Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

Raveni kirjoitti:
Eikös tuossa uudessa taistelutavassa juuri korostu se oma-aloitteisuus?
Klikkaa laajentaaksesi...

Paperilla oma-aloitteisuus on korulause. Eivät nuoret pojat ilman upseereita ja etenkin oikeita sotilaita kykene siihen.

Oma-aloitteisuus korostuu missä tahansa taistelutavassa, jos haluaa torjunnan onnistuvan. Erona on se, että kun periaate aikaisemmin oli, että tärkeät kohteet pidetään ja vihollinen lyödään reservien vastahyökkäyksillä niin nyt pataljoona on hajautettu ja liikkuu vastuualueellaan partio - joukkue -kokonaisuuksina suorittaen (tuli) ylläköitä, iskuosastoina iskien, pysäyttäen vastustajan kärjen määräajaksi ja tuhoten vastustajan huolto-osia, tuliyksiköitä sekä johtamispaikkoja. Hajautetun pataljoonan taistelulla pyritään lamauttamaan vastustajan panssaritiedustelukykyä, kuluttamaan sen taisteluvoimaa iskemällä sen joukkoja ja huoltoa vastaan syvällä alueella sekä hidastamaan sen hyökkäyksen etenemistä.

Perinteisessä taistelutavassa jalkaväkipataljoonan vastuualueen leveys on 3-6 km ja syvyys 4-8 km. Komppaniat ryhmitettiin niin, ettei vihollinen kyennyt lyömään niitä erillistaisteluissa. Uudessa ollaan vapaammin. Hajautetun pataljoonan vastuualueen koko on moninkertaisesti suurempi kuin perinteisessä taistelutavassa. Jokainen yksikkö taistelee pääsääntöisesti omalla laajalla vastuualueellaan, pääosin joukkuekokoonpanossa. Komppanian vastuualueella voi olla maastosta, tehtävästä ja tilanteesta riippuen syvyyttä ja leveyttä useita kilometrejä. Näissä painotetaan sanoja "aktiivisesti" ja "ovelasti". Nopeita ja paikallisia hyökkäyksiä tässä varmaan haetaan. Puolustusasemia- ja tasoja voidaan vaihtaa.

Tässä tullaankin mielenkiintoiseen seikkaan. Puhutaan, että "taistelun taktisia periaatteita ovat aktiivinen ja päättäväinen toiminta, menestyksen hyväksikäyttö, yllätys, harhauttaminen, voimien taloudellinen käyttö, olosuhteiden ja maaston hyväksikäyttö, toiminnan vapaus, selkeät johtosuhteet ja yksinkertaiset ratkaisut, voimien keskitetty käyttö ja taisteluliike". Tämä on kuin konsulttikieltä. On sekä toiminnan vapautta että keskitettyä käyttöä. Mutta ihan konkreettisesti taktiikka ei tietenkään aukea: se aukeaa harjoittelemalla.

Uskoisin, että tätä on myös kokeiltu. Toivottavasti on kokeiltu myös komppanialla pataljoonan kokoiseen mekaaniseen osastoon, että toimiiko vai eikö toimi.

Oma-aloitteisuudesta. Perinteisessä riittää, että koulutettavat ymmärtävät paikkansa taistelussa ja kykenevät toteuttamaan ne toimenpiteet mitkä puolustustaistelu vaatii, eli maaston pitäminen ja vastahyökkäys. Joukkueenjohtajan on kyettävä tekemään nopeita, komppanianpäällikön tahdon mukaisia päätöksiä, vaikka joukkue olisi eristyksissä tai erillään muusta komppaniasta. Tämä vaatii kykyä itsenäiseen toimintaan joukkueenjohtajalta, mutta ainoastaan tarvittaessa, Perinteinen on hyvin tehtäväkeskeinen - mistä itse asiassa pidin.

Kun uutta esitellään, kuulemme, että "uudistettu taistelutapa vaatii taistelijoilta täysin päinvastaista. Kyky itsenäiseen ja oma-aloitteelliseen toimintaan korostuu kaikilla tasoilla, aina hajautetusta pataljoonasta osana ryhmää taistelevaan partioon asti". No, tätä mantraa on varmaan avattu jo maastossa ja saatu kokemuksia ja näkemyksiä.

En nyt kritikoi, mutta toki mietin, miten ne toisten äitien nuoret pojat jollain ryhmätasolla ilman käskyä iskevät mekaaniseen joukkoon. Ja ovatko iskut oikea-aikaisia. Tilannekuva varmasti merkitsee.

