Armeija hävittää tuhansia aseita
- Viestiketjun aloittaja Umkhonto
- Aloitus PVM
miksi te luulette että suomelle hankittiin horneteja ja niiden tukijärjestelmä ?
en oikein ymmärrä tuota natoskeptisyyttä artikla 5 osalta. miksi joku jäsenmaa "uhrattaisiin". tuon liiton vahvuus on, että artikla 5 pitää ja pannaan täytäntöön tarvittaessa.
miuistutan myös, että ainoa jäsen joka on vedonnut artikla 5:een on yhdysvallat
palatakseni ensin viittaamaani asemaan. konfliktissa on hieman tukevampaa jos tällä on 60 + 155 hornetia kuin 60. merijalkaväki lentää horneteja. luku 155 on hatusta vedetty, mutta vastaa lukua, joka oli yhdessä vaiheessa suunniteltu ruotsin avuksi lentämään ruotsalaisille kentille sieltä operoimaan kun NL ylittää lapin. silloin oli juuri kyse merijalkaväen koneista.
onhan se ihan eri asia toimia ilmaherruden suojaamana kuin ilman, vaikkei nyt prikaateja kovin nopeasti löydy ulkoa. sisäsuomeen sssellaisia ei löydykään. pohjoiseen narvikin suojaksi löytyy, ja ruotsalaisetkin jättävät aukon natoille.
kysymys on lähinnä se, koska suomi ja ruotsi myös virallisesti liittyvät natoon ja saavat osallistua päätöksiin. nyt ei istuta päätöspöydässä,
se kunka paljon aseita romutetaan onkin sitten vaikeampi asia. käsittääkseni ammattisotilaat näkevät asian niin, että toimivien yksiköiden tulee olla koulutettuja, tulivoimaisia ja liikkuvia. massa-armeija joka liikkuu traktoreilla ja busseilla, ampuu rynkyillä ja kevyillä tukiaseilla ja hitaasti liikuteltavalla tykistöllä ja jota kerrataan 10 v välein ei ole koulutettua, tulivoimaista tai liikkuvaa.
en oikein ymmärrä tuota natoskeptisyyttä artikla 5 osalta. miksi joku jäsenmaa "uhrattaisiin". tuon liiton vahvuus on, että artikla 5 pitää ja pannaan täytäntöön tarvittaessa.
miuistutan myös, että ainoa jäsen joka on vedonnut artikla 5:een on yhdysvallat
palatakseni ensin viittaamaani asemaan. konfliktissa on hieman tukevampaa jos tällä on 60 + 155 hornetia kuin 60. merijalkaväki lentää horneteja. luku 155 on hatusta vedetty, mutta vastaa lukua, joka oli yhdessä vaiheessa suunniteltu ruotsin avuksi lentämään ruotsalaisille kentille sieltä operoimaan kun NL ylittää lapin. silloin oli juuri kyse merijalkaväen koneista.
onhan se ihan eri asia toimia ilmaherruden suojaamana kuin ilman, vaikkei nyt prikaateja kovin nopeasti löydy ulkoa. sisäsuomeen sssellaisia ei löydykään. pohjoiseen narvikin suojaksi löytyy, ja ruotsalaisetkin jättävät aukon natoille.
kysymys on lähinnä se, koska suomi ja ruotsi myös virallisesti liittyvät natoon ja saavat osallistua päätöksiin. nyt ei istuta päätöspöydässä,
se kunka paljon aseita romutetaan onkin sitten vaikeampi asia. käsittääkseni ammattisotilaat näkevät asian niin, että toimivien yksiköiden tulee olla koulutettuja, tulivoimaisia ja liikkuvia. massa-armeija joka liikkuu traktoreilla ja busseilla, ampuu rynkyillä ja kevyillä tukiaseilla ja hitaasti liikuteltavalla tykistöllä ja jota kerrataan 10 v välein ei ole koulutettua, tulivoimaista tai liikkuvaa.
adam7 kirjoitti:
Artikla 5 sanoo (vapaasti suomennettuna):
"... aseellinen hyökkäys yhtä tai useampaa [jäsentä] kohtaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan ja sopivat että mikäli sellainen hyökkäys tapahtuu, jokainen sopijaosapuoli avustaa hyökkäyksen kohdetta Yhdistuneiden kansakuntien peruskirjan 51 artiklan perusteella ja ryhtyy yksin ja yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa niihin toimiin jotka se katsoo tarpeellisiksi turvallisuuden palauttamiseksi pohjois-atlantin alueella..."
