto kykenee toimimaan.

Ja kun muistetaan että kyseisten joukkojen it-suoja on liki nolla, niin on hyvin suotavaa että ajoneukalustolla suoritettavat pidemmät siirtymät tst-toiminnan alettua on syytä pitää minimissään. Jos kahdella komp. on n. 10km pätkä pääuraa "vastuualueenaan", niin tuollaisella matkalla kyetään vielä ihan siedettävästi tarvittaessa vaihtamaan paikkaa jalkaisinkin. Jos tuon leväyttää 20km, niin eipä onnistu enää järkevästi. Oleellisempaa lienee kuitenkin se että pääuralta sivuille johtavien tulpattavien/valvottavien pikkuteiden määrä räjähtää (etelässä) käsiin ja toiminnasta sitoutuu liian paljon niiden hallussa pitämiseen. Myöskään tst-osaston tykistö ei ulotu tukemaan koko vastuualueelle jos sen pituutta kasvatetaan liikaa.

Kuten pv suusta on todettu tullaan tst-osastot varustamaa tehtävän mukaan vähän erilailla, pohjoisessa niiden tapa toimia/ryhmitys on varmasti erilainen kuin etelässä. Eli nimenomaan siellä varmasti toimitaan laajemmalla alueella johtuen vähemmästä tiestöstä joka ei mahdollista mekanisoidun hyökkääjän suunnanvaihtoa pääuralta joka sadan metrin välein omaan kylkeen/toista reittiä tavoitteeseen.

Elä sitten leväyttele. Tosiasia on se, että ko. tst-tapaa toteutettaessa tilaa on oltava tai muuten voidaan tst-tapa nimetä uusiksi. Pääuralta sivuun ohjautuvat liikkeet ovat plussaa tiettyyn rajaan asti puolustajan kannalta. Eikä sitä liikettä kyetä kuitenkaan "rajaamaan" entisessä mielessä mihinkään vt-linjaan. Mitä minä olen kirjoittanut ps-voimiemme sitoutumisesta taisteluihin ennen 16:a päivää?

Voisko uuden ajan Sun Tsuppi sanoa: "ken hallitsee tilaa, informaatiota ja eri spektrejä, se hallitsee taistelua".....

 

[Tähystäjä]

Vaikka aika on ihan eri, niin minusta olisi mielenkiintoista (jopa hieman suuntaa antavaa) tietää millaisia joukkoja jatkosodassa pidettiin eri kaupungeissa, nimenomaan kaupungin koon ja sijainnin mukaan. Esim. joku Vaasa tai Pori lienee ihan yhtä epätodennäköisten taistelutoimien kohde nyt kuin ennenkin, mutta tuholaistoimintaa ajatellene uhka lienee about sama kuin ennenkin.

Eikös Porin satamaa ole joskus mainostettu satamaksi jonne ulkomaiset avut tulisivat jos joskus tulisivat..

Sitä kyllä puoustaisi Porin sijainti suhteellisen lähellä Itämerta ja Tahkoluodon ja Mäntyluodon satamien syvät väylät. Myös Rauma olisi melko otollinen paikka moiselle. Siellä kun satama on aivan kaupungin vieressä eikä (yhden) pitkän tien päässä kuten Mäntyluodossa, jossa sen tien suojaaminen olsii oleellisen tärkeää.
Veikkaisinkin, että saksalaisten mallin mukaan olisi Turku moiselle oleellinen paikka ja siitä eteenpäin Naantali, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. Etenkin TUrussa ja Naantalissa on saaristo toisaalta ongelma toisaalta siunaus. Ruotsin kautta kulkevalle huoltoliikenteelle taas ensi sijassa Vaasa ja sitten Oulu ja Kemi. Tärkeä yhteys tulee olemaan myös maayhteys Tornion kautta.
Noissa satamissa riittää väylät, kapasiteetit ja kulkuyhteydet edelleen muualle maahan.