Toinen askarruttava asia ovat komentopaikat. Vihollinen myllää vastuualueella. Kyllä siinä monen töpinän kuvittelisi saavan kyytiä, ellei sekin juokse kaiken aikaa jossain.

Mutta puusta katsen ei näitä tiedä. Minua ei ole koulutettu tähän. Olen vain seurannut koulutusta, lähinnä ryhmän liikkumiseen nähden.
 
Vonka kirjoitti:
Oma-aloitteisuudesta. Perinteisessä riittää, että koulutettavat ymmärtävät paikkansa taistelussa ja kykenevät toteuttamaan ne toimenpiteet mitkä puolustustaistelu vaatii, eli maaston pitäminen ja vastahyökkäys. Joukkueenjohtajan on kyettävä tekemään nopeita, komppanianpäällikön tahdon mukaisia päätöksiä, vaikka joukkue olisi eristyksissä tai erillään muusta komppaniasta. Tämä vaatii kykyä itsenäiseen toimintaan joukkueenjohtajalta, mutta ainoastaan tarvittaessa, Perinteinen on hyvin tehtäväkeskeinen - mistä itse asiassa pidin.

Kun uutta esitellään, kuulemme, että "uudistettu taistelutapa vaatii taistelijoilta täysin päinvastaista. Kyky itsenäiseen ja oma-aloitteelliseen toimintaan korostuu kaikilla tasoilla, aina hajautetusta pataljoonasta osana ryhmää taistelevaan partioon asti". No, tätä mantraa on varmaan avattu jo maastossa ja saatu kokemuksia ja näkemyksiä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Uusi kyllä perustuu nimenoman tehtävätaktiikkaan eli on vielä tehtäväkeskeisempi.
 
Vonka kirjoitti:
Paperilla oma-aloitteisuus on korulause. Eivät nuoret pojat ilman upseereita ja etenkin oikeita sotilaita kykene siihen.

Oma-aloitteisuus korostuu missä tahansa taistelutavassa, jos haluaa torjunnan onnistuvan. Erona on se, että kun periaate aikaisemmin oli, että tärkeät kohteet pidetään ja vihollinen lyödään reservien vastahyökkäyksillä niin nyt pataljoona on hajautettu ja liikkuu vastuualueellaan partio - joukkue -kokonaisuuksina suorittaen (tuli) ylläköitä, iskuosastoina iskien, pysäyttäen vastustajan kärjen määräajaksi ja tuhoten vastustajan huolto-osia, tuliyksiköitä sekä johtamispaikkoja. Hajautetun pataljoonan taistelulla pyritään lamauttamaan vastustajan panssaritiedustelukykyä, kuluttamaan sen taisteluvoimaa iskemällä sen joukkoja ja huoltoa vastaan syvällä alueella sekä hidastamaan sen hyökkäyksen etenemistä.

Perinteisessä taistelutavassa jalkaväkipataljoonan vastuualueen leveys on 3-6 km ja syvyys 4-8 km. Komppaniat ryhmitettiin niin, ettei vihollinen kyennyt lyömään niitä erillistaisteluissa. Uudessa ollaan vapaammin. Hajautetun pataljoonan vastuualueen koko on moninkertaisesti suurempi kuin perinteisessä taistelutavassa. Jokainen yksikkö taistelee pääsääntöisesti omalla laajalla vastuualueellaan, pääosin joukkuekokoonpanossa. Komppanian vastuualueella voi olla maastosta, tehtävästä ja tilanteesta riippuen syvyyttä ja leveyttä useita kilometrejä. Näissä painotetaan sanoja "aktiivisesti" ja "ovelasti". Nopeita ja paikallisia hyökkäyksiä tässä varmaan haetaan. Puolustusasemia- ja tasoja voidaan vaihtaa.

Tässä tullaankin mielenkiintoiseen seikkaan. Puhutaan, että "taistelun taktisia periaatteita ovat aktiivinen ja päättäväinen toiminta, menestyksen hyväksikäyttö, yllätys, harhauttaminen, voimien taloudellinen käyttö, olosuhteiden ja maaston hyväksikäyttö, toiminnan vapaus, selkeät johtosuhteet ja yksinkertaiset ratkaisut, voimien keskitetty käyttö ja taisteluliike". Tämä on kuin konsulttikieltä. On sekä toiminnan vapautta että keskitettyä käyttöä. Mutta ihan konkreettisesti taktiikka ei tietenkään aukea: se aukeaa harjoittelemalla.

