AMOS ja NEMO
- Viestiketjun aloittaja peelo
- Aloitus PVM
AMOS-kranaatinheittimien hankintaa harkitaan.
Puolustusvoimat harkitsee uusien AMOS-kranaatinheitinjärjestelmien
hankintaa. Maavoimien tiedottaja mukaan järjestelmän viimeiset koeammunnat suoritettiin toukokuisessa tykistön harjoituksessa Rovajärvellä.
Päätökset mahdollisista hankinnoista tehdään kesäkuun aikana.
– Puolustushallinnon alan linjaukset ovat selvillä juhannukseen
mennessä. Teollisuuden kanssa käytävät neuvottelut voidaan käynnistää sen jälkeen, Harviainen kertoo.
Tällä hetkellä puolustusvoimilla on AMOS kranaatinheitinpanssariajoneuvoja Karjalan ja Porin Prikaateissa.
Puolustusvoimat harkitsee uusien AMOS-kranaatinheitinjärjestelmien
hankintaa. Maavoimien tiedottaja mukaan järjestelmän viimeiset koeammunnat suoritettiin toukokuisessa tykistön harjoituksessa Rovajärvellä.
Päätökset mahdollisista hankinnoista tehdään kesäkuun aikana.
– Puolustushallinnon alan linjaukset ovat selvillä juhannukseen
mennessä. Teollisuuden kanssa käytävät neuvottelut voidaan käynnistää sen jälkeen, Harviainen kertoo.
Tällä hetkellä puolustusvoimilla on AMOS kranaatinheitinpanssariajoneuvoja Karjalan ja Porin Prikaateissa.
Raveni
Greatest Leader
Teräsmies kirjoitti:Rosomak with 120mm mortar prototype
Tuossa ei ilmeisesti olla lähdetty automaattilataajien kanssa pelleilemään.
Eihän se automaattilataaja ole huono kunhan se suunnitellaan ja valmistetaan huolellisesti. Tietenkin kraanaatin heitin on yksinkertainen ja varmatoiminen peli kun siihen ei ympätä mitään ylimääräistä mutta lataajalla tulinopeus on suurempi millä saattaa olla merkitystä tietyissä tilanteissa. Mielestäni tässä voidaan laittaa vastakkain määrä ja laatu eli automaattilataajilla varustettuja amoksia tarvitaan vähemmän kuin ilman. Lisäksi tulee mieleen että amos ilman automaattilataajaa on toki "panssaroitu" ja liikkuva alusta mutta jos ei automaatti lataajaa aio laittaa niin jokin halvempi alusta saattaisi olla parempi? Saisi enemmän heittimiä liikkuvalle alustalle. Panssarointia aliarvioimatta niin itse olisin sitä mieltä että liike on jopa tärkeämpää ja ottaen huomioon sen että loppujen lopuksi amv:ssä ei ole kovinkaan paksua panssarointia millä ottaa vastaan vastatykistön iskua.
Einomies1
Respected Leader
Kaikki uudet asejärjestelmät jotka luodaan tyhjästä ja edustvat huipputekniikkaa (tässä tapauksessa uraauurtavaa) kärsivät alussa lastentaudeista. Enää ei olla tekemisissä pelkän rautaputken ja metallilevyn kanssa, vaan kyse on järjestelmästä. Varmasti teknologian hienoudet tuovat mukanaan ongelmia luotettavuuden kanssa, mutta riittävä testaus ja kärsivällisyys varmistaa että tuote saadaan hyvään iskuun ja se ei käy heti.
Kun AMOS saadaan toimimaan, se on varmasti tehokas ja tarpeellinen lisä puolustusvoimille, en epäile sitä hetkeäkään. En usko että automaattilataus on ongelma jos taisteluvaunuissa sitä on käytetty 1970-luvulta asti.
Verrataan tilannetta jossa korohorot ajaa kuorma-autolla (edelleen sillä panssaroimattomalla ja sirotemiinotteissa
) krh:ä vetäen asemaan. Kauanko kestää ampumakuntoon? Kauan 3 laukauksen ryöpyn ammunta + irtautuminen/asemanvaihto? En ole horomiehiä mutta en usko että selvitään alle 5 minuutin ainakaan nykyvarusmiehillä. AMV-AMOS: asemaan siirtyminen panssarin suojassa, tulivalmiiksi <30 sek., ammunta X aikaa, irtautuminen 10 sek. Vasta-krh/tykistö= 1-3 min.tulenavaus?
