Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja baikal
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mä hain noiden räjähtävien ja sirpale vaikutusten puolelta sitä kansainvälistä pykylää, joka kiltää noiden käyttämisen, joten oli ihan hyvä että tuokin asia tuli korjattua. Mitä tulee noihin ghetto AAA:n niin kait meillä on enemmän koulutettua väkeä, joka pystyy vaikuttamaan paremmin kuin Libyan pojat, ja jos ei ole, niin sitten on alueellisilla joukoilla pahasti asiat.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
noska kirjoitti:
Jossain ketjussa oli juuri laitettu pätkää Libyan poikien touhuista ja siinä noin yhden minuutin kohdalla on raskas sinko pickupin lavalla. Jokainen voi itse tutkailla miten siinä käy.

0:55
http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=63&page=14

:a-laugh: :a-laugh: :a-laugh:

:a-laugh:
 
ctg kirjoitti:
Mä hain noiden räjähtävien ja sirpale vaikutusten puolelta sitä kansainvälistä pykylää, joka kiltää noiden käyttämisen, joten oli ihan hyvä että tuokin asia tuli korjattua. Mitä tulee noihin ghetto AAA:n niin kait meillä on enemmän koulutettua väkeä, joka pystyy vaikuttamaan paremmin kuin Libyan pojat, ja jos ei ole, niin sitten on alueellisilla joukoilla pahasti asiat.

No tuolla logiikalla ei esim. ryntövaunujen konetykeissäkään saisi käyttää sirpalelaukauksia.

Ja eiköhän meidän Sergei yksiköt ole koulutettu juurikin niin ettei ihan heti tule mieleen lähteä niillä vastustajan tankkeja vastaan...
 
ctg kirjoitti:
Mä hain noiden räjähtävien ja sirpale vaikutusten puolelta sitä kansainvälistä pykylää, joka kiltää noiden käyttämisen, joten oli ihan hyvä että tuokin asia tuli korjattua. Mitä tulee noihin ghetto AAA:n niin kait meillä on enemmän koulutettua väkeä, joka pystyy vaikuttamaan paremmin kuin Libyan pojat, ja jos ei ole, niin sitten on alueellisilla joukoilla pahasti asiat.

Nyrkkisääntönä taitaa mennä yleensä sellainen 20 milliä, että sen alle kun on, niin räjähtävillä ei katsota olevan sirpalevaikutusta ja siksi pitäisi olla myös muita ammuksia saatavilla henkilömaaleja varten. Ja jossakin Irakissa vaikkapa niiden Raufossin .50 cal ammusten käyttö ei olisi oikein perusteltua, kun lentokoneita vihollisella ei ole ja muihin maaleihin taitaisi läpäisy tehota paremmin.

Tälläisessä käsityksessä minä olen ja mielestäni tälläiset määritelmät olisivat aika käyttökelpoiset ihan käytännössäkin.

Niin, ja räjähtävien kiväärinluotien massamaiseen käyttöön minä en näe mitään laillista perustelua.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
ctg kirjoitti:
Mä hain noiden räjähtävien ja sirpale vaikutusten puolelta sitä kansainvälistä pykylää, joka kiltää noiden käyttämisen, joten oli ihan hyvä että tuokin asia tuli korjattua. Mitä tulee noihin ghetto AAA:n niin kait meillä on enemmän koulutettua väkeä, joka pystyy vaikuttamaan paremmin kuin Libyan pojat, ja jos ei ole, niin sitten on alueellisilla joukoilla pahasti asiat.

No tuolla logiikalla ei esim. ryntövaunujen konetykeissäkään saisi käyttää sirpalelaukauksia.

Ja eiköhän meidän Sergei yksiköt ole koulutettu juurikin niin ettei ihan heti tule mieleen lähteä niillä vastustajan tankkeja vastaan...

