D
Deleted member 266
Guest
SSG120 NAD (Naval Application Demonstrator) eli AMOS-torni Stridsbåt 90:n päällä ampui myös liikkeestä ja osuikin, jopa liikkuvaan maaliin:
AMOS ja NEMO
- Viestiketjun aloittaja peelo
- Aloitus PVM
Eikö tuossa ollut ongelmana että veneen runko ei olisi kestänyt käyttöä pidempään. Luin jostain että sen mahdollistamiseksi seuraavan venesukupolven piti olla suurempi. Sitten kuivui sekä AMOS että uusi stridsbåt.
Jos Nemo on niin halvatun hyvä, miksei se tahdo käydä kaupaksi? Olisiko päässyt käymään niin, että on kehitetty sinänsä erittäin pätevä laite, mutta jolle ei oikein ole tarvetta?
Ne joilla on rahaa hankkivat panssarihaupitsin, köyhemmät ostaa perinteisen vedettävän putkikorohoron.
D
Deleted member 266
Guest
Ongelma on sama kuin Mersu-kauppiaalla Lada-meetingissä: persaukiset ovat omansa lumoissa
Tuosta Amoksesta ehkä uskaltaa kertoa pienen kuriositeetin. Ammunnanhallinnan suunnitellut kaveri oli noihin aikoihin suorittamassa päiväsaikaan siviilipalvelustaan. Hipsi sitten "työpäivän/palveluspäivän" päätyttyä varsinaiselle työpaikalleen ja jatkoi Amoksen elektroniikkasuunnittelua.
Hanski
Ylipäällikkö
Nemo taitaa kuitenkin olla AMV:n jälkeen toiseksi parhaiten 2000-luvulla menestynyt suomalainen sotilastuote? Myyntimäärät ovat olleet varsin maltillisia, mutta kaikkinensa KRH-tornien kauppa on tainnut olla hlljaista...
Jos tuote ei myy, on asiakkaassa vikaa?Ongelma on sama kuin Mersu-kauppiaalla Lada-meetingissä: persaukiset ovat omansa lumoissa
Nokia Mobile Phones toimi jonkin aikaa tuolla periaatteella.
proileri
Kenraali
Ongelma on sama kuin Mersu-kauppiaalla Lada-meetingissä: persaukiset ovat omansa lumoissa
Näinpä, aika monissa maissa menee oman teollisuuden tukemiseksi, varsinkin kun heittimet eivät vaadi ihan älytöntä erikoistekniikkaa valmistukseen. Puolalaisilla on oma Rak, korealaisilla hieman samantyylinen EVO-105 -kuormurihaupitsi. Ja ruotsalaisilla Mjölnir..
Amv35 tilanne vaikutti alustavasti hyvältä. Sen ja Boxerin välillä ei oltu havaittu eroja. Mutta Boxer on merkittävästi kalliimpi. Se etu Boxerilla tosin on, että kuskin paikka on oikealla, mikä istuu sikäläiseen liikenteeseen paremmin.
D
Deleted member 266
Guest
Ei ole, ovat vain vanha tekniikan lumoissa ja rahaa ei ole, mitään varsinaista "vikaa" asiakkaissa siis EI ole.
Ruotsissa käytännön kokeet käynnissä kellarista kaivetulla teknologialla
http://fmv.se/sv/Nyheter-och-press/Nyheter-fran-FMV/Provskjutning-av-granatkastarpansarbandvagn/
Provskjutning av granatkastarpansarbandvagn
Hoppa till nyhetslistan
Testriggen under skjutning.
Den 23 december 2016 skrev FMV kontrakt med HB Utveckling AB om 40 stycken Granatkastarpansarbandvagnar. Och redan i förra veckan, den 1 februari, provsköts en testrigg hos BAE Systems Hägglunds. – Det ligger mycket idogt arbete i mellandagarna av FMV:s projektmedlemmar för att detta skulle bli möjligt, säger Staffan Hasselberg, Chef Indirekt eld & Luftvärnsenheten.
FMV tillhandahåller all materiel och referensmateriel till provskjutningen, vilket bland annat inkluderar Granatkastare M/41 och ammunition för provskjutning. För att kunna hålla den snäva tidsramen från påskrift av kontrakt till den första provskjutningen, åkte FMV:s projektmedlemmar personligen och hämtade all materiel som behövdes.
– Det gjorde att vi kunde leverera lördagen den 14 januari, ett par dagar före deadline, säger Staffan Hasselberg.
Positiva svar
Provskjutningen hos BAE Systems Hägglunds gjordes i syfte att kontrollera beräknade värden. En testrigg sattes upp där man mäter vilka krafter som uppstår när man skjuter.
