Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

[Ohjus-tiedustelija]

Kohtaamistaistelun edellytykset on esitelty aivan selvästi ja mainiosti Puolustusvoimien omalla sivustolla. Ei kai nuo periaatteet sentään ole siirtymässä ikuisuuteen, sitä ajatelmaa kritisoin yllä. Suomalainen moottoroitu pataljoona ilman Leo-kärkeä ei ole millään taikaseinällä muuttumassa kohtaamiskykyiseksi yhtymäksi. Tai sitten ollaan jo niin kaukana menossa, etten jaksa edes ajatella koko asiaa.

Ensinnäkin en todellakaan muistanut väärin tms. sillä tälläistä tuoretta tutkimus dataa löytyy MPKK sivuilta (ikävä kyllä salaisena):
Panssarihaupitsipatteriston käyttöperiaatteet moottoroidun taisteluosaston kohtaamistaistelussa
Ahonen, Tuomo (2012-04)

Mutta asiaan, viitannet siihen artikkeliin uudesta tst-tavasta jossa mainitaan operatiivisiin joukkoihin viitaten: " Maavoimilla on myös oltava kyky hyökkääjän kovan kärjen pysäyttämiseksi aukeavoittoisessa maastossa kohtaamistaistelussa. Tällainen kyky löytyy taistelupanssarivaunuilla varustetuista mekanisoiduista taisteluosastoista ja Karjalan Jääkäriprikaatista"

Vaikka osittain itsekkin ihmettelen MtLb kalustolla varustetun tst-osaston mainostettua kykyä kohtaamistaisteluun, niin meidän kannattaisi ensin avata tuo määritelmä "kohtaamistaistelusta".

Itse näen asian siten että siinä kaksi joukkoa kohtaa toisensa (mahdollisesti liikkeessä) siten ettei kumpikaan ole varsinaisesti valmistautunut/ryhmittinyt kyseisen tilanteen varalle esim. puolustukseen tai hyökkäykseen, eli kyseessä on enemmän tai vähemmän yllätyksellinen tilanne.

Netti on pullollaan selostuksia kotimaisistakin tst-harjoituksista jossa on teemana joukkue kokoonpanojen kohtaamistaistelu uralla, vahvemmilla on se kuka kerkeää reagoimaan tilanteeseen nopeiten. Luonnollisesti jos toisella osapuolella on tst-vaunuja kärjessä niin se on edesauttaa reagoimisnopeutta aika lailla kuljetusvaunuilla liikkuvaan joukkoon verrattuna.

Tarkemmin ajateltuna tilanne ei ole kuitenkaan toivoton jos/kun maasto on peitteistä ja esim. MtLb vaunujen edellä kulkee mp-tiedustelijoita jotka kerkeävät varoittamaan vaunu osia edessä olevasta uhasta, jos vaunut kerkävät jalkauttamaan ja NLAW miehet pääsevät hyviin tuliasemiin, niin lopputulos ei olekkaan enää niin itsestään selvä. Jos/kun tätä asiaa lavennetaan ylemmälle tasolle niin siellä astuu peliin sitten vahvasti esim. epäsuora (kuten tuo tutkielman aihe ja monet muutkin artikkelit viittaavat). Jos vastustajan vaunujen liike saadaan kärjen nopealla reagoinilla+maaston sopivalla avustuksella seis, niin sitten alkaakin olla kyse siitä kumpi saa nopeammin epäsuoraa matkaan... Eli kärkivaunujen paksunahkaisuus/pääaseen kaliberi ei ole aina kaikki kaikessa vaikka siitä kiistatta suurta etua monesti onkin.

