AMOS ja NEMO

deeq

Kersantti
Tuolla olis kanssa muutama tuore kuva http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=217&pid=3005#pid3005
 

Museo

Eversti
Ylipäätään ihmettelen miksi kaikki AMOS-ajoneuvot oli pakko tilata samalla kertaa? On kai suurvalloissa käytäntönä tilata ensin prototyypit, sitten nollasarjana korkeintaan kymmenesosa vehkeistä ja sitten sarjatuotantoversiot. Mutta miksi Suomen puolustusvoimien piti ängetä rajallisilla resursseillaan mukaan tuotekehitystyöhön tuhlaten samalla valmiusyhtymien tilausvaltuuksia? Olisivat tukeneet valtion erillisestä tutkimusbudjetista tuotekehittelyä ja maksaneet sitten valmistajalle valmiista tuotteesta.

Älkää käsittäkö väärin. Onhan AMOS hieno vehje paperilla. Olen vain noin periaatteesta sitä mieltä että hankintabudjetti ja tuotekehittelybudjetti kannattaa pitää erillään. Jos AMOS kerran oli niin lupaava konsepti niin jostain olisi varmaankin löytynyt muutama miljoona yksityistä tuotekehittelyrahaa. Oliko AMOS todella niin tärkeä hanke suomalaiselle teollisuudelle että valmiusyhtymien itseliikkuvat tykit kannatti sen takia uhrata?

Mutta mitäpä minä olen arvostelemaan mitä isot pojat saunailloissaan päättää. Oli varmaan suuremmat hommat kyseessä kun puolustusvoimien etu.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Museo kirjoitti:
Ylipäätään ihmettelen miksi kaikki AMOS-ajoneuvot oli pakko tilata samalla kertaa? On kai suurvalloissa käytäntönä tilata ensin prototyypit, sitten nollasarjana korkeintaan kymmenesosa vehkeistä ja sitten sarjatuotantoversiot. Mutta miksi Suomen puolustusvoimien piti ängetä rajallisilla resursseillaan mukaan tuotekehitystyöhön tuhlaten samalla valmiusyhtymien tilausvaltuuksia? Olisivat tukeneet valtion erillisestä tutkimusbudjetista tuotekehittelyä ja maksaneet sitten valmistajalle valmiista tuotteesta.

Älkää käsittäkö väärin. Onhan AMOS hieno vehje paperilla. Olen vain noin periaatteesta sitä mieltä että hankintabudjetti ja tuotekehittelybudjetti kannattaa pitää erillään. Jos AMOS kerran oli niin lupaava konsepti niin jostain olisi varmaankin löytynyt muutama miljoona yksityistä tuotekehittelyrahaa. Oliko AMOS todella niin tärkeä hanke suomalaiselle teollisuudelle että valmiusyhtymien itseliikkuvat tykit kannatti sen takia uhrata?

Mutta mitäpä minä olen arvostelemaan mitä isot pojat saunailloissaan päättää. Oli varmaan suuremmat hommat kyseessä kun puolustusvoimien etu.
Ihan oikeassa olet. Ei ole mieltä käyttää vähiä hankintarahoja turhaan tuotekehitykseen. Teollisuuden tutkimuksen rahoittaminen pitäisi järjestää ihan omalla momentilla. Onhan meillä Sitra ja muita organisaatioita tähän hommaan. Pitäisi vain lopettaa se lannanlevittimien ja peltihallien rahoittaminen ja panostaa ihan todelliseen yritystoimintaan. Lisäksi rahojen vastineeksi pitäisi aina saada osa firman osakkeista. Vaan, kun ei. :(
 

RistoJ

Kapteeni
JOKO kirjoitti:
Museo kirjoitti:
Ylipäätään ihmettelen miksi kaikki AMOS-ajoneuvot oli pakko tilata samalla kertaa? On kai suurvalloissa käytäntönä tilata ensin prototyypit, sitten nollasarjana korkeintaan kymmenesosa vehkeistä ja sitten sarjatuotantoversiot. Mutta miksi Suomen puolustusvoimien piti ängetä rajallisilla resursseillaan mukaan tuotekehitystyöhön tuhlaten samalla valmiusyhtymien tilausvaltuuksia? Olisivat tukeneet valtion erillisestä tutkimusbudjetista tuotekehittelyä ja maksaneet sitten valmistajalle valmiista tuotteesta.

