Ammunnan harjoittelu riittävälle taitotasolle saakka

Simut eivät poista tarvetta ampua oikeilla aseilla. Se mitä tavan tallaaja niistä saa, on toistoja.

A-ratareissuja mahtuu kalenteriin joku määrä. Kotona voi taas saada pieninä annoksina valtavia määriä nostoja, tähtäinkuvia, liipaisuja jne, ja useilla simuilla ihan käypäisesti myös asentoja, liikkeestä liipaisuja jne. Kuten kirjoitin, pelillistäminen on huonossa jamassa jollain perus-Noptelilla, mutta kaikki edellytykset mielekkäälle kotiharjoittelulle ovat olemassa.

Lopputulema keskustelulle lienee kuitenkin se, että yleisesti ottaen ei kiinnosta, ja että ampumassa nyt käyvät ovat väärä kohderyhmä. Näinhän se saattaa olla. Kokeiltu ei kuitenkaan ole, joten varmuutta meistä kenelläkään ei ole.
 
Ruutisten Evankeljuiluja:TST-ammunnat haulikoilla ja kivääreillä

Varoitus: Tästä eteenpäin luette omalla riskillänne!

Eli siis jatkoa aiempaan tstpist-ammunta artikkeliin. Kivääriammunnat on suunniteltu itselataaville ja pulttilukkoisille(lippaalla tai makasiinilla varustettuihin) kivääreille. Toki voi osallistua vaikka suustaladattavalla piilukkomusketilla, mutta sillä tuskin saa kovinkaan hyviä sijoituksia "repeeteripyssyin eli aitta-kiwärein" sarjassa. Omassaan ehkä kyllä, mutta muskettisarja on kaukaista (?) tulevaisuutta.

Jottei näistä tulisi mitään "Sako M92 S Cup -otteluja", niin pidettäköön näitä harjoituksina, ei niinkään kilpailuina. Jos halutaan järjestää kilpailut, niin aseistus voidaan jakaa yhdeksään luokkaan:

Kivääriluokat:
- Konekiväärit/pikakiväärit
- RK/itselataavat aseet*
- Lippaalliset aseet (pultti-, & vipulukkoiset, ja pumppulataus-)*
- Lippaattomat kertalaukausaseet
- Pienoiskivääri (tarkka-ammunta; säännöt kehitteillä)*
- Suustaladattavat mustaruuti-aseet.
- PST-kiväärit (pitkänmatkan snaipperikiväärit)

Haulikkoluokat:-Taittopiipuiset (kaksipiippuiset haulikot, haulikkorihlat, drillingit)*
-TST (pumppu-, revolveri- ja itselataavat) -haulikot*
- Käsihaulikot(max. kokopituus 60 cm)

Käytännössä luultavasti vain tähdellä merkittyihin luokkiin tulisiriittävästi osallistujia johtuen cikaloiden aselupien pihtaamisesta.Piekkari TA -luokassa ampumaetäisyydet olisivat pisimmillään 250m. "Vain" viisinkertainen disipliini-ampujien ampumaetäisyys. Ilmeisesti kalkkeutuneimmat rata-ampujat jopa luulevat, ettei piekkarin luoti edes lennä niin kauaksi, puhumattakaan osumisesta. Sata vuotta sitten ammuttiin USAssa 200 metriin pystyasennosta jopa .22 Short mustaruutipatruunoilla. Kivääreissä oli tuohon aikaan yleensä diopteritähtäimet.

250 metrin etäisyys ei siis ole mahdoton piekkarille. Etuna olisi,että ko. luokan ampuminen onnistuu useimmilla 300 metrin kivääriradoilla. Aseistustakin tähän luokkaan löytyy lähes jokaiselta ampujalta. Asia erikseen on se, löytyykö nykyajan kiikaritähtäimistä "koroa" riittävästi. Varsinaiset TA-harjoitukset vaativat mieluiten yli 0,5 kilometrin radan tai korkeareunaisen sorakuopan, mieluusti loitolla taajamista - tai asutuksesta yleensä.


Ase- ja ratamääräykset


Kivääri: Aseen tulee olla tst-käyttöön soveltuva kivääri. Teho ja toimintavarmuus ovat kriteereinä, mutta tarkkuuskaan ei ole haitaksi. Tehon minimivaatimus, eli "tappokriteeri", on vedetty niin alas kuin suinkin voidaan vetää sotilaskirurgisin perustein, jotka on tunnettu jo useiden satojen vuosien ajan. Muita rajoituksia asetyypin suhteen ei ole. Siis pst-kiväärit, RK:t, järeät ITKK:t ja mustaruutikivääritkin soveltuvat ammuntaan. Kuitenkin suosittelenkäytettäväksi repeeteri- tai itselataavaa kivääriä. Repeteerikivääri on makasiinista tai lippaasta syöttävä ase pultti- tai vipulukolla, suoraveto-lukolla tahi pumppulatauksella.