Otetaan täysin hypoteettinen tilanne. Eletään vuoden 2015 toukokuuta, olet alueellisten joukkojen komppanian komentaja, ja tehtävänäsi on suojata Turun satamaa ja Naantalin öljynjalostamoa. Käytössäsi on uuden taistelutavan mukaisesti:

-4 jalkaväkijoukkuetta
-esikuntajoukkue
-kranaatinheitinjoukke à 3x120mm KRH
-huoltojoukkue
-1 kpl NLAW partio
-panssarimiinoja
-Käytössäsi on 1 kpl komentopasi, muuten komppania liikkuu ottoajoneuvoilla.
-Jokaisella ryhmällä on käytössä päätelaite ja ryhmäkohtaiset radiot, joiden kautta toimintaa voidaan johtaa komentopasista ja perustettavasta esikunnasta.
-Joukkuekohtaiseen aseistukseen kuuluu 1 ITKK eli yhteensä 7 kpl Itkoja.
-Oletetaan myös kohteen tärkeys huomioon ottaen, että käytössäsi on 2 kpl ITO-XX Stinger -partioita.
-Oletetaan myös merivoimien suojaavan itsenäisesti Pansion sotasatamaa, ITO-04 Umkhontoilla varustetut Hamina- ja Hämeenmaa-luokat vahvistavat alueen ilmatorjuntaa. Turun alueella toimii myös yksi Crotale-patteri, mutta sitä liikutellaan eri puolilla hajautustarkoituksessa ja painopisteen muuttuessa.
-Tulitukea on mahdollista saada myös alueelliselta tst. osastolta, jonka käytössä on 12-putkinen KRH-patteristo ja 18 putkinen-kenttätykistöpatteri.

Uusimmasta sotilasaikakauslehdestä voi katsoa lisätietoja alueellisten joukkojen komppanian kokoonpanosta. Listasin tuohon summittaisen kokoonpanon ulkomuistin perusteella.

Oletettuna vihollisena toimivat spetsnaz-joukot, maahanlasku- ja merijalkaväen joukot.

Kysymykset kuuluvat: Miten ryhmität komppanian puolustukseen, ja miten jaat joukot sataman ja öljynjalostamon välillä? Minkälaista vartioita pidät, ja miten paljon miehiä on kerrallaan vartiossa ja reservissä? Miten hyödynnät kommpanian johtamisessa uusia mahdollisuuksia (mm. päätelaitteet ja ryhmäradiot) ja taistelutapaa? Erilaisia tarkkailupisteitä voit perustaa mielesi mukaan, tehtävänäsi on kuitenkin pitää Turun satama ja Naantalin öljynjalostamo hallussasi hinnalla millä tahansa.

Voit välittömästi vaihtaa tuolla suunnalla alueellisen joukon tilalle paikallisjoukon, ei varmasti meinaa mekanisoitua vastustajaa vastaan suunniteltua joukkoa sijoiteta länsirannikolle.l
Eihän tuo karkeasti aseistusta ajatellen muuta tilannetta kuin niin että NLAWit ja olkapääohjukset sekä yli 100mm epäsuora lähtee vahvuuksista pois.

Tuollainen maahanlaskujen+maihinnousujen uhka olisi mielestäni realistisesti mahdollinen vain Hanko - Vironlahti välillä.

Voidaahan nimi vaihtaa paikallisjoukoksi, jos se tuntuu todenmukaisemmalta ja riisua joukko raskaasta aseistuksesta. Lähinnä tuota raskasta aseistusta oli mukana teoreettisen esimerkin vuoksi, jotta saadaan enemmän harjoitusta ja mielenkiintoa tilanteeseen. Kyse on täysin teoreettisesta esimerkistä,tarkoitus ei ole ottaa kantaa ko. tilanteen realistisuuteen, vaan kuvata erilaisia alueellisen/paikallisjoukon käyttötarkotuksia ja toimintamahdollisuuksia eri tilanteissa. Todelliset käytettävät joukot menevät muutenkin OPSECin puolelle. Mutta voidaan lähteä ohjus-tiedustelijan esittämällä kokoonpanolla liikkeelle ja miettiä sitten miten tilanne muuttuu jos käytössä on epäsuoraa.

