AMOS ja NEMO

[baikal]

Kamoon, kyllä nuo Amoksetkin tarvitsevat ainakin jonkinlaisen asematiedustelun, tulenjohtoa entiseen tapaan, parikaapelin sijaan täytyy TOIMIA JOKU MUU YHTEYS, (alleviivaa toimia-sana), ryöppy-parin jälkeen on jäähdyteltävä, ammusautojen on pysyttävä mukana leikissä, teknistä väkeä sitoo varmasti mukaansa, taatusti on putsattavia paikkoja tulitoimintojen jälkeen, toivottavasti pelaavat myös pakkassäässä, jne.jne. Nojaa erittäin vahvasti gps-systeemiin, kuten kohta kaikki muukin asekama...toivottavasti käytössä sitten on kans ko. systeemi, kun sitä tarvii, muuten saa puolet armeijasta raapia pallejaan ja kyhnyttää toisiaan korvan takaa. Yksi juttu on varaosat...entisen mallin heitinjoukko ei ihme osia ole tarvinnut mukaansa, tämä systeemi tarvii varmasti mukaansa huoltoautokaravaanin osineen teknikkoineen kilkuttimineen ja kalkuttimineen.

En vähättele ollenkaan ko. asetta, mutta seikkansa on tuossakin, ei se ihan pelkkää ajelua ja ammuskelua taida olla AMOKSELLAKAAN. Ja eihän tuo ole vielä edes valmiskaan, että ei kannata vielä haudata saati stenaturoida wanhoja traktorivetoisiakaan heittimiä tyystin.

 

[winsu]

Tiedustelun joo, valmistelua ei. Tiedustelun voi hoitaa joku muukin, kuin KRH- komppanian porukka. Valmistelu ainakin vielä tavallisella KRH- komppanialla tarkoittaa asemien valmistelun, paikannuksen ja tarkan suunnan ottamisen käsipelillä. Asemien valmistelu jossain rovajärven kivikossa tai talven roudassa on aikaa vievää puuhaa. Siinä saa lapio ja kanki kyytiä, kirosanat raikaa ja röökiä palaa.

AMOS, silloin kun homma menee niinkuin se paperilla on suunniteltu, ei tarvitse näitä asioita. Se ajaa paikalleen, tietää tarkalleen missä on ja piirulleen mihin putket töröttävät ja ampuu.

Onhan se nyt täysin selvää, että tekniset laitteet voi mennä epäkuntoon, paikkoja pitää putsata ja korjata kentällä. Tyhjentyneitä kenttäpuhelimen akkuja, katkenneita parikaapeleita, vittuilevia tangentteja ja hiekasta jumiutuneita vastimen kuopan ja putken nivelen liitoksia mahtui meillekin ihan riittämiin lähes joka leirille. Jäipä pari kertaa murkulakin putken suulle jumiin.

Jos ja kun tuo AMOS saadaan ennenpitkää kenttäkelpoiseksi toimivaksi systeemiksi, niin se on täysin ylivertainen nykyisiin kuorkkivetoisiin tai nasu- pohjaisiin komppanioihin nähden. Tämä siis, jos AMOS tosiaan tulee sellaisena kuin mainostettu ja toimii. Minä en palvo tuota tekniikkaa missään nimessä, mutta kun tuossa tavallisen KRH- komppanian menossa vuoden mukana olleena arvioin AMOSta meidän menetelmiimme niin sen edut ovat aivan ylivertaiset.

 

[baikal]

Tiedustelun joo, valmistelua ei. Tiedustelun voi hoitaa joku muukin, kuin KRH- komppanian porukka. Valmistelu ainakin vielä tavallisella KRH- komppanialla tarkoittaa asemien valmistelun, paikannuksen ja tarkan suunnan ottamisen käsipelillä. Asemien valmistelu jossain rovajärven kivikossa tai talven roudassa on aikaa vievää puuhaa. Siinä saa lapio ja kanki kyytiä, kirosanat raikaa ja röökiä palaa.

