Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

[Hande]

Minkä logiikan mukaan hyökkääjä mattopommittaisi nimenomaan öljynjalostamot tai vast. jos ne ovat jo ehkä päätymässä omiin käsiin? Painostustoimena ilman valloitusaikeita tuollainen isku ohjustimilla olis kenties mahdollinen.

Vaikea on keksiä skenaariota, jossa juuri jalostamoon kohdistuisi sellainen uhka johon voisi alueellisella tst-osastolla tai sen osilla vastata. Tai sitten lähtökohta on tosaan se, että olemme jo hävinneet sodan.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Suomen armeija taistelee parin vuoden päästä ihan uudella tavalla
is : 27.9.2012 16:09

- Toiminta tapahtuu samanaikaisesti koko vastuualueen syvyydessä. Hyökkääjän sitoutuessa taisteluun syvällä alueella sen voima ehtyy ja sitoutuu oman toiminnan ja yhteyksien suojaamiseen. Lopulta hyökkääjän liike pysähtyy.


Esimerkkikuvassa taistelee prikaatin suuruinen suomalaisjoukko. Alue on noin 40x60 kilometriä.

Mitäs olette mieltä tuosta vastuualueen koosta? (tuossa siis viitataan siihen uuteen "pallomeri" kuvaan)

Minusta tuo kuulostaa raakasti ylimitoitetulta... n.6000 miehen osaston (prikaatin tai 3-tst-osastoa sisältävän tst-ryhmän) pitäisi esim. etelässä vastata leveys suunnassa koko 6 ja 7 tein väliin jäävästä maastosta ja vielä 60km syvyydeltä. Kuulostaa aivan liian isolta alueelta!

Noin puolet tuosta (esim. 20x30km) kuulostaisin omaan korvaan jo vähän järkevämmältä... Pelkistetysti silloin yhdelle tst-osastolle (n.2000miestä) jäisi siis 10km pituinen pätkä ns. pääuraa (vihollisen pääjoukon kuluttamiseen) ja sitä sivuavia pienempiä teitä (omaksi "väistöalueeksi"/puolustettavaksi koukkauksilta).

10km matkalla voisi siis toimia pääuran suunnassa aktiivisesti 2 komppaniaa (vaihdellen iskukohtaa) ja toiset 2komp. vastaisivat pääuran sivustoihin jäävien alueiden puolustamisesta siten että sieltä kyettäsiin tukemaan pääuran taisteluita (huolto ja oma epäsuora).

Joko alkaa Ohjustajan ymmärrykseen pörpsähdellä mistä uudistuksessa on kyse ja mitä siinä meinataan tehdä viholliselle, millä keinoin ja miten hajallaan joukot ovat? Vieläkö nakkelet erillisiä tst-osastoja minkä minnekin reuhtomaan? Tuo alue ei ole kuule edes suurikaan vielä.

Kyllä minulla on hyvin vankka käsitys mistä tuossa on kysymys, jos keskitytään etelän tiestörikkaaseen rantamaahan (jossa se mekaanisen jyrän pääpaino 99% varmuudella on) jossa ei ole suojana pohjoisempien rikkonaisia järvimaisemia ja vähempää tiestöä niin ei tuota porukkaa voida leväyttää mielestäni ihan älyttömän isolle alueelle.

Jaa miksi ei, no mielestäni ihan siksi että tuolla etelän rantamaastossa hyökkääjä pystyisi silloin ihan liian helposti eristämään tst-osastot toisistaan/huollosta jolloin niiden toimintakyky saattaisi lopahtaa hyvinkin nopeasti.

Mielestäni siis tst-osastojen on kyettävä pitämään oma pääuran sivustoihin jäävä "väistö/tukialueensa" kutakuinkin omassa hallussa, siten että sieltä on jotain kautta yhteys viereisten tst-osastojen vastaaviin jota kautta huolto kykenee toimimaan.