Eli jos A2 keltaisen rynnistäessä Suomeen tarpeelliseksi katsotaan korkeintaan kulmien rypistys ja vihainen lehdistötiedote niin se on voi voi meidän kannaltamme.
Naton tärkein ominaisuus sen jäsenmaille on yhteinen logistinen standardi ja yhteinen johtamismalli, jota hyödynnetään nyt Libyassakin. Usein väitetään sen olevan Naton luoma pelote, mutta sitä ei ole koskaan asetettu koetukselle todenteolla ja useat asiantuntijat ovat sen tehoa epäilleet kylmän sodan jälkeisessä maailmassa laajentuneen Naton äärialueilla. Monien tutkijoiden mielipide on myös se, että rivijäsenenä Suomen vaikutusvalta "päätöspöydässä" olisi todellakin vain yhden pienen rivijäsenen vaikutusvalta. Se olisi verrattavissa Baltian maiden vaikutusmahdollisuuksiin. Viiden PfP-maan vaikutusvalta on huomattavasti suurempi ja yhtenä viidestä Suomella on hyvä vaikutusvalta PfP-maiden yhteisiin kannanottoihin.
vehamala
Kenraali
noska kirjoitti:
No, vihdoinkin vähän realismia tähän NATO-kiimailuun.
Kirjoitin joskus perinnefoorumilla, ettei joillakin voimakkaita mielipiteitä NATOn puolesta esittäneillä tunnu olevan oikeaa käsitystä
sotilasliiton luonteesta ja toimintatavoista. Puffasin silloin myös erästä Suomessa aiheesta tehtyä väikkäriä.
Siinä oli jonkin verran samoja argumentteja (paljon muun ohella) kuin yllä Noskan kirjoituksessa.
RistoJ kirjoitti:
Osoittaisin syyttävällä sormella lähinnä merivoimia ja maapuolelta lähinnä kuljetussektoria, siellä on nähdäkseni ollut punainen lanka välillä kadoksissa. Kaipaisin PV:lta huomattavasti pidemmälle menevää kokonaisuuden suunnittelua nykyisen riuhtovan puuhastelun sijasta. Joka Euro pitäisi käyttää siellä, missä se tuottaa kokonaisuudelle eniten suorituskykyä. Ehdoton vaade olisi myös kv-toimintaan liittyvien hankintojen täydellinen eriyttäminen kotimaan puolustuksesta esim. ulkoministeriön alaiseen erilliseen laitokseen.
Käsittääkseni viimeisen kymmenen vuoden aikana läpiviety miljardin Euron TET-ohjelma (Tyyli Ennen Tarkoitusta) olisi toisin toteutettuna voinut tuottaa PALJON enemmän suorituskykyä. Rahaa on tuhlattu useita satoja miljoonia Euroja.
Esim. NH90 sai aivan liikaa rahoitusta, murto-osa tuosta kopterimäärästä olisi tuottanut riittävän suorituskyvyn.
Yksittäisille pataljoonille hankitut AMV ja XA-203 eivät myöskään käy järkeen, kun samalla vielä hävitettiin vanhemman mallin Paseja 60kpl. XA-180/185-peruskorjaus ja lisävarustelu olisi tuonut käytännössä saman suorituskyvyn huomattavasti huokeammalla.