Jos saattueen tankit saadaan tuhottua/lamautettua pysäyttäjä partiolla, niin mikä ettei sinne mukaan sitten voisi mennä sössimään ghetto AAA:la? Taikka vähintään siinä vaiheessa kun epäsuoran isku on lopussa (jos sinne mukaan vain saisi bonusta niin avot).
 
ctg kirjoitti:
Jos saattueen tankit saadaan tuhottua/lamautettua pysäyttäjä partiolla, niin mikä ettei sinne mukaan sitten voisi mennä sössimään ghetto AAA:la? Taikka vähintään siinä vaiheessa kun epäsuoran isku on lopussa (jos sinne mukaan vain saisi bonusta niin avot).

Koska se ghetto AAA ei kestä edes kiväärin laukausta! Ampuja etenkin joutuu istumaan erityisen korkealla. IT miehet ovat kuitenkin koulutettu omaan tärkeään tehtäväänsä, joten josko keksitään jotakin hieman fiksumpaa?
 
SJ kirjoitti:
ctg kirjoitti:
Jos saattueen tankit saadaan tuhottua/lamautettua pysäyttäjä partiolla, niin mikä ettei sinne mukaan sitten voisi mennä sössimään ghetto AAA:la? Taikka vähintään siinä vaiheessa kun epäsuoran isku on lopussa (jos sinne mukaan vain saisi bonusta niin avot).

Koska se ghetto AAA ei kestä edes kiväärin laukausta! Ampuja etenkin joutuu istumaan erityisen korkealla. IT miehet ovat kuitenkin koulutettu omaan tärkeään tehtäväänsä, joten josko keksitään jotakin hieman fiksumpaa?

Okei.
 
81 mm vippalaudat on omiaan rokottamaan pysähtynyttä kolonnaa. Ne voidaan kuljettaa vaikka noilla avolavoilla tai mönkkäreillä joita alueellisille joukoille pitäisi ehdottomasti hankkia. Krh:t saa nopeasti jalkautettua maastoon, tuliasemiinsa ja takaisin ajoneuvoon.
Vielä kun saisi Saabin kehittämää MAPAM-kranaattia älykkäällä sytyttimellä:
http://www.saabgroup.com/Land/Weapon-Systems/Warheads1/mapam-advanced-mortar-system/

Toinen melko edullinen lisä tuohon alueellisten joukkojen tulivoimaan olisi Garl Gustaf M3 singot varustettuna HEDP, Airburst (1000m kantama) ja Tandem HEAT raketeilla.
 
Jahas, traktoriasiaa taas pikkasen. Alla on ollut pari kertaa tässä tyypillinen suomalainen nelivetomaataloustraktori. Maavaran mittasin ja se oli 58 senttiä ja jos riisuu etukuormaajavarustuksen niin melkein kymmenen senttiä lisää. Matkavauhti hyvällä tiellä oli keskimäärin 54 km/h, lastina vaihdellen 3-5 tonnia. Polttoainetta imaisi noin 20 litraa tunnissa. Traktorin maastokäytettävyyden pullonkaula on paremminkin se peräkärry, olipa se telivaunu tahi yksiakselinen, samalla tavoin se pudottaa kelpoisuutta, mutta ei merkittävästi. Peräkärrin laitakorkeus oli yli 1.5 metriä ja pressu päällä kuorma tuli kuivana perille, vaikka vettä tuli kuin esterin hanukasta. Ei ongelmia tuollakaan keikalla, vaikka taas mentiin puoli kilsaa tietöntä, metsänhakkuulinja alla.
 
baikal kirjoitti:
Jahas, traktoriasiaa taas pikkasen. Alla on ollut pari kertaa tässä tyypillinen suomalainen nelivetomaataloustraktori. Maavaran mittasin ja se oli 58 senttiä ja jos riisuu etukuormaajavarustuksen niin melkein kymmenen senttiä lisää. Matkavauhti hyvällä tiellä oli keskimäärin 54 km/h, lastina vaihdellen 3-5 tonnia. Polttoainetta imaisi noin 20 litraa tunnissa. Traktorin maastokäytettävyyden pullonkaula on paremminkin se peräkärry, olipa se telivaunu tahi yksiakselinen, samalla tavoin se pudottaa kelpoisuutta, mutta ei merkittävästi. Peräkärrin laitakorkeus oli yli 1.5 metriä ja pressu päällä kuorma tuli kuivana perille, vaikka vettä tuli kuin esterin hanukasta. Ei ongelmia tuollakaan keikalla, vaikka taas mentiin puoli kilsaa tietöntä, metsänhakkuulinja alla.