Eli ei kohtaamistaisteluita aina käydä aukeavoittoisessa maastossa, eikä myöskään vastustajan kovaa kärkeä vastaan.
Tätä kun itsekkin vähän mutustelee, niin alkaa hahmottua enemmän tehtäviä kotimaisille paljon parjatuille ns. puolimekanisoiduille AMV/MtLb kokoonpanoille... Ei sillä etteikö oikeat rynnäkkö/tst-vaunut pienessäkin mittakaavassa olisi paikallaan nostamaan kyseisten joukkojen tehtävä repertuaaria/suorituskykyä.

Tässä vähän lisää asiaa aiheeseen liittyen toisesta tutkimuksesta:
"Mekanisoidun pataljoonan 2020 operatiiviset suorituskykyvaatimukset
Marttinen, Tommi (2010-04)"

"Operatiivisia joukkoja on mahdollista käyttää myös taistelutiedustelun omaisesti, tässä tapauksessa joukkojen on kyettävä rikkomaan vastustajan sisäisen yhteistoiminta. Tukevat joukot on eristettävä tuettavista joukoista. Operatiivisten joukkojen tehtäväksi muodostuu symmetrisen taistelun välttäminen, taistelutilan hallitseminen ja vastustajan suorituskykyjen heikentäminen tuhoamalla sen tärkeimmät ase- ja johtamisjärjestelmät.
Operatiivisten joukkojen hyökkäys kohdistetaan suoraan tukeviin joukkoihin, jolloin ”järjestelmiin” eli heikkoihin kohtiin vaikuttamisen periaate toteutuu."

 

[baikal]

Noniin, joko alat paremmin ymmärtää väitteitäni siitä, että monikin viritys ja yhtymä on toimiva vain valmarin helmoissa?

 

[Teme]

Kuinka paljon krkk maksaa ja onko niitä muita malleja, kuin kolmijalalla seisovat? Pikakiväärin mallinen tuntuisi moneen tilanteeseen fiksummalta.

Jaahas. Syyrian kapinallisilla näyttäs oleven kiinalaisia http://world.guns.ru/grenade/ch/qlz-7-w7-e.html kranaattilaukaisimia.
1:20min http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=-WHEeaL-KoU#!

 

[Ohjus-tiedustelija]

Noniin, joko alat paremmin ymmärtää väitteitäni siitä, että monikin viritys ja yhtymä on toimiva vain valmarin helmoissa?

Miten se nyt tähän kohtaamistaisteluun liittyy?
Kaikkien joukkojen on pakko kyetä toimimaan myös omillaan, johan sen nyt järkikin sanoo ettei kokonaisesta kolmesta valmarista ole repeämään joka paikkaan...

 

[Iso-Mursu]

Noniin, joko alat paremmin ymmärtää väitteitäni siitä, että monikin viritys ja yhtymä on toimiva vain valmarin helmoissa?

Miten se nyt tähän kohtaamistaisteluun liittyy?
Kaikkien joukkojen on pakko kyetä toimimaan myös omillaan, johan sen nyt järkikin sanoo ettei kokonaisesta kolmesta valmarista ole repeämään joka paikkaan...

Varsinkaan kun vain yksi valmari venyy kohtaamistaisteluun panssarikärjen kanssa.

Itsehän näen märkiä unia -tiedän ei ole rahaa- että Porin Prikaatikin kykenisi moiseen

 

[Hanski]

Noniin, joko alat paremmin ymmärtää väitteitäni siitä, että monikin viritys ja yhtymä on toimiva vain valmarin helmoissa?

Miten se nyt tähän kohtaamistaisteluun liittyy?
Kaikkien joukkojen on pakko kyetä toimimaan myös omillaan, johan sen nyt järkikin sanoo ettei kokonaisesta kolmesta valmarista ole repeämään joka paikkaan...

Valmari voi tarjota ylemmän johtoportaan sateenvarjon sekä MEKTSTOS:ille että MOOTTSTOS:ille. Mikään automaatio sen ei tarvitse kuitenkaan olla. SA-organisaatiosta löytyy muutama muukin palikka, jolla voidaan tarjota ylemmän johtoportaan tuki, kuten AKE ja SALE. Kyllä taisteluosaston pitää pystyä taistelemaan myös itsenäisesti ja tähän pitäisi olla kaikki edellytykset, jos ylempi johtoporras tukee TSTOS:a esimerkiksi lisäilmatorjunnalla ja tarvittaessa ylimenokalustolla.