 

[Iso-Mursu]

Otetaan täysin hypoteettinen tilanne. Eletään vuoden 2015 toukokuuta, olet alueellisten joukkojen komppanian komentaja, ja tehtävänäsi on suojata Turun satamaa ja Naantalin öljynjalostamoa. Käytössäsi on uuden taistelutavan mukaisesti:

-4 jalkaväkijoukkuetta
-esikuntajoukkue
-kranaatinheitinjoukke à 3x120mm KRH
-huoltojoukkue
-1 kpl NLAW partio
-panssarimiinoja
-Käytössäsi on 1 kpl komentopasi, muuten komppania liikkuu ottoajoneuvoilla.
-Jokaisella ryhmällä on käytössä päätelaite ja ryhmäkohtaiset radiot, joiden kautta toimintaa voidaan johtaa komentopasista ja perustettavasta esikunnasta.
-Joukkuekohtaiseen aseistukseen kuuluu 1 ITKK eli yhteensä 7 kpl Itkoja.
-Oletetaan myös kohteen tärkeys huomioon ottaen, että käytössäsi on 2 kpl ITO-XX Stinger -partioita.
-Oletetaan myös merivoimien suojaavan itsenäisesti Pansion sotasatamaa, ITO-04 Umkhontoilla varustetut Hamina- ja Hämeenmaa-luokat vahvistavat alueen ilmatorjuntaa. Turun alueella toimii myös yksi Crotale-patteri, mutta sitä liikutellaan eri puolilla hajautustarkoituksessa ja painopisteen muuttuessa.
-Tulitukea on mahdollista saada myös alueelliselta tst. osastolta, jonka käytössä on 12-putkinen KRH-patteristo ja 18 putkinen-kenttätykistöpatteri.

Uusimmasta sotilasaikakauslehdestä voi katsoa lisätietoja alueellisten joukkojen komppanian kokoonpanosta. Listasin tuohon summittaisen kokoonpanon ulkomuistin perusteella.

Oletettuna vihollisena toimivat spetsnaz-joukot, maahanlasku- ja merijalkaväen joukot.

Kysymykset kuuluvat: Miten ryhmität komppanian puolustukseen, ja miten jaat joukot sataman ja öljynjalostamon välillä? Minkälaista vartioita pidät, ja miten paljon miehiä on kerrallaan vartiossa ja reservissä? Miten hyödynnät kommpanian johtamisessa uusia mahdollisuuksia (mm. päätelaitteet ja ryhmäradiot) ja taistelutapaa? Erilaisia tarkkailupisteitä voit perustaa mielesi mukaan, tehtävänäsi on kuitenkin pitää Turun satama ja Naantalin öljynjalostamo hallussasi hinnalla millä tahansa.

Paikallisjoukkoina tuo menisi.

Alueelle riittäisi ainakin nykytiedon mukaan jokunen sergei. Joten osan vartioinnista voisi jättää It-miehille.

Sen lisäksi ryhmittäisin alueelle sammutuskalustoa ja siihen tarpeeksi ukkoja.

Samoin 1-2 komppaniaa pioneereja valmiina raivaamaan pommitusten tuhoja, suutareita ja turvaamaan että satama voisi purkaa ja lastata laivoja.

Sen lisäksi mahdollisia maalinosoituspaikkoja tulisi häiritä vaikka kiertovartioin.

Sataman ulkopuiolelle jonnekkin aitakuja työmaa-aidoista ja natolangasta. Tarkoituksena luoda kehä jonka sisälle pääsy hankaloituu

 

[pstsika]

Jostain muistelen lukeneeni joskus, että paikallispataljoonalla olisi it-jaos, jonka aseistus olisi 23 mm it-kanuunat. 3 tykkiä?