Traktori on ehdottomasti käyttökelpoinen peli ja ihan turhaan jatkuvan irvailun kohteena. Mahdollisuus ajokin käyttöön trukkina on myös todella tärkeä ominaisuus, kun tärkeimpienkään sa-joukkojen sotavarustukseen ei juuri trukkeja kuulu ja esim. mekansioidun joukon huollon pitäisi siirtää nopeasti kuomalava, jos toinenkin.

Hyvänä esimerkkinä mekanisoidun pataljoonan huolto, jolla on kymmeniä ja taas kymmeniä ajoneuvoja, muttei ensimmäistäkään trukkia käytössä. Millähän ne a-tarverekat on tarkoitus tosipaikassa purkaa, käsipelissä kaiketi?
 
Bo Ek kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Jahas, traktoriasiaa taas pikkasen. Alla on ollut pari kertaa tässä tyypillinen suomalainen nelivetomaataloustraktori. Maavaran mittasin ja se oli 58 senttiä ja jos riisuu etukuormaajavarustuksen niin melkein kymmenen senttiä lisää. Matkavauhti hyvällä tiellä oli keskimäärin 54 km/h, lastina vaihdellen 3-5 tonnia. Polttoainetta imaisi noin 20 litraa tunnissa. Traktorin maastokäytettävyyden pullonkaula on paremminkin se peräkärry, olipa se telivaunu tahi yksiakselinen, samalla tavoin se pudottaa kelpoisuutta, mutta ei merkittävästi. Peräkärrin laitakorkeus oli yli 1.5 metriä ja pressu päällä kuorma tuli kuivana perille, vaikka vettä tuli kuin esterin hanukasta. Ei ongelmia tuollakaan keikalla, vaikka taas mentiin puoli kilsaa tietöntä, metsänhakkuulinja alla.

Traktori on ehdottomasti käyttökelpoinen peli ja ihan turhaan jatkuvan irvailun kohteena. Mahdollisuus ajokin käyttöön trukkina on myös todella tärkeä ominaisuus, kun tärkeimpienkään sa-joukkojen sotavarustukseen ei juuri trukkeja kuulu ja esim. mekansioidun joukon huollon pitäisi siirtää nopeasti kuomalava, jos toinenkin.

Hyvänä esimerkkinä mekanisoidun pataljoonan huolto, jolla on kymmeniä ja taas kymmeniä ajoneuvoja, muttei ensimmäistäkään trukkia käytössä. Millähän ne a-tarverekat on tarkoitus tosipaikassa purkaa, käsipelissä kaiketi?

Muistan lukeneeni 2000-luvulla uutisen jossa PV:lle hankittiin ns. maastotrukkeja jokunen kipale varmaan silmällä pitäene tärkeimpien kenttävarikoiden käyttöä rauhanajan normi toimen lisäksi. Eiköhän kuormapurku kyky ainakin kentävarikosta eteenpäin, eli ampuvien aselavettien luona perustu jakoauton omaan nosturiin.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Bo Ek kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Jahas, traktoriasiaa taas pikkasen. Alla on ollut pari kertaa tässä tyypillinen suomalainen nelivetomaataloustraktori. Maavaran mittasin ja se oli 58 senttiä ja jos riisuu etukuormaajavarustuksen niin melkein kymmenen senttiä lisää. Matkavauhti hyvällä tiellä oli keskimäärin 54 km/h, lastina vaihdellen 3-5 tonnia. Polttoainetta imaisi noin 20 litraa tunnissa. Traktorin maastokäytettävyyden pullonkaula on paremminkin se peräkärry, olipa se telivaunu tahi yksiakselinen, samalla tavoin se pudottaa kelpoisuutta, mutta ei merkittävästi. Peräkärrin laitakorkeus oli yli 1.5 metriä ja pressu päällä kuorma tuli kuivana perille, vaikka vettä tuli kuin esterin hanukasta. Ei ongelmia tuollakaan keikalla, vaikka taas mentiin puoli kilsaa tietöntä, metsänhakkuulinja alla.