Älkää käsittäkö väärin. Onhan AMOS hieno vehje paperilla. Olen vain noin periaatteesta sitä mieltä että hankintabudjetti ja tuotekehittelybudjetti kannattaa pitää erillään. Jos AMOS kerran oli niin lupaava konsepti niin jostain olisi varmaankin löytynyt muutama miljoona yksityistä tuotekehittelyrahaa. Oliko AMOS todella niin tärkeä hanke suomalaiselle teollisuudelle että valmiusyhtymien itseliikkuvat tykit kannatti sen takia uhrata?

Mutta mitäpä minä olen arvostelemaan mitä isot pojat saunailloissaan päättää. Oli varmaan suuremmat hommat kyseessä kun puolustusvoimien etu.
Ihan oikeassa olet. Ei ole mieltä käyttää vähiä hankintarahoja turhaan tuotekehitykseen. Teollisuuden tutkimuksen rahoittaminen pitäisi järjestää ihan omalla momentilla. Onhan meillä Sitra ja muita organisaatioita tähän hommaan. Pitäisi vain lopettaa se lannanlevittimien ja peltihallien rahoittaminen ja panostaa ihan todelliseen yritystoimintaan. Lisäksi rahojen vastineeksi pitäisi aina saada osa firman osakkeista. Vaan, kun ei. :(
Tutustukaapa ensin vähän koko projektiin ja sen historiaan ennen kuin alatte kauheasti mesoamaan aiheesta: http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panssari200402_sivu_4.html

Ensinnäkin tuotekehitys prototyyppeihin asti tehtiin Patria Vammaksen ja Alvis Hägglundsin kanssa ja PV:llä ei tuohon ollut juuri mitään tekemistä. PV tilasi vuonna 2003 ne 24 vaunua, joista ensimmäiset neljä vaunua ovat noita 0-sarjan vaunuja. Tämä kehitystyö on AMOS-vaunuista nimenomaan Suomen PV:n tarpeisiin räätälöitynä, eikä mistään yleisestä tuotekehitysprojektista. Mitenkähän tuo olisi teidän mielestänne onnistunut ilman PV:n osallistumista asiaan? Käytännössä kaikki sotilaskäyttöön menevät järjestelmät ovat enempi tai vähempi räätälöityjä asiakkaan tarpeisiin, eikä mistään koskaan löydy suoraan sitä maagista "valmista tuotetta". Kun tilataan ihan uusi järjestelmä, niin räätälöinti kannattaa tehdä heti alkuun.

Suuret maat voivat tilata useammassa erässä, jos hankintamäärät ovat suuria. Voidaan noin tietysti tehdä pienemmissäkin tilauksissa, mutta se tuppaa nostamaan kokonaiskustannuksia. Tosin Suomenkin tapauksessa tilattiin ensin ensimmäinen prototyyppi Pasin alustalle asennettuna ja vasta sen käyttökokemuksien jälkeen tehtiin varsinainen tilaus.
 

RistoJ

Kapteeni
JOKO kirjoitti:
ctg kirjoitti:
baikal kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
peelo kirjoitti:
Armeijan kranaatinheittimien uusiminen jäänyt aikataulustaan

Kaupan arvoksi on aiemmin kerrottu sata miljoonaa euroa.
24 masiinaa, joten se tekee noin 4 miljoonaa kappalleelta. Ei mitään järkeä. :mad:
En tiedä, hintaa on, mutta jos/kun tämä saadaan pelittämään ja sille saataisiin kauppoja muuallekin, kuka tietää? Onhan tämä oloissamme kuitenkin sitä tulivoimaa isolla T-llä. Meillä on tilannekuvaa, sensoria ja pilkuttimia ja rilkuttimia vaikka lampaille syöttää, jos ei ole vaikuttavia aseita, niin mitä hittoa näillä edm. tekee?

Mutta tämä hanke ei oikeasti poista sitä tosiasiaa, että jossain vaiheessa olemme ilman minkäänlaista telatykistöä tai vast. Operatiivinen pumppaamo tarvii aivan taatusti modernin tykistön ollakseen pelikunnossa.
Minusta konsepti on hyvä ja sopiva alusta jolla pystytään vaikuttamaan kun pilliin puhalletaan, mutta 24 liikkuvaa alustaa on kovin vähän. Ainakin minun mielestäni, sillä minä laittaisin Amoksen tai Nemon parin tukemaan jokaista komppaniaa. Mielelläni näkisin myös kevyempää heitintä.
Perinteinen ajoneuvossa jököttävä heitin olisi ajanut lähes saman asian. Hinta vain olisi ollut murto-osa. Säästyneellä rahalla olisi hankittu muutama telatykki. Toki olisi voitu hankkia myös Zuzana, jos pyörät ovat välttämättömät. Muistelen niiden hinnan olleen alle 2 miljoonaa, kun järjestelmiä aikanaan verrattiin.
Ai olisi vai? Mitä nyt kantama olisi ollut melkein puolet lyhyempi, tuliasematoiminta valtavan paljon hitaampaa (erityisesti tehokas tulenavaus), putkia vain yksi, ei autonomista toimintakykyä (jos on, hinta nousee), ei suorasuuntauskykyä ja huono suoja tulitoiminnan aikana. Käytännössä noita perinteisiä ajoneuvossa jököttäviä heittimiä olisi tarvittu moninkertainen määrä eli siinä häviää heti se hintaetu ja huoltotarve olisi ollut radikaalisti suurempi.

