Puolustusvoimien Heinonen: Säästöjä väestä ja tiloista
Hallitusohjelmassa puolustusvoimiin kohdistetaan 200 miljoonan euron säästöt. Puolustusvoimain viestintäjohtaja, eversti Jyrki Heinosen mukaan tiloista ja väestä voidaan säästää. Suuria päätöksiä ei voida kuitenkaan tehdä ennen kuin poliitikot päättävät mihin suuntaan he haluavat puolustusvoimia kehittää.
ts 22.6.2011 13:16
Uuden hallitusohjelman myötä puolustusvoimiin kohdistuvat 200 miljoonaan euron leikkaukset tämän vaalikauden aikana. Eri hallinnonaloista puolustusvoimista tulee suurin nettosäästäjä budjettiin suhteutettuna, kertoo puolustusvoimain viestintäjohtaja Jyrki Heinonen.
Säästökohteita löytyy.
– Meillä on liikaa väkeä ja liikaa tiloja, eversti Heinonen sanoo.
Haasteet ovat kovat: ikäluokat pienenevät, materiaali vanhenee, rahoitus ei kasva ja uusia menoja syntyy.
Jostain pitäisi säästää, ja seinistä ja ihmisistä säästäminen vaikuttaa olevan helpointa. Ennen kuin hallitukselta tulee selkeä viesti siitä, mihin suuntaan puolustusvoimia halutaan kehittää, Heinosen mukaan ei voida kuin ”niistää”.
– Emme toimi omien päätöstemme mukaan vaan poliittisessa ohjauksessa, hän sanoo.
Heinosen mukaan hallitusohjelmasta löytyy paljon myönteistä puolustusvoimain uudistamiseksi. Hallitusohjelmassa lukee muun muassa, että hallitus käynnistää puolustusvoimain laajan uudistamisen.
– Se on hallitusohjelman tärkein ja positiivisin lause meidän kannaltamme, Heinonen sanoo.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”puolustusvoimien säästöohjelman toteuttaminen edellyttää sopeutustoimien aloittamista välittömästi vaalikauden alussa.” Toisaalta sinne on myös kirjoitettu, että ”[puolustusvoimien] uudistaminen käsitellään osana eduskunnalle annettavaa laaja-alaiseen turvallisuuskäsitteeseen perustuvaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa vaalikauden alussa.”
– Mitä tarkoittaa vaalikauden alussa? Meidän kannalta olisi parempi, että siellä lukisi ”heti”, Heinonen sanoo.
Heinonen arvelee, että jos selonteossa menee vuosi, pystytään säästötavoitteisiin pääsemään tämän vaalikauden aikana. Luultavasti selontekoon menee pidempään, ja poliittista ohjausta noudattelevien leikkausten tekemiseen jää vähemmän aikaa.
– Oikeat päätökset ovat poliittisia päätöksiä, ennen sitä ei voida tehdä mitään suurta, Heinonen sanoo.
Heinosen mukaan puolustusvoimain uudistusta ei voida viedä läpi ilman, että rakenteisiin kajotaan.
Puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen puolestaan sanoo, että olennaista on päästä eroon kiinteistöistä, joita ei tarvita.
Vaikka Heinonen ja Iivonen eivät sitä suoraan sano, odotettavissa on varuskuntien sulkemisia.
– Alueellinen maanpuolustus ei tarkoita varuskuntaa jokaisessa maakunnassa, eversti Heinonen sanoo.
Henkilöstön, tilojen ja toiminnan osuus puolustusvoimien rahoituksesta on kasvattanut osuuttaan viime vuosina. Ensi vuonna osuuden arvellaan olevan 74 prosenttia, vuonna 2020 jo 81 prosenttia. Materiaalihankintojen kattaessa loppubudjetin jää uuteen materiaaliin yhä vähemmän rahaa.
– Akuuttitarve on maavoimien alueelliset joukot. Esimerkiksi panssarintorjuntakyky puuttuu niiltä miehiltä, joiden pitäisi sulkea Suomen tiet, Heinonen naurahtaa.
Alueellisten joukkojen liikkuvuuden, tulivoiman ja suojauksen päivittämiseen kuluisi 800 miljoonaa euroa.
– Se ei tarkoita, että 800 miljoonaa käytetään, Heinonen sanoo.
----------------------------------------------------------------------------------------------
ps. olen toitottanut aika useasti että pst-kyky on monella SA-joukolla se viimeinen oljenkorsi joka takaa porukalle edes jonkunlaisen oletettavan suorituskyvyn. Kun se happanee, katoaa viimeinenkin suorituskyvyn ripe ja porukka on valmis luiskaan ellei korvaavia järjestelmiä ole tulossa tilalle. Toivon ja uskon että pst aseistus on hankintalistalla kärjessä jos/kun alueellisille joukoille jotain ostetaan, liikkuvuus ja suoja voidaan edes jollain tavalla loihtia pakko-otoilla siviilistä, mutta tulivoimaa ei mitenkään.
Oma alueellisten joukkojen varustamisen priorisointi:
-pst-aseistus (ei voida korvata mitään muuta kautta)
-viestivälineistö (osa sekä tulivoimaa (tj-komentojen perille saaminen saaminen&uvien aseiden hajautus), että liikkuvuutta (kun tapahtumiin reagoidaan riittävän nopeasti päästää ajoissa paikalle vaikka sillä traktorillakin))
Paljon muutakin olisi, mutta menee vahvasti haaveet osastoon...
Jos/kun tuota 800 miljoonaa ei vaan tulla kokonaisuudessaan alueellisille joukoille saamaan, niin jostain tingittävä. On aivan turha haaveilla esim. liikkuvuuden nimissä ajoneuvohankinnoista alueellisille joukoille. Osa tulee saamaa alleen Paseja jos niitä peruskorjataan suunnitelman mukaan, loput kulkee siviili kuorkeilla/traktoreilla (mitä en pidä minään oleellisena miinuksena). Viestipuoli on kokonaisuutena massiivinen, sieltäkin on tingittävä ja priorisoitava että onko tärkeintä lähiradiot, tj-komennot epäsuoralla, epäsuoran hajautus vai tst-osaston/ryhmän linkittäminen koko maan kattavaan tilannekuvaan.
Ai niin, edes jonkinlaista it-kykyäkin pitäisi loihtia jostain... plaah :-/