Traktori on ehdottomasti käyttökelpoinen peli ja ihan turhaan jatkuvan irvailun kohteena. Mahdollisuus ajokin käyttöön trukkina on myös todella tärkeä ominaisuus, kun tärkeimpienkään sa-joukkojen sotavarustukseen ei juuri trukkeja kuulu ja esim. mekansioidun joukon huollon pitäisi siirtää nopeasti kuomalava, jos toinenkin.

Hyvänä esimerkkinä mekanisoidun pataljoonan huolto, jolla on kymmeniä ja taas kymmeniä ajoneuvoja, muttei ensimmäistäkään trukkia käytössä. Millähän ne a-tarverekat on tarkoitus tosipaikassa purkaa, käsipelissä kaiketi?

Muistan lukeneeni 2000-luvulla uutisen jossa PV:lle hankittiin ns. maastotrukkeja jokunen kipale varmaan silmällä pitäene tärkeimpien kenttävarikoiden käyttöä rauhanajan normi toimen lisäksi. Eiköhän kuormapurku kyky ainakin kentävarikosta eteenpäin, eli ampuvien aselavettien luona perustu jakoauton omaan nosturiin.



Monessako armeijan kuorma-autossa on edes takalavanosturi ammotika oikein lavanosturi?
 
baikal kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Bo Ek kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Jahas, traktoriasiaa taas pikkasen. Alla on ollut pari kertaa tässä tyypillinen suomalainen nelivetomaataloustraktori. Maavaran mittasin ja se oli 58 senttiä ja jos riisuu etukuormaajavarustuksen niin melkein kymmenen senttiä lisää. Matkavauhti hyvällä tiellä oli keskimäärin 54 km/h, lastina vaihdellen 3-5 tonnia. Polttoainetta imaisi noin 20 litraa tunnissa. Traktorin maastokäytettävyyden pullonkaula on paremminkin se peräkärry, olipa se telivaunu tahi yksiakselinen, samalla tavoin se pudottaa kelpoisuutta, mutta ei merkittävästi. Peräkärrin laitakorkeus oli yli 1.5 metriä ja pressu päällä kuorma tuli kuivana perille, vaikka vettä tuli kuin esterin hanukasta. Ei ongelmia tuollakaan keikalla, vaikka taas mentiin puoli kilsaa tietöntä, metsänhakkuulinja alla.

Traktori on ehdottomasti käyttökelpoinen peli ja ihan turhaan jatkuvan irvailun kohteena. Mahdollisuus ajokin käyttöön trukkina on myös todella tärkeä ominaisuus, kun tärkeimpienkään sa-joukkojen sotavarustukseen ei juuri trukkeja kuulu ja esim. mekansioidun joukon huollon pitäisi siirtää nopeasti kuomalava, jos toinenkin.

Hyvänä esimerkkinä mekanisoidun pataljoonan huolto, jolla on kymmeniä ja taas kymmeniä ajoneuvoja, muttei ensimmäistäkään trukkia käytössä. Millähän ne a-tarverekat on tarkoitus tosipaikassa purkaa, käsipelissä kaiketi?

Muistan lukeneeni 2000-luvulla uutisen jossa PV:lle hankittiin ns. maastotrukkeja jokunen kipale varmaan silmällä pitäene tärkeimpien kenttävarikoiden käyttöä rauhanajan normi toimen lisäksi. Eiköhän kuormapurku kyky ainakin kentävarikosta eteenpäin, eli ampuvien aselavettien luona perustu jakoauton omaan nosturiin.
Monessako armeijan kuorma-autossa on edes takalavanosturi ammotika oikein lavanosturi?