Zuzanan perusmallin hinnaksi (pelkkä järjestelmä, ei muita osuuksia) kerrottiin vuonna 2007 reiluksi 3,6 miljoonaksi dollariksi. Lisäherkuilla ja välttämättömillä asioilla (huoltojärjestelmä, koulutus, varaosat) se maksaa reilusti enemmän. AMOS on kranaatinheittimeksi toki kallis, mutta se on myös erittäin tehokas. NEMO olisi tosin ollut hyvä vaihtoehto.
 

Museo

Eversti
RistoJ kirjoitti:
Tutustukaapa ensin vähän koko projektiin ja sen historiaan ennen kuin alatte kauheasti mesoamaan aiheesta...
Ei tässä mitään mesota vaan näin ulkopuolisina veronmaksajina ihmetellään miksi toimittiin miten toimittiin. Sivistysmaassa kenraalit olisi laitettu lehdistön toimesta selittelemään kunnolla harkitut vaihtoehdot ja perustelemaan valinta kunnolla. Ehkä valittu toimintatapa oli aivan oikea, mutta sattuneesta syystä nämä Patrian jutut välillä vähän haiskahtaa..
 

Peiper

Kapteeni
Kunnon sosialistiseen tyyliin valtio tukee Patriaa, ei kai tässä mistää muusta ole kyse.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
RistoJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Museo kirjoitti:
Ylipäätään ihmettelen miksi kaikki AMOS-ajoneuvot oli pakko tilata samalla kertaa? On kai suurvalloissa käytäntönä tilata ensin prototyypit, sitten nollasarjana korkeintaan kymmenesosa vehkeistä ja sitten sarjatuotantoversiot. Mutta miksi Suomen puolustusvoimien piti ängetä rajallisilla resursseillaan mukaan tuotekehitystyöhön tuhlaten samalla valmiusyhtymien tilausvaltuuksia? Olisivat tukeneet valtion erillisestä tutkimusbudjetista tuotekehittelyä ja maksaneet sitten valmistajalle valmiista tuotteesta.

Älkää käsittäkö väärin. Onhan AMOS hieno vehje paperilla. Olen vain noin periaatteesta sitä mieltä että hankintabudjetti ja tuotekehittelybudjetti kannattaa pitää erillään. Jos AMOS kerran oli niin lupaava konsepti niin jostain olisi varmaankin löytynyt muutama miljoona yksityistä tuotekehittelyrahaa. Oliko AMOS todella niin tärkeä hanke suomalaiselle teollisuudelle että valmiusyhtymien itseliikkuvat tykit kannatti sen takia uhrata?

Mutta mitäpä minä olen arvostelemaan mitä isot pojat saunailloissaan päättää. Oli varmaan suuremmat hommat kyseessä kun puolustusvoimien etu.
Ihan oikeassa olet. Ei ole mieltä käyttää vähiä hankintarahoja turhaan tuotekehitykseen. Teollisuuden tutkimuksen rahoittaminen pitäisi järjestää ihan omalla momentilla. Onhan meillä Sitra ja muita organisaatioita tähän hommaan. Pitäisi vain lopettaa se lannanlevittimien ja peltihallien rahoittaminen ja panostaa ihan todelliseen yritystoimintaan. Lisäksi rahojen vastineeksi pitäisi aina saada osa firman osakkeista. Vaan, kun ei. :(
Tutustukaapa ensin vähän koko projektiin ja sen historiaan ennen kuin alatte kauheasti mesoamaan aiheesta: http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panssari200402_sivu_4.html

Ensinnäkin tuotekehitys prototyyppeihin asti tehtiin Patria Vammaksen ja Alvis Hägglundsin kanssa ja PV:llä ei tuohon ollut juuri mitään tekemistä. PV tilasi vuonna 2003 ne 24 vaunua, joista ensimmäiset neljä vaunua ovat noita 0-sarjan vaunuja. Tämä kehitystyö on AMOS-vaunuista nimenomaan Suomen PV:n tarpeisiin räätälöitynä, eikä mistään yleisestä tuotekehitysprojektista. Mitenkähän tuo olisi teidän mielestänne onnistunut ilman PV:n osallistumista asiaan? Käytännössä kaikki sotilaskäyttöön menevät järjestelmät ovat enempi tai vähempi räätälöityjä asiakkaan tarpeisiin, eikä mistään koskaan löydy suoraan sitä maagista "valmista tuotetta". Kun tilataan ihan uusi järjestelmä, niin räätälöinti kannattaa tehdä heti alkuun.