AMOS, silloin kun homma menee niinkuin se paperilla on suunniteltu, ei tarvitse näitä asioita. Se ajaa paikalleen, tietää tarkalleen missä on ja piirulleen mihin putket töröttävät ja ampuu.

Onhan se nyt täysin selvää, että tekniset laitteet voi mennä epäkuntoon, paikkoja pitää putsata ja korjata kentällä. Tyhjentyneitä kenttäpuhelimen akkuja, katkenneita parikaapeleita, vittuilevia tangentteja ja hiekasta jumiutuneita vastimen kuopan ja putken nivelen liitoksia mahtui meillekin ihan riittämiin lähes joka leirille. Jäipä pari kertaa murkulakin putken suulle jumiin.

Jos ja kun tuo AMOS saadaan ennenpitkää kenttäkelpoiseksi toimivaksi systeemiksi, niin se on täysin ylivertainen nykyisiin kuorkkivetoisiin tai nasu- pohjaisiin komppanioihin nähden. Tämä siis, jos AMOS tosiaan tulee sellaisena kuin mainostettu ja toimii. Minä en palvo tuota tekniikkaa missään nimessä, mutta kun tuossa tavallisen KRH- komppanian menossa vuoden mukana olleena arvioin AMOSta meidän menetelmiimme niin sen edut ovat aivan ylivertaiset.

Joo, en minä epäilekään. Ja jokatapauksessa verrattomasti pienempi lkm joukko hlöstöä pystyy hoitamaan nuo ammuttavat kilot maaleihin kuin mitä nykyisellään. Siinä on iso ero.

 

[SJ]

Joo, en minä epäilekään. Ja jokatapauksessa verrattomasti pienempi lkm joukko hlöstöä pystyy hoitamaan nuo ammuttavat kilot maaleihin kuin mitä nykyisellään. Siinä on iso ero.

Puhumattakaan siitä, että kuinka paljon pitempään voidaan olettaa ukkojen jaksavan erityisesti noissa liikkuvissa operaatioissa, verrattuna siihen, että heidän pitäisi raahata perinteistä kalustoa noissa hommissa. Toisaalta samalla voisi olla, että huollossa tarvitaan lisää ukkoja, mutta se taas saattaisi olla helpompi järjestää.

 

[peelo]

Kamoon, kyllä nuo Amoksetkin tarvitsevat ainakin jonkinlaisen asematiedustelun, tulenjohtoa entiseen tapaan, parikaapelin sijaan täytyy TOIMIA JOKU MUU YHTEYS, (alleviivaa toimia-sana), ryöppy-parin jälkeen on jäähdyteltävä, ammusautojen on pysyttävä mukana leikissä, teknistä väkeä sitoo varmasti mukaansa, taatusti on putsattavia paikkoja tulitoimintojen jälkeen, toivottavasti pelaavat myös pakkassäässä, jne.jne. Nojaa erittäin vahvasti gps-systeemiin, kuten kohta kaikki muukin asekama...toivottavasti käytössä sitten on kans ko. systeemi, kun sitä tarvii, muuten saa puolet armeijasta raapia pallejaan ja kyhnyttää toisiaan korvan takaa. Yksi juttu on varaosat...entisen mallin heitinjoukko ei ihme osia ole tarvinnut mukaansa, tämä systeemi tarvii varmasti mukaansa huoltoautokaravaanin osineen teknikkoineen kilkuttimineen ja kalkuttimineen.

Hyvin harva järjestelmä on täysin GPSn varassa. Amoksesta löytyy se inertiapaikannuslaite olisikohan jopa sama mikä on 155K98ssa kuten myös esim JDAM ei ole GPS-ohjautuva vaan GPS-avusteinen. GPS toki parantaa huomattavasti tarkkuutta, mutta sen toimimattomuus ei estä noiden laitteiden käyttöä. Inertiapaikannuslaitteissa tarkkuus heikkenee kylläkin mitä pidenpään kuljetaan eli ne pitää kalibroida aina aikaajoin esim kerran päivässä tai jotain. Ja siihenkään ei GPS tarvita

 

[Einomies1]

Verrataan tilannetta jossa korohorot ajaa kuorma-autolla (edelleen sillä panssaroimattomalla ja sirotemiinotteissa ) krh:ä vetäen asemaan. Kauanko kestää ampumakuntoon? Kauan 3 laukauksen ryöpyn ammunta + irtautuminen/asemanvaihto? En ole horomiehiä mutta en usko että selvitään alle 5 minuutin ainakaan nykyvarusmiehillä. AMV-AMOS: asemaan siirtyminen panssarin suojassa, tulivalmiiksi <30 sek., ammunta X aikaa, irtautuminen 10 sek. Vasta-krh/tykistö= 1-3 min.tulenavaus?