Ja kun muistetaan että kyseisten joukkojen it-suoja on liki nolla, niin on hyvin suotavaa että ajoneukalustolla suoritettavat pidemmät siirtymät tst-toiminnan alettua on syytä pitää minimissään. Jos kahdella komp. on n. 10km pätkä pääuraa "vastuualueenaan", niin tuollaisella matkalla kyetään vielä ihan siedettävästi tarvittaessa vaihtamaan paikkaa jalkaisinkin. Jos tuon leväyttää 20km, niin eipä onnistu enää järkevästi. Oleellisempaa lienee kuitenkin se että pääuralta sivuille johtavien tulpattavien/valvottavien pikkuteiden määrä räjähtää (etelässä) käsiin ja toiminnasta sitoutuu liian paljon niiden hallussa pitämiseen. Myöskään tst-osaston tykistö ei ulotu tukemaan koko vastuualueelle jos sen pituutta kasvatetaan liikaa.

Kuten pv suusta on todettu tullaan tst-osastot varustamaa tehtävän mukaan vähän erilailla, pohjoisessa niiden tapa toimia/ryhmitys on varmasti erilainen kuin etelässä. Eli nimenomaan siellä varmasti toimitaan laajemmalla alueella johtuen vähemmästä tiestöstä joka ei mahdollista mekanisoidun hyökkääjän suunnanvaihtoa pääuralta joka sadan metrin välein omaan kylkeen/toista reittiä tavoitteeseen.

Elä sitten leväyttele. Tosiasia on se, että ko. tst-tapaa toteutettaessa tilaa on oltava tai muuten voidaan tst-tapa nimetä uusiksi. Pääuralta sivuun ohjautuvat liikkeet ovat plussaa tiettyyn rajaan asti puolustajan kannalta. Eikä sitä liikettä kyetä kuitenkaan "rajaamaan" entisessä mielessä mihinkään vt-linjaan. Mitä minä olen kirjoittanut ps-voimiemme sitoutumisesta taisteluihin ennen 16:a päivää?

Ei tuosta nyt tila toimia ihan heti lopu kesken... Jos kahdelle komp. jää esittämääni tyyliin 10km pätkä pääuran vartta (uran molemmin puolin) jossa toimia uralla etenevää hyökkääjää vastaan, niin kyllä se on erittäin kaukana siitä tilasta jossa vanhassa mallissa nuo samat kaksi komp. ryhmitettäisiin pistemäiseen jäykkään torjuntaa uran varteen. + Sitä tilaa jää toiselle komp. parille vielä toiset 10x10km alueet sinne pääurien sivuille, metsää ja pienempää tiestöä jossa omaa hajautettua toimintaa on helpompi toteuttaa.

Sivuille ohjautuva liike on siihen rajaan asti plussaa että oma toiminta siellä kykenee jatkumaan tai viholliselta sitoutuu kohtuuttomasti voimia sivustoihinsa. Massiivisella pikkuteiden miinoittamisella omaa toimintaa voidaan varmaan helpoiten suojata, kestopäällystekkään ei ole enää niin laajasti riesana. Omilla ajoneuvoillahan ei ole mitään asiaa pääuran varteen (sinne päästään iskemään siirtymällä loppu matka jalkaisin metsiäkin pitkin).

 

[Ohjus-tiedustelija]

Tilanne ei kaiketi muutu mihinkään jos tuohon tehtävään suunnitellut erilliset pataljoonat tai tst-osastot vaan nimetään yhden tst-ryhmän alle. Jonkun johdossahan ne pataljoonatkin on oltava, tst-ryhmähän ei nykytiedon valossa sisällä mitään ihmeellisiä tukevia organisaatioita kun jokaisessa tst-osastossa on itsessään jo kaikki ns. prikaatitason tukevat aselajit jossain muodossa.

Mitään en tiedä, enkä todennäköisesti ymmärräkään, mutta oletan Helsingissä puuhastelevan ihan oman omituisen johtoportaansa, jossa menevät suloisesti sekaisin kaikkien kolmen puolustushaaran joukot. En näe tarvetta prikaatin esikunnalle hämmentämässä tuota soppaa. Prikaateille on sitten oma sijansa jossain muualla.