Suuret maat voivat tilata useammassa erässä, jos hankintamäärät ovat suuria. Voidaan noin tietysti tehdä pienemmissäkin tilauksissa, mutta se tuppaa nostamaan kokonaiskustannuksia. Tosin Suomenkin tapauksessa tilattiin ensin ensimmäinen prototyyppi Pasin alustalle asennettuna ja vasta sen käyttökokemuksien jälkeen tehtiin varsinainen tilaus.
Muutama lainaus:

"Vaikka AMOS M oli suustaladattava ja manuaalisesti käytettävä, vuonna 1996 sillä saavutettiin kuuden laukauksen ryöppy 14 sekunnissa. Tämän jälkeen kehitys on edennyt nopeasti:
Vuonna 1997 Patria Vammas/Alvis Hägglunds-työryhmä esitteli ensimmäisen perästä ladattavan kaksiputkisen 120 mm:n kranaatinheittimen prototyypin, AMOS TD:n...

...Huhtikuussa 1999 Patria Vammas/Alvis Hägglunds yhdistivät voimansa perästä ladattavien kranaatinheitinten kehittämiseksi: syntyi Patria Hägglunds Oy. Uusi Patria Hägglunds (PH) yritys saavutti tärkeän merkkipaalun saman vuoden kesäkuussa saadessaan Suomen puolustusvoimilta tilauksen, joka koski AMOS-tornin ensimmäisen prototyypin, PT1:n, toimittamista XA-203-ajoneuvoon asennettuna.
"


Aika aikaisessa vaiheessa on menty leikkiin mukaan, eli ei ole ostettu mitään valmista laitetta. Aivan ilmeisesti tässä on sitouduttu kotimaiseen tuotteeseen kehityksen alkuvaiheissa. Ei siinä mitään vikaa, jos kyseessä on meille erikoisen edun tarjoava vehje, joita hankitaan suuria määriä. Nyt siitä ei kuitenkaan ole kyse. Raakiletta lähdettiin rahoittamaan runsas kymmenen vuotta sitten. Onko se vieläkään valmis?

Mitä tuohon räätälöintiin tulee, niin sitä tehdään aivan liikaa. Kotimaisuus, räätälöinti, jne... Periaatteessa hyvä. Käytännössä useasti huono juttu. Pitäisi panostaa tässäkin asiassa muutamalle kapealle sektorille, jotka sitten tuottaisivat runsaasti kalustoa. Tehdään vaikka kulkupeleistä sellaisia, että ne liikkuvat nopeasti kaikkialla Suomessa ja kaikissa olosuhteissa. Se tuo meidän resursseilla saavutettavissa olevan nopeuden. Toki siinä heittimen säätämisessä asemaan menee hetki, mutta se heitin on sentään oikeassa paikassa. Sama koskisi kaikkia muita aseita ja miehiä, joita näillä masiinoilla liikuteltaisiin.

Väärin tämä menee minun mielestäni. Ei meillä tielaitos rahoita asfalttikoneiden suunnittelua, eikä ilmailulaitos rahoita tutkien tutkimusta. Ei pitäisi myöskään puolustusvoimien uhrata rahojaan marginaalisiin järjestelmiin.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
RistoJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Perinteinen ajoneuvossa jököttävä heitin olisi ajanut lähes saman asian. Hinta vain olisi ollut murto-osa. Säästyneellä rahalla olisi hankittu muutama telatykki. Toki olisi voitu hankkia myös Zuzana, jos pyörät ovat välttämättömät. Muistelen niiden hinnan olleen alle 2 miljoonaa, kun järjestelmiä aikanaan verrattiin.
Ai olisi vai? Mitä nyt kantama olisi ollut melkein puolet lyhyempi, tuliasematoiminta valtavan paljon hitaampaa (erityisesti tehokas tulenavaus), putkia vain yksi, ei autonomista toimintakykyä (jos on, hinta nousee), ei suorasuuntauskykyä ja huono suoja tulitoiminnan aikana. Käytännössä noita perinteisiä ajoneuvossa jököttäviä heittimiä olisi tarvittu moninkertainen määrä eli siinä häviää heti se hintaetu ja huoltotarve olisi ollut radikaalisti suurempi.
Kantama on kieltämäti niukempi. Käsittääkseni heittimet ovat kuitenkin lähinnä pataljoonan aseita, joten olettaisin normaalin kantaman olevan vähintäänkin riittävä.

