Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

[Ohjus-tiedustelija]

En tarkoittanut pelkkää sissitoimintaa, kuten viestissäkin lukee, mutta huomattavasti enemmän kuin parin tai muutaman komppanian verran.

Paikallisjoukoissa siis olisi sotilaspoliisikomppanioita, vartiokomppanioita ja sissikomppanioita, kuten Hejsanin tekstissä lukee.

Ei, siellä lukee että niihin voi kuulua tehtävien mukaan noita lueteltuja yksiköitä.
Veikkaan että jos esim. jokaiseen isompaan kaupunkiin sijoitetaan yksi tuollainen paikallispataljoona, niin esim. Tampereelle sijoitettavaan pataljoonaan ei kuulu sissiyksiköitä vaan nimenomaan spol- ja vartiokomppanioita + varmaan perustamiskeskus jos toinenkin. Joensuun pataljoonaan/pataljooniin voisi kuulua taasen nimenomaan sissikomppanioita enemmänkin kuin yksi.

Mikä sitten on tässä tapauksessa spolkomppanian ja vartiokomppanian ero tässätapauksessa?

Pohjakoulutus veikkaisin, spol.komp. on varmaan sijoitettu/jatkosijoitettu spolleja vaativammilla tehtävillä (esim. erikoisjoukkojen vastainen toiminta / erityisen tärkeiden kohteiden suojaus) ja vartiokomp. sekalaista seurakuntaa jatkosijoitettuina kuka mistäkin joukosta (vartiotehtäviin/avustamaan kohteensuojauksiin).

 

[Iso-Mursu]

Pohjakoulutus veikkaisin, spol.komp. on varmaan sijoitettu/jatkosijoitettu spolleja vaativammilla tehtävillä (esim. erikoisjoukkojen vastainen toiminta / erityisen tärkeiden kohteiden suojaus) ja vartiokomp. sekalaista seurakuntaa jatkosijoitettuina kuka mistäkin joukosta (vartiotehtäviin/avustamaan kohteensuojauksiin).

Itse mietin että kuinka hyvin tuollainen paikallispataljoona 15 riittää esimerkiksi Joensuun tai Kajaanin suojaamiseen.

Kaupungin ulkokehälle tulee helposti matkaa ja suojattavia paikallisiakin kohteita on varmasri runsaasti. Puhumattakaan varsin tärkeistä kohteista.

Tosin jos sota kestää muutamia päiviä niin ukkojen unenpuute ei tule olemaan suuri ongelma

 

[Ohjus-tiedustelija]

Pohjakoulutus veikkaisin, spol.komp. on varmaan sijoitettu/jatkosijoitettu spolleja vaativammilla tehtävillä (esim. erikoisjoukkojen vastainen toiminta / erityisen tärkeiden kohteiden suojaus) ja vartiokomp. sekalaista seurakuntaa jatkosijoitettuina kuka mistäkin joukosta (vartiotehtäviin/avustamaan kohteensuojauksiin).

Itse mietin että kuinka hyvin tuollainen paikallispataljoona 15 riittää esimerkiksi Joensuun tai Kajaanin suojaamiseen.

Kaupungin ulkokehälle tulee helposti matkaa ja suojattavia paikallisiakin kohteita on varmasri runsaasti. Puhumattakaan varsin tärkeistä kohteista.

Tosin jos sota kestää muutamia päiviä niin ukkojen unenpuute ei tule olemaan suuri ongelma

Tuo nyt oli pelkkä hihasta vedetty veikkaus, niitähän voidaan vahventaa paikalliskomppaniolla jne. En nyt kuitenkaan usko että pienempää kaupunkia miehitettäisiin useamman pataljoonan voimin (jos pataljoonankaan voimin), tiestöä joka johtaa kaupunkiin varsinkin itärajalla olisi kyllä varmaan sitten erikseen tukkimassa muita paikallisjoukkoja tai alueellisia tst-osastoja riippuen hyökkääjän painopisteestä. Tarkoitin siis sitä että kyseinen pataljoona huolehtii lähinnä kaupungin kohteiden suojaamisesta, ei siis samalla estä sinne hyökkäystä maateitse jossain kaupungin rajalla.

Kyllä tuollaisen n. 2000 miehen pataljoonan luulisi riiittävän ihan kelvollisesti pitämään pienemmässä kaupungissa järjestystä yllä, suojaamaan kohteita ja jahtaamaan mahdollisia erikoisjoukkoja. Isommat ja/tai tärkeitä lentokenttiä tai satamia uhanalaisella sijainnilla sisältävät kaupungit sitten toki asia erikseen.

Millaisiahan joukko vahvuuksia esim. jatkosodassa eri kaupungit sisälsivät?

 

[baikal]

Pohjakoulutus veikkaisin, spol.komp. on varmaan sijoitettu/jatkosijoitettu spolleja vaativammilla tehtävillä (esim. erikoisjoukkojen vastainen toiminta / erityisen tärkeiden kohteiden suojaus) ja vartiokomp. sekalaista seurakuntaa jatkosijoitettuina kuka mistäkin joukosta (vartiotehtäviin/avustamaan kohteensuojauksiin).