En tiedä minäkään :a-grin:

Alueellisista prikaateistahan viime aikoina on puhuttu ja tuo tst-ryhmä taisi olla liturgiaa parhaimmillaan, kun selonteossa piti esittää asia niin, ettei siihen pääse kukaan myöhemmin kiinni. Edellisellä kerrallahan esitettiin liian yksityiskohtaista tietoa ja PV:n etu vaarantui.

Minusta molemmat ovat vilahdelleet julkaisuissa alusta asti... Tiedä sitten kumpaan päädytään, voi tulla molempiakin. 12 000 miehen (6xpatal./tst-osasto) kokoonpano voisi olla alueellinen tst-ryhmä ja 6000 miehen(3xpatal./tst-osasto) sitten alueellinen prikaati :-/

 

[Iso-Mursu]

Mielenkiintoinen kysymyksen asettelu, mutta siihen pitää kyllä vielä liittää Naantalin satamat mukaan.

Turun ja Naantalin satamat muodostavat käytännössä kokonaisuuden, kun koko rantaviiva on satamaa. Osa toki öljynjalostamoksi ja sen satamaksi, telakaksi ja sotasatamaksi naamioituna. Vielä Naantalin Luonnonmaan telakkakin on syytä ottaa peliin mukaan. Kuten myös Ruissalo, josta on käytännössä näköyhteys näihin kaikkiin em. kohteisiin.

Tuota kokonaisuutta ei ihan komppanialla puolusteta

Jalostamon suhteen tulee mieleen myös sellainen kysymys, että aikooko vainolainen vallata sen ehjänä ottaakseen laitoksen omaan käyttöönsä? Jos näin, niin silloinhan hyökkääjän maavoimat ovat jossain Salon kohdilla tulossa ja meillä menee TODELLA huonosti. Aika vähän on sellaisia uhkia, joihin voitaisiin kiväärikomppanialla tai epäsuoralla tulella vastata, kun kyseeseen tulevat erikoisjoukot tai ilmahyökkäys.

Jos alueella tst-osasto tai sen osia olisi, niin sitä kannattaisi varmasti käyttää kootusti reservinä/nyrkkinä ja jättää valvonta/vartiointi paikallisjoukkojen tehtäväksi. Epäsuoran aseille voisi valmistella tuliasemia siten, että niistä pystyisi ampumaan mahdollisimman kattavasti koko vastuualueelle. Eli ei kun Ruissalon kansanpuistoon tulialueita raivaamaan...

Keskustelu on vähän huonossa ketjussa. Pitäisi kai erottaa omakseen uuden alueellisen joukon vartiointi ja puolustustehtävät joko jossain Kajaanissa tai sitten suojaamassa esim. Porin satamaa.

Kumpaankaan ei äkkiseltään riitä komppaniallinen ukkoja

 

[pstsika]

Jos muistan/jaksan/viitsin/löydän tuon vielä niin voin kopioida tänne.

Löytyi eli Jalkaväen vuosikirja 2005- kirja ja sieltä otsikolla "Maakuntajoukot - Vapaaehtoisuudesta voimaa kotiseudun parhaaksi" sivu 119.

Esimerkki muodostettavasta maakuntapataljoonasta. Joukkueiden määrä eri komppanioissa voi olla liukuva.

Hevonperseen Pataljoona

Esikunta

Esikunta- ja HuoltoK
• KntoJ (2)
• 1. HuoltoJ (2)
• 2. HuoltoJ (3)

Jv/VartK Kirves
• Virka-apuJ (1)
• 2. Jv/VartK (2)
• 3. Jv/VartK (3)

Jv/VartK Leka
• Virka-apuJ (1)
• 2. Jv/VartK (2)
• 3. Jv/VartK (3)

Jv/VartK Hakku
• Virka-apuJ (1)
• 2. Jv/VartK (2)
• 3. Jv/VartK (3)

TukiK (3)
• KvKrhJ
• PstJ
• KrkkJ
• ItTkiJ
• PionJ

1) Sitoutumuksen tehneet reserviläiset, varusteet (pl. aseet) kotona
2) ”Harmaassa vaiheessa” lisäperustettavat osat
3) Strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntavaiheessa (SIETO) täydentyvät osat.