– Både vi och industrin var lite oroliga för om provvagnen skulle klara dem. Men provskjutningen visade att man ligger väl inom gränser och toleranser. Nu när vi fått positiva svar på alla frågor som fanns, kommer industrin att fortsätta arbetet med granatkastarpansarbandvagnen.
Under 2017 kommer FMV och industrin att göra fler försök och verifieringar.
– FMV:s fokus ligger på att följa och stötta leverantören så att vi når leveranser som möter Försvarsmaktens krav på operativförmåga 2020, säger Staffan Hasselberg.
http://fmv.se/sv/Nyheter-och-press/Nyheter-fran-FMV/Provskjutning-av-granatkastarpansarbandvagn/
Provskjutning av granatkastarpansarbandvagn
Hoppa till nyhetslistan
Den 23 december 2016 skrev FMV kontrakt med HB Utveckling AB om 40 stycken Granatkastarpansarbandvagnar. Och redan i förra veckan, den 1 februari, provsköts en testrigg hos BAE Systems Hägglunds. – Det ligger mycket idogt arbete i mellandagarna av FMV:s projektmedlemmar för att detta skulle bli möjligt, säger Staffan Hasselberg, Chef Indirekt eld & Luftvärnsenheten.
FMV tillhandahåller all materiel och referensmateriel till provskjutningen, vilket bland annat inkluderar Granatkastare M/41 och ammunition för provskjutning. För att kunna hålla den snäva tidsramen från påskrift av kontrakt till den första provskjutningen, åkte FMV:s projektmedlemmar personligen och hämtade all materiel som behövdes.
– Det gjorde att vi kunde leverera lördagen den 14 januari, ett par dagar före deadline, säger Staffan Hasselberg.
Positiva svar
Provskjutningen hos BAE Systems Hägglunds gjordes i syfte att kontrollera beräknade värden. En testrigg sattes upp där man mäter vilka krafter som uppstår när man skjuter.
– Både vi och industrin var lite oroliga för om provvagnen skulle klara dem. Men provskjutningen visade att man ligger väl inom gränser och toleranser. Nu när vi fått positiva svar på alla frågor som fanns, kommer industrin att fortsätta arbetet med granatkastarpansarbandvagnen.
Under 2017 kommer FMV och industrin att göra fler försök och verifieringar.
– FMV:s fokus ligger på att följa och stötta leverantören så att vi når leveranser som möter Försvarsmaktens krav på operativförmåga 2020, säger Staffan Hasselberg.
D
Deleted member 266
Guest
Doddiin, nyt swedut ovat täsmälleen samalla tasolla kuin 14.02.1996, eikä aikaa mennyt kuin 2 viikkoa vajaa 21 vuotta
kertakenttään
Ylipäällikkö
Doddiin, nyt swedut ovat täsmälleen samalla tasolla kuin 14.02.1996, eikä aikaa mennyt kuin 2 viikkoa vajaa 21 vuotta
Kysytään ammattilaisen mielipide: pitäisikö itkeä vai nauraa?
c.o.
Alikersantti
Näinhän se on, mutta...
Uusi hajautettu taistelutapa on tehnyt heitinten käytöstä vähän kyseenalaista toimintaa. Ongelma ei ole itse tulitoiminta, vaan hajautuksesta syntyvä kaikenlainen yletön häslinki liittyen asemien valmisteluihin, viestintään, huoltoon ja lähipuolustukseen (sisältäen tiedustelun).
Jotain tarttis teherä. Ajoneuvopohjainen ratkaisu olisi yksi vaihtoehto.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tekniikka helpottaa sitä huomattavasti sekä jos heittimiin saisi talinin ei mitään ongelmaa olisi. Organisaatiossahan on lisätty ukkoja, jotta hommat onnistuis nopeammin.
Vastavuoroisesti hajautus tekee tykistön käytöstä vielä heittimiäkin haastavampaa.
No, tykistön kannalta hajautus on hieman kaksiputkinen asia. Aiemmin kun tykit on pidetty verrattain lähellä toisiaan, on asemien tiedustelu- ja valmisteluvaiheessa pitänyt ottaa huomioon mm. tykkien porrastus ja se että ne ovat riittävän lähellä toisiaan. Samalla ongelmana oli se, että jos vastustaja tiedusteli kahden tykin paikat, sai se kartalle viivan piirtämällä tietoonsa oikeastaan kaikkien tykkien sijainnin.
Etäisyyden rajoitteiden ja itse tykkien tuliasemien vaatimusten takia yleensä jouduttiinkin lätkäisemään lippua johonkin "ihan ok" paikkaan joka täyttää suurimman osan oikean tuliaseman vaatimuksista. Pidemmillä etäisyyksillä voidaan tykin tuliasemaksi valita keskimäärin parempi tuliasema, kun valinnanvaraa on enemmän eikä esim. kilpilinjasta tarvitse niin paljoa välittää.