Itse mietin että kuinka hyvin tuollainen paikallispataljoona 15 riittää esimerkiksi Joensuun tai Kajaanin suojaamiseen.

Kaupungin ulkokehälle tulee helposti matkaa ja suojattavia paikallisiakin kohteita on varmasri runsaasti. Puhumattakaan varsin tärkeistä kohteista.

Tosin jos sota kestää muutamia päiviä niin ukkojen unenpuute ei tule olemaan suuri ongelma

Tuo nyt oli pelkkä hihasta vedetty veikkaus, niitähän voidaan vahventaa paikalliskomppaniolla jne. En nyt kuitenkaan usko että pienempää kaupunkia miehitettäisiin useamman pataljoonan voimin (jos pataljoonankaan voimin), tiestöä joka johtaa kaupunkiin varsinkin itärajalla olisi kyllä varmaan sitten erikseen tukkimassa muita paikallisjoukkoja tai alueellisia tst-osastoja riippuen hyökkääjän painopisteestä. Tarkoitin siis sitä että kyseinen pataljoona huolehtii lähinnä kaupungin kohteiden suojaamisesta, ei siis samalla estä sinne hyökkäystä maateitse jossain kaupungin rajalla.

Kyllä tuollaisen n. 2000 miehen pataljoonan luulisi riiittävän ihan kelvollisesti pitämään pienemmässä kaupungissa järjestystä yllä, suojaamaan kohteita ja jahtaamaan mahdollisia erikoisjoukkoja. Isommat ja/tai tärkeitä lentokenttiä tai satamia uhanalaisella sijainnilla sisältävät kaupungit sitten toki asia erikseen.

Millaisiahan joukko vahvuuksia esim. jatkosodassa eri kaupungit sisälsivät?

Vahvensin. Joo, asiallinen kysymys, minua on kiinnostanut kuinka suojattiin Joutselän taistelun aikaan 1400-luvulla Viipuria ja Turkua.

Haloo, ohjustaja, oletko väsynyt vai trollaatko oikein urakalla?

Mitä arvelet? Joensuu, Imatra, Lappeenranta, sanotaan nyt Kajaanikin.....oisko tehtävät kovasti toisenlaisia kuin esim. Närpiössä tai Urjalassa? Tai Säkylässä? Mitä arvelet tapahtuvan noissa itärajan pitäjissä sellaista, joka poikkeaa esim. Rauman tai Isokyrön tapahtumista, noin niinkuin ekalla viikolla rokin soidessa?

 

[Hanski]

Pohjakoulutus veikkaisin, spol.komp. on varmaan sijoitettu/jatkosijoitettu spolleja vaativammilla tehtävillä (esim. erikoisjoukkojen vastainen toiminta / erityisen tärkeiden kohteiden suojaus) ja vartiokomp. sekalaista seurakuntaa jatkosijoitettuina kuka mistäkin joukosta (vartiotehtäviin/avustamaan kohteensuojauksiin).

Itse mietin että kuinka hyvin tuollainen paikallispataljoona 15 riittää esimerkiksi Joensuun tai Kajaanin suojaamiseen.

Kaupungin ulkokehälle tulee helposti matkaa ja suojattavia paikallisiakin kohteita on varmasri runsaasti. Puhumattakaan varsin tärkeistä kohteista.

Tosin jos sota kestää muutamia päiviä niin ukkojen unenpuute ei tule olemaan suuri ongelma

Tuo nyt oli pelkkä hihasta vedetty veikkaus, niitähän voidaan vahventaa paikalliskomppaniolla jne. En nyt kuitenkaan usko että pienempää kaupunkia miehitettäisiin useamman pataljoonan voimin (jos pataljoonankaan voimin), tiestöä joka johtaa kaupunkiin varsinkin itärajalla olisi kyllä varmaan sitten erikseen tukkimassa muita paikallisjoukkoja tai alueellisia tst-osastoja riippuen hyökkääjän painopisteestä. Tarkoitin siis sitä että kyseinen pataljoona huolehtii lähinnä kaupungin kohteiden suojaamisesta, ei siis samalla estä sinne hyökkäystä maateitse jossain kaupungin rajalla.

Kyllä tuollaisen n. 2000 miehen pataljoonan luulisi riiittävän ihan kelvollisesti pitämään pienemmässä kaupungissa järjestystä yllä, suojaamaan kohteita ja jahtaamaan mahdollisia erikoisjoukkoja. Isommat ja/tai tärkeitä lentokenttiä tai satamia uhanalaisella sijainnilla sisältävät kaupungit sitten toki asia erikseen.

Millaisiahan joukko vahvuuksia esim. jatkosodassa eri kaupungit sisälsivät?

Vahvensin. Joo, asiallinen kysymys, minua on kiinnostanut kuinka suojattiin Joutselän taistelun aikaan 1400-luvulla Viipuria ja Turkua.

Haloo, ohjustaja, oletko väsynyt vai trollaatko oikein urakalla?

Mitä arvelet? Joensuu, Imatra, Lappeenranta, sanotaan nyt Kajaanikin.....oisko tehtävät kovasti toisenlaisia kuin esim. Närpiössä tai Urjalassa? Tai Säkylässä? Mitä arvelet tapahtuvan noissa itärajan pitäjissä sellaista, joka poikkeaa esim. Rauman tai Isokyrön tapahtumista, noin niinkuin ekalla viikolla rokin soidessa?