Haulikko: Metsästys- tai taisteluhaulikko. Suosittelen pumppuhaulikkoa sylinterisupistuksella, mutta itselataavakin ase on sallittu, ja kaksipiippuisella ejektorihaulikolla on mahdollista menestyä myös monilla stageilla.

Maalitaulut: Sama(t) kuin tst-pistooli-ammunnoissa. Tarkkaa tähtäystä helpottava "naamari" on kehitteillä ja myöskin anatominen tauluntausta, josta näkee helposti osumien pisteluvun.

Pisteitys: Toistaiseksi sama kuin tstpist.- ammunnoissa

Kaliiperit: Minimi on .410, koska 9 mm Flobert ei riitä pitkille matkoille. Patruunatkin ko. kaliiperiin ovat suhteettoman kalliita ja harvinaisia. Maksimi-kaliiperi on 4, tavallisin lienee 12. Nelisatakympillä on onnistumisen mahdollisuudet lähinnä täyteispatruunalla tai ERVA-patruunoilla, joissa on kolme luotia peräkkäin hylsyssä. Pisteitä laskettaessa myönnetään niiden käyttäjälle ERVA-hyvitys, yksi lisäpiste/ osuma.

Kaliberit: Käytännön minimi on .22 LR (poikkeuksina Aguilan .22SSS, sekä vastaavat kehitteillä olevat tai kotiladatut patruunat, jotka hyväksytään), sillä .22 Short läpäisee juuri ja juuri 20 mm mäntylaudan 100 metriin. Jo ohut vaatetus riittäisi pysäyttämään luodin, eli se ei täytä "tappokriteeriä". Suurin sallittu on 20 x 138mm Solothurn Long (vaikka virallisesti on jo tykinlaukaus, ja konetykkiin alkuaan suunniteltukin).

Patruunat (kiv). Läpäisykriteeri:
Läpäistävä 25 mm mäntylauta, tai sitä vastaava materiaalivahvuus (esim. 22 mm upotus kuiviin sanomalehtiin) 100 metrin päästä. Räjähtävien-, sytyttävien-, panssari-, osavaippa-, reikäpää- ja valojuovaluotien tai kärjestäänviistoksi viilattujen luotien käytöstä saa yhden (1) lisäpisteen/osuma. (älä silti yritä saada rä-sy-vj-panssariluodin käytöstä 4 lisäpistettä/osuma, sillä korkeintaan yksi lisäpiste/osumahyväksytään luotivalinnan johdosta. Vj-rä-p-sy:t alkavat myös olla ikääntyneitä, ja ne olivat jo aikoinaan melko epätarkkoja).

Patruunat (haulikon): Minimi-haulikoko 6 mm ( käytännössä N:o4 Buckshot). Täyteiset, hirvi- ja peurahaulit ovat siis sopivia tässä käytössä, mutta lintuhaulit eivät. Flesetin tapaiset erikoisammukset ovat sallittuja ja jopa suositeltavia.Erikoisammusten käyttäjälle myönnetään 2 lisäpistettä/ ammuttu(ja osuttu) taulu. Hauleilla ammuttaessa saa pisteitä seuraavilla kertoimilla:

Haulikoko: pisteet/osuma,
6 - 7 mm: kerroin 1
7,5 - 8 mm: kerroin 1,5.
8,2 - 9 mm: kerroin 2.
> 9 mm: kerroin 3

Haulienkin tulee läpäistä 25 mm mäntylauta tai vastaavan vastuksen tuottava materiaalivahvuus (esim. sanomalehtinippu; upotus 22 mm +ammuksen jäännösten pituus) säännöllisesti siltä ampumaetäisyydeltä, jolta ko. stage ammutaan.

Supulatingin/ vaimentimen käytöstä saa ampuja itselleen niin paljon etua (pienempi rekyyli, ääni, suuliekki ym.), että pisteissä ei hyvitystä siitä anneta, mutta pisteitä ei myöskään veroteta. "Tappokriteerin" täyttyminen on kuitenkin näytettävä toteen rajatapauksissa.

Tähtäimet: Kaikki sallittuja. Suositellaan kuitenkin (tst)diopteri- tai kiikaritähtäimiä. (Vakioselitys: "Punapistetähtäimestä paristo lopussa/ jäätynyt pakkasessa !", ei kelpaa näissä riennoissa).

Lisävarusteet: Sallittuja, myöskin pistoolin käyttö (maalitauluihin; ei kanssakilpailijoihin) joissakin stageissa.

Muita määräyksiä: Muilta osin säännöt tstpist-ammunnoista (esim. pisteytys A-osuma 6 p., B-osuma 3 p. ja C-osuma 2 p ja hengenpaikka 10 p.)