 

[Iso-Mursu]

Jos muistan/jaksan/viitsin/löydän tuon vielä niin voin kopioida tänne.

Löytyi eli Jalkaväen vuosikirja 2005- kirja ja sieltä otsikolla "Maakuntajoukot - Vapaaehtoisuudesta voimaa kotiseudun parhaaksi" sivu 119.

Esimerkki muodostettavasta maakuntapataljoonasta. Joukkueiden määrä eri komppanioissa voi olla liukuva.

Hevonperseen Pataljoona

Esikunta

Esikunta- ja HuoltoK
• KntoJ (2)
• 1. HuoltoJ (2)
• 2. HuoltoJ (3)

Jv/VartK Kirves
• Virka-apuJ (1)
• 2. Jv/VartK (2)
• 3. Jv/VartK (3)

Jv/VartK Leka
• Virka-apuJ (1)
• 2. Jv/VartK (2)
• 3. Jv/VartK (3)

Jv/VartK Hakku
• Virka-apuJ (1)
• 2. Jv/VartK (2)
• 3. Jv/VartK (3)

TukiK (3)
• KvKrhJ
• PstJ
• KrkkJ
• ItTkiJ
• PionJ

1) Sitoutumuksen tehneet reserviläiset, varusteet (pl. aseet) kotona
2) ”Harmaassa vaiheessa” lisäperustettavat osat
3) Strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntavaiheessa (SIETO) täydentyvät osat.

Tehtävästä riippuen pioneereille voi olla paljonkin tehtävää

 

[pstsika]

Voi myös olla, ettei kranaattikonekivääreitä ole paikallisjoukoille asti… Tuo on kuitenkin vain esimerkki ja kaikenlisäksi vuodelta 2005 eli vain 7 vuoden takaa.

 

[Iso-Mursu]

Voi myös olla, ettei kranaattikonekivääreitä ole paikallisjoukoille asti… Tuo on kuitenkin vain esimerkki ja kaikenlisäksi vuodelta 2005 eli vain 7 vuoden takaa.

Eikös 30mm kranaattikonekiväärit ole jo stenattuina..

 

[pstsika]

Eiköhän noi AGS-17 krkk:t ole tosiaan poistettu ja uusia ei taatusti riitä paikallispuolustukseen, vaan aseistus on kirjankin mukaan:
• 7.62 rynnäkkökivääri
• 7.62 konekivääri
• 81 krh
• itkk
• 23 mm ItK
• kevyet ja raskaat kertasingot
• telamiinat

En ainakaan ole tietoinen, että sille (30 mm krkk)olisi enää vuosiin koulutettu miehistöjä. Sen sijaan olen kuullut huhua siitä, että ne olisi suomalaisten keittiöissä kattiloina ja pannuina.

 

[Iso-Mursu]

Eiköhän noi AGS-17 krkk:t ole tosiaan poistettu ja uusia ei taatusti riitä paikallispuolustukseen, vaan aseistus on kirjankin mukaan:
• 7.62 rynnäkkökivääri
• 7.62 konekivääri
• 81 krh
• itkk
• 23 mm ItK
• kevyet ja raskaat kertasingot
• telamiinat

En ainakaan ole tietoinen, että sille (30 mm krkk)olisi enää vuosiin koulutettu miehistöjä. Sen sijaan olen kuullut huhua siitä, että ne olisi suomalaisten keittiöissä kattiloina ja pannuina.

30 mm krkk;n taisi tappaa yksi onneton kranaatti joka laukesi liian aikaisin.