 

[Hanski]

Kohtaamistaistelun edellytykset on esitelty aivan selvästi ja mainiosti Puolustusvoimien omalla sivustolla. Ei kai nuo periaatteet sentään ole siirtymässä ikuisuuteen, sitä ajatelmaa kritisoin yllä. Suomalainen moottoroitu pataljoona ilman Leo-kärkeä ei ole millään taikaseinällä muuttumassa kohtaamiskykyiseksi yhtymäksi. Tai sitten ollaan jo niin kaukana menossa, etten jaksa edes ajatella koko asiaa.

Ensinnäkin en todellakaan muistanut väärin tms. sillä tälläistä tuoretta tutkimus dataa löytyy MPKK sivuilta (ikävä kyllä salaisena):
Panssarihaupitsipatteriston käyttöperiaatteet moottoroidun taisteluosaston kohtaamistaistelussa
Ahonen, Tuomo (2012-04)

Mutta asiaan, viitannet siihen artikkeliin uudesta tst-tavasta jossa mainitaan operatiivisiin joukkoihin viitaten: " Maavoimilla on myös oltava kyky hyökkääjän kovan kärjen pysäyttämiseksi aukeavoittoisessa maastossa kohtaamistaistelussa. Tällainen kyky löytyy taistelupanssarivaunuilla varustetuista mekanisoiduista taisteluosastoista ja Karjalan Jääkäriprikaatista"

Vaikka osittain itsekkin ihmettelen MtLb kalustolla varustetun tst-osaston mainostettua kykyä kohtaamistaisteluun, niin meidän kannattaisi ensin avata tuo määritelmä "kohtaamistaistelusta".

Itse näen asian siten että siinä kaksi joukkoa kohtaa toisensa (mahdollisesti liikkeessä) siten ettei kumpikaan ole varsinaisesti valmistautunut/ryhmittinyt kyseisen tilanteen varalle esim. puolustukseen tai hyökkäykseen, eli kyseessä on enemmän tai vähemmän yllätyksellinen tilanne.

Netti on pullollaan selostuksia kotimaisistakin tst-harjoituksista jossa on teemana joukkue kokoonpanojen kohtaamistaistelu uralla, vahvemmilla on se kuka kerkeää reagoimaan tilanteeseen nopeiten. Luonnollisesti jos toisella osapuolella on tst-vaunuja kärjessä niin se on edesauttaa reagoimisnopeutta aika lailla kuljetusvaunuilla liikkuvaan joukkoon verrattuna.

Tarkemmin ajateltuna tilanne ei ole kuitenkaan toivoton jos/kun maasto on peitteistä ja esim. MtLb vaunujen edellä kulkee mp-tiedustelijoita jotka kerkeävät varoittamaan vaunu osia edessä olevasta uhasta, jos vaunut kerkävät jalkauttamaan ja NLAW miehet pääsevät hyviin tuliasemiin, niin lopputulos ei olekkaan enää niin itsestään selvä. Jos/kun tätä asiaa lavennetaan ylemmälle tasolle niin siellä astuu peliin sitten vahvasti esim. epäsuora (kuten tuo tutkielman aihe ja monet muutkin artikkelit viittaavat). Jos vastustajan vaunujen liike saadaan kärjen nopealla reagoinilla+maaston sopivalla avustuksella seis, niin sitten alkaakin olla kyse siitä kumpi saa nopeammin epäsuoraa matkaan... Eli kärkivaunujen paksunahkaisuus/pääaseen kaliberi ei ole aina kaikki kaikessa vaikka siitä kiistatta suurta etua monesti onkin.