Ampuma-asennot: Kaikki sallittuja, ellei toisin määrätä Ase ladattuna aloituksessa, ellei toisin määrätä

Minimipisteet: Jokaisesta taulusta tulee saada vähintään 6 pistettä, muutoin ampuja julistetaan sankarivainajaksi

Asehäiriöt: Asehäiriöiden (tai muullakaan, esim. tähtäin-peton) perusteella ei saa ajassa tai osumissa hyvitystä, eikä suoritusta saa uusia. Lajin tarkoituksena on opettaa kantapään kautta huolellisuutta asehuollossa ja mm. patruunoiden kotilatauksessa tai tehdaspatruunoiden valinnassa. Alan miehen aseet ja a-tarvikkeet eivät saa tuottaa "siuvatteja" toiminnan hetkellä.

Stageista 1 - 9 ovat lähinnä käytännön ammunnan harjoituksia, staget 10 ja 11 ovat osittain "huvittelua", joskin myös niissä on käytännön ammuntaa. Stageja voi yhdistellä sopivaksi "sotapoluksi" tai vaikkapa keksiä uusia. Kaikki jäljempänä mainitutstaget on suunniteltu pulttilukkoisille kivääreille, joskin niitä voi tokiampua RK -tyyppisillä aseillakin, ja muutamat niistä on sovitettu erityisesti haulikoille. 200 metriä alkaa olla liian pitkä matka Avtomat Kalashnikova-klooneille (tarkkuus ei tunnetusti ole niiden vahvin puoli). Stageja 5,6 ja 8 en suosittele ko. asetyypillä ammuttavaksi, mutta mikäpä estää yrittämästä: Sattumakin voi korjata satoa. Mustaruutiaseille ja haulikoille ampumaetäisyydet kannatta pitääalle 100 metrissä, joten niitä varten ampumamatkoja lyhennettäköön. Käsihaulikoilla ammuttakoon 1 - 25 metrin etäisyyksille. Periaatteena on pidettävä, että kullakin asetyypillä on voitava ampua puhdas suoritus, tuottamatta liikaa "omia kaatuneita", eli puutteellisen pistemäärän takia kuolleiksi kuulutettuja kilpailijoita. Jos jokin stage osoittautuu "Kuolemanlaaksoksi", on ampumaetäisyyttä lyhennettävä tai aikaa lisättävä. Mahdottomien suoritusten vaatiminen karkoittaa harrastajat, mutta niin myös sotapolku-kierroksen liiallinen helppous. Vasta kokemus voi osoittaa sen, missä kulkee "Kultainen Keskitie". Ehdotuksia etapeiksi "Taistojen Tielle"

stage 1 "Cikojen Lahti"

Kaksi taulua noin 30 metrin etäisyydellä, molemmilla "luotiliivit". Aseen nosto äänimerkistä. Mahdollisimman nopeasti ammutaan molemmat taulut (vain pää-osumat huomioidaan). Aikaraja 6 sek.jonka jälkeen ammuttuja laukauksia ei huomioita. Jos ei ole vähintään 6 pistettä/ taulu, niin kilpailija julistetaan kuolleeksi. Ammutaan pystyasennosta. (Tukena saa kylläkin käyttää esim.puuta). Tauluissa on oltava Cika-naamari tähtäyksen helpottamiseksi; vähintäänkin "lärsäkärsä" ja silmät, joiden mukaan määräytyy 10 pistettä antava hengenpaikka.

stage 2 "Pihtipudas Special"

Vain pulttilukkokivääreille. Neljä taulua 100 - 120 m etäisyyksillä. Ajanotto lähtee ensimmäisestä laukauksesta. Käytettävissä 8 patruunaa. (Arvatkaapa, mistä tuo luku tulee ?). Kaliberin 7 x 33mm Sako käytöstä saa "perinnehyvitystä" yhden lisäpisteen/ taulu. Aikaraja 24 sek. Tauluissa oltava Cika-naamari. Myös vartalo-osumat huomioidaan pisteitä laskettaessa.

stage 3 "Desanttien Tuhonta"

7 taulua porrastettuina 20 - 50 metrin etäisyyksille. Ajanotto lähtien 1. laukauksesta. Aikaraja 28 sek. Automatiikkaa siis tarvitaan, tai nopea pumppukäsi. Jos yhdestäkin taulusta löytyy alle 6 pisteen verran osumia, kuulutetaan kilpailija "kaatuneeksi taistontuoksinassa".

stage 4 "Politrukin Nitistys"

Maalitaulu 10 metrin päässä. Tästä taulusta saa pisteitä ainoastaan hengenpaikkaan osumisesta (10 pist.). 1. laukauksesta alkaa ajanotto. Kun politrukki on likvidoitu, ampuja kääntyy 90 astetta ja ampuu kaksi taulua, jotka ovat 15 - 20 metrin päässä (huom. pistoolin/ revolverin käyttö sallittu). Aikaraja 7 sek. Ohiampunut tai vitkastellut kilpailija kuulutetaan sankarivainajaksi.