 

[Iso-Mursu]

Jos aluejoukotkin jaetaan 9 miehen ryhmiin, niin 45 taistelijaa olisi silloin 5 kpl. 9 hengen ryhmiä. Tiukimmillaan voitaisiin jakaa ryhmät 15 partioon. Silloin joissain kohteissa yksi voisi nukkua kun kaksi kiertää..

Kyllä jako menisi niin, että yksi partio nukkuu, toinen kiertää ja kolmas vartioi sitä lepopistettä ja päivystää viestivälineitä.

Oma ideani on vähän riippuvainen tehtävästä.

Jos 3 hengen partion pitäisi tarkkailla vaikka mahdollista maahanlaskualuetta, niin ukot jonnekkin piiloon ja huomaamaton tarkkailu päälle. Mitä vähemmän liikettä ja toimintaa sekä enemmän väijymistä niin yllätysedulla voi pärjätä desanteille.

Tuolla minun mallilla voidaan perustaa 3 eri tarkkailu/vartio paikkaa kun sinun mallilla saadaan aikaan kaksi vartioitavaa paikkaa ja yksi vartioitu kohde.

Totta on se että jonkun ison kohteen vartioinnissa tuo ei riitä mihinkään kun jo pari kolme kiertävää ukkoa on auttamattomasti aivan liian vähän esim. alueen kokoon nähden.

Piilo-OP on piilo-OP ja siihen ei tarvita likikään yhdeksää äijää. Puhuit kuitenkin kiertämisestä ja se liitettynä siihen miten keskustelu yleisesti kulki siinä vaiheessa johti suoraan assosiaatioon kiertovartiosta. Sitten onkin kysymys siitä, että valvotaanko jokaista mahdollista maahanlaskupaikkaa sen läheisyydestä ja minkä verran tarvitaan siinä tapauksessa paikalle miehiä, että heillä oikeasti on jotain mahdollisuuksia. Jotain erikoisjoukkojen muutaman miehen osaston maahanlaskuja ei kyetä siten kuitenkaan estämään, koska mahdollisia kohteita on enemmän kuin joukoissa ukkoja. Ilmavalvonta- ja suojeluvalvonta-asemat kykenevät aivan hyvin valvomaan laajlla alueella mahdollisia maahanlaskuja ja paikantamaan ne. Eivät kylläkään kykene heti reagoimaan, jos ei ihan kohdalle osu ja sijainnista johtuen yleensä ei osu, mutta eipä muutamalla ukolla komppaniaa tai pataljoona pysäytetäkään.

Pitäisi mennä sinne Baikalkin mainostamalle kirjoituskurssille.

Ajatuksenani oli että eir vartioitavia paikkoja -ei välttämättä juuri pelkästään maahanlaskupaikka- varten riittäisi 3 taistelijan partio joka pysyisi odotettavan sodan pituuden tai alkurytinän ajan suht paikoillaan. Seuraava sotahan voi kuulemma kestää vain muutaman päivän.

Isompien kohteiden osalta yksi ryhmä voisi helposti jakaantua 3 partioon. Yksi vartioi kohteelle menevää tietää, osa on kiertovartiossa sekä viimeinen levossa/päivystyksessä..

 

[Iso-Mursu]

Jostain muistelen lukeneeni joskus, että paikallispataljoonalla olisi it-jaos, jonka aseistus olisi 23 mm it-kanuunat. 3 tykkiä?

Ei olisi paha idea

 

[pstsika]

Korostan nyt, että kyseessä on muistinvarainen tieto eikä fakta. Oiskohan joku Jalkaväen vuosikirja tms. mistä olen tuon lukenut. Saattoi tosin olla jokin pilottikokoonpanokin, mutta liittyi siihen, että Maakuntakomppaniat muodostavat paikallispataljoonien rungon ja teksti avasi jollain tavoin tuota hässäkkää. Jos muistan/jaksan/viitsin/löydän tuon vielä niin voin kopioida tänne.