Asettaisin myös kyseenalaiseksi panssariohjaamolla varustetun kuorma-auton järkevyyden. Nyt meille on mm. hankittu "autonkuljettajan suojakoppeja" 10 miljoonalla Eurolla. Tuolla rahalla olisi saanut rutkasti lisää liikettä tai suojaa sen mukaan mitä nyt satutaan haluamaan. Suojaliivit prikaatille parantaisi kokonaisuuden suorituskykyä enemmän kuin nuo kuorma-autojen suojaukset.
Hamina-luokan ohjusvene on aivopieru vailla vertaa. Sen hankinta heikensi rajusti merivoimien kykyä suojata kauppamerenkulkua, vaikka tuloksen piti olla päinvastainen.
Taisteluvälinepuolella on tehty hyviä kauppoja, niitä en lähtisi isoon ääneen kritisoimaan.
Tuo aiempi kirjoitukseni, jota kommentoit taitaa olla kirjoitettu viidennen kahvikupillisen jälkeen, kone näyttäisi käyneen hieman ylikierroksilla, se rehdisti myönnettäköön :a-smiley:
Hösseli kirjoitti:
"Hamina-luokan ohjusvene on aivopieru vailla vertaa. Sen hankinta heikensi rajusti merivoimien kykyä suojata kauppamerenkulkua, vaikka tuloksen piti olla päinvastainen. "
Siis mitä vika Haminoissa on? Ne ovat uusia. Elektronikka huippuluokkaa(?=). Ohjukset, myös IT, ovat erinomaiset. Tykki ok, nopeutta riittää.... Missä siis vika?
3JK kirjoitti:
Hamina-luokan myötä vähät resurssit kohdennettiin mielestäni virheellisesti. Tts-aluksilla on kolme oleellista suorituskykyä, eli pinta- ja ilmamaalien, sekä sukellusveneiden torjunta. Sutokyvyn on pakko olla aluksilla, samoin omasuoja-it:n, mutta MTO:t voi yhtä hyvin laukoa maalaveteilta. Alukset voisivat osoittaa maaleja ohjuksille, vaikka ne ammutaan muualta.
Hamina-luokan kustannuksethan pompsahtivat ja aiheuttivat ennen kaikkea sen, että Helsinki-luokkaa ei modernisoitukaan, vaan hävitettiin ennakoivasti. Näin laivaston sutokykyä ei merkittävästi kehitetty, vaan sitä leikattiin. Luovuttiin siis enemmästä kuin mitä saatiin tilalle. Uusien haitekpaattien hankinta näyttää olleen päätavoite, kokonaisuuteen ei kukaan ilmeisesti kerinnyt syventyä.
Rationaalinen ratkaisu olisi ollut esim. kahden it-kykyisen korvetin hankinta Hamina-luokan sijaan ja Hesarien remontti siinä rinnalla. Kuusi tst-johtosyteemiä oli hankittu ja niillä olisi saanut nuo paatit varustettua. Helsinki-luokkaan olisi siis peruskorjauksessa saatu ilmavalvontatutkat ja Umkhontot, MTO-kyky olisi säilynyt ja sutokyky parantunut entisestään. Suorituskyky olisi siis kaikilta osin ollut lähellä Hamina-luokan vastaavaa ja päätehtävässä merkittävästi parempi.
Miinalaivoista pitäisi myös luopua. Paras vaihtoehto olisi yhdistelmäalus tehtävinään jäänmurto, öljyntorjunta, miinanlasku ja kv-toiminta. Kaikki tuo olisi helposti yhdistettävissä samaan kuoreen ja paatti kävisi siis myös koululaivaksi. Tähän vaihtoehtoon pitäisi ehdottomasti tarttua nyt, kun sekä miinalaivojen, että murtajien elinkaari kääntyy ehtoolle. Näin laivoille olisi ympärivuotisesti myös järkevää käyttöä ja öljyntorjuntavalmius kehittyisi huimasti.
Haminassa ei siis sinällään ole mitään vikaa, se ei vain pysty kunnolla täyttämään omaa koloaan kokonaisuudessa.
