Armeija saattaa silputa satatuhatta käyttämätöntä rynnäkkökivääriä

[Ohjus-tiedustelija]

Ja mitä tulee 122H kalustoon, niin pelkästään vedettävien määrä oli parhaillaan 510kpl + tilastoissa vilahdelleen satamääräiset luvut "spare parts" termin alla. Kyseisen kaluston sulatus uutiset ovat toistaiseksi samaa tasoa kuin näiden 100 000 rynkynkin jotka piti olla lusikoina jo vuosia sitten.

Tiedämme paljonko Suomella on yhteensä tykistöaseita ja tiedämme myös useimpien muiden asetyyppien lukumäärät. Jos 122H-kalustoa e ole merkittävästi leikattu, niin sitten raskaista heittimistä on poistettu 75%. Ihan yhtä katastrofaalinen vaihtoehto tuokin.

Liitän taannoin tekemäni laskuharjoituksen. Osoita ihmeessä virheet, jos sellaisia havaitset?

Ikävä kyllä yk-rekisteri ei listaa enää kalustoa sen tarkemmin joten joudumme arvailemaan poistolistoilla vilahtaneiden tykkien nykyisiä määriä. 152H ja 130K määrät lienevät eniten hämärän peitossa heittimien ohella.

Ehkäpä leikkuri on osunut raskaalla kädellä heittimiin koska ne nimenomaan mainittiin aikoinaan poistolistoilla 152H ja 130K kaluston ohessa. Tein joskus pikaisesti karkean laskutoimituksen ja päädyin uusilla SA-joukkovahvuuksilla (maximi määrällä tst-osastoja) n.330kpl tarpeeseen heittimissä. Virallisten uutisten mukaanhan 122H63 ei ole poistettu kuin Viroon myydyt 36kpl, toki niitä on voitu sulattaa ilman uutisointiakin tai vaikka siirtää varaosiksi... kuka tietää...

Käännellään ja väännellään lukuja miten päin hyvänsä, niin meillä on edelleen aika rapsakka määrä epäsuoran putkia. Jos kokonaismäärästä vähennetään ylijohdon kalusto (Rak.heittimet, 155K83) + telakalusto, niin päädytään määrään 930 putkea.

Maavoimien yhtymillä kun on jatkossa vedettävän tykistön tarvetta (mahdollisella maximi määrällä tst-osastoja) 33 patteriston verran. Eli karkeasti n.600 putkea... 930-600=330 heitintä... Kas perkelettä... :a-rolleyes:

Jokaisella tst-osastolla ja prikaatilla on siis oma kt-patteristo + heittimet ja jokaisella erillisellä pataljoonalla hettimet. Näitä vielä tukemassa ylijohdon raketinheittimet + melkein 10 patteristoa raskasta tykistöä... Veikkaan että suurin haaste on saada tulivoima oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, ei putkien määrä...

Merivoimien alaisuudessa olevien vedettävien patteristojen liittymisestä näihin lukuihin en osaa sanoa mitään... neljä niitä pitäisi vielä kuitenkin olla...

 

[Hande]

Ja mitä tulee 122H kalustoon, niin pelkästään vedettävien määrä oli parhaillaan 510kpl + tilastoissa vilahdelleen satamääräiset luvut "spare parts" termin alla. Kyseisen kaluston sulatus uutiset ovat toistaiseksi samaa tasoa kuin näiden 100 000 rynkynkin jotka piti olla lusikoina jo vuosia sitten.

Tiedämme paljonko Suomella on yhteensä tykistöaseita ja tiedämme myös useimpien muiden asetyyppien lukumäärät. Jos 122H-kalustoa e ole merkittävästi leikattu, niin sitten raskaista heittimistä on poistettu 75%. Ihan yhtä katastrofaalinen vaihtoehto tuokin.

Liitän taannoin tekemäni laskuharjoituksen. Osoita ihmeessä virheet, jos sellaisia havaitset?

Ikävä kyllä yk-rekisteri ei listaa enää kalustoa sen tarkemmin joten joudumme arvailemaan poistolistoilla vilahtaneiden tykkien nykyisiä määriä. 152H ja 130K määrät lienevät eniten hämärän peitossa heittimien ohella.

Ehkäpä leikkuri on osunut raskaalla kädellä heittimiin koska ne nimenomaan mainittiin aikoinaan poistolistoilla 152H ja 130K kaluston ohessa. Tein joskus pikaisesti karkean laskutoimituksen ja päädyin uusilla SA-joukkovahvuuksilla (maximi määrällä tst-osastoja) n.330kpl tarpeeseen heittimissä. Virallisten uutisten mukaanhan 122H63 ei ole poistettu kuin Viroon myydyt 36kpl, toki niitä on voitu sulattaa ilman uutisointiakin tai vaikka siirtää varaosiksi... kuka tietää...