Uskoisin, että tätä on myös kokeiltu. Toivottavasti on kokeiltu myös komppanialla pataljoonan kokoiseen mekaaniseen osastoon, että toimiiko vai eikö toimi.

Oma-aloitteisuudesta. Perinteisessä riittää, että koulutettavat ymmärtävät paikkansa taistelussa ja kykenevät toteuttamaan ne toimenpiteet mitkä puolustustaistelu vaatii, eli maaston pitäminen ja vastahyökkäys. Joukkueenjohtajan on kyettävä tekemään nopeita, komppanianpäällikön tahdon mukaisia päätöksiä, vaikka joukkue olisi eristyksissä tai erillään muusta komppaniasta. Tämä vaatii kykyä itsenäiseen toimintaan joukkueenjohtajalta, mutta ainoastaan tarvittaessa, Perinteinen on hyvin tehtäväkeskeinen - mistä itse asiassa pidin.

Kun uutta esitellään, kuulemme, että "uudistettu taistelutapa vaatii taistelijoilta täysin päinvastaista. Kyky itsenäiseen ja oma-aloitteelliseen toimintaan korostuu kaikilla tasoilla, aina hajautetusta pataljoonasta osana ryhmää taistelevaan partioon asti". No, tätä mantraa on varmaan avattu jo maastossa ja saatu kokemuksia ja näkemyksiä.

En nyt kritikoi, mutta toki mietin, miten ne toisten äitien nuoret pojat jollain ryhmätasolla ilman käskyä iskevät mekaaniseen joukkoon. Ja ovatko iskut oikea-aikaisia. Tilannekuva varmasti merkitsee.

Toinen askarruttava asia ovat komentopaikat. Vihollinen myllää vastuualueella. Kyllä siinä monen töpinän kuvittelisi saavan kyytiä, ellei sekin juokse kaiken aikaa jossain.

Mutta puusta katsen ei näitä tiedä. Minua ei ole koulutettu tähän. Olen vain seurannut koulutusta, lähinnä ryhmän liikkumiseen nähden.
Klikkaa laajentaaksesi...

Oma-aloiteellisuudesta ja nuorista pojista.
Tietämättä veli Vongan ikää, epäilen että tässä saattaa olla pientä oman iän tuomaa vääristymää.
Oma-aloitteellisuus ei ainakaan omasta mielestä ole niinkään ikä kysymys, vaan siihen voidaan kannustaa, tai sitä voidaan tukahduttaa. Toisillä ihmisillä on sitä luonnollisesti enemmän kuin toisillä.

Nuoret pojat saavat tulla toimeen keskenään ja tulevatkin, koska ei sielä ole muita kuin nuoria, papat on jätetty kotiin ja ammattisotilaita löytyy sitten joukosta riippuen, vasta komppania tasolta, joten joukkueen tasolla mennään ihan keskenään. Se upseeri on todennäköisesti aivan yhtä nuori kuin muutkin. Enemmän kuin iästä kyse on oikeanlaisesta koulutuksesta ja siitä millainen henki joukossa vaikuttaa. Myönnän itse, että en ole oikein saanut kiinni uudesta taistelutavasta, mutta se ei ole suuri menetys, koska minua ei enää kaivata sinne missä taistelutapaa käytetään. Uskon kuitenkin, että uudemmat joukot voidaan kouluttaan menestyksellisiesti sotimaan tuon tavan mukaisesti.
 
kimmo.j kirjoitti:
Oma-aloiteellisuudesta ja nuorista pojista.
Tietämättä veli Vongan ikää, epäilen että tässä saattaa olla pientä oman iän tuomaa vääristymää.
Oma-aloitteellisuus ei ainakaan omasta mielestä ole niinkään ikä kysymys, vaan siihen voidaan kannustaa, tai sitä voidaan tukahduttaa. Toisillä ihmisillä on sitä luonnollisesti enemmän kuin toisillä.

Nuoret pojat saavat tulla toimeen keskenään ja tulevatkin, koska ei sielä ole muita kuin nuoria, papat on jätetty kotiin ja ammattisotilaita löytyy sitten joukosta riippuen, vasta komppania tasolta, joten joukkueen tasolla mennään ihan keskenään. Se upseeri on todennäköisesti aivan yhtä nuori kuin muutkin. Enemmän kuin iästä kyse on oikeanlaisesta koulutuksesta ja siitä millainen henki joukossa vaikuttaa. Myönnän itse, että en ole oikein saanut kiinni uudesta taistelutavasta, mutta se ei ole suuri menetys, koska minua ei enää kaivata sinne missä taistelutapaa käytetään. Uskon kuitenkin, että uudemmat joukot voidaan kouluttaan menestyksellisiesti sotimaan tuon tavan mukaisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Voisi melkein olla omaa tekstiä.