Eli ei kohtaamistaisteluita aina käydä aukeavoittoisessa maastossa, eikä myöskään vastustajan kovaa kärkeä vastaan.
Tätä kun itsekkin vähän mutustelee, niin alkaa hahmottua enemmän tehtäviä kotimaisille paljon parjatuille ns. puolimekanisoiduille AMV/MtLb kokoonpanoille... Ei sillä etteikö oikeat rynnäkkö/tst-vaunut pienessäkin mittakaavassa olisi paikallaan nostamaan kyseisten joukkojen tehtävä repertuaaria/suorituskykyä.

Tässä vähän lisää asiaa aiheeseen liittyen toisesta tutkimuksesta:
"Mekanisoidun pataljoonan 2020 operatiiviset suorituskykyvaatimukset
Marttinen, Tommi (2010-04)"

"Operatiivisia joukkoja on mahdollista käyttää myös taistelutiedustelun omaisesti, tässä tapauksessa joukkojen on kyettävä rikkomaan vastustajan sisäisen yhteistoiminta. Tukevat joukot on eristettävä tuettavista joukoista. Operatiivisten joukkojen tehtäväksi muodostuu symmetrisen taistelun välttäminen, taistelutilan hallitseminen ja vastustajan suorituskykyjen heikentäminen tuhoamalla sen tärkeimmät ase- ja johtamisjärjestelmät.
Operatiivisten joukkojen hyökkäys kohdistetaan suoraan tukeviin joukkoihin, jolloin ”järjestelmiin” eli heikkoihin kohtiin vaikuttamisen periaate toteutuu."

Tässä Ohjustiedustelijan pitkässä postissa tulee selkeästi ilmi, että MOOTTSTOS:a on suunniteltu käytettäväksi myös kohtaamistaisteluissa. Selvää lienee, että tämän pumpun kohtaamistaistelu on kuitenkin erilainen kuin vaikkapa KARPR:n.

Panssariseminaarissa 2010 (?) sivuttiin myös MOOTTSTOS:n käyttöä ja siinä yhteydessä esitelmöitsijä kuvasi kyseistä pumppua paremmin varustelluksi jääkäripataljoonaksi. Tämä pitää varmasti paikkansa, ei voine olettaa, että sillä voisi lähteä suoraan nokkapokkaan vihollisen panssariprikaatin kanssa. Sen sijaan liikkuviin taisteluihin ja viivytykseen pumppu lienee ihan omiaan. (vaikka ei voi kieltää, että Leo-komppania sopisi kyseiselle pumpulle ja toisi lisää lihaksia).

 

[Iso-Mursu]

Noniin, joko alat paremmin ymmärtää väitteitäni siitä, että monikin viritys ja yhtymä on toimiva vain valmarin helmoissa?

Miten se nyt tähän kohtaamistaisteluun liittyy?
Kaikkien joukkojen on pakko kyetä toimimaan myös omillaan, johan sen nyt järkikin sanoo ettei kokonaisesta kolmesta valmarista ole repeämään joka paikkaan...

Valmari voi tarjota ylemmän johtoportaan sateenvarjon sekä MEKTSTOS:ille että MOOTTSTOS:ille. Mikään automaatio sen ei tarvitse kuitenkaan olla. SA-organisaatiosta löytyy muutama muukin palikka, jolla voidaan tarjota ylemmän johtoportaan tuki, kuten AKE ja SALE. Kyllä taisteluosaston pitää pystyä taistelemaan myös itsenäisesti ja tähän pitäisi olla kaikki edellytykset, jos ylempi johtoporras tukee TSTOS:a esimerkiksi lisäilmatorjunnalla ja tarvittaessa ylimenokalustolla.

Ake ja Sale?

 

[Bodyguard]

Noniin, joko alat paremmin ymmärtää väitteitäni siitä, että monikin viritys ja yhtymä on toimiva vain valmarin helmoissa?