Kumpi on tehokkampi/turvallisempi? HALOOO!!!
Tuosta ryöppyammunnasta(MRSI) senverran että lienee ollut keskeisin ongelma koska alunperin luvattiin 14 laukausta ryöppy ja nyt Patrian sivuilla 10 lauk.ryöppy ja Paria-Hägglundsin sivulla 12 lauk. ryöppy.
Alunperin tosiaan AMOS tarkoitettiin lisäämään valmiusyhtymien tulivoimaa, ei korvaamaan vanhoja heittimiä. Tiedä sitten onko ajatukset muuttuneet..
Ampumatarviketäydennykset hoidettaneen niin että täydennyspisteet sijaitsee ennalta sovituissa pisteissä kuljetettuina, eikä AMV:llä niitä haeskella mistään kenttävarikoilta.
Telavehkeenä CV on alustana maastoliikkuvampi, mutta myös raskaampi ja vaikeampi huoltaa/korjata. Eikä telatkaan kestä nykyisiä AT-sirotemiinoja ja 1 telan menetys=vaunu liikuntakyvytön. Pyörä-ajoneuvo kestää 1-2 pyörän menetyksen ja voi mahdollisesti silti liikkua. AMV suojelee miehistöä Patrian mukaan jopa 10 kg:n TNT panssarimiinan räjähdyksessä, vaikka toki vaunu on sitten entinen.
Tuttavani Patriasta kertoi että AMV:n alustan miinasuoja on yksi parhaista ellei paras mitä kuljetusvanuissa on ja ratkaisuja on useita jotka ristiinpatentoitu mahdollisimman kattavasti.
Kun AMOS saadaan toimimaan, se on varmasti tehokas ja tarpeellinen lisä puolustusvoimille, en epäile sitä hetkeäkään. En usko että automaattilataus on ongelma jos taisteluvaunuissa sitä on käytetty 1970-luvulta asti.
Verrataan tilannetta jossa korohorot ajaa kuorma-autolla (edelleen sillä panssaroimattomalla ja sirotemiinotteissa
) krh:ä vetäen asemaan. Kauanko kestää ampumakuntoon? Kauan 3 laukauksen ryöpyn ammunta + irtautuminen/asemanvaihto? En ole horomiehiä mutta en usko että selvitään alle 5 minuutin ainakaan nykyvarusmiehillä. AMV-AMOS: asemaan siirtyminen panssarin suojassa, tulivalmiiksi <30 sek., ammunta X aikaa, irtautuminen 10 sek. Vasta-krh/tykistö= 1-3 min.tulenavaus? Kumpi on tehokkampi/turvallisempi? HALOOO!!!
Tuosta ryöppyammunnasta(MRSI) senverran että lienee ollut keskeisin ongelma koska alunperin luvattiin 14 laukausta ryöppy ja nyt Patrian sivuilla 10 lauk.ryöppy ja Paria-Hägglundsin sivulla 12 lauk. ryöppy.
Alunperin tosiaan AMOS tarkoitettiin lisäämään valmiusyhtymien tulivoimaa, ei korvaamaan vanhoja heittimiä. Tiedä sitten onko ajatukset muuttuneet..
Ampumatarviketäydennykset hoidettaneen niin että täydennyspisteet sijaitsee ennalta sovituissa pisteissä kuljetettuina, eikä AMV:llä niitä haeskella mistään kenttävarikoilta.
Telavehkeenä CV on alustana maastoliikkuvampi, mutta myös raskaampi ja vaikeampi huoltaa/korjata. Eikä telatkaan kestä nykyisiä AT-sirotemiinoja ja 1 telan menetys=vaunu liikuntakyvytön. Pyörä-ajoneuvo kestää 1-2 pyörän menetyksen ja voi mahdollisesti silti liikkua. AMV suojelee miehistöä Patrian mukaan jopa 10 kg:n TNT panssarimiinan räjähdyksessä, vaikka toki vaunu on sitten entinen.