Varovaisen positiivinen olen kyllä uudesta taistelutavasta. Isoimmat haasteet taitaa olla johtajistolla ihan ryhmän varajohtajasta alkaen. Rivijäksteriltä vaaditaan edelleenkin, että tietää paikkansa taistelussa ja ryhmityksessä. Ja tietysti osaa liikkua oikein tilanteen vaatimalla tavalla. Tietysti viestintä mm. Taktisten radioiden muodossa nousee myös avainasemaan. Staattisen puolustuksen aika alkaa kyllä olla auttamattomasti ohi. Tietysti joitain poikkeuksia varmasti on
 
kimmo.j kirjoitti:
Oma-aloiteellisuudesta ja nuorista pojista.
Tietämättä veli Vongan ikää, epäilen että tässä saattaa olla pientä oman iän tuomaa vääristymää.
Oma-aloitteellisuus ei ainakaan omasta mielestä ole niinkään ikä kysymys, vaan siihen voidaan kannustaa, tai sitä voidaan tukahduttaa. Toisillä ihmisillä on sitä luonnollisesti enemmän kuin toisillä.

Nuoret pojat saavat tulla toimeen keskenään ja tulevatkin, koska ei sielä ole muita kuin nuoria, papat on jätetty kotiin ja ammattisotilaita löytyy sitten joukosta riippuen, vasta komppania tasolta, joten joukkueen tasolla mennään ihan keskenään. Se upseeri on todennäköisesti aivan yhtä nuori kuin muutkin. Enemmän kuin iästä kyse on oikeanlaisesta koulutuksesta ja siitä millainen henki joukossa vaikuttaa. Myönnän itse, että en ole oikein saanut kiinni uudesta taistelutavasta, mutta se ei ole suuri menetys, koska minua ei enää kaivata sinne missä taistelutapaa käytetään. Uskon kuitenkin, että uudemmat joukot voidaan kouluttaan menestyksellisiesti sotimaan tuon tavan mukaisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen nuorten parissa päivittäin ja vedän jalkapallojoukkuetta, sen kummemmin poikien touhuun puuttumatta kuin taustahommia tekemällä. Totta kai tässä kaikessa pyritään myös uudenlaiseen pedagogiaan.
 
Vonka kirjoitti:
Paperilla oma-aloitteisuus on korulause. Eivät nuoret pojat ilman upseereita ja etenkin oikeita sotilaita kykene siihen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siltä ja tältä se tänään näyttää. Tällainen uudistus saattaa kurkottaa kuitenkin selvästi myös äks-vuosien päähän. Asevoiman käyttäminen voi olla ja kuten oletan, on murroksessa. Ja armotta -oma-aloitteisuus- , häikäilemättömyys ja päättäväisyys tulevat korostumaan ja korostuvat. Taistelu voi kehittyä hyvinkin siihen suuntaan, että joukot muodostavat tiettyjä autonomisia soluja, joilla on tehtävä....suoritustapa vapaa.

Maasotakoulu hieroi tätä kuviota vuosikaudet ennen julkituloa. Uudistus ei tähtää pelkästään tähän päivään, kyllä sillä haetaan futuuri-ulottuvuuksiakin. Konsepti varmasti elää ja jos en väärin ole ymmärtänyt, niin mainitsemani "itsenäiset autonomiset solut" voivat olla SE juttu.

Paikalliset ottelut voidaan hallita entisin metodein, alueelliset saati valtakuntaan levinneet taistelut......? Kun ainoa varma asia on epätietoisuus, tilannekuvan eläminen ja viholliskuvan epäselvyys....se vaatii lääkkeensä. Sillä "pikkuvirkamiesmäisellä":rolleyes: otteella ei laajaa tilannetta aikuisten oikeasti hallita, vaikka suunnitelmia olisi kassakaapit pullollaan ja muistitikut turvoksissa.

No, nämä ovat minun pohdintojani ja luulen, että Doria ei suorastaan pursuile opinnäytteitä, jotka tukisivat käsityksiäni. :cool:
 
kimmo.j kirjoitti:
Oma-aloiteellisuudesta ja nuorista pojista.
Tietämättä veli Vongan ikää, epäilen että tässä saattaa olla pientä oman iän tuomaa vääristymää.
Oma-aloitteellisuus ei ainakaan omasta mielestä ole niinkään ikä kysymys, vaan siihen voidaan kannustaa, tai sitä voidaan tukahduttaa. Toisillä ihmisillä on sitä luonnollisesti enemmän kuin toisillä.