Mitä tulee kaluston riittävyyteen, niin olen epäileväinen nykyisten automatisoitujen helistimien suhteen. Kova taistelupäivä ja paljon ammuntaa, niin moni pitkälle automatisoitu vehje hajoaa hyvissä ajoin. Toinen ongelma on tietysti a-tarpeiden riittävyys. Jos yksi uusi heitin ampuu saman, kuin monta perinteistä heitinvaunua, pitää ammuksia olla jatkuvasti hakemassa lisää. Mahtaako tämän touhun logistiikka käytännössä onnistua?

Uudella järjestelmällä tuli luultavasti lähtee vanhaa nopeammin. Mikä siinä on automaation ja mikä muun tekniikan rooli? Jos tavalliset heitinvaunut etenevät vetoketjuna ja tiedonsiirto, paikannus sekä laskenta ovat nykyaikaisella tasolla, niin kuvittelisin päästävän aika lähelle samaa nopeutta. Tuskin nuo esittelyvideoiden suoraan ajosta tapahtuvat ammunnat ovat mitenkään välttämättömiä.


RistoJ kirjoitti:
Zuzanan perusmallin hinnaksi (pelkkä järjestelmä, ei muita osuuksia) kerrottiin vuonna 2007 reiluksi 3,6 miljoonaksi dollariksi. Lisäherkuilla ja välttämättömillä asioilla (huoltojärjestelmä, koulutus, varaosat) se maksaa reilusti enemmän. AMOS on kranaatinheittimeksi toki kallis, mutta se on myös erittäin tehokas. NEMO olisi tosin ollut hyvä vaihtoehto.
No jopas se hinnoissaan tuokin. Muistelin sen olleen alle puolet sakujen PzH 2000:ta. Mitä PzH 2000 nykyisin sitten maksaa?
 

Peiper

Kapteeni
JOKO kirjoitti:
. Toinen ongelma on tietysti a-tarpeiden riittävyys. Jos yksi uusi heitin ampuu saman, kuin monta perinteistä heitinvaunua, pitää ammuksia olla jatkuvasti hakemassa lisää. Mahtaako tämän touhun logistiikka käytännössä onnistua?
Nyt en ymmärrä, siis nopea tulinopeus on itseasiassa huono ominaisuus? :)
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Peiper kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
. Toinen ongelma on tietysti a-tarpeiden riittävyys. Jos yksi uusi heitin ampuu saman, kuin monta perinteistä heitinvaunua, pitää ammuksia olla jatkuvasti hakemassa lisää. Mahtaako tämän touhun logistiikka käytännössä onnistua?
Nyt en ymmärrä, siis nopea tulinopeus on itseasiassa huono ominaisuus? :)
Aivan. Tätä ongelmaa ei tule, kun valmistellaan ammuntaa viikko ja ammutaan seitsemäntenä päivänä viisi kranaattia, sitten valmistellaan iltapäivä ja ammutaan kolme kranaattia.

Kavala tilanne, jos ampuu liian paljon, huolto ei pysty hoitamaan pestiään. Lisäksi tuollaisessa ryöppyammunnassa saattaa tulla tilanne, jossa huomataan, että on viholliselle aiheutettu tappioita. JOKO viisastelee nyt.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Peiper kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
. Toinen ongelma on tietysti a-tarpeiden riittävyys. Jos yksi uusi heitin ampuu saman, kuin monta perinteistä heitinvaunua, pitää ammuksia olla jatkuvasti hakemassa lisää. Mahtaako tämän touhun logistiikka käytännössä onnistua?
Nyt en ymmärrä, siis nopea tulinopeus on itseasiassa huono ominaisuus? :)
Ei se huono ole. Se vain aiheuttaa omat ongelmansa muun toiminnan osalta. Tämä muu toiminta puolestaan voi aiheuttaa sen, ettei teoreettisella tulinopeudella ole mitään merkitystä. Kranaatteja ei yksinkertaisesti saada ampuville aseille riittävän nopeasti, eikä niitä kulje mukana tarpeeksi.

AMOS itsessään on painava laite, kun vertaa tavalliseen heittimeen. Se jo syö merkittävän osan sitä kuljettavan lavetin kantokyvystä. Sen lisäksi näitä lavetteja on vähän.