Tuttavani Patriasta kertoi että AMV:n alustan miinasuoja on yksi parhaista ellei paras mitä kuljetusvanuissa on ja ratkaisuja on useita jotka ristiinpatentoitu mahdollisimman kattavasti.
Einomies1 kirjoitti:
Taitaapa olla, että AMV liikkuu vielä silloinkin kun jäljellä on yksi pyörä, tai näin ainakin eräs jenkkien Stryker teki, joskin hitaasti (luokkaa 1km/h), mutta pääsi kuitenkin pois vaara-alueelta ja suojaisampaan paikkaan.
Miinasuojauksesta sen verran, että eikös jo Pasi kestänyt 10kg, mutta olisiko se ollut vain renkaan alla? 7kg:n miinalla tuota kokeiltiin käytännössä jossakin päin Etelä-Libanonia. Kaikki taisi selvitä hengissä ja Pasi korjattiin vissiin siten, että se akseli vaihdetiin kokonaan uuteen kuten se oli suunniteltukin korjattavaksi.
Ongelma mikä tietenkin on jäljellä on se, että osa sirote miinoista on EFP tyyppisiä ja niille ei voida tehdä paljoakaan. Mutta ei kykene muutkaan.
Suomalainen AMOS ei sisällä automaattilatausta. Joskus aikoinaan puhuttiin 24 laukauksesta josta sittemmin on tultu aika lailla alaspäin (16 ls/min Patria). MRSI maksimi taisi olla 8 tai 10 ls ja pystytään ampumaan rajoitetulla kantamalla (n. 2-8 km). Yksi ongelma ilmeisesti on siinä että torni pitää kääntää laukausten jälkeen tiettyyn asentoon että pystyy lataamaan eli suuntaus eteenpäin ja sopiva korotus (hidastaa ammuntaa). Tätä ei pysty muuttamaan ilman täysautomaattista latauslaitetta. Ruotsalaisethan sitä latainta on kehitelleet mutta ei ole tainnut olla menestyksellistä.
Kuitenkin parempi suoja, liikkuvuus, kantama ja eri osien integrointi samaan alustaa takaavat merkittävän parannuksen aikaisempaan. Tosin melko suolaiseen hintaan
Kuitenkin parempi suoja, liikkuvuus, kantama ja eri osien integrointi samaan alustaa takaavat merkittävän parannuksen aikaisempaan. Tosin melko suolaiseen hintaan
JOs tarkoitat Dragonfireä niin tulinopeus taisi olla 10 ls/min. Eli melko heikko. Tosin sama kuin NEMOlla, mutta Nemossa on monta muuta ominaisuutta. Tavallisen 120 mm tulinopeus on jotain 12-15 välillä. Amoksen eka protokin oli suustaladattava.
KrH-tekassa on ihan perus 120 mm jalusta vaan on kiinteä
KrH-tekassa on ihan perus 120 mm jalusta vaan on kiinteä
Einomies1 kirjoitti:Verrataan tilannetta jossa korohorot ajaa kuorma-autolla (edelleen sillä panssaroimattomalla ja sirotemiinotteissa
Asemaanajo KP- laitteineen tarkoilla arvoilla koko joukkue viuhkattuna (3 putkea) menee varusmiehillä alle 5min. Tämä siis valmisteltuihin asemiin (valmistamispartio+ mittausryhmä). Jos oletetaan, että ammunta pitää aloittaa välittömästi ajosta, niin kuorkki seis, ukot lavalta, heitin maahan ja käsisuuntakehän avulla tyydyttävät arvot. 2-3min.
Kolme laukausta menee hetkessä, asemista ajoon on sekin nopea juttu. Kamat lavalle, heitin kiinni ja ukot kyytiin. Minuutti pari.
Sitten ne mutta- jutut. Onko asemat valmisteltu, etenkin talvella routaiseen maahan se vastimen kuopan saaminen on melkoisen veemäinen homma. Toisekseen, tarkkojen arvojen saaminen käsipelillä vaatii mittausryhmän käväisyn koko KRH- komppanian joukkueissa. Amoksen tekniikalla ollaan koko ajan suunnalla. Piirulleen.
