niäämi kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
Mielenkiintoinen kysymyksen asettelu, mutta siihen pitää kyllä vielä liittää Naantalin satamat mukaan.
Turun ja Naantalin satamat muodostavat käytännössä kokonaisuuden, kun koko rantaviiva on satamaa. Osa toki öljynjalostamoksi ja sen satamaksi, telakaksi ja sotasatamaksi naamioituna. Vielä Naantalin Luonnonmaan telakkakin on syytä ottaa peliin mukaan. Kuten myös Ruissalo, josta on käytännössä näköyhteys näihin kaikkiin em. kohteisiin.
Näinhän ne käytännössä ovat ja oman lusikkansa soppaan tuo sekin, että Turun satamat ovat sotasataman ja merivoimien esikunnan välissä kun taas sotasatama Turun ja Naantalin satamien (ja öljynjalostamon) välissä.
Tuo Uudenkaupungin rata muuten kulkee myös mm. entisen Jalostajan ja Raision tehtiden ohi. Hernesopan tuotantovarmuuden vuoksi se voisi olla hyvä varmistaa. Tosin kyseisellä rataosuudella ei kovin aktiivista junaliikennettä ole vaan autoliikenne toimii enemmänkin siihen ilmansuuntaan. Tilanne saattaisi muuttua jos kyseinen rata jatkettaisiin Poriin saakka yhdistymään Pori-Tampere rataan.
Joka tapauksessa vastauksenani Koposen tehtävään on, että lyömällä hanskat tiskiin. En moiseen tehtävään kykenisi, mutta onnekseni ei koulutuksellani moisia tehtäviä annettaisikaan, vaan haettaisiin tilalle pätevämpi tyyppi.
Jäi tämä skenaario kuitenkin pyörimään takaraivoon ja google mapsillä tarkastaen öljyjalostamon ja Turun sataman välinen yhteys maitse on yleismpiä reittejä käyttäen välillä 13,7 ja 16,2 km.
Joten muutamme ajatusta niin, että joukkueen tehtävänä on huolehtia Turun matkustaja- ja länsisatamasta, jotka ovat vierekkäin ja joiden lastausalueet on suljettu yhtenäisellä verkkoaidalla ja unohdamme öljynjalostamon , joka sinällään on jo alue, johon tarvitaan enemmän kuin joukkue suojaamaan sitä.
Lähdetään oletuksesta, että meripuolen toimijat suojaavat sataman edustan vesialueet ja väylät ja meille jää vain maapuoli.
Oletetaan myös että Pikisaaren asema on tominnassa ja suojaa Hirvensalon puolen. Merivoimat ovat ottaneet haltuunsa Ruissalon sekä Pitkänsalmen rannat aurajoelta Uittamolle asti (syistä joita en käy julkisesti esittelemään paikalliset ja Pansiosa palvellet varmaan tietävät miksi).
Muut alueelliset/paikalliset joukot suojaavat päätiet aina sataman porteille asti.
Sataman oma kulunvalvonta on toiminnassa.
Eletään vielä SIETO vaihetta.
Pitää siis mietitä, miten satamaa voitaisiin vahingoittaa ja mieleen tulee lähinnä: sen toiminnan vaikeuttaminen ja/tai hidastaminen joko vahingoittamalla sitä, ottamalla sen haltuun tai aiheuttamalla meidän puoliltamme toimintaa vaikeuttavia toimenpiteitä.
Viimeinen on todennäköisesti välttämätön kahden ensimmäisen estämiseksi eli vähintään kulunvalvontaa on tiukennettava.
Sabotaasin mahdollisia kohteita maapuolella satamassa ovat lähinnä kiinnitymislaiturit, nosturit ja muut lastausvälineet, polttoainetankit ja tankkauskalusto sekä laivojen yleiseen huoltoon liittyvä kalusto sekä alueella olevat varastot ja yritykset.
SIETO-vaihe ei anna meille vielä juurikaan oikeudellisia pelimerkkejä toimiin.
Ensimmäiseksi vahvistaisin kulunvalvontaa huomattavasti.
Mahdollisuuksien mukaan siirtäisin rekkaparkit alueen ulkopuolelle ja laivoihin siirrettävät rekat päästettäisiin sisään mahdollisimman myöhään. NIiden tarkastusta olisi tiukennettava satamavalvonnan ja tullin kanssa yhteistyössä.
Muistaaskeni junia ei tällä samata-alueell nykyisellään lastata ja pureta lainkaan.
Alueella olevat varastot ja alueen aita tarkastettaisiin kiertovartioin päivittäin. Varastoihin elektronisesti toteutettu kuulovartio tai liiketunnistimet yöksi.
Trukit, veturit ja muut vapaasti liikkuvat laitteet määrättäisiin säilyttämään määrätyssä vartioidussa paikassa kun eivät ole käytössä.
Laivojen päivittäishuoltoon liittyvät kuormaamiset suoritettaisiin valvotusti.
Alueella toimiville yrityksille, joiden toiminta ei ole sataman kannalta välttämätöntä tai joiden toimintaan satama ei suoranaisesti liity suositeltaisiin siirtymistä alueen ulkopuolelle perustellen asiaa tiukentuneen kulunvalvonnan aiheuttamilla vaikeuksilla heidän liiketoimintaansa.
Alueella olevien vapaavarastojen tyhjentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä alottaisin neuvottelut kaupungin ja varastoihin liitoksissa olevien yrittäjien kanssa. Huomattavaa on, että pakkotoimiin ei ole valtuuksia tässä vaiheessa.
Matkustajalaivojen ollessa satamassa vartioille korotettu valmius ja vartioiden tuplaus. (kaksi ketaa vuorokaudessa tunnin verran).
Kemiallisten aineiden varastoille jatkuva vartiointi.
En vielä laskenut miehistömäärän tarvetta tuolle. Alkutoimenpiteet alueen alkutarkastuksineen todennäköisesti vaativat isomman joukon, mutta vartion pyörittäminen alueella jo toimivien instanssien kanssa yhteistyössä varmaan onnistuis joukkueella.
Näillä toimenpiteillä olis tavoitteena estää ensisijassa tuhon aiheuttaminen satamalaitteille räjäytyksin, tulipalojen aiheuttaminen varastoissa ja töiden hidastmainen sataman siirtolaitteiden ja kaluston vahngoittamisella.
Oletuksena on uhka pienehköstä erikoisjoukkotoimijoiden ryhmästä. Ensimmäisenksi siis lähden ajatuksesta varmistaa, ettei heille jo ole varastoituna tarvikkeita alueella, että he eivät pysty hyödyntämään alueella jo olevien yritysten ja varastojen sisältämiä tarvikkeita ja että suurten ja raskaiden r-ainemäärien tai aseistusten toimittaminen alueelle on estetty.
Toiseksi soluttautumista alueelle ja pienempienkin sabotointilaitteiden tai -välineiden toimittamista kohteeseen riittävän tarkasti vaikeutetaan.
CBRN-uhkaa vastaan odotan toimitettavan alueelle erikoisesti siihen perehtynyttä väkeä, joten sitä en ottanut huomioon.
vahingoittaminen