Tähän vielä sen verran lisäystä, että eipä nykyjoukot riitä mihinkään, jos 2000 taistelijan taisteluosasto varataan jokaiseen keskisuureen kaupunkiin "suojaamaan kaupunkia". Poliisi toimii kriisiaikanakin ja perusjärjestyksenpidosta kaupungissa vastaa paikallinen vallesmanni. Jos poliisin kyvyt eivät riitä, apuun pyydetään virka-apua pv:ltä. Eli tältä osin kriisiajan toiminta ei poikkea rauhanajasta. SPOL on varmaan helpoin vaihtoehto järjestyksen lisävalvontaan.

Toinen juttu on kaupunkien alueella sijaitsevat kohteet, jotka vaativat sotilaallisen joukon vartiointia eli SPOLJ:n, SPOLK:n, VARJ:n tai VARK:n. Voitte arvailla sopivat kohteet kotikaupungistanne, eli ne, joiden lamauttamisella vihollinen saavuttaisi sotilaallista etua ja ne, jotka suomalaiset haluavat pitää ehjänä. Joukkojen määrä on kuitenkin pieni eikä jokaiselle linkkiasemalle riitä edes VARJ:ta.

 

[Tvälups]

Tulikomentoja 3/2012 s.4-6 valottaa asiaa. Mars kirjastoon lukemaan!

-Taistelun kuvan muutos (ei ole enää varaa ylläpitää laajaa reserviläisarmeijaa)
-Kiinteästä puolustuksesta liikkuvaan taisteluun (tiedustelun ja tulenkäytön kaukovaikutteisuus, niin omien kuin vastustajan joukkojen kasvanut liikkuvuus)
-Puolustuksen perusta: Taisteluosasto (4/4JK, 12 putkea KrhK, 18 putkea Psto)
-Tykistö osana uudistettua tst-tapaa (hajautettu toiminta, kaukovaikutus, jatkuvat asemanvaihdot aseittain, ballistiset suojalevyt, toiminta jv-tavoin)

 

[Hande]

Tulikomentoja 3/2012 s.4-6 valottaa asiaa. Mars kirjastoon lukemaan!

Tai helpommin

www.tulikomentoja.fi

 

[Iso-Mursu]

Tuo nyt oli pelkkä hihasta vedetty veikkaus, niitähän voidaan vahventaa paikalliskomppaniolla jne. En nyt kuitenkaan usko että pienempää kaupunkia miehitettäisiin useamman pataljoonan voimin (jos pataljoonankaan voimin), tiestöä joka johtaa kaupunkiin varsinkin itärajalla olisi kyllä varmaan sitten erikseen tukkimassa muita paikallisjoukkoja tai alueellisia tst-osastoja riippuen hyökkääjän painopisteestä. Tarkoitin siis sitä että kyseinen pataljoona huolehtii lähinnä kaupungin kohteiden suojaamisesta, ei siis samalla estä sinne hyökkäystä maateitse jossain kaupungin rajalla.

Kyllä tuollaisen n. 2000 miehen pataljoonan luulisi riiittävän ihan kelvollisesti pitämään pienemmässä kaupungissa järjestystä yllä, suojaamaan kohteita ja jahtaamaan mahdollisia erikoisjoukkoja. Isommat ja/tai tärkeitä lentokenttiä tai satamia uhanalaisella sijainnilla sisältävät kaupungit sitten toki asia erikseen.

Millaisiahan joukko vahvuuksia esim. jatkosodassa eri kaupungit sisälsivät?

Sotilasaikakausilehdessä oli joskus juttua Suomen satamien vartioinneista Jatkosodan aikana. Ilmeisesti siihen hommaan upposi jokunen ukko jos oikein muistan.

Tarkoitin aivan samaa että paikallisjoukko vm 15. -ei alueellinen taistelujoukko- vastaa käsketyllä alueella esim. Kajaani tai Joensuu valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden vartioinnista, varmistaa ettei alueella toimi vihollisen erikoisjoukkoja kauhean vapaasti jne. Kun tuollaisiin taajamiin varmasti muodostuu tilapäisiä huoltopaikkoja jne.. vartioitavat paikat lisääntyvät..

Näiden taajamien keskustat ovat jo suhteellisen isoja jos halutaan hankaloittaa mahdollisesti vastustajan tkärjen ja erikoisjoukkojen tulemista alueella. Erilaiset varmistuspartiot ja vartiopisteet syövät aika paljon joukkoja.

Jos joukkoja on vähän niin aika vähällä unella pitää ukkojen tulla toimeen.

Vaikka poliisi toimiikin poikkeusolojenkin aikana niin montaa ukkoa sieltäkään ei löydy. Ei ainakaan mihinkään kohteiden suojaamiseen jne. Korkeintaan kerkiävät pitämään yllä jonkin sortin laillisuusvalvontaa.