Hösseli kirjoitti:
ok, ymmärrän. Vahvoja argumentteja. Olen samaa mieltä siitä että ohjuksia voi ampua maalaveteilta... kuten ilmeisesti tehdäänkin... jos niitä on riittävästi (ei taida olla?). Eikö sutokykyä voisi erittäin kustannustehokkaasti saada hankkimalla sopivat suto-aseet merivariston paateille? Nitä on kohtuulinen määrä, ja eivätkö ne ole suhteellisen uusia ja tehokkaita ja tehtävään sopivia?
Täytyy kyllä sanoa, että sen suurempaa luottamusta ei löydy NATO:n viidettä artiklaa kohtaan. Poliittisissa liittolaisissa on aina se huono puoli, että varsinkin pieni valtio voidaan eristää poliittisilla manöövereillä liittolaisistaan ja näissä kuvioissa suuret ovat valmiita kaikenlaisiin lehmänkauppoihin omien tavoitteidensa ajamiseksi. Hyvänä esimerkkinä taitavasta poliittisesta eristämisestä voidaan pitää vaikka Georgian eristämistä de facto liittolaisistaan ja ylipäätänsä lännestä vuonna 2008. Loistavana esimerkkinä lupausten pettämisestä voidaan mainita vaikka Atlantin julistus jonka keskeiset periaatteet hylättiin heti kun niiden toteuttaminen olisi vaatinut liikaa vaivaa. Moni itä-eurooppalainen pettyi katkerasti kun muste paperissa ei ollutkaan se todellinen toimintaohjelma.
Kerrottakoon, että Länsi-Saksassa NATO:n joukot oli limitetty jo rauhan aikana niin, että mahdollisen hyökkäyksen sattuessa kaikkien Saksaan sijoitettujen NATO-maiden joukot joutuisivat käytännössä heti taisteluun. Näin pyrittiin estämään lipeämistä rintamasta.
Suomen merivoimien hankinnat ovat suorastaan huvittava esimerkki tempoilusta strategian tasalla. Venäjän laivaston ja merijalkaväen rappion edetessä keksittiin, että muutetaan Suomen merivoimien päätehtäväksi meriliikenteen suojaus. Näin pystyttiin varmistamaan "riittävä" rahoitus puolustushaaralle, määrittelemällä pari astetta vaikeampi tehtävä. Mieleen ei tietenkään tullut, että olisi otettu käyttöön "katsotaan ja odotetaan" asenne vaan maasijoitteisen rannikkopuolustuksen raju alasajo aloitettiin sen enempää miettimättä. Rahoitus suunnattiin siis avomerellä käytävään sodankäyntiin.
Venäjä perskeles on taas aloittanut maihinnousuun sopivien alusten ja joukkojen rakentamisen sekä kouluttamisen. Onko edessä taas takinkääntö? Tykkien korvaajaksi sopivan keskikantaman (noin 50 km) ja saaristokäyttöön sopivan meritorjuntaohjuksen käyttöönotto on viivästynyt kun sellaista ei markkinoilta löydy. Onko meillä nyt sitten edessä motorisoidun rt:n renessanssi vai peräti kuolleista nouseminen?
Kerrottakoon, että Länsi-Saksassa NATO:n joukot oli limitetty jo rauhan aikana niin, että mahdollisen hyökkäyksen sattuessa kaikkien Saksaan sijoitettujen NATO-maiden joukot joutuisivat käytännössä heti taisteluun. Näin pyrittiin estämään lipeämistä rintamasta.
Suomen merivoimien hankinnat ovat suorastaan huvittava esimerkki tempoilusta strategian tasalla. Venäjän laivaston ja merijalkaväen rappion edetessä keksittiin, että muutetaan Suomen merivoimien päätehtäväksi meriliikenteen suojaus. Näin pystyttiin varmistamaan "riittävä" rahoitus puolustushaaralle, määrittelemällä pari astetta vaikeampi tehtävä. Mieleen ei tietenkään tullut, että olisi otettu käyttöön "katsotaan ja odotetaan" asenne vaan maasijoitteisen rannikkopuolustuksen raju alasajo aloitettiin sen enempää miettimättä. Rahoitus suunnattiin siis avomerellä käytävään sodankäyntiin.