Politruk-taulussa on oltava naamari ja myös vartalon hengenpaikka (50 x 50 mm ympyrä keskiviivalla, kainaloiden korkeudella) on merkittävä rajaviivoilla pisteityksen helpottamiseksi. Vartalon hengenpaikan sijainti ei kuitenkaan saa olla ampujan nähtävissä.

stage 5 "Laaki ja Vainaa"

Ampuma-asento makuulta. Ammutaan yksi laukaus 80 - 120 metrin päässä olevaan tauluun. Aikaa "tuliasemaan" tulosta 15sek. Ajastin käynnistetään kun ampuja koskettaa asetta.(Aloitetaan seisaaltaan noin 2 metriä tuliasemasta). Ase saa olla lipastettu, mutta patruunapesän tulee olla tyhjä ja lukon etuasemassa. Poikkeuksina mustaruuti- ja kertalaukauskiväärit. Ainoastaan osuma päähän tai vartalon hengenpaikkaanhuomioidaan. (Sijainti: Ks. stage 4). Jos osuma siis ei ole pään A-alueella tai vartalon hengenpaikassa, kilpailija ei saa pisteitä, vaan hänet julistetaan kuolleeksi.

stage 6 "Salametsästys"

Ammutaan kaksi laukausta. Maalitauluina luonnollisen kokoiset istuvat jänikset (toinen sivulta, toinen edestä). Taulut 25 ja 40 metrin päässä. Osuma kuolettavalle aluelle (piirretään maalitaulun taakse, suositeltava halk. 6 cm) 10 pist. Ohiampuminen tai "haavoittaminen" aiheuttaa ampujan hylkäyksen tällä stagella. Aikaraja 10 sek. Ampujan tulee käyttää supulatinkeja. Varattava 3 (kolme) patruunaa nopeusmittaukseen (max. sallittu luodin nopeuska. 305 m/s). Vaimentimen käyttö suositeltavaa.

stage 7 "VEEVA:n Painajainen"

Kaksi taulua noin 50 metrin päässä. Tauluihin Cika-naamarit, mutta niillä ei ole "luotiliivejä", eli vartalo-osumatkin huomioidaan. (10 pisteen osuman sijainti: Ks. Stage 4:n taulun selite). Kiväärin/ haulikon (hirvihauli-, täyteis- tai flesetti-/naulankärki-) patruunoita on käytettävissä kolme. Ajanotto alkaa 1. laukauksesta. Aikaraja 7sek. Ammunta tapahtuu makuulta. (Aikaraja on jouduttu asettamaan Vapaaehtoisten Erävalvojien nykyisestä aseistautumisesta johtuen).

stage 8 "Simo Häyhä Special"

Kolme taulua 100 - 200 metrin etäisyyksillä. Ammutaan pystystä tai polvelta. Luonnollisen tuen (esim. puun) hyödynnys on sallittua. Aikaraja 20 sek. Ajanotto alkaa 1. laukauksesta.

stage 9 "Kaksintaistelu ála Spetsnatz"

Kaksi osumasta kaatuvaa taulua (laitetaan kaatumaan ristikkäin) ja kaksi ampujaa. Yksi laukaus/ ampuja. Matka 30 - 50 m.Äänimerkistä ampujat nostavat aseet ja ampuvat mahdollisimman nopeasti osuman omaan tauluun. Se, jonka taulu on alimmaisena,on voittaja. Ei aikarajaa.

Tällaisiin leikkimielisiltä kuulostaviin, mutta tosiasiallisesti vaativiin käytännöllisen ampumataidon ylläpitoharjoituksiin kuuluvat erottamattomana osana loppurymistykset eli "Mad Minutes". Tämä oli tapana Suomessakin esimerkiksi siluettiammuntojen pioneerivuosina. Emme salli perinteen katkeavan, vaan esittelemme kaksi vaihtoehtoista stagea, huomioiden ampumaratojen sijainnista riippuvat toimintamahdollisuudet.

stage 10 "Öinen Rynnäköntorjunta"

Tarvittavat välineet: 1 kpl rinne, noin 10 - 20 taulua, valopistooleita +ammuksia, valojuovapatruunoita, sekä mielellään hiekkasäkkejä (tuliaseman rakennusta varten). Ampujia vähintään viisi. Ensiksirakennetaan tuliasema(t) 100-200 metrin päähän rinteestä. Rinteeseen pystytetään maalitaulut (mitä enemmän, sitä parempi).

