Suomessa on yksi Euroopan vahvimpia tykistöjä. Venäjällä tietysti vahvin, mutta miten menee sijat sen jälkeen? Suomi on käsittääkseni ihan kärkisijoilla.
AMOS ja NEMO
- Viestiketjun aloittaja peelo
- Aloitus PVM
Suomessa on yksi Euroopan vahvimpia tykistöjä. Venäjällä tietysti vahvin, mutta miten menee sijat sen jälkeen? Suomi on käsittääkseni ihan kärkisijoilla.
Gyllis1
Respected Leader
Varmaankin Puola, Kreikka ja Suomi kolmen kärki.
Miten rinnastetaan vaikka sveitsiläinen M109 ja suomalainen 122H63? Mikä on muuntokerroin? Suomalainen tykistö on ollut leimallisesti kevyttä ja lyhytkantamaista.
Gyllis1
Respected Leader
Oho, aina luotettavan Wikipedian mukaan noitahan on siellä 570 kappaletta.
Taitaa olla jo vanha tieto mutta on kai niistä puolet edelleen käytössä? Tuo kuitenkin kertoo osaltaan juuri siitä että Suomen vahvuus on ollut nimenomaan määrissä. Jos siis verrataan kalustotilannetta maiden välillä. Muuta aihepiirin osaamista lienee hankala vertailla.
Einomies1
Respected Leader
Väitän edelleen että Patrian moderni krh olisi erinomainen päivitys myös muille kuin mek. joukoille ja sen suorituskyky kyllä kompensoisi hintaa.
Ensinnäkin,
- krh:n määrää ei tarvitse korvata lähellekkään samalla määrällä koska tulinopeus- ja voima sekä liikkuvuus paranevat huomattavasti
- miehistön suojana on teräskuori jokapuolella, toisin kuin vedettävissä nyt. Miehistön suojaa on yritetty parantaa ballistisilla levykyhäelmillä aseen ympärillä ja ehkä suojaliiveillä. Kuinka paljon niitä viitsittäisiin tai ehdittäisiin käyttää tosipaikassa on kyseenalaista. Heitin on kuitenkin hidas siirtymään ja miehistö saadaan pois pelistä parilla lähelle tulleella kranaatilla. Tappiot tulevat olemaan suuret.
- NEMO/AMOS järjestelmän suora-ammuntakyky on etu ake:ssa, kun joukkoja pitää tukea edessä ja pesäkkeitä tuhota. Myös rannikolla järjestelmä kykenee tuhoamaan pieniä aluksia ja vaurioittamaan suurempia.
- aseen 10 km maksimikantamaa voitaneen pidentää vielä suunnittelemalla erikoisammuksia
Ensinnäkin,
- krh:n määrää ei tarvitse korvata lähellekkään samalla määrällä koska tulinopeus- ja voima sekä liikkuvuus paranevat huomattavasti
- miehistön suojana on teräskuori jokapuolella, toisin kuin vedettävissä nyt. Miehistön suojaa on yritetty parantaa ballistisilla levykyhäelmillä aseen ympärillä ja ehkä suojaliiveillä. Kuinka paljon niitä viitsittäisiin tai ehdittäisiin käyttää tosipaikassa on kyseenalaista. Heitin on kuitenkin hidas siirtymään ja miehistö saadaan pois pelistä parilla lähelle tulleella kranaatilla. Tappiot tulevat olemaan suuret.
- NEMO/AMOS järjestelmän suora-ammuntakyky on etu ake:ssa, kun joukkoja pitää tukea edessä ja pesäkkeitä tuhota. Myös rannikolla järjestelmä kykenee tuhoamaan pieniä aluksia ja vaurioittamaan suurempia.