Käännellään ja väännellään lukuja miten päin hyvänsä, niin meillä on edelleen aika rapsakka määrä epäsuoran putkia. Jos kokonaismäärästä vähennetään ylijohdon kalusto (Rak.heittimet, 155K83) + telakalusto, niin päädytään määrään 930 putkea.

Maavoimilla kun on jatkossa vedettävän tykistön tarvetta (mahdollisella maximi määrällä tst-osastoja) 33 patterin verran. Eli karkeasti n.600 putkea... 930-600=330 heitintä... Kas perkelettä... :a-rolleyes:

Jokaisella tst-osastolla ja prikaatilla on siis oma kt-patteristo + heittimet ja jokaisella erillisellä pataljoonalla hettimet. Näitä vielä tukemassa ylijohdon raketinheittimet + melkein 10 patteristoa raskasta tykistöä... Veikkaan että suurin haaste on saada tulivoima oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, ei putkien määrä...

Merivoimien alaisuudessa olevien vedettävien patteristojen liittymisestä näihin lukuihin en osaa sanoa mitään... neljä niitä pitäisi vielä kuitenkin olla...

122H:n osalta on tosiaan mainittu 42kpl kauppa Viroon ja raskaiden heitinten kohdalla taas sodanaikaisten mallien poisto. Sulatustoiminta on tuonkin perusteella kohdistunut enemmän heittimiin kuin haupitseihin. Luvut kuitenkin kertovat, että jos 122H on pääosin säilytetty, olisi heittimiä jäljellä vain pari sataa ja Nasualustaiset siihen lisäksi. Tuo on sittenkin liian huima leikkaus ollakseen totta. Eihän raskaammankaan kaluston osalta toisaalta ole ilmoitettu kuin 200 tykin vähennys.

130K on mainittu kahden jv-prikaatin kalustona ja lisäksi RT:llä neljä pstoa, siitä tuo taulukkoon lykkäämäni 110kpl.

Mitä tulee tulen käyttöön, niin se on varmasti haasteellista, mutta helpottuu, kun sitä huonosti liikkuvaa kalustoa on useammassa paikassa?

 

[Iso-Mursu]

Ja mitä tulee 122H kalustoon, niin pelkästään vedettävien määrä oli parhaillaan 510kpl + tilastoissa vilahdelleen satamääräiset luvut "spare parts" termin alla. Kyseisen kaluston sulatus uutiset ovat toistaiseksi samaa tasoa kuin näiden 100 000 rynkynkin jotka piti olla lusikoina jo vuosia sitten.

Tiedämme paljonko Suomella on yhteensä tykistöaseita ja tiedämme myös useimpien muiden asetyyppien lukumäärät. Jos 122H-kalustoa e ole merkittävästi leikattu, niin sitten raskaista heittimistä on poistettu 75%. Ihan yhtä katastrofaalinen vaihtoehto tuokin.

Liitän taannoin tekemäni laskuharjoituksen. Osoita ihmeessä virheet, jos sellaisia havaitset?

Ikävä kyllä yk-rekisteri ei listaa enää kalustoa sen tarkemmin joten joudumme arvailemaan poistolistoilla vilahtaneiden tykkien nykyisiä määriä. 152H ja 130K määrät lienevät eniten hämärän peitossa heittimien ohella.

Ehkäpä leikkuri on osunut raskaalla kädellä heittimiin koska ne nimenomaan mainittiin aikoinaan poistolistoilla 152H ja 130K kaluston ohessa. Tein joskus pikaisesti karkean laskutoimituksen ja päädyin uusilla SA-joukkovahvuuksilla (maximi määrällä tst-osastoja) n.330kpl tarpeeseen heittimissä. Virallisten uutisten mukaanhan 122H63 ei ole poistettu kuin Viroon myydyt 36kpl, toki niitä on voitu sulattaa ilman uutisointiakin tai vaikka siirtää varaosiksi... kuka tietää...

Käännellään ja väännellään lukuja miten päin hyvänsä, niin meillä on edelleen aika rapsakka määrä epäsuoran putkia. Jos kokonaismäärästä vähennetään ylijohdon kalusto (Rak.heittimet, 155K83) + telakalusto, niin päädytään määrään 930 putkea.

Maavoimien yhtymillä kun on jatkossa vedettävän tykistön tarvetta (mahdollisella maximi määrällä tst-osastoja) 33 patteriston verran. Eli karkeasti n.600 putkea... 930-600=330 heitintä... Kas perkelettä... :a-rolleyes:

Jokaisella tst-osastolla ja prikaatilla on siis oma kt-patteristo + heittimet ja jokaisella erillisellä pataljoonalla hettimet. Näitä vielä tukemassa ylijohdon raketinheittimet + melkein 10 patteristoa raskasta tykistöä... Veikkaan että suurin haaste on saada tulivoima oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, ei putkien määrä...