 

[SJ]

Tuo nyt oli pelkkä hihasta vedetty veikkaus, niitähän voidaan vahventaa paikalliskomppaniolla jne. En nyt kuitenkaan usko että pienempää kaupunkia miehitettäisiin useamman pataljoonan voimin (jos pataljoonankaan voimin), tiestöä joka johtaa kaupunkiin varsinkin itärajalla olisi kyllä varmaan sitten erikseen tukkimassa muita paikallisjoukkoja tai alueellisia tst-osastoja riippuen hyökkääjän painopisteestä. Tarkoitin siis sitä että kyseinen pataljoona huolehtii lähinnä kaupungin kohteiden suojaamisesta, ei siis samalla estä sinne hyökkäystä maateitse jossain kaupungin rajalla.

Kyllä tuollaisen n. 2000 miehen pataljoonan luulisi riiittävän ihan kelvollisesti pitämään pienemmässä kaupungissa järjestystä yllä, suojaamaan kohteita ja jahtaamaan mahdollisia erikoisjoukkoja. Isommat ja/tai tärkeitä lentokenttiä tai satamia uhanalaisella sijainnilla sisältävät kaupungit sitten toki asia erikseen.

Millaisiahan joukko vahvuuksia esim. jatkosodassa eri kaupungit sisälsivät?

Sotilasaikakausilehdessä oli joskus juttua Suomen satamien vartioinneista Jatkosodan aikana. Ilmeisesti siihen hommaan upposi jokunen ukko jos oikein muistan.

Tarkoitin aivan samaa että paikallisjoukko vm 15. -ei alueellinen taistelujoukko- vastaa käsketyllä alueella esim. Kajaani tai Joensuu valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden vartioinnista, varmistaa ettei alueella toimi vihollisen erikoisjoukkoja kauhean vapaasti jne. Kun tuollaisiin taajamiin varmasti muodostuu tilapäisiä huoltopaikkoja jne.. vartioitavat paikat lisääntyvät..

Näiden taajamien keskustat ovat jo suhteellisen isoja jos halutaan hankaloittaa mahdollisesti vastustajan tkärjen ja erikoisjoukkojen tulemista alueella. Erilaiset varmistuspartiot ja vartiopisteet syövät aika paljon joukkoja.

Jos joukkoja on vähän niin aika vähällä unella pitää ukkojen tulla toimeen.

Vaikka poliisi toimiikin poikkeusolojenkin aikana niin montaa ukkoa sieltäkään ei löydy. Ei ainakaan mihinkään kohteiden suojaamiseen jne. Korkeintaan kerkiävät pitämään yllä jonkin sortin laillisuusvalvontaa.

Olipa hyvä, että poistettiin henkilömiinat...

 

[Iso-Mursu]

Tuo nyt oli pelkkä hihasta vedetty veikkaus, niitähän voidaan vahventaa paikalliskomppaniolla jne. En nyt kuitenkaan usko että pienempää kaupunkia miehitettäisiin useamman pataljoonan voimin (jos pataljoonankaan voimin), tiestöä joka johtaa kaupunkiin varsinkin itärajalla olisi kyllä varmaan sitten erikseen tukkimassa muita paikallisjoukkoja tai alueellisia tst-osastoja riippuen hyökkääjän painopisteestä. Tarkoitin siis sitä että kyseinen pataljoona huolehtii lähinnä kaupungin kohteiden suojaamisesta, ei siis samalla estä sinne hyökkäystä maateitse jossain kaupungin rajalla.

Kyllä tuollaisen n. 2000 miehen pataljoonan luulisi riiittävän ihan kelvollisesti pitämään pienemmässä kaupungissa järjestystä yllä, suojaamaan kohteita ja jahtaamaan mahdollisia erikoisjoukkoja. Isommat ja/tai tärkeitä lentokenttiä tai satamia uhanalaisella sijainnilla sisältävät kaupungit sitten toki asia erikseen.

Millaisiahan joukko vahvuuksia esim. jatkosodassa eri kaupungit sisälsivät?

Sotilasaikakausilehdessä oli joskus juttua Suomen satamien vartioinneista Jatkosodan aikana. Ilmeisesti siihen hommaan upposi jokunen ukko jos oikein muistan.

Tarkoitin aivan samaa että paikallisjoukko vm 15. -ei alueellinen taistelujoukko- vastaa käsketyllä alueella esim. Kajaani tai Joensuu valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden vartioinnista, varmistaa ettei alueella toimi vihollisen erikoisjoukkoja kauhean vapaasti jne. Kun tuollaisiin taajamiin varmasti muodostuu tilapäisiä huoltopaikkoja jne.. vartioitavat paikat lisääntyvät..

Näiden taajamien keskustat ovat jo suhteellisen isoja jos halutaan hankaloittaa mahdollisesti vastustajan tkärjen ja erikoisjoukkojen tulemista alueella. Erilaiset varmistuspartiot ja vartiopisteet syövät aika paljon joukkoja.

Jos joukkoja on vähän niin aika vähällä unella pitää ukkojen tulla toimeen.

Vaikka poliisi toimiikin poikkeusolojenkin aikana niin montaa ukkoa sieltäkään ei löydy. Ei ainakaan mihinkään kohteiden suojaamiseen jne. Korkeintaan kerkiävät pitämään yllä jonkin sortin laillisuusvalvontaa.

Olipa hyvä, että poistettiin henkilömiinat...