Ammunta aloitetaan pimeän tultua, yhtä aikaa, kun muutama ampuja valaisee maalialueen valopistooleita käyttäen. Muut ampuvat helvetisti siihen suuntaan. (Tähtääminen on suositeltavaa osumien saamiseksi). "Tuli seis !" kuulutetetaan 120sek. kuluttua aloituksesta, tai ammutaan väriltään poikkeava valopistoolin ammus. Tämä stage soveltuu päivän ammuntojen päätösriehaksi tarkoitukseen soveltuvilla (syrjäisillä)ampumaradoilla, joita ovat mm. armeijan taisteluampumaradat. Suositeltavia lisävälineitä ovat konekiväärit, suorasuuntaustykit jasingot. (Huom. Patruunoiden kulutus on tunnetusti SUURTA ainakin sarjatuliaseilla. Maximilla 09/32 ehtii paahtaa kolmekin vyöllistä, 200 patruunaa).

stage 11 "Teloitusryhmä"

Taulu 10 - 20 metrin päässä (ampujien määrästä riippuen; mitä enemmän ampujia, sitä enemmän etäisyyttä). Taulun "naamari"valitaan ennakolta äänestämällä: Yleensä joku politikoitsija tai aselupia pihtaava fallesmanni. Vähintään 6 ampujaa +"teloitusryhmän" johtaja, jonka käskystä ampujat lataavat aseet komennolla "La-TAA !", tähtäävät komennosta "Täh-TÄÄ !" ja ampuvat yhden laukauksen/ ampuja, kaikki samanaikaisesti, komennosta: "Tul-TA !"

Ammutaan vartalon hengenpaikkaan, jonka saa merkitä taulusta selvästi erottuvaksi "pilkaksi" 50 x 50 mm neliöllä, taulun keskiviivalle, kainaloiden korkeudelle.Maalina voidaan käyttää osumasta reagoivaa taulua. Suositellaan vaikkapa vesimeloonin väärinkäyttöä: Se asetetaan IPSC-taulun taakse rintakehän hengenpaikan korkeudelle. Myös veteen liuotettua punaista elintarvikeväriä tai punamulta lietettä sisältävä muovipussi tuottaa realistisen, tai hieman liioitellunkin, osumavaikutuksen.

Stage 11 soveltuu ilta-riehaksi radoille, joilla ei voida järjestää maantieteellisistä syistä stage 10:tä. Mainittakoon lopuksi, ettei TST-ammunta ole meidän "asennevammaisen jengimme" keksintöä, vaan realistisen ampumaurheilun harrastajille on olemassa kansainvälinen lajiliittokin(IDPA http://www.idpa.com/ ): Se muodostettiin USA:ssa niiden turhautuneiden "prättikaali-ampujien" toimesta, jotka jo varhain huomasivat IPSC:n olevan pikemminkin röyhkeää rahastusta kuin käytännöllisen ampumataidon ylösrakennukseksi tarkoitettua harjoittautumista.Uuden liiton alaisille yhdistyksille on kehkeytynyt Suomessakin jopa yllättävän vahva "sosiaalinen tilaus", joka tuli ilmi kun TST-pistooliammunnan sääntöjen alustava luonnos julkaistiin taannoin GOW-sivulla, herättämään odotettua keskustelua.

PTK 2707 MM


http://guns.connect.fi/gow/ruutiset9.html

Siitä vain jokainen harjoittelemaan. :)
 
Ammuin tuossa joku aika sitten kahden poliisimiehen kanssa sovelletun Gunsiten pistoolikokeen ja panokseksi asetettiin se, että häviäjät ostavat kumpikin voittajalle olutlaatikon.

Lähtötilanne oli haaste siitä, että pelkkä poliisin perustutkinnon AA-koulutus ja työajalla tehtävien harjoitusten määrä ei tuota kansalaisten yleisestä harhaluulosta huolimatta yhtä hyviä ampujia ja aseenkäsittelijöitä kuin toiminnalliset ampumaurheilulajit ja nykypäivänä Bat Mastersonit Reinikais-reinkarnaatioineen saavat lähtökohtaisesti hopeaa jos meno on lännenelokuvista tuttu 1 vs. 1 saluunan pihalla ja toinen osapuoli on jotain muuta kuin teiniangsteissa oleva pienoispistoolilla varustettu lukiolaispoika tai Nagantia pyörittelevä mopedimies.

Harjoite on seuraavanlainen:
AMET Harjoite
3 m Veto ja laukaus päähän
3 m Veto ja kaksi laukausta vartaloon
3 m Veto ja kaksi laukausta vartaloon ja laukaus päähän
7 m Veto ja kaksi laukausta vartaloon
10 m Veto ja kaksi laukausta vartaloon, pikalippaanvaihto ja kaksi laukausta vartaloon
10 m Veto ja kaksi laukausta vartaloon
15 m Veto ja kaksi laukausta vartaloon polvelta
25 m Veto ja kaksi laukausta vartaloon makuulta

Pisteidenlasku kuten SRA:ssa, lähtöasentona puhutteluasento ja kaikki ampuivat vyöllä olevista turvakoteloista Glock 17 pistooleilla (kaksi yksityistä, joissa max. SRA sääntöjen puittessa olevat muutokset sekä yksi tritiniumtähtäimillä varustettu virka-ase).

Voin lämpimästi suositella perusharjoitukseksi varsinkin jos käytössä on timeri ja ylläpitää ampumapäiväkirjaa henkilökohtaisesta kehittymisestään vakioitujen ja helposti toistettavien harjoitteiden osalta.

Oli muuten helppoa olutta...
 