Asemaanajo KP- laitteineen tarkoilla arvoilla koko joukkue viuhkattuna (3 putkea) menee varusmiehillä alle 5min. Tämä siis valmisteltuihin asemiin (valmistamispartio+ mittausryhmä). Jos oletetaan, että ammunta pitää aloittaa välittömästi ajosta, niin kuorkki seis, ukot lavalta, heitin maahan ja käsisuuntakehän avulla tyydyttävät arvot. 2-3min.

Kolme laukausta menee hetkessä, asemista ajoon on sekin nopea juttu. Kamat lavalle, heitin kiinni ja ukot kyytiin. Minuutti pari.

Sitten ne mutta- jutut. Onko asemat valmisteltu, etenkin talvella routaiseen maahan se vastimen kuopan saaminen on melkoisen veemäinen homma. Toisekseen, tarkkojen arvojen saaminen käsipelillä vaatii mittausryhmän käväisyn koko KRH- komppanian joukkueissa. Amoksen tekniikalla ollaan koko ajan suunnalla. Piirulleen.

En tiedä onko tässä hiljattain alettu KRH- hommissa käyttää uutta elektroniikkaa paikannukseen ja tarkan suunnan määrittämiseen, mutta vielä 2002 kaikki hoidettiin ilman tekniikkaa. Varoupseeri kyllä tutkaili paikkoja GPS:llä, mutta me varusveijarit juostiin KS- mittaamassa ja mittausryhmä toi tarkat suunnat joukkueisiin.

Sodan aikana kranaatit saavat olla panostettuna samassa kulkupelissä miesten kanssa, mutta eiköhän nekin laatikoissa kuljeteta. Ammusmiesten toiminta murkulaboksien kanssa tuo oman aikansa käytännön toimintaan sodassa. Kyllä se vain poistaa ison määrän sähläystä, kun ne teekooärrät on siellä amoksessa sisällä valmiina ammuttavaksi. Eikä siellä heitinryhmän lavalla sielläkään liikaa tilaa ole kranaateille, ammusauton ja huollon varassa yhtä lailla ollaan tavan putkilla.

Kyllä tuo AMOS poistaa niin paljon tavallisten putkien kanssa tapahtuvasta oheistoiminnasta, ettei sille tehokkuudessa löydy kilpailijaa. Ajallisesti pelkässä asemaanmenossa- ampumisessa- asemastalähdössä voitetaan minuutteja. Puhumattakaan siitä, ettei AMOS tarvitse valmistamispartiota, tuliasemien valmistelua eikä mittausryhmän tuomia tarkkoja suuntia. Todellisuudessa puhutaan aikasäästössä jopa tunneista, kun asemia ei tarvitse valmistella tarkkoine arvoineen vanhalla käsipelillä.

Kiitos Winsulle omakohtaisten kokemuksien jakamisesta! Hyvä että joku asiaa paremmin tunteva korohoro-mieskin saatiin kommentoimaan .

 

[JOKO]

Tiedustelun joo, valmistelua ei. Tiedustelun voi hoitaa joku muukin, kuin KRH- komppanian porukka. Valmistelu ainakin vielä tavallisella KRH- komppanialla tarkoittaa asemien valmistelun, paikannuksen ja tarkan suunnan ottamisen käsipelillä. Asemien valmistelu jossain rovajärven kivikossa tai talven roudassa on aikaa vievää puuhaa. Siinä saa lapio ja kanki kyytiä, kirosanat raikaa ja röökiä palaa.