Äkkiä kun Kajaaniakin miettii -Joensuu ei ole niin tuttu- niin äkkiä löytyy varmaan 20 paikkaa joihin voisi laskea helikoptereilla joukkueen verran porukkaa.

 

[SJ]

Tuo nyt oli pelkkä hihasta vedetty veikkaus, niitähän voidaan vahventaa paikalliskomppaniolla jne. En nyt kuitenkaan usko että pienempää kaupunkia miehitettäisiin useamman pataljoonan voimin (jos pataljoonankaan voimin), tiestöä joka johtaa kaupunkiin varsinkin itärajalla olisi kyllä varmaan sitten erikseen tukkimassa muita paikallisjoukkoja tai alueellisia tst-osastoja riippuen hyökkääjän painopisteestä. Tarkoitin siis sitä että kyseinen pataljoona huolehtii lähinnä kaupungin kohteiden suojaamisesta, ei siis samalla estä sinne hyökkäystä maateitse jossain kaupungin rajalla.

Kyllä tuollaisen n. 2000 miehen pataljoonan luulisi riiittävän ihan kelvollisesti pitämään pienemmässä kaupungissa järjestystä yllä, suojaamaan kohteita ja jahtaamaan mahdollisia erikoisjoukkoja. Isommat ja/tai tärkeitä lentokenttiä tai satamia uhanalaisella sijainnilla sisältävät kaupungit sitten toki asia erikseen.

Millaisiahan joukko vahvuuksia esim. jatkosodassa eri kaupungit sisälsivät?

Sotilasaikakausilehdessä oli joskus juttua Suomen satamien vartioinneista Jatkosodan aikana. Ilmeisesti siihen hommaan upposi jokunen ukko jos oikein muistan.

Tarkoitin aivan samaa että paikallisjoukko vm 15. -ei alueellinen taistelujoukko- vastaa käsketyllä alueella esim. Kajaani tai Joensuu valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden vartioinnista, varmistaa ettei alueella toimi vihollisen erikoisjoukkoja kauhean vapaasti jne. Kun tuollaisiin taajamiin varmasti muodostuu tilapäisiä huoltopaikkoja jne.. vartioitavat paikat lisääntyvät..

Näiden taajamien keskustat ovat jo suhteellisen isoja jos halutaan hankaloittaa mahdollisesti vastustajan tkärjen ja erikoisjoukkojen tulemista alueella. Erilaiset varmistuspartiot ja vartiopisteet syövät aika paljon joukkoja.

Jos joukkoja on vähän niin aika vähällä unella pitää ukkojen tulla toimeen.

Vaikka poliisi toimiikin poikkeusolojenkin aikana niin montaa ukkoa sieltäkään ei löydy. Ei ainakaan mihinkään kohteiden suojaamiseen jne. Korkeintaan kerkiävät pitämään yllä jonkin sortin laillisuusvalvontaa.

Olipa hyvä, että poistettiin henkilömiinat...

Äkkiä kun Kajaaniakin miettii -Joensuu ei ole niin tuttu- niin äkkiä löytyy varmaan 20 paikkaa joihin voisi laskea helikoptereilla joukkueen verran porukkaa.

En tiedä minkälaisia kriteerejä nyt haetaan, mutta jos mikä tahansa aukio käy, niin ekana tulee mieleen koulujen kentät ja muut urheilukentät. Sitten on parkkipaikat, joissakin tapauksissa tiet. Puistoja on useampi sellainen, joissa ei ole puita. Ja sitten on muutama parkkihalli, joiden katto on pysäköintikäytössä. Näissä on usein jos jonkinlaista valomastoa, mutta kai niitä voi väistellä? Näin siis Joensuusta.

Edit: Sitten on myös joen ranta.

 

[Iso-Mursu]

Tuo nyt oli pelkkä hihasta vedetty veikkaus, niitähän voidaan vahventaa paikalliskomppaniolla jne. En nyt kuitenkaan usko että pienempää kaupunkia miehitettäisiin useamman pataljoonan voimin (jos pataljoonankaan voimin), tiestöä joka johtaa kaupunkiin varsinkin itärajalla olisi kyllä varmaan sitten erikseen tukkimassa muita paikallisjoukkoja tai alueellisia tst-osastoja riippuen hyökkääjän painopisteestä. Tarkoitin siis sitä että kyseinen pataljoona huolehtii lähinnä kaupungin kohteiden suojaamisesta, ei siis samalla estä sinne hyökkäystä maateitse jossain kaupungin rajalla.

Kyllä tuollaisen n. 2000 miehen pataljoonan luulisi riiittävän ihan kelvollisesti pitämään pienemmässä kaupungissa järjestystä yllä, suojaamaan kohteita ja jahtaamaan mahdollisia erikoisjoukkoja. Isommat ja/tai tärkeitä lentokenttiä tai satamia uhanalaisella sijainnilla sisältävät kaupungit sitten toki asia erikseen.

Millaisiahan joukko vahvuuksia esim. jatkosodassa eri kaupungit sisälsivät?

Sotilasaikakausilehdessä oli joskus juttua Suomen satamien vartioinneista Jatkosodan aikana. Ilmeisesti siihen hommaan upposi jokunen ukko jos oikein muistan.

