AMOS ja NEMO

Onhan se tietysti hyvä että jos tilaisuus sattuu eteen niin kyllä se tekee ihmeitä vastapuolen motivaatiolle kun bunkkerin ampuma-aukoista tulee sisään 120mm kranaatti.
 
Kuinka oleellisena ominaisuutena pidät suorasuuntauskykyä? Onko se niin oleellinen että sen puuttuminen tekee vaunusta huomattavasti huonomman? KRH-vaunu ei ole panssarivaunu.
Ei ole, mutta uskoisin suorasuuntaus ominaisuudelle löytyvän käyttöä lähinnä kun taistellaan rakennetulla alueella. Rakennukseen linnoittautunut vihollinen ei ole se helpoin savustettava, jos sillä on ollut aikaa pureutua kohteeseen. Tuollaiset kunnon paukut tekevät kutaa sisällä ja niillä voisi kuvutella syntyvän ihan uusia sisäänmeno aukkoja.

En siis väitä suorasuuntauksen olevan mikään pääampumamenetelmä, mutta parempi kuin ei mitään.
 
Onhan se tietysti hyvä että jos tilaisuus sattuu eteen niin kyllä se tekee ihmeitä vastapuolen motivaatiolle kun bunkkerin ampuma-aukoista tulee sisään 120mm kranaatti.

Kykenee myös tukemaan jalkaväkeä rakennetuilla alueilla. Tankit on toki kivoja siinä, mutta kun meillä ei ole niitä kovin paljoa, ja ne saattaa olla sidottuna muihin tehtäviin kuin jalkaväen tukeminen kaupungeissa. Mutta sanotaan nyt kuitenkin taas kerran, että tuollaisiin tehtäviin varaisin ne 2S1 panssarihaupitsit, ovat tavallaan helpommin uhrattavaa kalustoa, joten menetys ei haittaa niin paljoa.
 
Kuinka oleellisena ominaisuutena pidät suorasuuntauskykyä? Onko se niin oleellinen että sen puuttuminen tekee vaunusta huomattavasti huonomman? KRH-vaunu ei ole panssarivaunu.
Puolalaiset ovat omassa kranaatinheitinpanssariajoneuvossaaan RAK:ssa lähteneet nimenomaan siitä, että ajoneuvo on tarkoitettu kaksikäyttöajoneuvoksi - sekä itseliikkuvaksi KRH:ksi että suorasuuntausaseeksi jalkaväen tukemiseen (vähän kuin rynnäkkötykkikäyttöön). Heillä on sen vuoksi aseessa jatkuvaa tulinopeutta parantava automaattilataaja, kun esimerkiksi panoksia ei tarvitse KRH-käytön tapaan valmistella kantamalle sopivaksi, ja RAK:iin on kehitteillä myös ontelokranaatti. Jo nyt kuitenkin RAK:ia olisi tarkoitus käyttää myös panssarivaunuja vastaan, sillä sirpalekranaatillakin saa varsin ikävää jälkeä vaunun tähystyslaitteisiin.

Puola siis oli RAK:ia ennen testannut niitä AMV:n alustalle Cockerillin torneihin asennettuja 105 mm ja 120 mm tykkejä, mutta ollut niihin tyytymätön tulitukiaseina. RAK toimi Puolan testien mukaan paljon paremmin siinä tarkoituksessa.

Mozdzierz_RAK.JPG

RAK ei sen sijaan ole pelkässä KRH-käytössä yhtä hyvä kuin AMOS, koska yksi putki rajoittaa MRSI-kykyä ja ilmeisesti yhdenkin putken MRSI-kyky on hitaampi kuin NEMO:lla, vaikka RAK:ssa onkin automaattilataajan myötä tasaisempi ja pitkäkestoisesti nopeampi tulinopeus suorasuuntauksessa.

Ei ole, mutta uskoisin suorasuuntaus ominaisuudelle löytyvän käyttöä lähinnä kun taistellaan rakennetulla alueella. Rakennukseen linnoittautunut vihollinen ei ole se helpoin savustettava, jos sillä on ollut aikaa pureutua kohteeseen. Tuollaiset kunnon paukut tekevät kutaa sisällä ja niillä voisi kuvutella syntyvän ihan uusia sisäänmeno aukkoja.

En siis väitä suorasuuntauksen olevan mikään pääampumamenetelmä, mutta parempi kuin ei mitään.
Toisaalta, AMOS:t ovat ainakin nykyisellään meillä sen verran harvalukuisia, että en mielelläni lähtisi kyllä uhraamaan niitä tähän tarkoitukseen.
Sen sijaan Ruotsilla suorasuuntauskäyttö taisikin olla vähän isommin mielessä, koska heille automaattilataaja oli tärkeämpi osa projektia (Suomihan ei ikinä sitä rahoittanut loppuun Ruotsin vetäydyttyä hankkeesta), ja AMOS:n oli varmaankin tarkoitus ainakin osittain korvata myös vanhat IKV 91:t suorasuuntausaseina.