Mitähän nuo länsimaiset 40mm maksaa

 

[setämies]

Se yksi onneton kranaatti ehti kuitenkin viedä mukanaan yhden maanpuolustushenkisen reserviläisen ennen sitä. :/

 

[Iso-Mursu]

Se yksi onneton kranaatti ehti kuitenkin viedä mukanaan yhden maanpuolustushenkisen reserviläisen ennen sitä. :/

Tiedän

Silti jotenkin vain mietin että oliko stenaus tässä tapauksessa järkevä kosto

 

[setämies]

Jos se olisi PELKÄSTÄÄN yhden kuoleman takia poistettu valikoimasta, niin ihmettelen miksi meillä ylipäänsä on enää minkäälaisia rynnäkkökiväärejä tai pistooleja valikoimassa.

 

[Iso-Mursu]

Jos se olisi PELKÄSTÄÄN yhden kuoleman takia poistettu valikoimasta, niin ihmettelen miksi meillä ylipäänsä on enää minkäälaisia rynnäkkökiväärejä tai pistooleja valikoimassa.

Myönnän kärjistäneeni.

Mutta en ole kuullut mitään oikean kuuloistga syytä miksi kyseiset kranaattikonekiväärit olisi poistettu.

Joissain paikoissa on mainittu syynä epäluotettava a-tarvike

 

[SJ]

Jos se olisi PELKÄSTÄÄN yhden kuoleman takia poistettu valikoimasta, niin ihmettelen miksi meillä ylipäänsä on enää minkäälaisia rynnäkkökiväärejä tai pistooleja valikoimassa.

Myönnän kärjistäneeni.

Mutta en ole kuullut mitään oikean kuuloistga syytä miksi kyseiset kranaattikonekiväärit olisi poistettu.

Joissain paikoissa on syynä olisi epäluotettava a-tarvike

Kokeile "käyttäjälle vaarallinen" a-tarvike. Niissä ilmeisesti pitäisi olla varmistus, jonka pitäisi pystyä estämään kranaatin laukeaminen pian piipusta lähdettyään, mutta todisteita päin vastaisesta on "ilmennyt".

Voi olla, että asiaa on tutkittu ja ammuksessa on ilmennyt muitakin ei-toivottuja ominaisuuksia. Meinaan, että mikäli se varmistus ei toimi yhdessä vaiheessa, niin miksi se toimisi muilloinkaan? Siis, vaikka jonkun pudottaessa ammuksen?

Mutta näin asiaa muistellessani, niin silloin aikoinaan ilmoitettiin, että nuo aseet poistettaisiin vain rauhanajan käytöstä.

 

[Leppis]

Jos se olisi PELKÄSTÄÄN yhden kuoleman takia poistettu valikoimasta, niin ihmettelen miksi meillä ylipäänsä on enää minkäälaisia rynnäkkökiväärejä tai pistooleja valikoimassa.

Myönnän kärjistäneeni.

Mutta en ole kuullut mitään oikean kuuloistga syytä miksi kyseiset kranaattikonekiväärit olisi poistettu.

Joissain paikoissa on syynä olisi epäluotettava a-tarvike

Kokeile "käyttäjälle vaarallinen" a-tarvike. Niissä ilmeisesti pitäisi olla varmistus, jonka pitäisi pystyä estämään kranaatin laukeaminen pian piipusta lähdettyään, mutta todisteita päin vastaisesta on "ilmennyt".

Voi olla, että asiaa on tutkittu ja ammuksessa on ilmennyt muitakin ei-toivottuja ominaisuuksia. Meinaan, että mikäli se varmistus ei toimi yhdessä vaiheessa, niin miksi se toimisi muilloinkaan? Siis, vaikka jonkun pudottaessa ammuksen?

Mutta näin asiaa muistellessani, niin silloin aikoinaan ilmoitettiin, että nuo aseet poistettaisiin vain rauhanajan käytöstä.

Saamieni tietojeni mukaan kranaatti toimi ihan oikein ja syy laukeamiseen olisi ollut koivunoksa, joka olisi tulialueella tallottu vähän huonosti lumihankeen. Väärällä hetkellä, naamiovarmistuksen poistuttua, se olisi pompannut ylös ja aiheuttanut laukeamisen. Vama en asiasta ole.