- aseen 10 km maksimikantamaa voitaneen pidentää vielä suunnittelemalla erikoisammuksia
Tässä simulaatiossa neljällä AMOS-järjestelmällä ei saavutettu samaa tappiomäärää kuin yhdeksällä vedettävällä raskaalla heittimellä. Simulaatio tuskin on täydellinen, mutta onko jollain parempaa julkista tietoa? Pitäisin AMOS/NEMO:n keskeisimpinä hyötyinä liikkuvuutta ja suojaa. Suora-ammuntakyky on kiva plussa, mutta vaikuttaa aika toissijaiselta ominaisuudelta. Heittimien kantama lienee nykyiselläänkin täysin riittävä siihen käyttötarkoitukseen mihin ne on tarkoitettu. Luulen, että esimerkiksi K9-option lunastaminen olisi parempaa käyttöä rahoille. Saa nähdä, tuleeko edes se toteutumaan. Kustannustehokkain tapa kehittää heittimistön tehokkuutta lienee poliittisesti epäkorrekti. Lieneekö hersyjä käytössä?
"Kolmella vaunulla kyseisessä simulaatiossa saatiin tappiomääräksi 6,20 ja vedettävällä komppanialla 8,06. Neljällä vaunulla toimivalla komppanialla tappio määräksi saatiin 6,62. "
"Kolmella vaunulla kyseisessä simulaatiossa saatiin tappiomääräksi 6,20 ja vedettävällä komppanialla 8,06. Neljällä vaunulla toimivalla komppanialla tappio määräksi saatiin 6,62. "
kimmo.j
Respected Leader
Tuntematta simulaatiota tarkemmin, hyvä kirjoitus.
Sodassa on kuitenkin tärkeää pysyä toimintakuntoisena, eli kun vastustaja jakaa asevaikutustaan on parasta väistää se ja ei onnistu väistämisessä, toiseksi parasta on kestää se.
Tiedä sitten missä on totuus.
Benelli
Respected Leader
Ehkä mutta näiden parasta ennen päivämäärään taitaa olla sen verran aikaa että kiireellisemmät projektit taitavat mennä edelle kuten käytöstä poistuneita vastatykistötutkia ei edelleenkään olla korvattu uusilla.
Löytyykö noille sveitsiläisille M109:lle parempaa lukumäärätietoa kuin 200 kpl? Yllättävän vaikea löytää heidän tykistöstään tietoa. Onkohan tykistössä muuta kalustoa?
Jotain 105-millisiä muulilla osissa kuskattavia vuoristotykkejä niillä oli M109:n rinnalla aiemmin. Ja tietysti linnoitustykistöä. Molemmilla on voinut jo tulla parasta ennen -päivä vastaan.
crane
Ylipäällikkö
No aina luotettava wikipedia sanoo 224 M109 KAWEST päivitettyä M109A1:stä. Tiedä sitte oikeaa lukumäärää
Einomies1
Respected Leader
Tuosta AMOS-tutkielmasta poimittua:
Nopea tulenavaus liikkeen jälkeen ja varsinkin nopea liikkeellelähtö ampumisen jälkeen on perusteltavissa nykyaikaisen vastustajan taktiikalla. Vastustajan kaikkeen toimintaan liittyy jatkuva tiedustelu, johon olennaisena osana liittyy maasta ja ilmasta tehty elektroninen tiedus-telu[27]. Tiedustelu mahdollistaa välittömän tulenkäytön.
Lisäksi vastustajan epäsuoran tulen tärkein tehtävä on vastatykistö-ja kaukotoiminta. Vastustajan vastatykistötoiminnalle on ominaista hyvä maalitiedustelukyky, tulenaloituksen nopeus, hetkellinen tulen teho, tarkkuus ja ulottuvuus sekä tuliasemien valmisteluaikojen lyhyys.[27] Kaikkiin näihin pyritään vastaamaan väistämällä nopeasti tulitoiminnan jälkeen. Vastatykistötoiminta muodostuu kaikissa hyökkäystavoissa ja hyökkäyksen vaiheissa suureksi uhaksi kranaatinheitinkomppanialle, myös hyökkäyksen onnistuessa niin hyvin, etteivät vihollisen jalkaväkijoukot pääse suoraan kosketukseen kranaatinheitinkomppanian kanssa.