Nuoret pojat saavat tulla toimeen keskenään ja tulevatkin, koska ei sielä ole muita kuin nuoria, papat on jätetty kotiin ja ammattisotilaita löytyy sitten joukosta riippuen, vasta komppania tasolta, joten joukkueen tasolla mennään ihan keskenään. Se upseeri on todennäköisesti aivan yhtä nuori kuin muutkin. Enemmän kuin iästä kyse on oikeanlaisesta koulutuksesta ja siitä millainen henki joukossa vaikuttaa. Myönnän itse, että en ole oikein saanut kiinni uudesta taistelutavasta, mutta se ei ole suuri menetys, koska minua ei enää kaivata sinne missä taistelutapaa käytetään. Uskon kuitenkin, että uudemmat joukot voidaan kouluttaan menestyksellisiesti sotimaan tuon tavan mukaisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Samaa mieltä kunhan saadaan vielä välineet niille joukoille jotta sotimisesta tulee tehokasta eikä mene räpeltämiseksi.
 
baikal kirjoitti:
Siltä ja tältä se tänään näyttää. Tällainen uudistus saattaa kurkottaa kuitenkin selvästi myös äks-vuosien päähän. Asevoiman käyttäminen voi olla ja kuten oletan, on murroksessa. Ja armotta -oma-aloitteisuus- , häikäilemättömyys ja päättäväisyys tulevat korostumaan ja korostuvat. Taistelu voi kehittyä hyvinkin siihen suuntaan, että joukot muodostavat tiettyjä autonomisia soluja, joilla on tehtävä....suoritustapa vapaa.

Maasotakoulu hieroi tätä kuviota vuosikaudet ennen julkituloa. Uudistus ei tähtää pelkästään tähän päivään, kyllä sillä haetaan futuuri-ulottuvuuksiakin. Konsepti varmasti elää ja jos en väärin ole ymmärtänyt, niin mainitsemani "itsenäiset autonomiset solut" voivat olla SE juttu.

Paikalliset ottelut voidaan hallita entisin metodein, alueelliset saati valtakuntaan levinneet taistelut......? Kun ainoa varma asia on epätietoisuus, tilannekuvan eläminen ja viholliskuvan epäselvyys....se vaatii lääkkeensä. Sillä "pikkuvirkamiesmäisellä":rolleyes: otteella ei laajaa tilannetta aikuisten oikeasti hallita, vaikka suunnitelmia olisi kassakaapit pullollaan ja muistitikut turvoksissa.

No, nämä ovat minun pohdintojani ja luulen, että Doria ei suorastaan pursuile opinnäytteitä, jotka tukisivat käsityksiäni. :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...
Toivottavasti kertausharkkojen määrä lisääntyy tuntuvasti, kun onhan tuo paitsi parempi, mutta myös vaativampi tst tapa toteuttaa, kuin vaikkapa poterossa kyyhöttäminen
 
Tilannekuvan kannalta viestin on kuljettava. Ilman tilannekuvaa ei ole mahdollista soluilla tehokkaasti!

Tässä on oikein hyviä juttuja, ja paras ratkaisu on kuitenkin se, että mistään toimivasta ei luovuta.

Mennäänpä sitten samantien alkusyyhyn. Pitää tuntea käärmeen luku, se on alkutietoa. Koko homman historia on se, että joukot pienennettiin ja maa on suuri. Piti tulla Nato. Mennään Kataisen kuningasvuosiin. Rahaa otettiin hallinnolta pois. Edes ajanmukaista varustusta ei ole. Tässä mentiin säästö ja leikkaus edellä, ja siitä johtuen taistelutapa on osittain sama kuin hitihatimaiden aseellisilla. Sodan kuvakin muuttuu hiukan sen mukaan, mihin se saa melko vapaasti tulla, joten sodan kuvan muutoksella voi sitten hakea perusteluja.

Sodan kuva? Nykysotaa on tutkittu hitihatimaissa, koska niissä niitä on käyty.

Miten moni olettaa, että välillä 50 miljoonan vihamielisen arabin ympäröivä Israel supistaisi sodan ajan joukkonsa minimaalisiksi maavoimiksi, antaisi iranilaisten ajella tankeillaan kotiin nurkille ja kävisi pienin partioin sissisotaa yrittäen aiheuttaa tappioita? Kärsiikö Israel sotataidon puutteesta?