Nostetaanpa hieman perusharjoittelun tärkeyttä näkyvämmälle paikalle.

Tässä muuten listaus Uudenmaan ampumaradoista; ratakortit alkavat sivulta 44 ja sivuilla 23-25 on listaus kaikista radoista. Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan.

Samalla huomio näistä Uudenmaan läänin alueen ampumapaikoista, että vaikka Uudenmaanliitto tuollaisen ratakoosteen onkin laatinut niin sen otsikko on virheellinen. Liitto ei kehitä mitään vaan ylläpitää tietoa siitä, millaisia ratoja alueella on. Kaikkien ratojen jatkuvuus ja kehittäminen on täysin sitä hallinnoivan instanssin asia. Eli kun joku noista liitteen ratakuvauksista on rata jolla ei ole paljon käyttäjiä, niin se ajan myötä suljetaan ja poistuu kartalta.
Uudenmaan ampumarata -kysymystä ei ole vielä mitenkään ratkaistu tai saatettu etenevään suunnitteluun. Ampumamahdollisuudet ovat pikemminkin vähentyneet viimeisen 10 vuoden aikana.
 
Löytyipä taas kiinnostava ketju. Täytyy selailla sitä alusta lähtien kun on paremmin aikaa.

Lyhyt kommentti tähän:
Ammuin tuossa joku aika sitten kahden poliisimiehen kanssa sovelletun Gunsiten pistoolikokeen ja panokseksi asetettiin se, että häviäjät ostavat kumpikin voittajalle olutlaatikon.

Lähtötilanne oli haaste siitä, että pelkkä poliisin perustutkinnon AA-koulutus ja työajalla tehtävien harjoitusten määrä ei tuota kansalaisten yleisestä harhaluulosta huolimatta yhtä hyviä ampujia ja aseenkäsittelijöitä kuin toiminnalliset ampumaurheilulajit ja nykypäivänä Bat Mastersonit Reinikais-reinkarnaatioineen saavat lähtökohtaisesti hopeaa jos meno on lännenelokuvista tuttu 1 vs. 1 saluunan pihalla ja toinen osapuoli on jotain muuta kuin teiniangsteissa oleva pienoispistoolilla varustettu lukiolaispoika tai Nagantia pyörittelevä mopedimies.

On mielestäni elämälle vieras ajatus, että pelkästään se, että henkilö on virassa ja kantaa (nimenomaan kantaa) asetta päivittäin, riittäisi takaamaan hyvän ampumataidon tai edes aseenkäsittelytaidon. Luonnollisesti henkilö joka harjoittelee paljon, on lähtökohtaisesti parempi kuin henkilö joka harjoittelee vähän; ammatista riippumatta. Jos ampuma-aseharjoittelu koostuu pelkästään poliisin perustutkinnon koulutuksesta ja pakollisista työpaikkaharjoitteluista, niin sellaisella harjoittelumäärällä ei kovin kummoista ampumataitoa vielä saavuteta tai edes ylläpidetä. Eri asia sitten, kuinka oleellinen taito ampumataito ylipäätään on poliisin työn kannalta.

Toki jotkut harjoittelevat enemmän kuin vähin vaadittava määrä, ja jotkut hyvinkin paljon enemmän. Parhaat kilpailevat kansainvälisellä tasolla erilaisissa ammuntalajeissa. Mutta se vähin vaadittava on mielestäni ehdottomasti liian vähän ainakin kenttäpoliiseille, mutta toisaalta realistisesti ajateltuna enemmän pakollista harjoittelua tuottaisi ylimääräisiä ongelmia työvuorojärjestelyjen ym suhteen.
 
, mutta toisaalta realistisesti ajateltuna enemmän pakollista harjoittelua tuottaisi ylimääräisiä ongelmia työvuorojärjestelyjen ym suhteen.

Sivusta katsoen, niin lähellä sijaitsevat radat kyllä lisäävät harjoittelua myös työaikana.
Sillä kun ”poliisit muuttivat”, radalla on ollut huomattavasti enemmän vilskettä.
Niin niillä on ollut isoja, kuin pieniä harjoituksia ja omatoimista (partiokohtaista) ammuntaa .
 
Joo, on toki totta että mitä helpommin radalle pääsee, sitä helpommin sinne tulee mentyä. Kun oltiin Pikku-Roballa ja lähin rata oli Malmilla (kokonaista reilut 10 km matkaa!), niin ei tullut kovin helposti käytyä. Nyt kun on siirrytty Pasilaan missä rata on samassa rakennuksessa, niin tulee käytyä paljon helpommin. Ennätys on kaksi kertaa yhden työvuoron aikana keikanajon lomassa.