 

[SJ]

Jos se olisi PELKÄSTÄÄN yhden kuoleman takia poistettu valikoimasta, niin ihmettelen miksi meillä ylipäänsä on enää minkäälaisia rynnäkkökiväärejä tai pistooleja valikoimassa.

Myönnän kärjistäneeni.

Mutta en ole kuullut mitään oikean kuuloistga syytä miksi kyseiset kranaattikonekiväärit olisi poistettu.

Joissain paikoissa on syynä olisi epäluotettava a-tarvike

Kokeile "käyttäjälle vaarallinen" a-tarvike. Niissä ilmeisesti pitäisi olla varmistus, jonka pitäisi pystyä estämään kranaatin laukeaminen pian piipusta lähdettyään, mutta todisteita päin vastaisesta on "ilmennyt".

Voi olla, että asiaa on tutkittu ja ammuksessa on ilmennyt muitakin ei-toivottuja ominaisuuksia. Meinaan, että mikäli se varmistus ei toimi yhdessä vaiheessa, niin miksi se toimisi muilloinkaan? Siis, vaikka jonkun pudottaessa ammuksen?

Mutta näin asiaa muistellessani, niin silloin aikoinaan ilmoitettiin, että nuo aseet poistettaisiin vain rauhanajan käytöstä.

Saamieni tietojeni mukaan kranaatti toimi ihan oikein ja syy laukeamiseen olisi ollut koivunoksa, joka olisi tulialueella tallottu vähän huonosti lumihankeen. Väärällä hetkellä, naamiovarmistuksen poistuttua, se olisi pompannut ylös ja aiheuttanut laukeamisen. Vama en asiasta ole.

Eikös siinä kranaatissa pitäisi olla varmistin, joka estää sitä räjähtämästä liian lähellä? Cai räjähtikö kranaatti vasta kauempana ampujasta, mutta joku satunnainen sirpale teki mitä teki etäisyydestä huolimatta?

 

[Leppis]

Jos se olisi PELKÄSTÄÄN yhden kuoleman takia poistettu valikoimasta, niin ihmettelen miksi meillä ylipäänsä on enää minkäälaisia rynnäkkökiväärejä tai pistooleja valikoimassa.

Myönnän kärjistäneeni.

Mutta en ole kuullut mitään oikean kuuloistga syytä miksi kyseiset kranaattikonekiväärit olisi poistettu.

Joissain paikoissa on syynä olisi epäluotettava a-tarvike

Kokeile "käyttäjälle vaarallinen" a-tarvike. Niissä ilmeisesti pitäisi olla varmistus, jonka pitäisi pystyä estämään kranaatin laukeaminen pian piipusta lähdettyään, mutta todisteita päin vastaisesta on "ilmennyt".

Voi olla, että asiaa on tutkittu ja ammuksessa on ilmennyt muitakin ei-toivottuja ominaisuuksia. Meinaan, että mikäli se varmistus ei toimi yhdessä vaiheessa, niin miksi se toimisi muilloinkaan? Siis, vaikka jonkun pudottaessa ammuksen?

Mutta näin asiaa muistellessani, niin silloin aikoinaan ilmoitettiin, että nuo aseet poistettaisiin vain rauhanajan käytöstä.

Saamieni tietojeni mukaan kranaatti toimi ihan oikein ja syy laukeamiseen olisi ollut koivunoksa, joka olisi tulialueella tallottu vähän huonosti lumihankeen. Väärällä hetkellä, naamiovarmistuksen poistuttua, se olisi pompannut ylös ja aiheuttanut laukeamisen. Vama en asiasta ole.

Eikös siinä kranaatissa pitäisi olla varmistin, joka estää sitä räjähtämästä liian lähellä? Cai räjähtikö kranaatti vasta kauempana ampujasta, mutta joku satunnainen sirpale teki mitä teki etäisyydestä huolimatta?