 

[niäämi]

Vaikka aika on ihan eri, niin minusta olisi mielenkiintoista (jopa hieman suuntaa antavaa) tietää millaisia joukkoja jatkosodassa pidettiin eri kaupungeissa, nimenomaan kaupungin koon ja sijainnin mukaan. Esim. joku Vaasa tai Pori lienee ihan yhtä epätodennäköisten taistelutoimien kohde nyt kuin ennenkin, mutta tuholaistoimintaa ajatellen uhka lienee about sama kuin ennenkin.

Eikös Porin satamaa ole joskus mainostettu satamaksi jonne ulkomaiset avut tulisivat jos joskus tulisivat..

Sitä kyllä puoustaisi Porin sijainti suhteellisen lähellä Itämerta ja Tahkoluodon ja Mäntyluodon satamien syvät väylät. Myös Rauma olisi melko otollinen paikka moiselle. Siellä kun satama on aivan kaupungin vieressä eikä (yhden) pitkän tien päässä kuten Mäntyluodossa, jossa sen tien suojaaminen olsii oleellisen tärkeää.
Veikkaisinkin, että saksalaisten mallin mukaan olisi Turku moiselle oleellinen paikka ja siitä eteenpäin Naantali, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. Etenkin TUrussa ja Naantalissa on saaristo toisaalta ongelma toisaalta siunaus. Ruotsin kautta kulkevalle huoltoliikenteelle taas ensi sijassa Vaasa ja sitten Oulu ja Kemi. Tärkeä yhteys tulee olemaan myös maayhteys Tornion kautta.
Noissa satamissa riittää väylät, kapasiteetit ja kulkuyhteydet edelleen muualle maahan.

Otetaan täysin hypoteettinen tilanne. Eletään vuoden 2015 toukokuuta, olet alueellisten joukkojen komppanian komentaja, ja tehtävänäsi on suojata Turun satamaa ja Naantalin öljynjalostamoa. Käytössäsi on uuden taistelutavan mukaisesti:

-4 jalkaväkijoukkuetta
-esikuntajoukkue
-kranaatinheitinjoukke à 3x120mm KRH
-huoltojoukkue
-1 kpl NLAW partio
-panssarimiinoja
-Käytössäsi on 1 kpl komentopasi, muuten komppania liikkuu ottoajoneuvoilla.
-Jokaisella ryhmällä on käytössä päätelaite ja ryhmäkohtaiset radiot, joiden kautta toimintaa voidaan johtaa komentopasista ja perustettavasta esikunnasta.
-Joukkuekohtaiseen aseistukseen kuuluu 1 ITKK eli yhteensä 7 kpl Itkoja.
-Oletetaan myös kohteen tärkeys huomioon ottaen, että käytössäsi on 2 kpl ITO-XX Stinger -partioita.
-Oletetaan myös merivoimien suojaavan itsenäisesti Pansion sotasatamaa, ITO-04 Umkhontoilla varustetut Hamina- ja Hämeenmaa-luokat vahvistavat alueen ilmatorjuntaa. Turun alueella toimii myös yksi Crotale-patteri, mutta sitä liikutellaan eri puolilla hajautustarkoituksessa ja painopisteen muuttuessa.
-Tulitukea on mahdollista saada myös alueelliselta tst. osastolta, jonka käytössä on 12-putkinen KRH-patteristo ja 18 putkinen-kenttätykistöpatteri.

Uusimmasta sotilasaikakauslehdestä voi katsoa lisätietoja alueellisten joukkojen komppanian kokoonpanosta. Listasin tuohon summittaisen kokoonpanon ulkomuistin perusteella.

Oletettuna vihollisena toimivat spetsnaz-joukot, maahanlasku- ja merijalkaväen joukot.

Kysymykset kuuluvat: Miten ryhmität komppanian puolustukseen, ja miten jaat joukot sataman ja öljynjalostamon välillä? Minkälaista vartioita pidät, ja miten paljon miehiä on kerrallaan vartiossa ja reservissä? Miten hyödynnät kommpanian johtamisessa uusia mahdollisuuksia (mm. päätelaitteet ja ryhmäradiot) ja taistelutapaa? Erilaisia tarkkailupisteitä voit perustaa mielesi mukaan, tehtävänäsi on kuitenkin pitää Turun satama ja Naantalin öljynjalostamo hallussasi hinnalla millä tahansa.