AMOS, silloin kun homma menee niinkuin se paperilla on suunniteltu, ei tarvitse näitä asioita. Se ajaa paikalleen, tietää tarkalleen missä on ja piirulleen mihin putket töröttävät ja ampuu.

Kuvittelisin AMOKsen vaativan urien tiedustelun ja monesti ampumapaikan valmistelun. Lähinnä se ampumapaikka pitää tiedustella ja valmistella vaunun kantavaksi. Ei välttämättä helppoa taajamien ulkopuolella. Paikalliselta komentajalta voi tulla palautetta, jos paukuttelet vaunulla alueen ainoilta kantavilta tieurilta.

GPS rilputtimien varaan en paljoa laskisi. Kaikilla suuremmilla mailla on varmasti projektit meneillään niiden häiritsemiseksi.

Kaiken sujuessa AMOS on varmasti pätevä peli.

 

[Einomies1]

Tiedustelun joo, valmistelua ei. Tiedustelun voi hoitaa joku muukin, kuin KRH- komppanian porukka. Valmistelu ainakin vielä tavallisella KRH- komppanialla tarkoittaa asemien valmistelun, paikannuksen ja tarkan suunnan ottamisen käsipelillä. Asemien valmistelu jossain rovajärven kivikossa tai talven roudassa on aikaa vievää puuhaa. Siinä saa lapio ja kanki kyytiä, kirosanat raikaa ja röökiä palaa.

AMOS, silloin kun homma menee niinkuin se paperilla on suunniteltu, ei tarvitse näitä asioita. Se ajaa paikalleen, tietää tarkalleen missä on ja piirulleen mihin putket töröttävät ja ampuu.

Kuvittelisin AMOKsen vaativan urien tiedustelun ja monesti ampumapaikan valmistelun. Lähinnä se ampumapaikka pitää tiedustella ja valmistella vaunun kantavaksi. Ei välttämättä helppoa taajamien ulkopuolella. Paikalliselta komentajalta voi tulla palautetta, jos paukuttelet vaunulla alueen ainoilta kantavilta tieurilta.

GPS rilputtimien varaan en paljoa laskisi. Kaikilla suuremmilla mailla on varmasti projektit meneillään niiden häiritsemiseksi.

Kaiken sujuessa AMOS on varmasti pätevä peli.

Liikun työssäni 6 pyöräisellä kuorma-autonalustalla olevalla erikoisajoneuvolla (siviilimalli) ja ajoneuvolla painoa 19,5 tn (brutto). AMV - AMOKSEN paino: AMV=16-26 tn.riippuen suojaustasosta + AMOS 3,6 tn. ja ammukset. Uskoisin että AMOKSEN lavettina käytetään perusmallia, eikä IFV-mallia joten ajoneuvon paino olisi n. 19,6 tn.+ammukset eli jokseenkin sama kuin mitä työvehkeelläni.

Täytyy sanoa että koska liikun työssäni joskus aivan kinttupolkuja myöten, aika karuisiin paikkoihin ihan normivehkeelläkin pääsee (6x4 veto) ja tiet kestää, saati sitten huomattavasti paremman liikkumiskyvyn omaavalla 8x8 AMV:lla.
Ja noita mettäteitä ja kinttupolkuja riittää tuhansia ja tuhansia kilometrejä suomessa ja lisää tulee kokoajan. Ja kannattaa muistaa että kaikki metsätiet on tehty tukkirakan (max. 50-65 tn. brutto) kantavaksi ja kuljettavaksi...tuskin tuliaseman löytäminen on onkelma.

GPS- häiritsimiä on ja varmasti kehitellään kokoajan, kysymys vaan on että kummoinen kantama niillä on? Epäilempä ettei GPS:ää kokonaan saada pelistä pois muutakuin tietyillä alueilla, joihin jammereita voidaan sijoittaa. Lisäksi kannattaa muista ase-vastaase ajattelu, eli kyllä sotilas- GPS:n kehittelyssä otetaan huomioon häirintä ja pyritään sitä väistämään herkistämällä ja kehittämällä ohjelmistoa ja antenneja ja soveltamaan ECCM-ratkaisuja.