Tarkoitin kuitenkin pakollisia, ohjattuja harjoituksia. Mitä enemmän niitä on - siis siten että koko henkilöstön on käytävä treenaamassa - niin sitä enemmän se aiheuttaa painetta työvuorosuunnitteluun. Nytkin on kaikenlaista virka-asetta, konepistoolia, partiokivääriä, etälamautinta, haulikkoa, taktiikkaa, hätäensiapua, fyysistä voimankäyttöä, jne joille olisi löydettävä slotit pari kertaa vuodessa. Eikä siinä mitään, mutta kun pitäisi olla porukkaa ajamassa keikkaakin, ja aika paljon on kaikenlaista muutakin koulutusta ja erilaista isoa tapahtumaa joka syö resursseja. Nykyiselläänkin on vaikeaa saada kaikille edellämainituille sitä paria harjoituskertaa vuodessa, puhumattakaan että pakolliset harjoitusmäärät kasvaisivat tästä; onneksi ei ole minun vastuullani järjestää näitä vaan riittää että koulutan.
 
Kohta me "mall cop" sakki heilutaan etälamauttimien kanssa. :D

Tällaistakin on vakavissaan ehdotettu yksityiselle alalle...

Ei sinänsä etteikö ampuma-aseita olisi jo.
 
Tarkoitin kuitenkin pakollisia, ohjattuja harjoituksia.

Kyllä myös nekin ovat lisääntyneet ( en tiedä onko ne ”pakollisia” mutta ainakin ne ovat ohjattuja/järjestettyjä), vähän väliä on 300 radalla ”puolen kymmentä” Maijaa.
Jos vertaa sitä muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, niin lisäys on yli 100%

Ja muuallakin radoilla on harjoituksia näitä isompia.
Poliisilaitos harjoittelee ….. 23.01 ja 29.01.2020
Ja pienempiä joista ei tehdä varauksia.
 
Hyvä, jos jossain pystytään järjestämään ylimääräisiä kaikille yhteisiä isoja harjoituksia. Meillä tekee välillä tiukkaa pakollistenkin kanssa, ja Helsingissä kuitenkin on porukkaa töissä suhteessa enemmän kuin monessa muussa paikassa (Koululla puhuvat Helsingistä poliisitaivaana tämän takia).

Ettei kuitenkin ole kyse siitä että harjoittelu on vain siirtynyt paikasta toiseen eikä siitä että määrä olisi kokonaisuutena lisääntynyt? Toki hyvä jos näin on...
 
Ettei kuitenkin ole kyse siitä että harjoittelu on vain siirtynyt paikasta toiseen eikä siitä että määrä olisi kokonaisuutena lisääntynyt?

Ei tainnut vanhalla laitoksella olla kovin erikoiset harjoittelu tilat.

Matkaa samoille radalle/radoille oli tuolin ~10 km, nyt on 2 km.
Tuo mistä puhun, on vain näppituntuma ~2 vuoden ajatta.

Mutta pitääpä kysyä asiasta jos sattuu törmäämään ”miliisiin” radalla. :unsure:
 
Ammuin tuossa joku aika sitten kahden poliisimiehen kanssa sovelletun Gunsiten pistoolikokeen ja panokseksi asetettiin se, että häviäjät ostavat kumpikin voittajalle olutlaatikon.
...
Voin lämpimästi suositella perusharjoitukseksi varsinkin jos käytössä on timeri ja ylläpitää ampumapäiväkirjaa henkilökohtaisesta kehittymisestään vakioitujen ja helposti toistettavien harjoitteiden osalta.
Kävin kokeilemassa pari kertaa. Ihan hauska testi. Tällaisia vakioituja benchmark-testejä kannattaa tosiaan käyttää, niin voi testata omaa kehittymistään. Itse olen käyttänyt mm IDPA classifiereita (sekä sitä vanhaa että uutta 5x5 classifieria).

Näitähän voi keksiä itsekin, varsinkin jos haluaa kehittää tai seurata jotain tiettyä juttua. Yleisesti käytössä olevissa testeissä on toki hyvänä puolena se, että näkee oman tasonsa verrattuna muihin.

Testiähän ei kannata varsinaisesti erikseen treenata, vaan harjoittelee muuten ja näillä testeillä sitten vain mittaa kehityksen. Muuten voi käydä niin että kehittyminen keskittyy kyseisen testin optimointiin.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Kuuluisa aseteknikko Ole Melart kirjoitti Sotilasaikakauslehdessä (joko 1940-luvun lopussa tai 1950-luvun alussa), että vaaditaan (muistaakseni) n. 1500 laukausta pelkästään siihen, että selviää onko henkilöllä lahjakkuutta ammuntaan. Herää kysymys, miksei varusmiehille anneta mahdollisuutta omatoimiseen harjoitteluun esimerkiksi pienoiskiväärillä (piekkari=halpa). Esimerkiksi juoksua/salia tuetaan, mutta aseista kiinnostunutta melkeinpä vieroksutaan.
 
