baikal kirjoitti:
Pst-ohjuksen simulaattorilla tuli aikoinaan satoja (ei senttän tuhansia) laukauksia ammuttua ja itse pidin siitä, että simulaattorin (ei sisäsimulaattori vaan kentällä käytettävä) kouluttajan päätteeltä näki osuman suhteessa maaliin vaikka maalina oli liikkuva panssarivaunu jossa oli laservastaanottimet. Siihen aikaan tavanomainen harjoitus oli ampua kaksikymmentä laukausta ohjuksella peräperää liikkuvaan vaunuun, ja niistä sai paitsi osumat/laukaukset myös sen 'kasan' muodon joka kertoi aika hyvin mikä menee pieleen. Kyseessä oli siis käsipyörillä veivattava PstOhj 82M, jossa ampujan täytyy pitää vaunu tähtäinristikossa ohjuksen lentoajan loppuun asti.
Luulisin, että niiden ammuntojen tulokset päätyivät muuallekin kuin komppanian ilmoitustaululle joten kyllä niitä pystytään tilastoimaan ja vertailemaan. T-55:n vaunusimulaattorissa muistelen olleen ulkomaalaisiakin vieraita, joten simulaattorituloksia pystyttiin suoraan vertaamaan myös meikäläisten ja muunmaalaisten vaunumiehistöjen välillä. Itse asiassa simulaattoriharjoituksista saattaa kertyä enemmänkin tietoa kuin kovapanosammunnoista. Simulaattori tallentaa sellaista dataa jota ei pääse kovapanosammunnan maaleista ammunnan aikana mittaamaan ja simulaattoreilla voi ottaa toistoja paljon enemmän kuin kovilla a-tarvikkeilla, kun harjoittelun hinta ei riipu niinkään laukausten määrästä ja vaara-alueista ei tarvitse välittää. Tiedon määrä ei tosin korvaa tiedon laatua, eli simulaattoriharjoitusten täytyy tietysti olla oikeanlaisia jotta niistä saadaan vertailukelpoista dataa, se ei saa olla pelkkää pellolle pysäytettyn traktoriin köytetyn prisman sihtailua, vaikka siitä voi tietysti aloittaa alkeisharjoittelun ohjussimulaattorilla.
Tai pikemminkin aseen virittäminen käyttäen hyväksi esim. vyötä ja lippaanvaihto yhdellä kädellä tukien asetta polvien väliin, koska heikommalla kädellä ampuminen ensisijaisesti harjoitellaan sitä varten että toinen käsi on loukkaantunut. On hyvä lähteä perinteisistä asennoista kohti vakioituja suorituksia kuten käännöksiä mutta mitä pidemmälle harjoittelussa mennään voidaan ns. katoista eli vakioiduista liikesarjoista luopua ja siirtyä vapaamuotoisiin harjoituksiin, joissa jokainen hakee kropalleen ja luonteenpiirteilleen sopivimmat motoriset likkeet tilannekohtaisesti. Mutta ne perusteet pitää kuitenkin iskostaa hyvin mieleen ennen siirtymistä eteenpäin. Siviilissähän tämä on mahdollista mutta varusmiespalveluksessa ei päästä perusteista koskaan eteenpäin jos edes niihinkään, aika ja resurssit loppuvat vain kesken.
M/85:lla ei tee mitään, maastopuvun taskutkin ajavat asiansa paremmin mitä tulee taisteluvarustuksen säilömiseen. Ei voi korostaa yhtään liikaa miten paska se systeemi on. Jos on normaali reppu lantio- ja rintahihnoilla sekä maastopuvussa taskut niin M/85:sta voi käyttää makkaranpaistoon.