Lisäksi edellähän taidettiin jo mainita että AMOS ei tarvitse välttämättä GPS:ää..

 

[JOKO]

Liikun työssäni 6 pyöräisellä kuorma-autonalustalla olevalla erikoisajoneuvolla (siviilimalli) ja ajoneuvolla painoa 19,5 tn (brutto). AMV - AMOKSEN paino: AMV=16-26 tn.riippuen suojaustasosta + AMOS 3,6 tn. ja ammukset. Uskoisin että AMOKSEN lavettina käytetään perusmallia, eikä IFV-mallia joten ajoneuvon paino olisi n. 19,6 tn.+ammukset eli jokseenkin sama kuin mitä työvehkeelläni.

Täytyy sanoa että koska liikun työssäni joskus aivan kinttupolkuja myöten, aika karuisiin paikkoihin ihan normivehkeelläkin pääsee (6x4 veto) ja tiet kestää, saati sitten huomattavasti paremman liikkumiskyvyn omaavalla 8x8 AMV:lla.
Ja noita mettäteitä ja kinttupolkuja riittää tuhansia ja tuhansia kilometrejä suomessa ja lisää tulee kokoajan. Ja kannattaa muistaa että kaikki metsätiet on tehty tukkirakan (max. 50-65 tn. brutto) kantavaksi ja kuljettavaksi...tuskin tuliaseman löytäminen on onkelma.

Omat kokemukset ovat toisenlaisia. Muutama rekka heiveröisemmällä uralla, niin se on siinä. Käsittääkseni myös tukkirekat pyrkivät ajoittamaan ajonsa pakkaselle tai kuivaan vuodenaikaan.

GPS- häiritsimiä on ja varmasti kehitellään kokoajan, kysymys vaan on että kummoinen kantama niillä on? Epäilempä ettei GPS:ää kokonaan saada pelistä pois muutakuin tietyillä alueilla, joihin jammereita voidaan sijoittaa. Lisäksi kannattaa muista ase-vastaase ajattelu, eli kyllä sotilas- GPS:n kehittelyssä otetaan huomioon häirintä ja pyritään sitä väistämään herkistämällä ja kehittämällä ohjelmistoa ja antenneja ja soveltamaan ECCM-ratkaisuja.

Lisäksi edellähän taidettiin jo mainita että AMOS ei tarvitse välttämättä GPS:ää..

Kuvittelisin käyttöön tulevan korkealla lentäviä häirintälähettimiä. Lähettävät virheellistä viestiä oikean sekaan. Omat laitteet kykenevät tunnistamaan oikean ja väärän signaalin. Vihulaisen eivät.

Epäilemättä tämäkin osa taistelukenttää tulee saamaan osansa teknologiakilpailusta. Ehkäpä ei pitäisi lähteä koko touhuun mukaan? Keskitytään häirintään ja pidetään oma paikannus tarkkojen karttojen ja inertiasysteemien varassa.

 

[ctg]

Liikun työssäni 6 pyöräisellä kuorma-autonalustalla olevalla erikoisajoneuvolla (siviilimalli) ja ajoneuvolla painoa 19,5 tn (brutto). AMV - AMOKSEN paino: AMV=16-26 tn.riippuen suojaustasosta + AMOS 3,6 tn. ja ammukset. Uskoisin että AMOKSEN lavettina käytetään perusmallia, eikä IFV-mallia joten ajoneuvon paino olisi n. 19,6 tn.+ammukset eli jokseenkin sama kuin mitä työvehkeelläni.

Täytyy sanoa että koska liikun työssäni joskus aivan kinttupolkuja myöten, aika karuisiin paikkoihin ihan normivehkeelläkin pääsee (6x4 veto) ja tiet kestää, saati sitten huomattavasti paremman liikkumiskyvyn omaavalla 8x8 AMV:lla.
Ja noita mettäteitä ja kinttupolkuja riittää tuhansia ja tuhansia kilometrejä suomessa ja lisää tulee kokoajan. Ja kannattaa muistaa että kaikki metsätiet on tehty tukkirakan (max. 50-65 tn. brutto) kantavaksi ja kuljettavaksi...tuskin tuliaseman löytäminen on onkelma.