Muutama tarkentava kysymys. Mitä Turun satamista tarkoitat? Sotasataman laskit jo ulos ja epäilen ettet tarkoita telakan satamaa etkä vierasvenesatamaa, joten jäljelle jäväät vaihtoehdot ovat matkustajasatama, länsisatama ja öljysatama.
Onko Pikisaaren valvonta-asemalla miehitystä kyseisessä tilanteessa?
Jos Naantalin öljyjalostamo on minun vastuullani, niin kuka huolehtii Naantalin satamista (siis matkustaja- ja rahtiliikenne- sekä öljysatamasta)?
Mitä muita vartioita alueella toimii? (Lähinnä kohteiden välillä ja lähimpänä kohteita varmistamassa isompia liikenneväyliä). Kuka valvoo satamia vastapäiset saaret ja esim Turun Kaupungintelakan? Ja mitä joukkoja toimii minun joukoistani maalle päin? Ja miten satamiin johdetut väylät on varmistettu?

 

[skärdis]

Mielenkiintoinen kysymyksen asettelu, mutta siihen pitää kyllä vielä liittää Naantalin satamat mukaan.

Turun ja Naantalin satamat muodostavat käytännössä kokonaisuuden, kun koko rantaviiva on satamaa. Osa toki öljynjalostamoksi ja sen satamaksi, telakaksi ja sotasatamaksi naamioituna. Vielä Naantalin Luonnonmaan telakkakin on syytä ottaa peliin mukaan. Kuten myös Ruissalo, josta on käytännössä näköyhteys näihin kaikkiin em. kohteisiin.

 

[Iso-Mursu]

Mielenkiintoinen kysymyksen asettelu, mutta siihen pitää kyllä vielä liittää Naantalin satamat mukaan.

Turun ja Naantalin satamat muodostavat käytännössä kokonaisuuden, kun koko rantaviiva on satamaa. Osa toki öljynjalostamoksi ja sen satamaksi, telakaksi ja sotasatamaksi naamioituna. Vielä Naantalin Luonnonmaan telakkakin on syytä ottaa peliin mukaan. Kuten myös Ruissalo, josta on käytännössä näköyhteys näihin kaikkiin em. kohteisiin.

Tuota kokonaisuutta ei ihan komppanialla puolusteta

 

[Hande]

Mielenkiintoinen kysymyksen asettelu, mutta siihen pitää kyllä vielä liittää Naantalin satamat mukaan.

Turun ja Naantalin satamat muodostavat käytännössä kokonaisuuden, kun koko rantaviiva on satamaa. Osa toki öljynjalostamoksi ja sen satamaksi, telakaksi ja sotasatamaksi naamioituna. Vielä Naantalin Luonnonmaan telakkakin on syytä ottaa peliin mukaan. Kuten myös Ruissalo, josta on käytännössä näköyhteys näihin kaikkiin em. kohteisiin.

Tuota kokonaisuutta ei ihan komppanialla puolusteta

Jalostamon suhteen tulee mieleen myös sellainen kysymys, että aikooko vainolainen vallata sen ehjänä ottaakseen laitoksen omaan käyttöönsä? Jos näin, niin silloinhan hyökkääjän maavoimat ovat jossain Salon kohdilla tulossa ja meillä menee TODELLA huonosti. Aika vähän on sellaisia uhkia, joihin voitaisiin kiväärikomppanialla tai epäsuoralla tulella vastata, kun kyseeseen tulevat erikoisjoukot tai ilmahyökkäys.

Jos alueella tst-osasto tai sen osia olisi, niin sitä kannattaisi varmasti käyttää kootusti reservinä/nyrkkinä ja jättää valvonta/vartiointi paikallisjoukkojen tehtäväksi. Epäsuoran aseille voisi valmistella tuliasemia siten, että niistä pystyisi ampumaan mahdollisimman kattavasti koko vastuualueelle. Eli ei kun Ruissalon kansanpuistoon tulialueita raivaamaan...