Luulisi tämän perusteella liikkuvuuden olevan heittimistön kehittämisen kohteena no.1?
Jos varoja ei löydy edes mek.joukkojen krh:n uusimiseen krhpsv-ajoneuvoilla, niin kannattaisi edes siirtää 120mm heittimet kuorma-autojen lavoille. Onhan osa heittimistä jo nyt TEKAn kyydissä.
Nopea tulenavaus liikkeen jälkeen ja varsinkin nopea liikkeellelähtö ampumisen jälkeen on perusteltavissa nykyaikaisen vastustajan taktiikalla. Vastustajan kaikkeen toimintaan liittyy jatkuva tiedustelu, johon olennaisena osana liittyy maasta ja ilmasta tehty elektroninen tiedus-telu[27]. Tiedustelu mahdollistaa välittömän tulenkäytön.
Lisäksi vastustajan epäsuoran tulen tärkein tehtävä on vastatykistö-ja kaukotoiminta. Vastustajan vastatykistötoiminnalle on ominaista hyvä maalitiedustelukyky, tulenaloituksen nopeus, hetkellinen tulen teho, tarkkuus ja ulottuvuus sekä tuliasemien valmisteluaikojen lyhyys.[27] Kaikkiin näihin pyritään vastaamaan väistämällä nopeasti tulitoiminnan jälkeen. Vastatykistötoiminta muodostuu kaikissa hyökkäystavoissa ja hyökkäyksen vaiheissa suureksi uhaksi kranaatinheitinkomppanialle, myös hyökkäyksen onnistuessa niin hyvin, etteivät vihollisen jalkaväkijoukot pääse suoraan kosketukseen kranaatinheitinkomppanian kanssa.
Luulisi tämän perusteella liikkuvuuden olevan heittimistön kehittämisen kohteena no.1?
Jos varoja ei löydy edes mek.joukkojen krh:n uusimiseen krhpsv-ajoneuvoilla, niin kannattaisi edes siirtää 120mm heittimet kuorma-autojen lavoille. Onhan osa heittimistä jo nyt TEKAn kyydissä.
D
Deleted member 266
Guest
Kuorma-autoalustalle 120 krh:n rekyyli (...150 tn) on lyhykestoisuudestaan huolimatta kovaa kyytiä, eivätkä paikat välttämättä kestä. Nasun peräosakin meni lähes uusiksi samaisesta syystä.
Paksut palkit "lavan" pohjaksi ja alas laskettavat tassut kuorma-autoon?
Alkaa olemaan ehkä järkevää aika nopeasti sitten nostaa vain "kontti" kuorkin lavalle.
@veeteetee ei tietenkään voi hintaa kontille kertoa, mutta onko jotain suuruusluokka-arviota esittää, miten se vertautuu esim. Amos/Nemo-torniin?
@veeteetee ei tietenkään voi hintaa kontille kertoa, mutta onko jotain suuruusluokka-arviota esittää, miten se vertautuu esim. Amos/Nemo-torniin?
D
Deleted member 266
Guest
Ei siitä paljon muuta voi sanoa, kuin että se on halpa, niin suhteessa itse asejärjestelmään kuin aluastaankin, jos vertailukohtana on panssaroitu ajoneuvo.
D
Deleted member 266
Guest
Miten tuon kontin sähköt on toteutettu? Voimalaite + akut ja liitäntä ulkoiseen sähköön?kohdassa 0:40 näkyy, mitä tuli JA liike tarkoittaa; Nemo kykenee tulitoimintaan liikkeestä vedessä ja myös maalla. Käytännössä siis tuliasemasta poistutaan 0 sekunnissa
Benelli
Respected Leader
Toisaalta rekka on paremmin näkyvä maali jolla on reippaasti suurempi lämpöjälki eli tuo tuhoutuu/vaurioituu todennäköisemmin ennen kuin edes ehditään ampua.
Eri asia jos joku panssaroitu Misu.