Tarkoitin aivan samaa että paikallisjoukko vm 15. -ei alueellinen taistelujoukko- vastaa käsketyllä alueella esim. Kajaani tai Joensuu valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden vartioinnista, varmistaa ettei alueella toimi vihollisen erikoisjoukkoja kauhean vapaasti jne. Kun tuollaisiin taajamiin varmasti muodostuu tilapäisiä huoltopaikkoja jne.. vartioitavat paikat lisääntyvät..

Näiden taajamien keskustat ovat jo suhteellisen isoja jos halutaan hankaloittaa mahdollisesti vastustajan tkärjen ja erikoisjoukkojen tulemista alueella. Erilaiset varmistuspartiot ja vartiopisteet syövät aika paljon joukkoja.

Jos joukkoja on vähän niin aika vähällä unella pitää ukkojen tulla toimeen.

Vaikka poliisi toimiikin poikkeusolojenkin aikana niin montaa ukkoa sieltäkään ei löydy. Ei ainakaan mihinkään kohteiden suojaamiseen jne. Korkeintaan kerkiävät pitämään yllä jonkin sortin laillisuusvalvontaa.

Olipa hyvä, että poistettiin henkilömiinat...

Äkkiä kun Kajaaniakin miettii -Joensuu ei ole niin tuttu- niin äkkiä löytyy varmaan 20 paikkaa joihin voisi laskea helikoptereilla joukkueen verran porukkaa.

En tiedä minkälaisia kriteerejä nyt haetaan, mutta jos mikä tahansa aukio käy, niin ekana tulee mieleen koulujen kentät ja muut urheilukentät. Sitten on parkkipaikat, joissakin tapauksissa tiet. Puistoja on useampi sellainen, joissa ei ole puita. Ja sitten on muutama parkkihalli, joiden katto on pysäköintikäytössä. Näissä on usein jos jonkinlaista valomastoa, mutta kai niitä voi väistellä? Näin siis Joensuusta.

Edit: Sitten on myös joen ranta.

Noita samoja paikkoja mietin itse Kajaanista.

Tietysti suurimman osa saa helposti muutaman kevyen heittimen alle helpostikkin, mutta pitäisi olla laittaa ukkoja vahtiin että tietäs koskas pitäisi räiskiä.. Ja muutama viuhkaräjähde valmiiksi jemmaan.

Eniten huolettaa ne ukkojen määrät. Sadalla ukolla ei montaa vartiopistettä ja kierovartiota pideta 24/7. Varsinkin jos pitäisi vielä valmistautua samaan aikaan mahollisiin "sissioperaatioihin" jos vastustaja saa alueen haltuunsa.

 

[SJ]

Eniten huolettaa ne ukkojen määrät. Sadalla ukolla ei montaa vartiopistettä ja kierovartiota pideta 24/7. Varsinkin jos pitäisi vielä valmistautua samaan aikaan mahollisiin "sissioperaatioihin" jos vastustaja saa alueen haltuunsa.

Juu, tuo sata ukkoa tarkoittaa käytännössä 30-45 ukkoa kerralla käytettävissä. Ja niistäkin osa on sairaana tai lomilla. Tuossa siis oletan, että joukossa on kymmenkunta ukkoa joita ei voi muiden tehtävien ohella käyttää vartioinnissa ja se, että toimitaanko 2 vai 3 vuorossa. Oletettavasti kahdessa vuorossa, ellei ukkoja myös koeteta kouluttaa samalla tms. Veikkaisin, että miehistö tarvetta voisi joillakin tavoin vähentää.

 

[niäämi]

Jos ajatellaan tuota naapurikuntaa eli Turkua, niin äkkiseltään siitä tulee mieleen johon ihan logistiselta puolelta pari rautatieasemaa, neljä satamaa ja lentokenttä sekä suuremmat ulosmenoväylät eli valtatiet 8, 9, 10 ja 1. Lisäksi on noita pienempiä maihinnousupaikkoja/satamia riittämiin. Joen yli ja saariin menevät sillat sekä rautatiesillat. Mahdollisia maahanlaskupaikkoja en lähde edes miettimään, mutta olen antanut itselleni kertoa, että jopa pataljoonan maahanlaskuun riittäviä paikkoja on yli 50. Siihen päälle vesi- ja jätevesilaitokset kaikkine kohteineen. Sähkölaitos ja suuremmat sähkönjakelukeskukset. Keskitetyt ruoankuljetuksen solmukohdat. Kaksi ja puolisataa neliökilometriä maata. Kyllä siinä alkaa olemaan työsarkaa ja vielä ei ole mukana edes esim Kaarinan kautta kulkevaa saaristotietä eikä suurimmaksi osaksi naapurikuntien puolella kulkevaa ohikulkutietä tai Naantalin satamia. Hallinnolliselta puolelta sekä puolusutusvoimien puolelta tulee vielä lisää kohteita. Samoin viestinnästä. Näkyvimpänä ehkä Pääskyvuoren torni. Täytyy sanoa että olen tyytyväinen ettei omaan tehtäväkuvaani kuulu noiden murehtiminen ja edes kohteiden tarkempi miettiminen.