Omat kokemukset ovat toisenlaisia. Muutama rekka heiveröisemmällä uralla, niin se on siinä. Käsittääkseni myös tukkirekat pyrkivät ajoittamaan ajonsa pakkaselle tai kuivaan vuodenaikaan.

AMOS nyt ei ole mikään tukkirekka, ja AMV ei ole suunniteltu siihen että se kulkee vain urilla, vaan sillä pääsee ihan samoihin paikkoihin mihin Pasilla uskaltaa. Joten jos edessä ei ole helvetillistä suota taikka vittumaista ojaa, niin voidaan olettaa että se pystyy vaihtamaan paikkaa riippumatta siitä mikä aika vuodesta on kyseessä.

Eikait ne Puolaisetkaan AMVlla aja Afganistanissa tai kotimaassaan pelkästään päällystettyllä tiellä, ja mitä niihin vähäisin tietoihin tulee niin alusta on mennyt vaikeisiinkin paikkoihin tullen sieltä onnistuneesti takaisin.

GPS- häiritsimiä on ja varmasti kehitellään kokoajan, kysymys vaan on että kummoinen kantama niillä on? Epäilempä ettei GPS:ää kokonaan saada pelistä pois muutakuin tietyillä alueilla, joihin jammereita voidaan sijoittaa. Lisäksi kannattaa muista ase-vastaase ajattelu, eli kyllä sotilas- GPS:n kehittelyssä otetaan huomioon häirintä ja pyritään sitä väistämään herkistämällä ja kehittämällä ohjelmistoa ja antenneja ja soveltamaan ECCM-ratkaisuja.

Lisäksi edellähän taidettiin jo mainita että AMOS ei tarvitse välttämättä GPS:ää..

Kuvittelisin käyttöön tulevan korkealla lentäviä häirintälähettimiä. Lähettävät virheellistä viestiä oikean sekaan. Omat laitteet kykenevät tunnistamaan oikean ja väärän signaalin. Vihulaisen eivät.

Epäilemättä tämäkin osa taistelukenttää tulee saamaan osansa teknologiakilpailusta. Ehkäpä ei pitäisi lähteä koko touhuun mukaan? Keskitytään häirintään ja pidetään oma paikannus tarkkojen karttojen ja inertiasysteemien varassa.

Jos pidetään se GPS vielä siellä kiinni, ja jos tilanne vaatii niin turvaudutaan niihin varajärjestelmiin. Ei tähän mennessä moderneissa mättöissä olla törmätty tilanteeseen jossa GPS ollaan saatu kokonaan ajettua alas alueelta. Ja sen puoleen mitä nopeammin me saamme rinnakkaisia järjestelmiä integroitua alustaan, niin sen parempi.

Ainoa huoli mulla tällä hetkellä on, että meillä ei ole tarpeeksi AMOSta tukemaan vastahyökkäysiä ja pörräämään puolustusalueella. Joten jääkäreitä tukemassa pitää pitää edelleenkin tavallisia KRH yksiköitä.

 

[winsu]

En minäkään näkisi tuota maastoa sinänsä ongelmana. Perinteinen KRH- komppania on yhtälailla tieuriin sidottu, ellei enemmänkin. Masi/MB atego-kalusto kulki sekin varsin hyvin maastossa ajoneuvoja tuliasemissa puiden kätköihin hajauttaen.

Otetaan nyt sekin huomioon, että KRH- porukka kulkee siellä tappelevan osan kärjen takana. Sitä ennen urilla on kulkenut aika monta ajoneuvoa, sitä ennen vielä mahdollinen tiedustelu. Tuliasemien paikka ei ole metrilleen sanottu, komppanialle määrätään alue johon tuliasemat tehdään. Jos yksi kohta ei ole hyvä, niin tuliasema voidaan valita vaikkapa 800m päästä perussuunnasta sivuun. Amet ei silloin kärsi mitään.

Voiko AMOS ampua miltä tahansa vaunun kantavalta alustalta? Kestopäällyste, hiekka a´la säkylänharjun metsät, normaali metsämaasto tai jopa hieman upottava mutta kuitenkin vielä kantava maasto?