Wikin mukaan Amoksen kyydissä kulkee 65 kranaattia. Kun Amoksia on normaaleja heittimiä vähemmän, niin ei noilla kovinkaan kummoisia tehdä. Raskaana pyöräajoneuvona se on urille sidottu, jolloin vastustajan sirotemiinat hidastavat ammusten hakemista. Uuden ammuslastin hakeminen voi olla aikaavievä ja hankala operaatio.

http://fi.wikipedia.org/wiki/AMOS-kranaatinheitinj%C3%A4rjestelm%C3%A4
 

ctg

Greatest Leader
JOKO kirjoitti:
Peiper kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
. Toinen ongelma on tietysti a-tarpeiden riittävyys. Jos yksi uusi heitin ampuu saman, kuin monta perinteistä heitinvaunua, pitää ammuksia olla jatkuvasti hakemassa lisää. Mahtaako tämän touhun logistiikka käytännössä onnistua?
Nyt en ymmärrä, siis nopea tulinopeus on itseasiassa huono ominaisuus? :)
Ei se huono ole. Se vain aiheuttaa omat ongelmansa muun toiminnan osalta. Tämä muu toiminta puolestaan voi aiheuttaa sen, ettei teoreettisella tulinopeudella ole mitään merkitystä. Kranaatteja ei yksinkertaisesti saada ampuville aseille riittävän nopeasti, eikä niitä kulje mukana tarpeeksi.

AMOS itsessään on painava laite, kun vertaa tavalliseen heittimeen. Se jo syö merkittävän osan sitä kuljettavan lavetin kantokyvystä. Sen lisäksi näitä lavetteja on vähän.

Wikin mukaan Amoksen kyydissä kulkee 65 kranaattia. Kun Amoksia on normaaleja heittimiä vähemmän, niin ei noilla kovinkaan kummoisia tehdä. Raskaana pyöräajoneuvona se on urille sidottu, jolloin vastustajan sirotemiinat hidastavat ammusten hakemista. Uuden ammuslastin hakeminen voi olla aikaavievä ja hankala operaatio.

http://fi.wikipedia.org/wiki/AMOS-kranaatinheitinj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Mutta ei se ole niin hankala kuin viime sodan aikaan kun hevosilla piti mennä hakemaan ammuksia suon-laidalta samalla aikaa kun venakko ampui toisella laidalla. Paremmin tämä tapahtuu AMOKsella kuin millään muulla vehkeellä. Ja jos viime sodista ollaan mitään opittu niin niitä kranaatteja löytyy sopivista paikoista lähietäisyydeltä, tai mahdollisesti niitä on enemmän kuin se makasiinin 65 kannossa.

Vaikka AMOKsella pystytään ampumaan nopeasti, ei kait sen putkilla ammuta 24 tuntia päivässä vuoden ympäriinsä. Tarkoitus käsittääkseni on että AMOKsen kyvyillä pystytään vaikuttamaan sopivalle alueelle sitten ettei niin kranaatteja tarvitse lappoa koko pitäjä täyteen. Sama asia tulee ilmi NEMOssa, ja en olisi yhtään ihmeissään jos Jenkkien Mariinit valitsivat AMOKsen tai NEMOn tulituki-toimintoihin.
 

mana

Alokas
Voitte olla varmoja että logistiikkapuoli on mietitty siltä kantilta että toimintavalmius ja aste saadaan pidettyä mahdollisimman korkealla eli niitä ammuksia säilytetään ja tuodaan toimialueelle asejärjestelmän luokse/lähelle ilman että niitä erikseen pitää hakea.

Olisi aika järjetöntä käyttää itse asejärjestelmää sekä tulitoimintaan että ammusten hakemiseen.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
mana kirjoitti:
Voitte olla varmoja että logistiikkapuoli on mietitty siltä kantilta että toimintavalmius ja aste saadaan pidettyä mahdollisimman korkealla eli niitä ammuksia säilytetään ja tuodaan toimialueelle asejärjestelmän luokse/lähelle ilman että niitä erikseen pitää hakea.

Olisi aika järjetöntä käyttää itse asejärjestelmää sekä tulitoimintaan että ammusten hakemiseen.
Jotta AMOS pääsee ampumaan ryöppyjä, pitää se ajaa kohtuullisen lähelle maalia. Niillä seutuvilla ammutaan varmasti muutenkin runsaanlaisesti. Joudutaan toimimaan reilusti vastapuolen tykistön kantaman sisäpuolella ja ollaan tiukasti uriin sidottuja. Koskee AMOSta ja ammuksia tuovaa autoa. Vastapuolen komentajalta ei vaadita kovinkaan kummoista nerokkuutta näiden ajeluiden lopettamiseen. Sirotemiinat ja epäsuora päättävät ajelut nopeasti. AMOS ehkä selviää panssarointinsa ansiosta. Panssaroimattomien ammusautojen suhteen en olisi kovinkaan toiveikas.