Mitä tulee poliisien riittävyyteen niin on se hyvä että täydennyspoliisihanke on niin hyvin onnistunut .

 

[Iso-Mursu]

Eniten huolettaa ne ukkojen määrät. Sadalla ukolla ei montaa vartiopistettä ja kierovartiota pideta 24/7. Varsinkin jos pitäisi vielä valmistautua samaan aikaan mahollisiin "sissioperaatioihin" jos vastustaja saa alueen haltuunsa.

Juu, tuo sata ukkoa tarkoittaa käytännössä 30-45 ukkoa kerralla käytettävissä. Ja niistäkin osa on sairaana tai lomilla. Tuossa siis oletan, että joukossa on kymmenkunta ukkoa joita ei voi muiden tehtävien ohella käyttää vartioinnissa ja se, että toimitaanko 2 vai 3 vuorossa. Oletettavasti kahdessa vuorossa, ellei ukkoja myös koeteta kouluttaa samalla tms. Veikkaisin, että miehistö tarvetta voisi joillakin tavoin vähentää.

Jos aluejoukotkin jaetaan 9 miehen ryhmiin, niin 45 taistelijaa olisi silloin 5 kpl. 9 hengen ryhmiä. Tiukimmillaan voitaisiin jakaa ryhmät 15 partioon. Silloin joissain kohteissa yksi voisi nukkua kun kaksi kiertää..

Mutta toiminnan pitäisi olla aktiivisempaa, kuin seisoa kivääri selässä viljasiilon luona. Vaikka alueellisen joukon sankareista ei olisikkaan desantin tappajiksi niin satunnainen partiointi ja tarkastuspisteet jne hankaloittaisivat desanttien toimintaa jo sillä että toimintaa pitäisi varmistaa enemmän

 

[hessukessu]

Onko sotatilanteessa tai sen uhatessa muuten ajateltu, että osa paikallisjoukoista voisi kantaa aseita ja varusteita mukanaan ja jatkaa siviilityötään ainakin jossain määrin? Sitten kun vihollinen uhkaa, niin kamat päälle ja ennalta sovittuun kohtaamispaikkaan tai siilipuolustukseen omille sijoilleen tms. Tällöin ei tarvitsisi pitää mieletöntä määrää äijiä tyhjän panttina vahvimassa kaikkea mahdollista. Jos vesilaitoksella on töissä vaikka parikymmentä ukkoa, niin eivätkös voi töidensä ohessa vähän ympärilleen katsoa ja pitää aseita mukanaan tai hyvin helposti saatavilla? Eikös lentokentän läheisyydessä asuvat vanhemmat miehet voisi määritellä niille seudulle paikallisjoukoksi ja antaa kriisitilanteessa tai sen uhatessa kamat kotiin? Jne.jne.

Tai kääntää asian toisinpäin: Onko järkevää, että meillä on 1,3 miljoonaa asepalvelusikäistä miestä ja naista, joista sotatilanteessa miljoona jäisi aseettomina vihollisen valtaamille alueille tai joutuisi pakenemaan henkensä edestä vihollisen joukkoja? Eikö olisi parempi varustaa näistä mahdollisimman monet edes jotenkin tolkullisella jalkaväen aseistuksella jotta voisivat edes itseään ja läheisiään suojella ja ehkäpä jopa viholliselle tehdä kiusaa hyökkäyksen sattuessa?

Ideaalitilanteessa meillä olisi tietysti Suojeluskuntien kaltainen järjestö, joka perustaisi paikallisjoukkojen rungon sotatilanteessa. Pilliin viheltämällä minkä tahansa alueen paikallisjoukkojen runko olisi nopeasti suojattavilla kohteillaan ja loput paikallisjoukot täydentäisivät niitä tarpeen mukaan. Kuviot, tehtävät ja kohteet ja toiminta olisi jo rauhan aikana harjoiteltu valmiiksi. Sveitsissähän näin on kaiketi asian laita. Mikäli Sveitsissä vihelletään pilliin, niin veikkaan että jo 6h kuluessa minkään maan alueen tai strategisesti tärkeän kohteen haltuunotto tai maahanlasku ei tule enää onnistumaan, koska puolustajat ovat jo asemissa ja aseissa.

 

[3JK]

Jos ajatellaan tuota naapurikuntaa eli Turkua, niin äkkiseltään siitä tulee mieleen johon ihan logistiselta puolelta pari rautatieasemaa, neljä satamaa ja lentokenttä sekä suuremmat ulosmenoväylät eli valtatiet 8, 9, 10 ja 1. Lisäksi on noita pienempiä maihinnousupaikkoja/satamia riittämiin. Joen yli ja saariin menevät sillat sekä rautatiesillat. Mahdollisia maahanlaskupaikkoja en lähde edes miettimään, mutta olen antanut itselleni kertoa, että jopa pataljoonan maahanlaskuun riittäviä paikkoja on yli 50. Siihen päälle vesi- ja jätevesilaitokset kaikkine kohteineen. Sähkölaitos ja suuremmat sähkönjakelukeskukset. Keskitetyt ruoankuljetuksen solmukohdat. Kaksi ja puolisataa neliökilometriä maata. Kyllä siinä alkaa olemaan työsarkaa ja vielä ei ole mukana edes esim Kaarinan kautta kulkevaa saaristotietä eikä suurimmaksi osaksi naapurikuntien puolella kulkevaa ohikulkutietä tai Naantalin satamia. Hallinnolliselta puolelta sekä puolusutusvoimien puolelta tulee vielä lisää kohteita. Samoin viestinnästä. Näkyvimpänä ehkä Pääskyvuoren torni. Täytyy sanoa että olen tyytyväinen ettei omaan tehtäväkuvaani kuulu noiden murehtiminen ja edes kohteiden tarkempi miettiminen.