Miten se nyt tähän kohtaamistaisteluun liittyy?
Kaikkien joukkojen on pakko kyetä toimimaan myös omillaan, johan sen nyt järkikin sanoo ettei kokonaisesta kolmesta valmarista ole repeämään joka paikkaan...

Valmari voi tarjota ylemmän johtoportaan sateenvarjon sekä MEKTSTOS:ille että MOOTTSTOS:ille. Mikään automaatio sen ei tarvitse kuitenkaan olla. SA-organisaatiosta löytyy muutama muukin palikka, jolla voidaan tarjota ylemmän johtoportaan tuki, kuten AKE ja SALE. Kyllä taisteluosaston pitää pystyä taistelemaan myös itsenäisesti ja tähän pitäisi olla kaikki edellytykset, jos ylempi johtoporras tukee TSTOS:a esimerkiksi lisäilmatorjunnalla ja tarvittaessa ylimenokalustolla.

Ake ja Sale?

Tarkoittaa varmaankin armeijakunnan esikunta (AKE) ja sotilasalueen esikuntaa (SALE), jotka voivat alistaa omista reurssseisttan Tstosastolle It-ym. yksiköitä.

 

[Hanski]

Noniin, joko alat paremmin ymmärtää väitteitäni siitä, että monikin viritys ja yhtymä on toimiva vain valmarin helmoissa?

Miten se nyt tähän kohtaamistaisteluun liittyy?
Kaikkien joukkojen on pakko kyetä toimimaan myös omillaan, johan sen nyt järkikin sanoo ettei kokonaisesta kolmesta valmarista ole repeämään joka paikkaan...

Valmari voi tarjota ylemmän johtoportaan sateenvarjon sekä MEKTSTOS:ille että MOOTTSTOS:ille. Mikään automaatio sen ei tarvitse kuitenkaan olla. SA-organisaatiosta löytyy muutama muukin palikka, jolla voidaan tarjota ylemmän johtoportaan tuki, kuten AKE ja SALE. Kyllä taisteluosaston pitää pystyä taistelemaan myös itsenäisesti ja tähän pitäisi olla kaikki edellytykset, jos ylempi johtoporras tukee TSTOS:a esimerkiksi lisäilmatorjunnalla ja tarvittaessa ylimenokalustolla.

Ake ja Sale?

Tarkoittaa varmaankin armeijakunnan esikunta (AKE) ja sotilasalueen esikuntaa (SALE), jotka voivat alistaa omista reurssseisttan Tstosastolle It-ym. yksiköitä.

Jep, juuri näin!

 

[Iso-Mursu]

Miten se nyt tähän kohtaamistaisteluun liittyy?
Kaikkien joukkojen on pakko kyetä toimimaan myös omillaan, johan sen nyt järkikin sanoo ettei kokonaisesta kolmesta valmarista ole repeämään joka paikkaan...

Valmari voi tarjota ylemmän johtoportaan sateenvarjon sekä MEKTSTOS:ille että MOOTTSTOS:ille. Mikään automaatio sen ei tarvitse kuitenkaan olla. SA-organisaatiosta löytyy muutama muukin palikka, jolla voidaan tarjota ylemmän johtoportaan tuki, kuten AKE ja SALE. Kyllä taisteluosaston pitää pystyä taistelemaan myös itsenäisesti ja tähän pitäisi olla kaikki edellytykset, jos ylempi johtoporras tukee TSTOS:a esimerkiksi lisäilmatorjunnalla ja tarvittaessa ylimenokalustolla.

Ake ja Sale?

Tarkoittaa varmaankin armeijakunnan esikunta (AKE) ja sotilasalueen esikuntaa (SALE), jotka voivat alistaa omista reurssseisttan Tstosastolle It-ym. yksiköitä.

Jep, juuri näin!

Eipä päivällä kiireessä tullut mieleen näitä mahdollisuuksia.