 

[baikal]

Minkä logiikan mukaan hyökkääjä mattopommittaisi nimenomaan öljynjalostamot tai vast. jos ne ovat jo ehkä päätymässä omiin käsiin? Painostustoimena ilman valloitusaikeita tuollainen isku ohjustimilla olis kenties mahdollinen.

 

[skärdis]

Lisätään vielä yksi kohde tuolle kulmalle eli Turusta Naantaliin ja Uuteenkaupunkiin kulkeva rautatie kulkee sataman vierestä. Länsirannikon satamilla on kriisitilanteessa suuri strateginen merkitys ja tuossa solmukohdassa kulkee Ukin ainoa raideyhteys.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Suunnitellusta viidestä alueellisesta tst-ryhmästä olisi siis ryhmitetty jo kaksi. Yksi menisi vielä pääkaupunkiseudulle ja kaksi muuta pohjoisemmaksi (toinen lappiin ja toinen jonnekkin Saimaa-Joensuu ympäristöön vähän hajautetummassa ryhmityksessä vesistöistä johtuen).

Kuvittelisin, että pääkaupungissa toimitaan ihan omalla omituisella organisaatiolla, ei taisteluryhmänä. Tuskin pääkapungin joukkoja tälläkään hetkellä on jalkaväkiprikaatiksi organisoitu.

Tilanne ei kaiketi muutu mihinkään jos tuohon tehtävään suunnitellut erilliset pataljoonat tai tst-osastot vaan nimetään yhden tst-ryhmän alle. Jonkun johdossahan ne pataljoonatkin on oltava, tst-ryhmähän ei nykytiedon valossa sisällä mitään ihmeellisiä tukevia organisaatioita kun jokaisessa tst-osastossa on itsessään jo kaikki ns. prikaatitason tukevat aselajit jossain muodossa.

Muutoin tuollainen yhden pääväylän suunta sivustoineen on varmasti lähellä totuutta eteläisen joukon realistisena tehtävänä, kunhan jostain saadaan mittavia vahvennuksia it- ja pst-aseistukseen.

Mielenkiintoista olisi tietää miten operatiivisia joukkoja on tarkoitus käyttää tuolla suunnalla ns. alkumetrien osalta, eli jäävätkö sodan ensimmäiset taistelut / ensimmäiset kymmenet km puhtaasti alueellisten joukkojen kontolle? Operatiivisilla joukoilla olisi kuitenkin paras valmius aloittaa taistelu niin koulutuksen kuin kalustonkin puolesta jos sota eskaloituu maahyökkäykseksi vähääkään oletettua nopeammin/yllätyksellisesti.

 

[Hande]

Tilanne ei kaiketi muutu mihinkään jos tuohon tehtävään suunnitellut erilliset pataljoonat tai tst-osastot vaan nimetään yhden tst-ryhmän alle. Jonkun johdossahan ne pataljoonatkin on oltava, tst-ryhmähän ei nykytiedon valossa sisällä mitään ihmeellisiä tukevia organisaatioita kun jokaisessa tst-osastossa on itsessään jo kaikki ns. prikaatitason tukevat aselajit jossain muodossa.

Mitään en tiedä, enkä todennäköisesti ymmärräkään, mutta oletan Helsingissä puuhastelevan ihan oman omituisen johtoportaansa, jossa menevät suloisesti sekaisin kaikkien kolmen puolustushaaran joukot. En näe tarvetta prikaatin esikunnalle hämmentämässä tuota soppaa. Prikaateille on sitten oma sijansa jossain muualla.

Alueellisista prikaateistahan viime aikoina on puhuttu ja tuo tst-ryhmä taisi olla liturgiaa parhaimmillaan, kun selonteossa piti esittää asia niin, ettei siihen pääse kukaan myöhemmin kiinni. Edellisellä kerrallahan esitettiin liian yksityiskohtaista tietoa ja PV:n etu vaarantui.