AMOS on sen verran nopea tulenavauksessa, että koko vaunu voidaan ajaa suojaan ja tulikomentojen alkaessa ajaa se sieltä suojasta tulitoimintaa varten. Radiolinkin ansiosta vaunut voidaan hajauttaa isollekin alueelle ja paikat valita sen mukaan. Perinteisillä putkilla ollaan sidottu niihin kolmeen kuoppaan/joukkue, eikä putket ole toisistaan yleensä 30m kauempana. Joukkueenjohtajan ja putkien johtajien kommunikointi kun pitää pystyä tarvittaessa hoitamaan suullisesti.

AMOS on semmoinen konsepti, että se antaa valtavasti joustavuutta liikkuvaan toimintaan ja tuliasematouhuun yleensäkin verrattuna perinteisiin putkiin.

Noh, toki siinä ollaan jo aika vahvasti tekniikan varassa verrattuna meidän touhuihin -02.

 

[SJ]

Voiko AMOS ampua miltä tahansa vaunun kantavalta alustalta? Kestopäällyste, hiekka a´la säkylänharjun metsät, normaali metsämaasto tai jopa hieman upottava mutta kuitenkin vielä kantava maasto?

En usko rekyylin paljoa vaikuttavan, muutenhan se hajottaisi jousituksen ajanmittaan ja muutenkin rasittaisi ajoneuvon rakenteita. Ainoa mitä mietin on se, että pehmeässä maastossa kallellaan oleva ajoneuvo saattaisi kaatua tornia kääntäessä, mutta veikkaan, että tornissa on sensorit jotka estävät tälläiset liikkeet. Siis tuollaiset sensorithan ovat mahdollisia, kun ainakin erillaisissa nostureissa sellaiset on.

 

[winsu]

120- millisen heittimen rekyyli on melko mitätön ajoneuvoasennusta ajatellen ja amoksessa on vielä tornissa itsessään rekyylinhallinta vaunun jousituksen lisäksi.

Lähinnä mietin tuota ammunnanhallintaa. Miten kallellaan vaunu saa olla ammuttaessa, miten paljon kallistus saa muuttua ammuttaessa ja miten nopeasti laitteisto reagoi pieniin muutoksiin. Tavallisella heittimellä parin kolmen ensimmäisen laukauksen jälkeen vastin asettui tiukasti maahan ja suuntausta joutui yleensä hieman korjaamaan. Vaunussa tämä ei sinänsä ole ongelmana.

Ainakaan noissa videoissa ei tuplalaukauksellakaan paljoa kyykkää, vaikka ampuma- alueen pehmoisessa hiekassa ammutaan.

 

[JOKO]

120- millisen heittimen rekyyli on melko mitätön ajoneuvoasennusta ajatellen ja amoksessa on vielä tornissa itsessään rekyylinhallinta vaunun jousituksen lisäksi.

Lähinnä mietin tuota ammunnanhallintaa. Miten kallellaan vaunu saa olla ammuttaessa, miten paljon kallistus saa muuttua ammuttaessa ja miten nopeasti laitteisto reagoi pieniin muutoksiin. Tavallisella heittimellä parin kolmen ensimmäisen laukauksen jälkeen vastin asettui tiukasti maahan ja suuntausta joutui yleensä hieman korjaamaan. Vaunussa tämä ei sinänsä ole ongelmana.

Ainakaan noissa videoissa ei tuplalaukauksellakaan paljoa kyykkää, vaikka ampuma- alueen pehmoisessa hiekassa ammutaan.

Pitäisin ammunnan aikana tapahtuvian asennonmuutoksia kaikkein pienimpänä ongelmana. Asennon tunnistamiseen liityvät sensorit ovat varmasti olemassa. Samoin automatisoidut järjestelmät suuntaamiseen. Kyse on lähinnä vaunun ohjelmistosta. Tornin ja putkien liikerata mahdollistaa ampumisen useimpiin suuntiin, vaikka vaunu olisi pahasti kallistunut.