 

[Hande]

Tarkoittaa varmaankin armeijakunnan esikunta (AKE) ja sotilasalueen esikuntaa (SALE), jotka voivat alistaa omista reurssseisttan Tstosastolle It-ym. yksiköitä.

Teoriassa varmasti näin, mutta etenkin it:n osalta tukemisen mahdollisuudet ovat kyllä käymässä todella vähiin, kun valtakunnallisesti voidaan painopistettä luoda vain kourallisella, tai pikemmin hyppysellisellä, Crotale-pattereita ja ilmeisesti yhdellä 05M-patterilla. Joku tst-osasto voisi siis aivan poikkeuksellisessa tilanteessa saada tuekseen 05M-joukkueen, mikä toki olisikin sitten ihan näppärä lisäresurssi.

Näkisin juuri ilmatorjunnan tilanteen jatkossa kaikkein synkimpänä, kun olkapääohjusten hankintakin näyttää typistyvän todella pieneen. No, pois huoli ja murhe, ehkä niitä tulee satamat täyteen sitten harmaana aikana...

 

[Hanski]

Tarkoittaa varmaankin armeijakunnan esikunta (AKE) ja sotilasalueen esikuntaa (SALE), jotka voivat alistaa omista reurssseisttan Tstosastolle It-ym. yksiköitä.

Teoriassa varmasti näin, mutta etenkin it:n osalta tukemisen mahdollisuudet ovat kyllä käymässä todella vähiin, kun valtakunnallisesti voidaan painopistettä luoda vain kourallisella, tai pikemmin hyppysellisellä, Crotale-pattereita ja ilmeisesti yhdellä 05M-patterilla. Joku tst-osasto voisi siis aivan poikkeuksellisessa tilanteessa saada tuekseen 05M-joukkueen, mikä toki olisikin sitten ihan näppärä lisäresurssi.

Näkisin juuri ilmatorjunnan tilanteen jatkossa kaikkein synkimpänä, kun olkapääohjusten hankintakin näyttää typistyvän todella pieneen. No, pois huoli ja murhe, ehkä niitä tulee satamat täyteen sitten harmaana aikana...

Tässä huolessa olet varmasti aivan oikeassa, täytyy toivoa, ettei olkapääohjusten hankinta jää aivan torsoksi!

Kokonaistilanne varmaan ratkaisisi, millaista ilmatorjuntaa alueellisten joukkojen toiminta-alueelle kohdennettaisiin. Jos kaiken todennäköisyyden vastaisesti Helsingin alueella olisi ilmatoiminnan osalta hiljaista, mutta esimerkinomaisesti vaikka Kainuussa olisi kauhea toiminta päällä, Helsingistä varmaan irrotettaisiin liikeneviä yksiköitä pohjoisemmaksi. Näinhän tehtiin jo 70 vuotta sitten, kun Kotkan ilmatorjuntaa vahvistettiin. ITO-yksikön siirto on kuitenkin varsin nopea toimenpide, esimerkiksi ITO 2005 -patteri siirtyy varmaan 12 h:ssa minne tahansa Suomessa. Bukien siirtäminen on vähän työläämpää lavettikuljetusten vuoksi.

Minulla on myös tuntuma, että ITO2005M -yksiköiden määrä voisi olla ilmoitettua suurempi. Hankintasummat ovat olleet joka tapauksessa kohtalaisia. Joko erilaista sälää ja ohjuksia on hankittu muutamalle patterille vähintään riittävästi tai ohjuslaukaisimien määrä on keskusteluissa olleita määriä suurempi.

 

[Hande]

Minulla on myös tuntuma, että ITO2005M -yksiköiden määrä voisi olla ilmoitettua suurempi. Hankintasummat ovat olleet joka tapauksessa kohtalaisia. Joko erilaista sälää ja ohjuksia on hankittu muutamalle patterille vähintään riittävästi tai ohjuslaukaisimien määrä on keskusteluissa olleita määriä suurempi.

Eihän näistä tosiaan voi tietää, onko Pv:n julki antama info oikeaa eli ei? Toivotaan toivotaan. Vähissä ovat pelimerkit joka tapauksessa verrattuna Igla/Sergei-aikaan, mutta niinpä ovat toisaalta joukotkin.

 

[Hanski]

Tarkoittaa varmaankin armeijakunnan esikunta (AKE) ja sotilasalueen esikuntaa (SALE), jotka voivat alistaa omista reurssseisttan Tstosastolle It-ym. yksiköitä.

Teoriassa varmasti näin, mutta etenkin it:n osalta tukemisen mahdollisuudet ovat kyllä käymässä todella vähiin, kun valtakunnallisesti voidaan painopistettä luoda vain kourallisella, tai pikemmin hyppysellisellä, Crotale-pattereita ja ilmeisesti yhdellä 05M-patterilla. Joku tst-osasto voisi siis aivan poikkeuksellisessa tilanteessa saada tuekseen 05M-joukkueen, mikä toki olisikin sitten ihan näppärä lisäresurssi.

Näkisin juuri ilmatorjunnan tilanteen jatkossa kaikkein synkimpänä, kun olkapääohjusten hankintakin näyttää typistyvän todella pieneen. No, pois huoli ja murhe, ehkä niitä tulee satamat täyteen sitten harmaana aikana...

Tähän kaiman viimeiseen kappaleeseen kommentti: Tärkeää olisi valita lähitorjuntaohjukseksi mahdollisimman laajassa käytössä oleva ohjustyyppi (eli käytännössä Stinger) ja kouluttaa kyseiselle tyypille käyttäjiä tarvittava määrä. Ohjuksia hankitaan sitten rauhan aikana se määrä, joihin fyrkat riittää. Jos ohjustyypppi on laajassa käytössä, silloin on ainakin jotain teoreettisia mahdollisuuksia saada täydennyksiä jostain maasta tilanteen niin vaatiessa.

Ohjusten osalta täydennysten saaminen on kyllä kriittinen kysymys sekä harmaassa vaiheessa että ihan täyden rähinänkin aikana. Omaa valmistusta ei ole ollenkaan ja varastoissa ei varmaan ole mitään ohjustyyppiä sodan ajan tarpeita varten. Minusta ei olisi ollenkaan typerä ajatus hankkia lisenssioikeudet esimerkiksi Spikelle ja Stingerille sekä varastoida riittävä määrä kriittisimpiä komponentteja. Näin toimien olisi varmuus ainakin jostain lisätoimituksesta!

 

[juhapar]

tulevaisuudessa viholliselle pyritään tuottamaan riittävästi kasautuvia tappioita = tarkoitako se sissitoimintaa?

Vastaus edelliseen kysymykseen: Pariisi.

 

[Iso-Mursu]

Minulla on myös tuntuma, että ITO2005M -yksiköiden määrä voisi olla ilmoitettua suurempi. Hankintasummat ovat olleet joka tapauksessa kohtalaisia. Joko erilaista sälää ja ohjuksia on hankittu muutamalle patterille vähintään riittävästi tai ohjuslaukaisimien määrä on keskusteluissa olleita määriä suurempi.

Eihän näistä tosiaan voi tietää, onko Pv:n julki antama info oikeaa eli ei? Toivotaan toivotaan. Vähissä ovat pelimerkit joka tapauksessa verrattuna Igla/Sergei-aikaan, mutta niinpä ovat toisaalta joukotkin.

Igloja taisi olla pari sataa laukaisulaitetta?

Tosin Igla aikaan suurin osa koneista ei ymmärtääkseni voinut lentää kauheasti pimeällä jne.

Tekniikan kehittyminen lisää ilmavaaraa 24/7. Tämän vuoksi ilmatorjunnan tarve kasvaa

 

[Hande]

Igloja taisi olla pari sataa laukaisulaitetta?

Tosin Igla aikaan suurin osa koneista ei ymmärtääkseni voinut lentää kauheasti pimeällä jne.

Tekniikan kehittyminen lisää ilmavaaraa 24/7. Tämän vuoksi ilmatorjunnan tarve kasvaa

Määrä oli todennäköisesti aika paljon isompikin, koska 20 ampumalaitteen pattereita riitti tusinalle prikaateja ja lisäksi muillekin maavoimien joukoille, sekä vielä meri- ja ilmavoimille. Tuossa kohdin taisivat kyllä Strelat olla vielä mukana kuvassa.

Iglassahan ei ampumalaitteen hinnalla ollut kummoista roolia, niitä sai puolisen tusinaa yhden ohjuslaukauksen hinnalla, Stingerissä ampumalaite ja ohjus taitavat olla keskenään samanhintaisia.

It:n tarpeen kasvaessa hinnat myös nousevat ja yhä suurempi osa joukoista tulee jatkossa olemaan kokonaan vailla ilmatorjuntaa. Samalla tavallahan kaikki laadukkaampi tavara keskittyy yhä harvemmille ja määrää ylläpidettäessä mies, kivääri ja kokardi-mallia on prosentuaalisesti yhä suurempi osa joukoista. Näin siitäkin huolimatta, että joukkojen kokonaismäärää rajusti leikataan.

 

[Iso-Mursu]

Igloja taisi olla pari sataa laukaisulaitetta?

Tosin Igla aikaan suurin osa koneista ei ymmärtääkseni voinut lentää kauheasti pimeällä jne.

Tekniikan kehittyminen lisää ilmavaaraa 24/7. Tämän vuoksi ilmatorjunnan tarve kasvaa

Määrä oli todennäköisesti aika paljon isompikin, koska 20 ampumalaitteen pattereita riitti tusinalle prikaateja ja lisäksi muillekin maavoimien joukoille, sekä vielä meri- ja ilmavoimille. Tuossa kohdin taisivat kyllä Strelat olla vielä mukana kuvassa.

Iglassahan ei ampumalaitteen hinnalla ollut kummoista roolia, niitä sai puolisen tusinaa yhden ohjuslaukauksen hinnalla, Stingerissä ampumalaite ja ohjus taitavat olla keskenään samanhintaisia.

It:n tarpeen kasvaessa hinnat myös nousevat ja yhä suurempi osa joukoista tulee jatkossa olemaan kokonaan vailla ilmatorjuntaa. Samalla tavallahan kaikki laadukkaampi tavara keskittyy yhä harvemmille ja määrää ylläpidettäessä mies, kivääri ja kokardi-mallia on prosentuaalisesti yhä suurempi osa joukoista. Näin siitäkin huolimatta, että joukkojen kokonaismäärää rajusti leikataan.

Jostain olisin muka lukenut että 200 iglaa ja 400 strelaa..

Miksi stingerin laukaisulaitteen hinta on sitten korkeampi?

Ei kai siinä nyt kauheasti ole hiktekkiä?

 

[Hande]

Jostain olisin muka lukenut että 200 iglaa ja 400 strelaa..

Miksi stingerin laukaisulaitteen hinta on sitten korkeampi?

Ei kai siinä nyt kauheasti ole hiktekkiä?

Strelan ampumalaitteita ostettiin aikanaan 122kpl, Iglan osalta tarkkaa määrää ei ole kaiketi julkaistu. SA-16/18-ohjuksia oli kuitenkin paljon enemmän kuin seiskaa. 16:sta ostettiin eniten. Ohjusten määrä oli jossain Ahti Lapin kirjassa, pitää luntata nuo joskus kun muistaa.

Stingerissä on kaiketi aika paljonkin enemmän toimintoja kuin vanhoissa itäohjuksissa. Mitä sitten lienevät, pimeänäköä ainakin ja varmaan joku IFF-systeemi.