Venäjä perskeles on taas aloittanut maihinnousuun sopivien alusten ja joukkojen rakentamisen sekä kouluttamisen. Onko edessä taas takinkääntö? Tykkien korvaajaksi sopivan keskikantaman (noin 50 km) ja saaristokäyttöön sopivan meritorjuntaohjuksen käyttöönotto on viivästynyt kun sellaista ei markkinoilta löydy. Onko meillä nyt sitten edessä motorisoidun rt:n renessanssi vai peräti kuolleista nouseminen?
Minun mielestäni tuijotatte liian yhdellä silmällä tuota "meriliikenteen suojaus"-doktriinia. Viittaan tällä siihen, että Suomen länsirannikko on pullollaan satamia, joiden "turvaamisen" edellytys on Ahvenanmaan pitäminen sanoisiko sopivissa käsissä.
En ymmärrä Merivoimista enkä merisodankäynnistä oikeastaan mitään. Mutta ajattelen silti niin, että nykyisellä kalustolla kyetään tekemään "jollain" alueella vihollistoiminta hankalaksi, hyvin hankalaksi. On pakko olla liikuteltava, nopea elementti, jotta länsirannikon satamat pystyvät toimimaan. Meriyhteys meidän kannaltamme on käsittääkseni yhtäkuin pääsy Ruotsin rannikkovesille...jos taas Tanskan salmi tupotaan niin sitten kanssamme on kusessa jo liuta muitakin maita. Ja jos Ruotsi kieltää rannikkonsa käytön Suomen kauppalaivastolta niin se on hellurei ja hellät tunteet, sitten ei auta kuin sirkulääriohjusrykmentti.
Eli jossain kohtaa pitää pystyä ymmärtääkseni luomaan tilanne, jossa keskitetään merisotapotentiaali sellaiseen paikkaan, johon maalaveteilta ei ylletä tai oikein kyetä iskemään. Jäljet johtavat sipsilandian alueelle eikä sylttytehtaalle niinkään.
Korjatkaa toki, jos olen ihan hakoteillä, aivan estoitta.
Ollaan sitä kyllä aika mestareita vääntämään off-topikkia, ei voi muuta sanoa. Armeijan pitäisi hävittää tuhansia aseita ja merisotaa käydään niin että kölit paukkuu.
En ymmärrä Merivoimista enkä merisodankäynnistä oikeastaan mitään. Mutta ajattelen silti niin, että nykyisellä kalustolla kyetään tekemään "jollain" alueella vihollistoiminta hankalaksi, hyvin hankalaksi. On pakko olla liikuteltava, nopea elementti, jotta länsirannikon satamat pystyvät toimimaan. Meriyhteys meidän kannaltamme on käsittääkseni yhtäkuin pääsy Ruotsin rannikkovesille...jos taas Tanskan salmi tupotaan niin sitten kanssamme on kusessa jo liuta muitakin maita. Ja jos Ruotsi kieltää rannikkonsa käytön Suomen kauppalaivastolta niin se on hellurei ja hellät tunteet, sitten ei auta kuin sirkulääriohjusrykmentti.
Eli jossain kohtaa pitää pystyä ymmärtääkseni luomaan tilanne, jossa keskitetään merisotapotentiaali sellaiseen paikkaan, johon maalaveteilta ei ylletä tai oikein kyetä iskemään. Jäljet johtavat sipsilandian alueelle eikä sylttytehtaalle niinkään.
Korjatkaa toki, jos olen ihan hakoteillä, aivan estoitta.