Eikö lähihistoria ole enää meille tuttu? Miten nopeasti unohdamme? Puolustusvoimauudistusta ajettiin tuolloin Kataisen ja Kokoomuksen ohjauksessa. Suomen maanpuolustusta muokattiin säästöjen varjolla. Kenraalit toteuttivat kaikista hallinnonaloista suhteellisesti suurimman säästötaakan. Lisälaihdutus suunnattiin jo ennestään laihaan kohteeseen. Jyrki Katainen vahingoitti Suomen puolustuskykyä pitkälle tulevaisuuteen. Sotilaat haluavat tuossa tilanteessa vastata edes jollain lailla tehtävästään. Alueet laajenivat. Millä keinoin nyt? Miten saadaan suorituskykyä?

Kenraali Puheloinen sanoi puolustusvoimauudistuksesta tuoreeltaan, että uudistus merkitsee Suomen puolustuskyvyn merkittävää laskua. Oliko eläköityvä komentaja jotenkin vaatimaton auktoriteetti tässä?

Silloin puhuttiin myös rynnäkkökiväärien "massavanhenemisesta". Ministeri Stefan Wallin selitti: ”Alueellisen puolustuksen toteuttamistapaa tarkennetaan. Koko valtakuntaa puolustetaan, mutta puolustuksen painopiste muodostuu rajoitetummalle alueelle. Joukkojen määrän vähentämisen seurauksena puolustus harventuu.”

Kansainvälisellä yhteistyöllä pyrittiin sitten kompensaatioon ja varmaan ajateltiin, että johtamislaitteet ja teknologia sitten korvaa menetettyä suorituskykyä.

Tässä tilanteessa luonnollisesti on myös pakko alkaa tehokkaasti harjoitella käymään epäsymmetristä sotaa. Etuna on se, että samaa porukkaa voi käyttää kyllä ihan millä tavalla vain tilanne vaatii.

Minä muistutan kaikkia eräästä hyvin vaietusta harjoituksesta, jossa Panssariprikaatin harjoitusosasto vietiin Lappiin kokeilemaan paikallisen sissipataljoonan kanssa. Sissit heitettiin metsään ja heidän piti luovasti ja räyhäkkäästi iskeä puskista. Harjoitus keskeytettiin, koska muutaman päivän jälkeen umpiväsynyt sissipataljoona luovutti.
 
Viimeksi muokattu:
Vihaan pelkkää hymistelyä ilman katetta ja eniten vihaan konsulttikieltä.

Kun Kotkan Rannikkopataljoona lakkautettiin uudistuksessa (vaikutti siltä, että kaakonkulma ja Pohjois-Karjala koki kovia), Kylkirauta oli täynnä tällaisia lauseita: Puolustusvoimilla on kokemusta muutoksista ja niiden toimeenpanosta. Muutosjohtamisen valmiudet ja työkalut ovat useimpiin muihin työnantajiin verrattuna hyvällä tasolla. Vaikka puolustusvoimauudistuksen perimmäisenä päämääränä on uskottavan puolustuskyvyn varmistaminen tulevalle vuosikymmenelle, niin muutosjohtamisen fokuksessa on ihmisten yksilöllinen kohtaaminen ja henkilökohtaisten ratkaisumallien etsiminen muutostilanteessa. Kummankin päämäärän saavuttaminen edellyttää avointa ja vastuuntuntoista esimiestoimintaa organisaation kaikilla tasoilla...

Ja pälä pälä.
 
Tyytyväisyydellä voi panna merkille liikkuvuuden parantamista ja tykistön kehittämistä. Myös ammattisotilaiden osaaminen on maailmanluokkaa. Jos saisin diktatorisesti päättää, lisäisin kantahenkilökunnan määrää ja kasvattaisin hiukan joukkoja ja kehittäisin myös paikallispuolustusta ja koko yhteiskuntaa.
 
Viimeksi muokattu:
Käsittääkseni kokomaanpuolustamisesta ollaan luovuttu jo aikoja sitten... Ei siihen ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Suomen sodanajanjoukot riittävät etelän komion puolustamiseen syvyydessä ja sillä välin pohjoinen saa pärjätä sillä millä pärjää. Ei Suomen resurssit yksinkertaisesti riitä irrottamaan etelästä joukkoja pohjoiseen. Yksin jo huolto vaikeutuu.

Ei Suomi ja puolustuslaitos saati poliitikot ole millään lailla poikkeuksia muihin maihin mitä tulee mielipiteenmuokkaukseen ja propagandaan.