Eiköhän tuo kalusto tulekkin aika pitkälle siviilistä kun tarve sitä vaatii.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Eiköhän tuo kalusto tulekkin aika pitkälle siviilistä kun tarve sitä vaatii.

Pääosa kalustosta on Pv:n maastokuorma-autoja peräkärryllä tai ilman, lisäksi löytyy puoliperävaunurekkoja. Aika harvasta löytyy esittämäsi varustus.

Käsittääkseni puutavara-autoja yms. pyritään sijoittamaan erityisesti tykistön ampumatarpeita roudaamaan. Pataljoonan huollolle, joka toimii noutopisteperiaatteella tuo ei oikein soveltuisikaan.
 
Bo Ek kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Eiköhän tuo kalusto tulekkin aika pitkälle siviilistä kun tarve sitä vaatii.

Pääosa kalustosta on Pv:n maastokuorma-autoja peräkärryllä tai ilman, lisäksi löytyy puoliperävaunurekkoja. Aika harvasta löytyy esittämäsi varustus.

Käsittääkseni puutavara-autoja yms. pyritään sijoittamaan erityisesti tykistön ampumatarpeita roudaamaan. Pataljoonan huollolle, joka toimii noutopisteperiaatteella tuo ei oikein soveltuisikaan.

Nykyiset/pian edessä olevat pv maastokuorkkien vahvuudet ei riitä useimmissa joukoissa huollolle asti jaettavaksi. Kyllä se kalusto tulee kokonaiskuvassa pääsääntöisesti siviilistä.
Tykistöhän noista on tosiaan se ylivoimaisesti raskaimman/suurimman kulutuksen A-tarvikehuollollisesti vaativa osa. Mikään ei varmaa estä sijoittamasta tietyn kokoiseen noutopisteeseen traktoria etukuormaajalla purkamaan lasteja, mutta joukkojen omassa päässä homma hoidetaan varmaankin käsipelillä, mikä ei jv perusaseistuksen kohdalle mikään ongelma pitäisikään olla.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Nykyiset/pian edessä olevat pv maastokuorkkien vahvuudet ei riitä useimmissa joukoissa huollolle asti jaettavaksi. Kyllä se kalusto tulee kokonaiskuvassa pääsääntöisesti siviilistä.
Tykistöhän noista on tosiaan se ylivoimaisesti raskaimman/suurimman kulutuksen A-tarvikehuollollisesti vaativa osa. Mikään ei varmaa estä sijoittamasta tietyn kokoiseen noutopisteeseen traktoria etukuormaajalla purkamaan lasteja, mutta joukkojen omassa päässä homma hoidetaan varmaankin käsipelillä, mikä ei jv perusaseistuksen kohdalle mikään ongelma pitäisikään olla.

Puhuin mekanisoidusta pataljoonasta, jonka huoltokomppania on melkoinen orkesteri verrattuna jonkun ritsapataljoonan huoltoon. Hyvinkin puolet koko pataljoonan raskaammasta ajoneuvokannasta on huollolla ja kun kyseessä on valmiusprikaati, niin sinne riittää aivan varmasti sotavaltion uusimpia ajoneuvoja. Trukkien yms. nostovehkeiden puute on siis ihan todellinen ongelma.

Joku takahikiän torjuntapataljoona varmasti lemppaa paukkunsa käsinkin, mutta se onkin sitten ihan eri tarina.
 
Bo Ek kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Nykyiset/pian edessä olevat pv maastokuorkkien vahvuudet ei riitä useimmissa joukoissa huollolle asti jaettavaksi. Kyllä se kalusto tulee kokonaiskuvassa pääsääntöisesti siviilistä.
Tykistöhän noista on tosiaan se ylivoimaisesti raskaimman/suurimman kulutuksen A-tarvikehuollollisesti vaativa osa. Mikään ei varmaa estä sijoittamasta tietyn kokoiseen noutopisteeseen traktoria etukuormaajalla purkamaan lasteja, mutta joukkojen omassa päässä homma hoidetaan varmaankin käsipelillä, mikä ei jv perusaseistuksen kohdalle mikään ongelma pitäisikään olla.

Puhuin mekanisoidusta pataljoonasta, jonka huoltokomppania on melkoinen orkesteri verrattuna jonkun ritsapataljoonan huoltoon. Hyvinkin puolet koko pataljoonan raskaammasta ajoneuvokannasta on huollolla ja kun kyseessä on valmiusprikaati, niin sinne riittää aivan varmasti sotavaltion uusimpia ajoneuvoja. Trukkien yms. nostovehkeiden puute on siis ihan todellinen ongelma.

Joku takahikiän torjuntapataljoona varmasti lemppaa paukkunsa käsinkin, mutta se onkin sitten ihan eri tarina.

Muutaman kuukauden saarron jälkeen lemppaa kaikki muutkin.
 
Teillä on tässä keskustelussa useimmilla eräs perustavaa laatua oleva virhe ajattelussa. Ajattelunne nimittäin rakentuu aika puhtaasti vanhaan - unohtakaa kaiken vanhan kahleet ajattelustanne ja olkaa innovatiivisia. Silloin alkaa ehkä ajatuksetkin osumaan enemmän oikeaan..
 
Kapiainen kirjoitti:
Teillä on tässä keskustelussa useimmilla eräs perustavaa laatua oleva virhe ajattelussa. Ajattelunne nimittäin rakentuu aika puhtaasti vanhaan - unohtakaa kaiken vanhan kahleet ajattelustanne ja olkaa innovatiivisia. Silloin alkaa ehkä ajatuksetkin osumaan enemmän oikeaan..

Kaivelin vanhoja prujuja (keväältä 2011) ja erään huoltorykmentin erityisesti tähän elämänalueeseen syventyneen upseerin sanoin:

"Liikesodankäyntiin tarkoitettujen joukkojen osalta materiaalikuljetusten pullonkaulat voidaan poistaa ainoastaan hankkimalla joukoille riittävä määrä materiaalinkäsittelylaitteita. Tämä on myös kärkihanke sodanajan kenttähuoltojoukkojen kehittämisessä ja varustamisessa. Suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi hankitaan mm. johtamisvälineitä, maastokelpoisia ajoneuvoja ja kuormankäsittelylaitteita, joiden sarjahankinnat ajoittuvat vuosille 2012-2015."

Uusi innovaativinen ajattelu ei siis ainakaan toistaiseksi näytä lyöneen läpi Pv:n organisaatiossa. Sinun kannattaisi varmaan laittaa kupongit firman innovaatiokilpailuun?

Jos joukko tarvitsee x tonnia ampumatarvikkeita, tietyllä hetkellä tietyssä paikassa, niin ei tuosta hommasta ilman raakaa voimaa selvitä. Olisi tietysti mielenkiintoista millaisella innovaatiolla ajattelit siirtää tankeille ampumatarpeita?
 
Ettei nyt hra/rva/muumikä Bo Ek tulkitse Kapiaisen viittausta väärin? Ellen täysin ole erehtynyt, Kapiaisen kärki asiassa on enemmän Maavoimien taistelutavan muutos osana Puolustusvoimien kokonaisuudistusta, ei valmiiksi vihreän väristen kurottajien lukumäärä Hillasukansuon varikon parkkipaikalla.

Kaverini juoksi tuossa männäpäivänä cooperin testissä 2430 metriä. Reilun 17 kertaa peräkkäin, ilman taukoa. Voisin kuvitella että hänen kaltaisilleen taistelijoille on paljonkin tilausta jatkossa. Samoin muille lähempänä klassista sotilaan fysiologista ihannetta oleville reserviläisille. Surku tietenkin seminaarisotilaille, mutta mahdollisesti hyvinkin paljon paperiarmeijasta puolustusvoimaksi kehittävää osana muuta muutosta. Ja karu fakta nyky-yhteiskunnassa on se että taistelukuntoisten osuus väestöstä laskee jatkuvasti. Pienenevä (kelvollinen) reservi...
 
Back
Top