Ollaan sitä kyllä aika mestareita vääntämään off-topikkia, ei voi muuta sanoa. Armeijan pitäisi hävittää tuhansia aseita ja merisotaa käydään niin että kölit paukkuu.
baikal kirjoitti:
Siis minkä ihmeen sekasotkun olet onnistunut luomaan? Kyllä sitä Ahvenanmaata on valmistauduttu puolustamaan jo iät ja ajat. Vai kuvitellaanko tässä, että niillä sota-aluksilla suojataan Ahvenanmaa ilman, että suomi militaristin maihari koskee pyhää saarta? Sellaiseen ei Suomen resurssit riitä vaikka kaikki määrärahat annettaisiin merivoimille.
Kyllä suunnitelmat lähtee siitä, että Saaristomerelle ja myös Ahvenanmaalle sijoitetaan sotatilanteessa kymmeniätuhansia miehiä. Perinteisesti on varauduttu siihen, että meriliikenne johdetaan Ahvenanmaan pohjoispuolelta satamiin. Vihollisella ei ainakin aiemmin ollut mitään asiaa Suomen saaristoihin siitä pitivät huolen miinoitteet, sadoista tykeistä koostuva rannikkotykistö ja viime kädessä saaria miehittävät joukot. Yhdistettynä ne muodostivat syvän ja toisiaan peittävän järjestelmän. Esimerkiksi jos miinanraivausosasto olisi alkanut raivata väylää olisi läheiseen saareen sijoitettu meritulenjohto tilannut tykistötulta. Jos vihollinen olisi lähettänyt erikoisjoukkoja tai merijalkaväkeä puhdistamaan sulutteen läheltä saaret se olisi lyöty jalkaväen toimesta. Jos taas rynnäkkökoneet olisivat yrittäneet vaientaa rt:n olisi rannikkoilmatorjunnan iglat tuottaneet kunnon tappiot jne.. Ohjusveneet olivat vain yksi liikkuva elementti tuossa syvässä puolustuksessa.
Tämä uusin "meriliikenteen suojaus" villitys taas lähtee siitä, että laivoja saatetaan ja suojataan merellä- osittain juuri tämän takia luovuttiin mm. ilmatyynyaluksista niillä kun ei konttilaivoja saatella. Se kuinka realistista tuollainen saattueleikki on aika selvää. Kannattaa laskea kuinka monta it-ohjusta löytyy parin ohjusveneen alustoilta ja miettiä, että "Saattue Sipsin" kimppuun käy tarvitaessa kymmeniä rynnäkkökoneita ja avomerellä niihin kohdistetaan vielä meritorjuntaohjusten yhteislaukauksia esileikkinä rynnäkkökoneiden hyökkäyksille.
Saaristomeren sulkeminen vaatii miinoitteita ja sukellusveneen torjuntaa, lisäksi alueella liikkuvien sutoalusten on kyettävä vähintään omasuojailmatorjuntaan. Kun samoille mestoille vielä kyetään ampumaan merimaaliohjuksia, niin hyvä tulee. Ei kokonaisuus tuossa miksikään muutu, jälleen kerran jotkin toiminnot on välttämättä sijoitettava aluksille ja toiset voivat yhtä hyvin olla rannalla.
Rauma-luokkahan olisi olemassa, vaikka Haminat olisivatkin jääneet rakentamatta, joten kokonaan ilman ohjusveneitä ei olisi tarpeen kärvistellä. Yksi Hamina/Helsinki-hässäkän myötä peruuntunut hankinta oli muuten uuden polven merimaaliohjus, eli TET-ohjelman poikimat menetykset eivät jääneet pelkästään aluspuolelle.
Rauma-luokkahan olisi olemassa, vaikka Haminat olisivatkin jääneet rakentamatta, joten kokonaan ilman ohjusveneitä ei olisi tarpeen kärvistellä. Yksi Hamina/Helsinki-hässäkän myötä peruuntunut hankinta oli muuten uuden polven merimaaliohjus, eli TET-ohjelman poikimat menetykset eivät jääneet pelkästään aluspuolelle.
haloo !
nyt ollaan kovasti vastaan että istutaan päättämispöydässä, vaikka kuinka pienellä äänellä.
tässä maassa ei koskaan ole pärjätty yksin.