Rekyylin merkitys on varmasti lähes olematon verrattuna vaunun painoon. Vaunu painuu maahan oman massansa, eikä suinkaan rekyylin ansiosta.

 

[baikal]

Muutamassa sekunnissa rykäisee taivaalle sarjan kranaatteja...ei siinä ihmeellisiin korjausliikkeisiin liene mahdollisuuksia sarjan kestäessä? Vaunussa on massaa ja eiköhän alusta ole sitä mukaa tehty, ettei rekyyli paljon tunnu, varsinkin, kun näyttää siltä, että siinä on joku putkihidastin, katsokaas niitä videoita tarkoin, sehän yskii ja joka kerta putki tuuppaa hitusen taakse, vaikuttaa jarrulta.

 

[JOKO]

Muutamassa sekunnissa rykäisee taivaalle sarjan kranaatteja...ei siinä ihmeellisiin korjausliikkeisiin liene mahdollisuuksia sarjan kestäessä? Vaunussa on massaa ja eiköhän alusta ole sitä mukaa tehty, ettei rekyyli paljon tunnu, varsinkin, kun näyttää siltä, että siinä on joku putkihidastin, katsokaas niitä videoita tarkoin, sehän yskii ja joka kerta putki tuuppaa hitusen taakse, vaikuttaa jarrulta.

Eiköhän tuo laite tarkista suuntauksen ja suuntaa uudestaan jokaisen laukauksen jälkeen. Muutoin MRSI systeemi ei onnistuisi ja murkulat leviäisi muutenkin pitkin pitäjiä.

 

[SJ]

Muutamassa sekunnissa rykäisee taivaalle sarjan kranaatteja...ei siinä ihmeellisiin korjausliikkeisiin liene mahdollisuuksia sarjan kestäessä? Vaunussa on massaa ja eiköhän alusta ole sitä mukaa tehty, ettei rekyyli paljon tunnu, varsinkin, kun näyttää siltä, että siinä on joku putkihidastin, katsokaas niitä videoita tarkoin, sehän yskii ja joka kerta putki tuuppaa hitusen taakse, vaikuttaa jarrulta.

Eiköhän tuo laite tarkista suuntauksen ja suuntaa uudestaan jokaisen laukauksen jälkeen. Muutoin MRSI systeemi ei onnistuisi ja murkulat leviäisi muutenkin pitkin pitäjiä.

Ei taitaisi onnistua moni muukaan juttu, jos siellä olisi mitään käsinveivattavaa varasysteemien lisäksi. Tai olettaisin, että suuntauskin on automaattinen, jos laukaukset lähtee alle minuutin asemaan tulon jälkeen, ihminen ei nimittäin kerkeä tekemään tuota kaikkea turvallisesti.

 

[Deleted member 266]

Jonkin verran AMOS aukeaa, kun lukee http://patria.fi => News & Info => Material Bank => Brochures => Land & Armament => AMOS Brochure. Samasta paikasta löytyy Nemo-esitekin.

Mitä tulee 120 mm krh:n "mietoon rekyyliin" niin 5. panoksella se on jossain 150 tonnin (!) huitteilla - että silleen, jos joku vaikka on ihmetellyt, minne Krh-Nasun lattia häviää jalkojen alta laukaushetkellä. AMOS/Nemo-aseissa joustolaite pudottaa kannatintappivoiman murto-osaan ja eron huomaa.

 

[Hejsan]

Löysin tämmöinen, onko se väärin kirjoitettu? Koska siinä lukee CV90AMOS

Finnish Army order for 18 CV90 AMOS mobile mortar systems from Patria Hagglunds. The deal was announced on December 10, 2010, and the first deliveries are due in 2013.

News
Finnish Army Orders 18 CV90 AMOS Mobile Mortar Systems
Corporations
BAE Systems Hagglunds AB
Patria
Equipment
18 CV90 AMOS

 

[PJ85]

Kaksi AMOS-vaunua pörräsi tänään Kouvolassa(kts.liite). Ilmeisesti jotain ajoharjoittelua kantahenkilökunnalla. Varusmieskoulutksen pitäisi alkaa ilmeisesti kesän saapumiserästä.