En tiedä onko tässä hiljattain alettu KRH- hommissa käyttää uutta elektroniikkaa paikannukseen ja tarkan suunnan määrittämiseen, mutta vielä 2002 kaikki hoidettiin ilman tekniikkaa. Varoupseeri kyllä tutkaili paikkoja GPS:llä, mutta me varusveijarit juostiin KS- mittaamassa ja mittausryhmä toi tarkat suunnat joukkueisiin.
Sodan aikana kranaatit saavat olla panostettuna samassa kulkupelissä miesten kanssa, mutta eiköhän nekin laatikoissa kuljeteta. Ammusmiesten toiminta murkulaboksien kanssa tuo oman aikansa käytännön toimintaan sodassa. Kyllä se vain poistaa ison määrän sähläystä, kun ne teekooärrät on siellä amoksessa sisällä valmiina ammuttavaksi. Eikä siellä heitinryhmän lavalla sielläkään liikaa tilaa ole kranaateille, ammusauton ja huollon varassa yhtä lailla ollaan tavan putkilla.
Kyllä tuo AMOS poistaa niin paljon tavallisten putkien kanssa tapahtuvasta oheistoiminnasta, ettei sille tehokkuudessa löydy kilpailijaa. Ajallisesti pelkässä asemaanmenossa- ampumisessa- asemastalähdössä voitetaan minuutteja. Puhumattakaan siitä, ettei AMOS tarvitse valmistamispartiota, tuliasemien valmistelua eikä mittausryhmän tuomia tarkkoja suuntia. Todellisuudessa puhutaan aikasäästössä jopa tunneista, kun asemia ei tarvitse valmistella tarkkoine arvoineen vanhalla käsipelillä.
SJ kirjoitti:
Nimenomaan näin!
jos tuliasemasta ei tarvitse lähteä mihinkään, niin edellisenä iltana tai päiviäkin ennen voi käydä tiedustelemassa ja valmistelemassa paritkin asemat muualle tarkkoine suuntineen. Näin teimme useastikin leireillä. Tällöin pitää kuitenkin olla jonkinlainen käsitys onko tarvetta vaihtaa asemia ja mihin. AMOS voi ajaa aina uuteen paikkaan ilman mitään valmistelua.
Valmistelemattomiinkin asemiin voi ajaa, tulitoiminta aloitetaan sitten pelkän käsisuuntakehän suunnalla. Tällöin joukkueen kolmea putkea ei ole viuhkattu yhdensuuntaiseksi, eli jokainen putki osuu sitten ihan "minne sattuu" sen putkenjohtajan käsissuunnan perusteella. Tällöin ne vastimen kuopat kaivetaan nopeasti ja viestimiehillä on melkoinen kiire saada parikaapelit komentopaikalle. Putket maahan, käsiksellä tyydyttävä perussuunta putkelle ja sitten ammutaan. Sopivan tauon tultua tulitoimintaan on aikaa viuhkata mittausryhmän käytyä tai sitten lähdetään äkkiä asemista pois.
Mikäli heti asemaanajon jälkeen ei ole kiire tulitoimintaan, eikä mittausryhmä ole vielä ehtinyt joukkueeseen, niin heittimet viuhkataan toistensa kanssa. Silloin yhden heittimen suuntaa käytetään perustana kahdelle muulle. Virhe maalissa perustuu silloin sen yhden heittimen virheeseen käsisuuntakehän suunnassa, mutta ainakin kaikki kolme osuvat samaan pisteeseen. Tulenjohtaja sitten korjaa osumat maaliin.
AMOS poistaa kaiken tuon muun toiminnan. Ajella ja ampua voidaan vaikka kuinka, löpöä ja murkulaa huollolta ja taas mennään. Tekniikka antaa tarkat ampuma- arvot joka paikassa ja käsittääkseni kommunikaatio komentovaunun kanssa hoidetaan radion kautta.
Neljä vaunua sen yhdeksän heitinryhmän hinurin sijaan, sama tulivoima. Ei valmistamispartioita, ei mittausryhmää, ei viestimiehiä juoksemassa kieli pitkällä kelan kanssa pitkin metsiä ja aina ollaan "tarkoilla" heti valmiina ampumaan.
Tavalliset putket paikallisille enemmän paikallaan oleville joukoille ja AMOS sitten niille todellisille liikkuville iskujoukoille. Näin minä sen heitinmiehenä näkisin.