talvisodassa saatiin ruotsilta 90.000 kivääriä, 200 panssarintorjuntakanuuna, 42 miljoona patruunaa ja viidesosa ruotsin lentokoneista + aivan helvetisti ruokaa ja lainaa. tätä ei lue wikipediassa, koska myyttinä on että ruotsi petti.
jatkosodassa ei hyökkäys- eikä puolustusvaihessa olisi pärjätty ilman saksan 200 000 sotilasta lapissa ja syksyllä -44 aseapua ja jalkaväki- ja ilma-apua.
itsenäinen puolustus on ihan yhtä suuri fuula kuin ruotsin puolueettomuus kylmän sodan aikana.
suomi ja ruotsi ovat naton hiljaisia jäseniä. näin nato ja mahdollinen vastustaja kohtelee. miksei osallistuta päätöspöytään, vaikka sitten sillä pikku piipitysäänellä?
on ihan ok, että meillä on iskukykyiset paikallisvoimat, mutta turha olettaa että ollaan jotain al á taru sormusten herra viimeisiä örkkien vastavoimia
vaikka joukko olisi vain 180 000, on se iso, jos sillä on koulutus ja , tulivoima ja liikkuvuus kunnossa. vertaa moneen muuhun joukkoon.
pohtikaa millä joukolla jenkit menivät bagdadiin. vastassa oli niitä rynkkymiehiä ja sinkoja. suurin osa siitä porukasta vaihtoi siviileihin ja lähti himaan.
tässä maailmassa saisi hyökkääjiä psyykata aika lailla että olisivat motivoituneita pitämään tätä pikkumaata agressorina ja uhkana
nyt ollaan kovasti vastaan että istutaan päättämispöydässä, vaikka kuinka pienellä äänellä.
tässä maassa ei koskaan ole pärjätty yksin.
talvisodassa saatiin ruotsilta 90.000 kivääriä, 200 panssarintorjuntakanuuna, 42 miljoona patruunaa ja viidesosa ruotsin lentokoneista + aivan helvetisti ruokaa ja lainaa. tätä ei lue wikipediassa, koska myyttinä on että ruotsi petti.
jatkosodassa ei hyökkäys- eikä puolustusvaihessa olisi pärjätty ilman saksan 200 000 sotilasta lapissa ja syksyllä -44 aseapua ja jalkaväki- ja ilma-apua.
itsenäinen puolustus on ihan yhtä suuri fuula kuin ruotsin puolueettomuus kylmän sodan aikana.
suomi ja ruotsi ovat naton hiljaisia jäseniä. näin nato ja mahdollinen vastustaja kohtelee. miksei osallistuta päätöspöytään, vaikka sitten sillä pikku piipitysäänellä?
on ihan ok, että meillä on iskukykyiset paikallisvoimat, mutta turha olettaa että ollaan jotain al á taru sormusten herra viimeisiä örkkien vastavoimia
vaikka joukko olisi vain 180 000, on se iso, jos sillä on koulutus ja , tulivoima ja liikkuvuus kunnossa. vertaa moneen muuhun joukkoon.
pohtikaa millä joukolla jenkit menivät bagdadiin. vastassa oli niitä rynkkymiehiä ja sinkoja. suurin osa siitä porukasta vaihtoi siviileihin ja lähti himaan.
tässä maailmassa saisi hyökkääjiä psyykata aika lailla että olisivat motivoituneita pitämään tätä pikkumaata agressorina ja uhkana
Einomies1
Respected Leader
Mosuri kirjoitti:
Mosuri puhuu mielestäni asiaa. Olen minäkin miettinyt mikä oli se TODELLINEN SYY/SYYT siihen että laivue-05 (vai mikä se oli) hanke jäi toteutumatta ja miksi Tuuli kuopattiin. Projekti vaikutti pitkästä aikaa todella mielenkiintoiselta ja innovatiiviselta ja olisi taannut onnistuessaan erittäin nopean aselavetin ja ympärivuotisen iskukyvyn meri-alueella.