Naamiovarmistus on juuri se varmistin. Tietääkö joku mille etäisyydelle se toimii ko. a-tarvikkeessa? Veikkaisin apaut 15 m.

 

[SJ]

Myönnän kärjistäneeni.

Mutta en ole kuullut mitään oikean kuuloistga syytä miksi kyseiset kranaattikonekiväärit olisi poistettu.

Joissain paikoissa on syynä olisi epäluotettava a-tarvike

Kokeile "käyttäjälle vaarallinen" a-tarvike. Niissä ilmeisesti pitäisi olla varmistus, jonka pitäisi pystyä estämään kranaatin laukeaminen pian piipusta lähdettyään, mutta todisteita päin vastaisesta on "ilmennyt".

Voi olla, että asiaa on tutkittu ja ammuksessa on ilmennyt muitakin ei-toivottuja ominaisuuksia. Meinaan, että mikäli se varmistus ei toimi yhdessä vaiheessa, niin miksi se toimisi muilloinkaan? Siis, vaikka jonkun pudottaessa ammuksen?

Mutta näin asiaa muistellessani, niin silloin aikoinaan ilmoitettiin, että nuo aseet poistettaisiin vain rauhanajan käytöstä.

Saamieni tietojeni mukaan kranaatti toimi ihan oikein ja syy laukeamiseen olisi ollut koivunoksa, joka olisi tulialueella tallottu vähän huonosti lumihankeen. Väärällä hetkellä, naamiovarmistuksen poistuttua, se olisi pompannut ylös ja aiheuttanut laukeamisen. Vama en asiasta ole.

Eikös siinä kranaatissa pitäisi olla varmistin, joka estää sitä räjähtämästä liian lähellä? Cai räjähtikö kranaatti vasta kauempana ampujasta, mutta joku satunnainen sirpale teki mitä teki etäisyydestä huolimatta?

Naamiovarmistus on juuri se varmistin. Tietääkö joku mille etäisyydelle se toimii ko. a-tarvikkeessa? Veikkaisin apaut 15 m.

Joskus muistelen nähneeni maininnan, että sen kranaatin sirpaleet olisivat tappavia 30 metriin. Kuinka tiheässä ne on sillä matkalla on ihan toinen juttu. Mikä selittäisi miksi ase poistettiin käytöstä ja mahdollisesti sulatettiin kun korvaaja saatiin hankittua.

 

[niäämi]

Mielenkiintoinen kysymyksen asettelu, mutta siihen pitää kyllä vielä liittää Naantalin satamat mukaan.

Turun ja Naantalin satamat muodostavat käytännössä kokonaisuuden, kun koko rantaviiva on satamaa. Osa toki öljynjalostamoksi ja sen satamaksi, telakaksi ja sotasatamaksi naamioituna. Vielä Naantalin Luonnonmaan telakkakin on syytä ottaa peliin mukaan. Kuten myös Ruissalo, josta on käytännössä näköyhteys näihin kaikkiin em. kohteisiin.

Näinhän ne käytännössä ovat ja oman lusikkansa soppaan tuo sekin, että Turun satamat ovat sotasataman ja merivoimien esikunnan välissä kun taas sotasatama Turun ja Naantalin satamien (ja öljynjalostamon) välissä.

Tuo Uudenkaupungin rata muuten kulkee myös mm. entisen Jalostajan ja Raision tehtiden ohi. Hernesopan tuotantovarmuuden vuoksi se voisi olla hyvä varmistaa. Tosin kyseisellä rataosuudella ei kovin aktiivista junaliikennettä ole vaan autoliikenne toimii enemmänkin siihen ilmansuuntaan. Tilanne saattaisi muuttua jos kyseinen rata jatkettaisiin Poriin saakka yhdistymään Pori-Tampere rataan.

Joka tapauksessa vastauksenani Koposen tehtävään on, että lyömällä hanskat tiskiin. En moiseen tehtävään kykenisi, mutta onnekseni ei koulutuksellani moisia tehtäviä annettaisikaan, vaan haettaisiin tilalle pätevämpi tyyppi.