Tuo uusi taistelutapa on varmasti ihan käypä väline jos niillä taistelijoilla on välineet siihen. Suurin väline on se tilannetieto viimeiseenkin poteroon. Ilman sitä meillä on vain menninkäisiä puskissa jotka miettivät mitä ympärillä tapahtuu jos eivät tosiaan käytä oma-aloitteisuutta irtautumiseen. Mutta koska puutteita on operatiivisillakin joukoilla varustuksessa niin voin kuvitella alueellisten todellisentilanteen. Kyllä se varmasti on parempi kuin malli kajander mutta ei ikävä kyllä paljoa.

Sotalaitos kaipaisi kipeästi valuuttaa jota ei ainakaan maavoimille tarvittavassa mittakaavassa liene tulossa.
 
Vonka kirjoitti:
Tilannekuvan kannalta viestin on kuljettava. Ilman tilannekuvaa ei ole mahdollista soluilla tehokkaasti!

Tässä on oikein hyviä juttuja, ja paras ratkaisu on kuitenkin se, että mistään toimivasta ei luovuta.

Mennäänpä sitten samantien alkusyyhyn. Pitää tuntea käärmeen luku, se on alkutietoa. Koko homman historia on se, että joukot pienennettiin ja maa on suuri. Piti tulla Nato. Mennään Kataisen kuningasvuosiin. Rahaa otettiin hallinnolta pois. Edes ajanmukaista varustusta ei ole. Tässä mentiin säästö ja leikkaus edellä, ja siitä johtuen taistelutapa on osittain sama kuin hitihatimaiden aseellisilla. Sodan kuvakin muuttuu hiukan sen mukaan, mihin se saa melko vapaasti tulla, joten sodan kuvan muutoksella voi sitten hakea perusteluja.

Sodan kuva? Nykysotaa on tutkittu hitihatimaissa, koska niissä niitä on käyty.

Miten moni olettaa, että välillä 50 miljoonan vihamielisen arabin ympäröivä Israel supistaisi sodan ajan joukkonsa minimaalisiksi maavoimiksi, antaisi iranilaisten ajella tankeillaan kotiin nurkille ja kävisi pienin partioin sissisotaa yrittäen aiheuttaa tappioita? Kärsiikö Israel sotataidon puutteesta?

Eikö lähihistoria ole enää meille tuttu? Miten nopeasti unohdamme? Puolustusvoimauudistusta ajettiin tuolloin Kataisen ja Kokoomuksen ohjauksessa. Suomen maanpuolustusta muokattiin säästöjen varjolla. Kenraalit toteuttivat kaikista hallinnonaloista suhteellisesti suurimman säästötaakan. Lisälaihdutus suunnattiin jo ennestään laihaan kohteeseen. Jyrki Katainen vahingoitti Suomen puolustuskykyä pitkälle tulevaisuuteen. Sotilaat haluavat tuossa tilanteessa vastata edes jollain lailla tehtävästään. Alueet laajenivat. Millä keinoin nyt? Miten saadaan suorituskykyä?

Kenraali Puheloinen sanoi puolustusvoimauudistuksesta tuoreeltaan, että uudistus merkitsee Suomen puolustuskyvyn merkittävää laskua. Oliko eläköityvä komentaja jotenkin vaatimaton auktoriteetti tässä?

Silloin puhuttiin myös rynnäkkökiväärien "massavanhenemisesta". Ministeri Stefan Wallin selitti: ”Alueellisen puolustuksen toteuttamistapaa tarkennetaan. Koko valtakuntaa puolustetaan, mutta puolustuksen painopiste muodostuu rajoitetummalle alueelle. Joukkojen määrän vähentämisen seurauksena puolustus harventuu.”

Kansainvälisellä yhteistyöllä pyrittiin sitten kompensaatioon ja varmaan ajateltiin, että johtamislaitteet ja teknologia sitten korvaa menetettyä suorituskykyä.

Tässä tilanteessa luonnollisesti on myös pakko alkaa tehokkaasti harjoitella käymään epäsymmetristä sotaa. Etuna on se, että samaa porukkaa voi käyttää kyllä ihan millä tavalla vain tilanne vaatii.