Jatkan tänne ettei Tomppa heitä apinanruualla, siis, minkälainen kuva tavan pahvinpuhkojalla on metsästyksestä? Sekö että 70 ylipainoinen pappa ajaa traktorilla pellon laitaan ja odottaa että riista tulee istumaan 10 metrin päähän? Metsästys on parasta ampuma treeniä, se jäniskin tulee lujaa, se väistää nopeasti, metsässä on puita jotka estää ampumisen, liikkua pitää osata hiljaa ja varoen, radan pahvi taulu ei juokse, se ei poukkaa toiseen suuntaan, se ei vainua sinua pitkän matkan päästä ja lähde karkuun, taulun perässä ei juokse roikkukorvaa johon et saa osua, taulu ei myöskään lennä oksien välistä karkuun ja viimeisenä, laakin pitää osua tappavasti, hyvin usein paikkoon ei ehdi. Ja se juokseva hirvi, ennakko pitää olla hallussa, satasessa pinkovan hirven osuma alue ei ole suuri,ja se suunta ei ole aina se sivusuuntaan..
 
Jatkan tänne ettei Tomppa heitä apinanruualla, siis, minkälainen kuva tavan pahvinpuhkojalla on metsästyksestä? Sekö että 70 ylipainoinen pappa ajaa traktorilla pellon laitaan ja odottaa että riista tulee istumaan 10 metrin päähän? Metsästys on parasta ampuma treeniä, se jäniskin tulee lujaa, se väistää nopeasti, metsässä on puita jotka estää ampumisen, liikkua pitää osata hiljaa ja varoen, radan pahvi taulu ei juokse, se ei poukkaa toiseen suuntaan, se ei vainua sinua pitkän matkan päästä ja lähde karkuun, taulun perässä ei juokse roikkukorvaa johon et saa osua, taulu ei myöskään lennä oksien välistä karkuun ja viimeisenä, laakin pitää osua tappavasti, hyvin usein paikkoon ei ehdi. Ja se juokseva hirvi, ennakko pitää olla hallussa, satasessa pinkovan hirven osuma alue ei ole suuri,ja se suunta ei ole aina se sivusuuntaan..
Rippuu kyllä vähän radan varusteista nuo taulun liikkumiset, kannattaa tutustua esin ipsc ja sra:ssa käytettäviin maalilaitteisiin ja niiden tarjoamaan liikkeeseen. Kyllä urheilupuolellakin saadan aika vittumaisia maaleja rakennettua...
 
Meni äsken väärään rappuun, mutta olisiko kuolleena syntynyt idis järjestää 300m ampumakisa, pienoiskiväärillä. Ei luokituksia, tauluna lehmännahka, 3x10 lks, kaikenlaiset tuet ja spottaajan käyttö sallittu. Huovinrinteen tai Raasin radoilla.
 
Onkos joku muuten kokeillut treenata toiminnallista perustekniikkaa airsoft-aseilla? Tuli jossakin harjoituksessa kokeiltua kuulapyssyjä ja tuntui että ne ovat suhteellisen realistisia siihen asti että ensimmäinen laukaus on lähtenyt.

Kovin tarkkojahan kuulapyssyt eivät ole, mutta sopivan pieni maali 5-10m päähän tarkoittaa että esim. lippaanvaihdon jälkeisen laukauksen pitää olla kohtuudella tähdätty.
 
Kyllä sitä käsittääkseni tehdään melkoyleisestikin, sen lisäksi että kuula-aseille on oma action air -sarjansa.
 
Onkos joku muuten kokeillut treenata toiminnallista perustekniikkaa airsoft-aseilla? Tuli jossakin harjoituksessa kokeiltua kuulapyssyjä ja tuntui että ne ovat suhteellisen realistisia siihen asti että ensimmäinen laukaus on lähtenyt.

Kovin tarkkojahan kuulapyssyt eivät ole, mutta sopivan pieni maali 5-10m päähän tarkoittaa että esim. lippaanvaihdon jälkeisen laukauksen pitää olla kohtuudella tähdätty.
Itellä on käytössä päivittäin airsoft ase treenityökaluna. Omani on kaasulla toimiva ja painoa sekä hallintalaitteita myöten täysin esikuvaansa vastaava. Vähän olen virittämällä lisännyt rekyyliä sekä tarkkuutta tuohon. Omilla ampumamatkoilla sisätiloissa on tarpeeksi tarkka, tollaseen marketin ilmakivääri tauluun ampuu helposti kaikki kymppiin. "Rekyyli" on hieman enemmän mitä perus pienoiskiväärissä.

Nimenomaan toiminnalliseen ammunnan treenaamiseen ihan omiaan. Itellä lisäks vielä laser ammo tohon niin pystyy reenaa ilman kuulia.
 
Katselin tuossa äsken ilmapistooleita,puristeilma pistoolin haluaisin,vähän vakavampaan harjoitteluun,pitäis olla oikean pistoolin näköinen,säädettävillä tähtäimillä,Air Venturi V10 miellytti,oisko jollain heittää jotain muuta vinkiksi,en halua mitään CO2 vehkeitä,enkä näitä avaruusvehkeiden näköisiä himmeleitä.
 
Back
Top