Toisaalta - jos kenrl Toivosen toiveet AMOS:n lisähankinnoista toteutuisivat, niin sitten asia voisikin olla eri. Olihan myös foorumilaisemme @CV9030FIN sitä mieltä, että AMOS:ta pitäisi ehdottomasti hankkia lisää, jotta kappalekohtaiset käyttökustannukset (etenkin varaosakustannukset) alenisivat.
 
Puolalaiset ovat omassa kranaatinheitinpanssariajoneuvossaaan RAK:ssa lähteneet nimenomaan siitä, että ajoneuvo on tarkoitettu kaksikäyttöajoneuvoksi - sekä itseliikkuvaksi KRH:ksi että suorasuuntausaseeksi jalkaväen tukemiseen (vähän kuin rynnäkkötykkikäyttöön). Heillä on sen vuoksi aseessa jatkuvaa tulinopeutta parantava automaattilataaja, kun esimerkiksi panoksia ei tarvitse KRH-käytön tapaan valmistella kantamalle sopivaksi, ja RAK:iin on kehitteillä myös ontelokranaatti. Jo nyt kuitenkin RAK:ia olisi tarkoitus käyttää myös panssarivaunuja vastaan, sillä sirpalekranaatillakin saa varsin ikävää jälkeä vaunun tähystyslaitteisiin.

Puola siis oli RAK:ia ennen testannut niitä AMV:n alustalle Cockerillin torneihin asennettuja 105 mm ja 120 mm tykkejä, mutta ollut niihin tyytymätön tulitukiaseina. RAK toimi Puolan testien mukaan paljon paremmin siinä tarkoituksessa.

Katso liite: 35299

RAK ei sen sijaan ole pelkässä KRH-käytössä yhtä hyvä kuin AMOS, koska yksi putki rajoittaa MRSI-kykyä ja ilmeisesti yhdenkin putken MRSI-kyky on hitaampi kuin NEMO:lla, vaikka RAK:ssa onkin automaattilataajan myötä tasaisempi ja pitkäkestoisesti nopeampi tulinopeus suorasuuntauksessa.


Toisaalta, AMOS:t ovat ainakin nykyisellään meillä sen verran harvalukuisia, että en mielelläni lähtisi kyllä uhraamaan niitä tähän tarkoitukseen.
Sen sijaan Ruotsilla suorasuuntauskäyttö taisikin olla vähän isommin mielessä, koska heille automaattilataaja oli tärkeämpi osa projektia (Suomihan ei ikinä sitä rahoittanut loppuun Ruotsin vetäydyttyä hankkeesta), ja AMOS:n oli varmaankin tarkoitus ainakin osittain korvata myös vanhat IKV 91:t suorasuuntausaseina.

Toisaalta - jos kenrl Toivosen toiveet AMOS:n lisähankinnoista toteutuisivat, niin sitten asia voisikin olla eri. Olihan myös foorumilaisemme @CV9030FIN sitä mieltä, että AMOS:ta pitäisi ehdottomasti hankkia lisää, jotta kappalekohtaiset käyttökustannukset (etenkin varaosakustannukset) alenisivat.
Tuon RAKin toiminnasta postasin videon aikoinaan tännekin. Löytynee kun etsii...
 
AMOS-demo Puolassa 2006 selvästikin puri, mutta lopputulos olikin RAKin kehittäminen AMOSin ostamisen sijasta:
Katso liite: 35341
@veeteetee Tiedätkö tai voitko kommentoida AMOSin IPR-kysymyksistä? Kuka omistaa tällä hetkellä AMOS-heitinten oikeudet ja onko edes teoriassa mahdollista, että tuotanto käynnistettäisiin uudelleen?
 
IPR:istä Patria omistaa omansa (ase ja sen hallinta, ammusvarasto) ja BAE Systems Hägglunds omansa (loput). Henkilökohtaisesti en usko nykymuotoisen AMOS:in tuotannon uudelleen aloittamiseen, mutta olen ennenkin ollut väärässä.
 
IPR:istä Patria omistaa omansa (ase ja sen hallinta, ammusvarasto) ja BAE Systems Hägglunds omansa (loput). Henkilökohtaisesti en usko nykymuotoisen AMOS:in tuotannon uudelleen aloittamiseen, mutta olen ennenkin ollut väärässä.

Onko NEMO halvempi? Ei tarvitse mennä yksityiskohtiin) :D

Tuntuu muutenkin järkevämmältä konseptilta.
 