Suuntaus Suomessa on ollut täysin väärä. Meidän pitäisi pyrkiä urilta pois, eikä suinkaan lisätä juuri tiellä kulkevaa kalustoa. Jos ehdottomasti pitää hommata AMOS, tulisi se pultata CV-90 alustalle. Lisäksi pitäisi hommata ammuskuljetuksiin Nasuja tai vastaavia. Ne hoitaisivat ammusten kuljetuksen sen viimeiset 20-40km. Hintaa tuolle tulisi, mutta kestäisivät edes jotakin.
 

SJ

Greatest Leader
Lahjoittaja
JOKO kirjoitti:
mana kirjoitti:
Voitte olla varmoja että logistiikkapuoli on mietitty siltä kantilta että toimintavalmius ja aste saadaan pidettyä mahdollisimman korkealla eli niitä ammuksia säilytetään ja tuodaan toimialueelle asejärjestelmän luokse/lähelle ilman että niitä erikseen pitää hakea.

Olisi aika järjetöntä käyttää itse asejärjestelmää sekä tulitoimintaan että ammusten hakemiseen.
Jotta AMOS pääsee ampumaan ryöppyjä, pitää se ajaa kohtuullisen lähelle maalia. Niillä seutuvilla ammutaan varmasti muutenkin runsaanlaisesti. Joudutaan toimimaan reilusti vastapuolen tykistön kantaman sisäpuolella ja ollaan tiukasti uriin sidottuja. Koskee AMOSta ja ammuksia tuovaa autoa. Vastapuolen komentajalta ei vaadita kovinkaan kummoista nerokkuutta näiden ajeluiden lopettamiseen. Sirotemiinat ja epäsuora päättävät ajelut nopeasti. AMOS ehkä selviää panssarointinsa ansiosta. Panssaroimattomien ammusautojen suhteen en olisi kovinkaan toiveikas.

Suuntaus Suomessa on ollut täysin väärä. Meidän pitäisi pyrkiä urilta pois, eikä suinkaan lisätä juuri tiellä kulkevaa kalustoa. Jos ehdottomasti pitää hommata AMOS, tulisi se pultata CV-90 alustalle. Lisäksi pitäisi hommata ammuskuljetuksiin Nasuja tai vastaavia. Ne hoitaisivat ammusten kuljetuksen sen viimeiset 20-40km. Hintaa tuolle tulisi, mutta kestäisivät edes jotakin.
Sinällään tuo CV-90:iin kiinnittäminen ei olisi huono idea, kun taitaa nuo AMOS:ia käyttävät yksiköt muutenkin käyttää niitä. Mutta empä näe, että nuo vedettävätkään heittimet olisi yhtään iloisemmassa asemassa meidän käytössä. Niidenkin huolto on pyörien varassa.
 

madmax

Kersantti
Lahjoittaja
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Suuntaus Suomessa on ollut täysin väärä. Meidän pitäisi pyrkiä urilta pois, eikä suinkaan lisätä juuri tiellä kulkevaa kalustoa. Jos ehdottomasti pitää hommata AMOS, tulisi se pultata CV-90 alustalle. Lisäksi pitäisi hommata ammuskuljetuksiin Nasuja tai vastaavia. Ne hoitaisivat ammusten kuljetuksen sen viimeiset 20-40km. Hintaa tuolle tulisi, mutta kestäisivät edes jotakin.
Sinällään tuo CV-90:iin kiinnittäminen ei olisi huono idea, kun taitaa nuo AMOS:ia käyttävät yksiköt muutenkin käyttää niitä. Mutta empä näe, että nuo vedettävätkään heittimet olisi yhtään iloisemmassa asemassa meidän käytössä. Niidenkin huolto on pyörien varassa.
Olen eri mieltä heittimien asentamisesta teloille. Suomen maasto on 90% sellaista, jossa ei ajeta teloillakaan: vesistöä (jyrkkiä rantoja), vesakkoa, pirunpeltoa ja epätasaista sekametsää. Älkääkä uskoko mainosvideoita, jossa lepardilla raivataan männikköä, ei normaalikäytössä laitteet kauaa kestä sellaista menoa.