Mitä tulee poliisien riittävyyteen niin on se hyvä että täydennyspoliisihanke on niin hyvin onnistunut .

 

[3JK]

Jos ajatellaan tuota naapurikuntaa eli Turkua, niin äkkiseltään siitä tulee mieleen johon ihan logistiselta puolelta pari rautatieasemaa, neljä satamaa ja lentokenttä sekä suuremmat ulosmenoväylät eli valtatiet 8, 9, 10 ja 1. Lisäksi on noita pienempiä maihinnousupaikkoja/satamia riittämiin. Joen yli ja saariin menevät sillat sekä rautatiesillat. Mahdollisia maahanlaskupaikkoja en lähde edes miettimään, mutta olen antanut itselleni kertoa, että jopa pataljoonan maahanlaskuun riittäviä paikkoja on yli 50. Siihen päälle vesi- ja jätevesilaitokset kaikkine kohteineen. Sähkölaitos ja suuremmat sähkönjakelukeskukset. Keskitetyt ruoankuljetuksen solmukohdat. Kaksi ja puolisataa neliökilometriä maata. Kyllä siinä alkaa olemaan työsarkaa ja vielä ei ole mukana edes esim Kaarinan kautta kulkevaa saaristotietä eikä suurimmaksi osaksi naapurikuntien puolella kulkevaa ohikulkutietä tai Naantalin satamia. Hallinnolliselta puolelta sekä puolusutusvoimien puolelta tulee vielä lisää kohteita. Samoin viestinnästä. Näkyvimpänä ehkä Pääskyvuoren torni. Täytyy sanoa että olen tyytyväinen ettei omaan tehtäväkuvaani kuulu noiden murehtiminen ja edes kohteiden tarkempi miettiminen.

Mitä tulee poliisien riittävyyteen niin on se hyvä että täydennyspoliisihanke on niin hyvin onnistunut .

 

[3JK]

Jos ajatellaan tuota naapurikuntaa eli Turkua, niin äkkiseltään siitä tulee mieleen johon ihan logistiselta puolelta pari rautatieasemaa, neljä satamaa ja lentokenttä sekä suuremmat ulosmenoväylät eli valtatiet 8, 9, 10 ja 1. Lisäksi on noita pienempiä maihinnousupaikkoja/satamia riittämiin. Joen yli ja saariin menevät sillat sekä rautatiesillat. Mahdollisia maahanlaskupaikkoja en lähde edes miettimään, mutta olen antanut itselleni kertoa, että jopa pataljoonan maahanlaskuun riittäviä paikkoja on yli 50. Siihen päälle vesi- ja jätevesilaitokset kaikkine kohteineen. Sähkölaitos ja suuremmat sähkönjakelukeskukset. Keskitetyt ruoankuljetuksen solmukohdat. Kaksi ja puolisataa neliökilometriä maata. Kyllä siinä alkaa olemaan työsarkaa ja vielä ei ole mukana edes esim Kaarinan kautta kulkevaa saaristotietä eikä suurimmaksi osaksi naapurikuntien puolella kulkevaa ohikulkutietä tai Naantalin satamia. Hallinnolliselta puolelta sekä puolusutusvoimien puolelta tulee vielä lisää kohteita. Samoin viestinnästä. Näkyvimpänä ehkä Pääskyvuoren torni. Täytyy sanoa että olen tyytyväinen ettei omaan tehtäväkuvaani kuulu noiden murehtiminen ja edes kohteiden tarkempi miettiminen.

Mitä tulee poliisien riittävyyteen niin on se hyvä että täydennyspoliisihanke on niin hyvin onnistunut .

Miten kaikki vartiointifirmat, joita nykyään on tosi paljon? Heillähän on paikallistuntemus. Voiko heistä olla hyötyä?

 

[SJ]

Miten kaikki vartiointifirmat, joita nykyään on tosi paljon? Heillähän on paikallistuntemus. Voiko heistä olla hyötyä?

Aika pitkälti kutsuttu palvelukseen (joskin saattavat palvella omalla pitäjällä). Mutta toisaalta, jos alueen firmat ovat pistäneet pystyyn oman systeemin, jossa vartioiden toiminta on hieman kootumpaa (esim. valvontakameroita valvotaan kaikkia samasta paikasta), niin silloin ne valvomojen työntekijät olisivat erityisen hyödyllisiä. Valitettavasti nuo tuollaiset valvomot taitaa palvella enimmäkseen suurempia kauppakeskuksia, eli eivät erityisen hyödyllisiä. Mutta vartijat korjatkaa, jos tiedätte enemmän.