Minä muistutan kaikkia eräästä hyvin vaietusta harjoituksesta, jossa Panssariprikaatin harjoitusosasto vietiin Lappiin kokeilemaan paikallisen sissipataljoonan kanssa. Sissit heitettiin metsään ja heidän piti luovasti ja räyhäkkäästi iskeä puskista. Harjoitus keskeytettiin, koska muutaman päivän jälkeen umpiväsynyt sissipataljoona luovutti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt on pakko tunnustaa etten ihan tainnut ymmärtää mitä ajat takaa?
Onhan staattista puolustusta katseltu ja esimerkiksi easting73 taistelussa irakin tasavaltalaispoppoo oli kaivautuneena, vaim odottaen vastustajaa. Aika pahan selkäsaunan saivat. Ja mooraalin pettäessä hävisivät koko sodan.
Ja onhan tuo liikkuva tst tapa ihan eri kuin sissisota. Tarkoitus on käyttää konventionaalisia joukkoja keskitetysti johdetusti (vai miten sen nyt sanoisi) tukena tykistöt yms.
Muuten kyllä perseelleen meni kun porukkaa pienennettiin ja vastuualueet kasvoivat
 
Lortto kirjoitti:
Nyt on pakko tunnustaa etten ihan tainnut ymmärtää mitä ajat takaa?
Onhan staattista puolustusta katseltu ja esimerkiksi easting73 taistelussa irakin tasavaltalaispoppoo oli kaivautuneena, vaim odottaen vastustajaa. Aika pahan selkäsaunan saivat. Ja mooraalin pettäessä hävisivät koko sodan.
Ja onhan tuo liikkuva tst tapa ihan eri kuin sissisota. Tarkoitus on käyttää konventionaalisia joukkoja keskitetysti johdetusti (vai miten sen nyt sanoisi) tukena tykistöt yms.
Muuten kyllä perseelleen meni kun porukkaa pienennettiin ja vastuualueet kasvoivat
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin, siis edes minä en ole koskaan olllut missään fästningissä tai poterossa käkkimässä. Eivät Suomessa operatiiviset joukot siten ole toimineet kuin viimeksi VT-linjalla 14.6.1944.
 
Raveni kirjoitti:
Käsittääkseni kokomaanpuolustamisesta ollaan luovuttu jo aikoja sitten... Ei siihen ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Suomen sodanajanjoukot riittävät etelän komion puolustamiseen syvyydessä ja sillä välin pohjoinen saa pärjätä sillä millä pärjää. Ei Suomen resurssit yksinkertaisesti riitä irrottamaan etelästä joukkoja pohjoiseen. Yksin jo huolto vaikeutuu.

Ei Suomi ja puolustuslaitos saati poliitikot ole millään lailla poikkeuksia muihin maihin mitä tulee mielipiteenmuokkaukseen ja propagandaan.

Tuo uusi taistelutapa on varmasti ihan käypä väline jos niillä taistelijoilla on välineet siihen. Suurin väline on se tilannetieto viimeiseenkin poteroon. Ilman sitä meillä on vain menninkäisiä puskissa jotka miettivät mitä ympärillä tapahtuu jos eivät tosiaan käytä oma-aloitteisuutta irtautumiseen. Mutta koska puutteita on operatiivisillakin joukoilla varustuksessa niin voin kuvitella alueellisten todellisentilanteen. Kyllä se varmasti on parempi kuin malli kajander mutta ei ikävä kyllä paljoa.

Sotalaitos kaipaisi kipeästi valuuttaa jota ei ainakaan maavoimille tarvittavassa mittakaavassa liene tulossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvin puhuttu siellä. Jokohan nyt 2017 uskaltaa kertoa, että '98 firmassa ollessa oli niin, että "..valitettavasti lappia ei pystyttäisi puolustamaan vaan sen puolustus olisi annettava sissien hoitoon..."
 
Lortto kirjoitti:
Hyvin puhuttu siellä. Jokohan nyt 2017 uskaltaa kertoa, että '98 firmassa ollessa oli niin, että "..valitettavasti lappia ei pystyttäisi puolustamaan vaan sen puolustus olisi annettava sissien hoitoon..."
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei koska salassapitovelvollisuus on 25 vuotta ja sitä voi jatkaa oikeuden päätöksellä.
 
kertakenttään kirjoitti:
Ei koska salassapitovelvollisuus on 25 vuotta ja sitä voi jatkaa oikeuden päätöksellä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin on eikä taida tarvita sitä oikeuden päätöstäkään. Silloin kun on kysymys valtakunnan turvallisuudelle tärkeästä asiakirjasta. Petteri Jouko sai viime vuosikymmenen rauhallisina aikoina puolustussuunnitelmia johonkin 1960 -luvun alkuun. Nyt on jotkut PV -taustaiset tutkijat puhunu
1960 -luvun lopustakin, mutta julkaissut ei niitä vielä ole kukaan. Sen tuoreempia saadaan sitten odottella kauan.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top