Lähipuolustuksen pointti on kyllä edelleen pitävä. Kauhistuttaa ajatus tykkimiehistä jotka lähtevät juosten puolustamaan naapuripatteria kun puhelimesta kuuluu vaikkapa perinteinen "Nyrkki kakkoseen". Patteriston torjuntaosastoa ei kovin vilkkaasti koota vaikka autokyydillä päästäisiinkin paikalle, niin kuin kuuluisi.
KRH:t nyt eivät vaadi aivan yhtä rajua hajauttamista kuin tykit, mutta luonnollisesti jokaisella taistelutavalla on omat heikkoutensa.
c.o.
Alikersantti
En usko että paikannuslaitteilla näitä ongelmia ratkaistaan. Jo pelkät kaapelihommat ja perushuolto käyvät ns. haasteellisiksi, kun komppanialla on tuliasemia lähemmäs 50 ja ne sijaitsevat satojen metrien päässä toisistaan.
Saahan niitä putkia piilottaa metsät täyteensä, mutta jotenkin pitäisi pystyä sotaakin käymään. Mitä siitä johtamisesta tulee, kun miehet on kuin mummot marjassa - toisiaan metsässä piilossa. Miten sitä pääsee viholliselle pahaa tekemään, kun ei omiakaan meinaa metsästä löytää? Aika menee kaikenlaiseen turhanpäiväiseen selvitystyöhön ja ihmettelyyn. Miten kävisi jos olisi oikea sotatila päällä: Moniko putki ehtii edes kerran tulittamaan, ennen kuin vihollinen on jo naapuripitäjän puolella?
Kehityksen suunnan pitäisi olla sellainen, että asiat tapahtuvat nopeammin, joustavammin ja niin että taisteluteho kasvaa. Nyt tuntuu siltä, että asioista on tehty aivan liian hankalia ja ollaan työntämässä keppiä oman pyörän pinnojen väliin.
Kun Uusi Tst-tapa julkaistiin jokunen vuosi sitten keskustelin laajastikin asiasta viime vuosisadan tykki- ja heitinmiesten kanssa. Eihän meillä vanhoilla jäärillä ole omaa kokemusta nykytouhuista, mutta toiminta tahtoi pysähtyä välillä entisissä suppeissa-
kin ryhmityksissä. Kaapeli irtosi liitoksestaan, kun joku kompastui siihen pimeässä, jossain radiossa oli väärä taajuus tai tykinjohtaja ei muistanut jotain temppua tuliasemassa taikka henkilö/auto X ei löytänyt oikeaa paikkaa. Luetteloa voisi jatkaa pitkään.
Tämä siis jo ennenkuin aseet ripoteltiin satojen metrien tai kilsojen päähän toisistaan.
Suomalaisen käsityksen mukaan tykillä ampumaan oppii ainoastaan kovilla kranaateilla. Hajautettua taistelua voi kuitenkin harjoitella ainoastaan hyvin samaan paikkaan kootuissa harjoituskokoonpanoissa. Mikään varohenkilöstö ei riittäisi, jos joka ase vaa-
tisi oman valvojan sekä vielä tuplaviestiyhteyden. Siten kokemustakaan ampumisesta hajautetusti ei lainkaan tule. Virhe yhdellä aseella pysäyttäisi koko tuliyksikön toiminnan enemmän tai vähemmän pitkäksi ajaksi. Enenkuin syy löytyy ei muutkaan aseet
voi ampua.
@c.o. n kokemukset ainakin olivat niitä huonoja kokemuksia. @kertakenttään näkee asiat toisin. Mutta en mäkään ymmärrä miten TALIN -paikantamislaite muuttaa paljoakaan. Koordinaatit voi katsoa GPS:stä ja heittimet ampua neulasuunnallakin. Mutta
kun radion käyttö on kiellettyä ennen taistelukosketusta, ei nopeaa apua ole tulossa mihinkään ongelmaan, jos puhelinlinjaa ei ole tai se ei illä hetkellä toimi.
@ITHPOG taas sekoittaa rauhanajan kovapanosammunnat ja niiden varomääräykset. Todellisesssa tilanteessa toimitaan tietysti ihan toisin. Entisen kaltaista tykistön ja heittimistön lähipuolustusta ei taas nykyään ole koska ei ole entisiä jv-prikaatien kiinteitä
ryhmityksiäkään.
kertakenttään
Ylipäällikkö
@ITHPOG tekee kuitenkin erittäin tärkeän havainnon, että kyseistä toimintaa EI VOIDA harjoitella rauhan ajan ammunnoissa tai se vaatisi huomattavia kouluttajaresursseja.Jotta kaikki puhuu samaa kieltä niin lukekaa vuoden -13 jalkaväen vuosikirjasta PKARPRin KRHK päällikön kirjoittama artikkeli.
Viimeksi muokattu: