Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
baikal kirjoitti:Kohtaamistaistelun edellytykset on esitelty aivan selvästi ja mainiosti Puolustusvoimien omalla sivustolla. Ei kai nuo periaatteet sentään ole siirtymässä ikuisuuteen, sitä ajatelmaa kritisoin yllä. Suomalainen moottoroitu pataljoona ilman Leo-kärkeä ei ole millään taikaseinällä muuttumassa kohtaamiskykyiseksi yhtymäksi. Tai sitten ollaan jo niin kaukana menossa, etten jaksa edes ajatella koko asiaa.
Ensinnäkin en todellakaan muistanut väärin tms. sillä tälläistä tuoretta tutkimus dataa löytyy MPKK sivuilta (ikävä kyllä salaisena):
Panssarihaupitsipatteriston käyttöperiaatteet moottoroidun taisteluosaston kohtaamistaistelussa
Ahonen, Tuomo (2012-04)
Mutta asiaan, viitannet siihen artikkeliin uudesta tst-tavasta jossa mainitaan operatiivisiin joukkoihin viitaten: " Maavoimilla on myös oltava kyky hyökkääjän kovan kärjen pysäyttämiseksi aukeavoittoisessa maastossa kohtaamistaistelussa. Tällainen kyky löytyy taistelupanssarivaunuilla varustetuista mekanisoiduista taisteluosastoista ja Karjalan Jääkäriprikaatista"
Vaikka osittain itsekkin ihmettelen MtLb kalustolla varustetun tst-osaston mainostettua kykyä kohtaamistaisteluun, niin meidän kannattaisi ensin avata tuo määritelmä "kohtaamistaistelusta".
Itse näen asian siten että siinä kaksi joukkoa kohtaa toisensa (mahdollisesti liikkeessä) siten ettei kumpikaan ole varsinaisesti valmistautunut/ryhmittinyt kyseisen tilanteen varalle esim. puolustukseen tai hyökkäykseen, eli kyseessä on enemmän tai vähemmän yllätyksellinen tilanne.
Netti on pullollaan selostuksia kotimaisistakin tst-harjoituksista jossa on teemana joukkue kokoonpanojen kohtaamistaistelu uralla, vahvemmilla on se kuka kerkeää reagoimaan tilanteeseen nopeiten. Luonnollisesti jos toisella osapuolella on tst-vaunuja kärjessä niin se on edesauttaa reagoimisnopeutta aika lailla kuljetusvaunuilla liikkuvaan joukkoon verrattuna.
Tarkemmin ajateltuna tilanne ei ole kuitenkaan toivoton jos/kun maasto on peitteistä ja esim. MtLb vaunujen edellä kulkee mp-tiedustelijoita jotka kerkeävät varoittamaan vaunu osia edessä olevasta uhasta, jos vaunut kerkävät jalkauttamaan ja NLAW miehet pääsevät hyviin tuliasemiin, niin lopputulos ei olekkaan enää niin itsestään selvä. Jos/kun tätä asiaa lavennetaan ylemmälle tasolle niin siellä astuu peliin sitten vahvasti esim. epäsuora (kuten tuo tutkielman aihe ja monet muutkin artikkelit viittaavat). Jos vastustajan vaunujen liike saadaan kärjen nopealla reagoinilla+maaston sopivalla avustuksella seis, niin sitten alkaakin olla kyse siitä kumpi saa nopeammin epäsuoraa matkaan... Eli kärkivaunujen paksunahkaisuus/pääaseen kaliberi ei ole aina kaikki kaikessa vaikka siitä kiistatta suurta etua monesti onkin.
Eli ei kohtaamistaisteluita aina käydä aukeavoittoisessa maastossa, eikä myöskään vastustajan kovaa kärkeä vastaan.
Tätä kun itsekkin vähän mutustelee, niin alkaa hahmottua enemmän tehtäviä kotimaisille paljon parjatuille ns. puolimekanisoiduille AMV/MtLb kokoonpanoille... Ei sillä etteikö oikeat rynnäkkö/tst-vaunut pienessäkin mittakaavassa olisi paikallaan nostamaan kyseisten joukkojen tehtävä repertuaaria/suorituskykyä.
Tässä vähän lisää asiaa aiheeseen liittyen toisesta tutkimuksesta:
"Mekanisoidun pataljoonan 2020 operatiiviset suorituskykyvaatimukset
Marttinen, Tommi (2010-04)"
"Operatiivisia joukkoja on mahdollista käyttää myös taistelutiedustelun omaisesti, tässä tapauksessa joukkojen on kyettävä rikkomaan vastustajan sisäisen yhteistoiminta. Tukevat joukot on eristettävä tuettavista joukoista. Operatiivisten joukkojen tehtäväksi muodostuu symmetrisen taistelun välttäminen, taistelutilan hallitseminen ja vastustajan suorituskykyjen heikentäminen tuhoamalla sen tärkeimmät ase- ja johtamisjärjestelmät.
Operatiivisten joukkojen hyökkäys kohdistetaan suoraan tukeviin joukkoihin, jolloin ”järjestelmiin” eli heikkoihin kohtiin vaikuttamisen periaate toteutuu."