Toisaalta teloilla liikkuvan porukan tukeminen olisi järkevää tapahtua teloilta, mutta pyörät tekevät liikkuvuutta ja kevyempää logistiikkaa selusta-tuliasema liikunnassa. Telat olisi hyvä, mutta ottaisitko 24 CV:tä vähemmän....
 

peelo

Ylipäällikkö
Olisi mielenkiintoista tietää minkälaisia määriä noita kuorma-ammuksia AMOS heittimiin kerettiin hankkia, lisää ei taida olla tulossa. Tosin eihän niitä heittimiäkään vielä ole käytössä. Ei taida olla suomessa valmiuksia ampua noita vedettävillä heittimillä.

The company experienced a crisis in 2008 after the ban on cluster bombs enacted by the Convention on Cluster Munitions.[2] In January 2009, Instalaza still had the MAT-120 cluster bomb in its online catalog. Despite not being outlawed by the Convention on Cluster Munitions, the Government had recommended the shutdown of the weapon's production. After a media scandal, Instalaza clarified that it no longer produced the MAT-120 and that the weapon was in the catalog as a mark of their technological prowess.[3] In addition, Instalaza may not sell any patents related to the bomb.[4] Subsequently, the company managed to reorient its production and market new technology.
http://en.wikipedia.org/wiki/Instalaza
Ilmeisesti täysin hyväksytty ammus rypäleasekieltosopimuksesta huolimatta.

Instalaza MAT-120 cargo mortar projectile (Spain), Ammunition for mortars

Description
The MAT-120 cargo mortar projectile, designed and manufactured by Instalaza SA, is fired from 120 mm smoothbore mortars and carries 21 submunitions up to a range of 5,500 to 6,800 m, according to the mortar barrel length.The MAT-120 incorporates an electronic safety and arming system. Each submunition has its own electronic super-quick impact fuze. The fuze controls activation after submunition scattering, initiation of the submunition warhead on impact, self-destruct after 20 seconds, or self-neutralisation after a few minutes. MAT-120 submunitions have a dual function:anti-armour, penetrating up to 150 mm of Rolled Homogenous Armour (RHA)anti-personnel (about 650 fragments with a 18 m effective radius). After firing and once the preset time in the fuze has functioned, the round spreads the submunitions to fall freely in a near-vertical trajectory, reaching the target in a random pattern covering a circle some 50 to 60 m in diameter. The hit probability on a target with the dimensions of a main battle tank within the target area is close to 20 per cent. The effective area of each submunition overlaps
http://www.janes.com/articles/Janes-Infantry-Weapons/Instalaza-MAT-120-cargo-mortar-projectile-Spain.html
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
madmax kirjoitti:
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Suuntaus Suomessa on ollut täysin väärä. Meidän pitäisi pyrkiä urilta pois, eikä suinkaan lisätä juuri tiellä kulkevaa kalustoa. Jos ehdottomasti pitää hommata AMOS, tulisi se pultata CV-90 alustalle. Lisäksi pitäisi hommata ammuskuljetuksiin Nasuja tai vastaavia. Ne hoitaisivat ammusten kuljetuksen sen viimeiset 20-40km. Hintaa tuolle tulisi, mutta kestäisivät edes jotakin.
Sinällään tuo CV-90:iin kiinnittäminen ei olisi huono idea, kun taitaa nuo AMOS:ia käyttävät yksiköt muutenkin käyttää niitä. Mutta empä näe, että nuo vedettävätkään heittimet olisi yhtään iloisemmassa asemassa meidän käytössä. Niidenkin huolto on pyörien varassa.
Olen eri mieltä heittimien asentamisesta teloille. Suomen maasto on 90% sellaista, jossa ei ajeta teloillakaan: vesistöä (jyrkkiä rantoja), vesakkoa, pirunpeltoa ja epätasaista sekametsää. Älkääkä uskoko mainosvideoita, jossa lepardilla raivataan männikköä, ei normaalikäytössä laitteet kauaa kestä sellaista menoa.

Toisaalta teloilla liikkuvan porukan tukeminen olisi järkevää tapahtua teloilta, mutta pyörät tekevät liikkuvuutta ja kevyempää logistiikkaa selusta-tuliasema liikunnassa. Telat olisi hyvä, mutta ottaisitko 24 CV:tä vähemmän....
No no, kyllä tälläkin foorumilla ps-kalusto tekee vastahyökkäyksiä läpi ryteikköjen, läpi suohötteikköjen, ei estä pirunpellot ei miinoitteet, ei ole petäjikkö tuskana ei vaivana, kun sitä mennään. Viis siitä, että 1.2 km/h mongertava "vastahyökkäysyhtymä" tarjoaa tuntikausiksi oivan maalin mille vaan?
 
Top