Oliko todella syynä että yhtäkkiä, vuosien suunnittelun ja kymmenien miljoonien eurojen panostuksen jälkeen todettiin että merivoimien tehtävä muuttuukin radikaalisti meriliikenteen suojaamiseen. Tämä tehtävä suoritetaan muka osalla niistä vaivaisesta 8 ohjusveneestä ja vihollisen kymmeniä hävittäjäkoneita, pitkänkantaman meritorjunta-ohjuksia ja sukellusveneitä vastaan?! Ei pojat, ei onnistu!
Suomen kaikki ohjusveneet tarvitaan torjumaan vihollisen laivasto-osastoja ja mahdollista maihinnousua rannikolle ja saaristoon. Ei näin pienillä voimilla voida saatella rahti-aluksia Itä-meren etelä-osiin saakka. Kyllä ne purkit on oman onnensa nojassa ja todennäköisesti liikkuvat ihan ruotsin rannikkovesien sisäpuolella ja Svea-mamman armollisessa suojauksessa (näin ainakin toivon).
Ilma-uhkan lisäksi ohjusveneitä uhkaavat Venäjän hyökkäyssukellusveneet, jotka kyllä haarukoivat nuo ohjusveneet jos ne uskaltautuvat kovin pitkälle merelle saariston suojasta. Saariston sokkeloisessa ja matalassa vedessä, hyvän väylätuntemuksen sekä miinakenttien takana ne ovat ainakin sukellusveneiltä turvassa.
Me tarvittaisiin kyllä 2-4 kpl pieniä ja moderneja hyökkäyssukellusveneitä, jotta meillä olisi kykyä laittaa naapurin kiulut tiukan paikan eteen tositilanteessa. On aivan eri asia taistella pinta- ja pinnanalaista uhkaa vastaan kun nykytilanteessa.
Einomies1 kirjoitti:
avaa jo silmät. ei suomea suunnitella puoluastettavan yksin paikallisjoukoilla, vaan (NATON) ilmaherruudella ja vahvoilla (NATO + svedut = naton toinen silent partner) laivastovoimilla paikallisjoukkojen lisäksi.
olisi syytä vaan virallisestikin liittyä suomea puolustavaan porukkaan.
Mosuri kirjoitti:
Maanpuolustuskorkeakoulun uusi piällysmies jossain juuri totesi, että Ruotsissa osataan keskustelu ja suunnittelu, meillä taas toimeenpano. Minusta tuo oli hyvä analyysi, eli mitä järeämpi päätös on pitkäaikaisvaikutuksiltaan ja lopullisuudeltaan, sitä kevyemmin pohdinnoin se meillä pannaan toimeen. Minkäänlaista kokonaisuuden suunnittelua ei harrasteta ja muukin keskustelu on käytännössä kielletty.
Hösseli kirjoitti:
Yksittäisille pataljoonille kannattaa hankkia yhtenevä kalusto ja niin tehdään paljon muuallakin kun rahaa ei ole hankkia kalustoa koko prikaatille kerralla. XA-203 on vain päivitetty versio XA-180-sarjasta mutta AMV:n suorituskyvyn tasolle XA-180/185.sta ei saa millään ilveellä. Viron kaupan syy lienee enempi poliittinen kuin mikään muu ja tuskin sitä maavoimissa on suoranaisesti päätetty.
Panssariohjaamolla varustettuja kuorma-autoja tarvittaisiin varmasti vain enemmän. Ne kuljettaisivat arvokasta lastia kuten panssarisiltoja tai NASAMS-järjestelmän osia. Olisi ikävää jos niitä ei saada tarvittavaan paikkaan oikeaan aikaan kun yksi luoti tai sirotemiina tuhosi kuorma-auton tai tappoi kuskin. Suojaus suojaa myös tuota arvokasta lastia sekä miinaräjähdyksiltä että edestäpäin myös ballistisilta uhilta. Ainakin herkemmän lastin osalta tuo on tärkeä ominaisuus ihan sotilaallisessakin mielessä.