IPR:istä Patria omistaa omansa (ase ja sen hallinta, ammusvarasto) ja BAE Systems Hägglunds omansa (loput). Henkilökohtaisesti en usko nykymuotoisen AMOS:in tuotannon uudelleen aloittamiseen, mutta olen ennenkin ollut väärässä.
Mitä tämä teknisesti tarkoittaisi, jos PV haluaisi tilata AMOS:ia lisää Patrialta? Tarkoittaisiko se, että Patrian pitää päästä asiasta yhteisymmärrykseen BAE:n kanssa?

AMOS-demo Puolassa 2006 selvästikin puri, mutta lopputulos olikin RAKin kehittäminen AMOSin ostamisen sijasta:
Katso liite: 35341
Eräs tässä AMOS:n esittelyssä ja RAK:n valinnassa pienesti osallisena ollut polakki kommentoi tästä hänen kanssaan keskustellessa, että heille se deal breaker oli automaattilataajan puute ja pitkäkestoisen tulinopeuden hitaus, koska suorasuuntausammunta oli heillä KRH-käyttöä tärkeämmässä roolissa hänen mukaansa. Hänen mukaansa AMOS:ssa oli tehty enemmän kompromisseja suorasuuntauksen osalta kuin he olisivat halunneet; nopea MRSI ei ollut heille niin tärkeässä asemassa ilmeisesti.

Niin, ja varmaankin se kuuluisa "kotimainen valmistus" oli heille jonkinlainen merkitsevä asia myös.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä tämä teknisesti tarkoittaisi, jos PV haluaisi tilata AMOS:ia lisää Patrialta? Tarkoittaisiko se, että Patrian pitää päästä asiasta yhteisymmärrykseen BAE:n kanssa?

Kyllä. Jos BAE omistaa tuottesta osan, tarjous tulisi pyytää sekä Patrialta ja BAE:lta ja nämähän ovat tunnetusti hyvissä väleissä... Jos pv saisi tarjoukset, jonkun pitäisi integroida eri komponenteista toimiva tuote. Ehkä Millog voisi hoitaa sen AMOS-mallikappaleen ja piirustusten avulla? Tässä tuotteessa toteutuu huonolla tavalla kuuluisa jaettu ruotsalainen vastuu!

Olisi kyllä pv:n ja Patrian etu, jos nykyiset AMOS-heittimet pystyisi vaihtamaan NEMOksi edes jonkinlaisella oravannahkakaupalla. Esimerkiksi niin, että Patria ostaisi heittimet jollain summalla pv:ltä, ottaisi niistä sopivat osat talteen ja tämän ehtona olisi, että pv ostaisi vastaavasti vaikka 1,3-kertaisen määrän NEMO-torneja. Nykyinen hallitus saattaisi jopa lämmetä tällaiselle kotimaista työtä tukevalle ratkaisulle.
 
Olisi kyllä pv:n ja Patrian etu, jos nykyiset AMOS-heittimet pystyisi vaihtamaan NEMOksi edes jonkinlaisella oravannahkakaupalla.
Niin, että AMOS:n tehokas määrä käytännössä puolitettaisiin? Jos NEMO:ja ei hankita yli kaksinkertaista määrää lisää, ei tuosta ole mitään hyötyä.

Sikäli kun
Patria omistaa omansa (ase ja sen hallinta, ammusvarasto)
on kuitenkin varaosien toimitus käytännössä turvattu. Mitä BAE edes tuosta omistaa, jos kerran Patria omistaa nuo? Tornin ulkomuodon ja nimen?
 
Niin, että AMOS:n tehokas määrä käytännössä puolitettaisiin? Jos NEMO:ja ei hankita yli kaksinkertaista määrää lisää, ei tuosta ole mitään hyötyä.

Sikäli kun

on kuitenkin varaosien toimitus käytännössä turvattu. Mitä BAE edes tuosta omistaa, jos kerran Patria omistaa nuo? Tornin ulkomuodon ja nimen?
no se 1,3 oli ainoastaaan esimerkki, mutta eihän siihen mennyt kuin 2 minuuttia, että ehdotus tyrmättiin... :cool:

Tilanne, jossa pv:llä on 18 kappaletta uniikkia järjestelmää, johtaa tilanteeseen, jossa ne hylätään varsin nopeasti ennen elinkaaren varsinaista loppumista, vrt. 152 TELAK.
 
Tilanne, jossa pv:llä on 18 kappaletta uniikkia järjestelmää, johtaa tilanteeseen, jossa ne hylätään varsin nopeasti ennen elinkaaren varsinaista loppumista, vrt. 152 TELAK.
Eihän tuo ole kuitenkaan millään tavalla samanlainen tilanne, 152 TELAK 91:n mukana ei tullut lainkaan huoltojärjestelmää, sen sijaan AMOS:n varaosia on jatkuvasti hankittu ja järjestelmää on ylläpidetty. Jos muistan oikein, niin @veeteetee sanoi NEMO:n olevan käytännössä AMOS:n toinen putki (en nyt muista kumpi).
 
Back
Top