Merivoimien alaisuudessa olevien vedettävien patteristojen liittymisestä näihin lukuihin en osaa sanoa mitään... neljä niitä pitäisi vielä kuitenkin olla...

Enkä olisi yllättynyt jos tässä vuoden kahden sisällä ilmestyy julkiseksi kauppa, jossa ostettaisiin vähän käytettyä 155mm tykkikalustoa jostain ylijäämä varastosta.

 

[adam7]

siis täällähän ei näytä olevan riitaa siitä, että rynkyt ovat ylimääräisiä sodan ajan joukoille?
tosin joku taisi laskelmiinkin viittailla, jolla tarkoittanee, ettää on oltava x,x kertaa rynkkyjä taistelijoihin verrattuna. no jos oletetaan että tällaisen laskelman osaavat tehdä PV:ssä, ja luulen että osaavat kun nyt 100 tuhatta on ekstraa ja suunnitellut jouot ovat mitä on ja lähtötilanne oli että rynkky löytyy puolelle miljoonalle, niin päästään seuraavaan vaiheeseen, eli vaihtoehdot.

on esitetty

- reserviläisille kotin/mpk-kouluukseen
- tappion jälkeiselle sissiliikkeelle
- epämääräisille suunnittelemattomille siviili/puolisotilaallisille apujoukoille

Montako rynkkyä aktiivisen reserviläisen pitää kantaa kotiin?
menevätkö myös ei aktiivisille?

Sissisotaan tarvittavat pitää tietysti varastoida jonnekin - ruotsissa kun rynkyt oli hajavarastoinnissa pikkuvarastoissa ympäri maata, nniinhin säännönmukaisesti murtauduttiin ja kivat pojat sai rynkkyjä - kliffa.
Sissisodasta on myös jo sotien jälkeen tehty arvio - not for us, eli harvaan asutussa maassa ei ole paras idea. Kasnsanmereen ei aseet huku kun ei ole kansanmerta.

jollekin porukalle jota ei ole edes suunniteltu, tuskin kannatta säästää.

eli jos ei ole käyttöä, eikäö asia ole muille kuin jussiniiinistöile selvää -> pataan vaan,

ei kai rätei ja lumpui voi rakastaa, saatikka rautaromua

-----

saa nähdä kun 5-9 "aktivistin" viha laskeutuu

olen kuitenkin ihan tosissani. kuten täällä on esitetty turhan varastoiminen, mutta myös huoltaminen, varastonhallinta jne on turhaa ja aiheuttaa turhia menoja.

 

[Touhottaja]

Niin no minusta ne ois hyvä hätävarana olla, jos vaikka oikeasti joudutaankin massa-armeija aseistamaan.. ei se säilöminen niin kallista voi olla. Tai sitten se on niin kallista. Ehkä me antaudutaan heti kun viimeinen m/05 -ukko on kupsahtanut , eikä kutsuta lisää reserviä heiluttamaan inhaa itärautaa (nyt en puhu mistään sodan jälkeisestä, vaan sodan pitkittämisestä).

Mjoo, eihän niillä nykyaikaisia taisteluhärveleitä vastaan paljoa tee, mutta ei tee alueelliset joukotkaan. Sen takia kai niitä pienennetään, notta saadaan taistelukuntoon. Ja rynkyn tarve vähenee samalla. Mutta haluaisin silti kotivaran hätävaran. En luota pätkääkään, että harmaan vaiheen aikana suurinkaan osa ostetusta kamasta pääsee/ehtii perille. Edes rynkkyjä, jos ei muuta. Ja lisäksi olen pihi.

 

[koponen]

Puolustusvoimilla lienee ylimäärää nyt suunnitelluille eli edelliskierroksesta pienennetyille sodan ajan joukoille.

Lähivuosina ei näytä ilmeiseltä että sodan ajan joukkojen kokonaismäärää kasvatettaisiin.

Lähivuosikymmenien doktrinaalisista muutoksista emme tiedä vielä mitään, sillä emme tiedä suurkehityksestä joka sitä ajaa. Sen kuitenkin tiedämme, että edes kevytaseistuksen massamainen hankkiminen kohoavan uhan vaiheessa ole helppoa eikä halpaa. Tiedämme myös että terävän kärjen taakse voidaan tarvita mahtipontinen määrä joukkoja, mikäli nähdään tarpeelliseksi kasvattaa terävää kärkeä uhkakuvaa vastaavasti, ja toisaalta sodankäynnin kuva kehittyy tunnettuun suuntaan.

Lopuksi tiedämme sen, että itäisen rynnäkkökiväärin pitkäaikaisvarastointi upottamalla se tykkirasvaan (kuvaannollisesti... ehkä...) ei vie paljoa tilaa, ei vaadi kummoistakaan (-mitään-) huoltokiertoa, ja että elvyttäminen on työintensiivinen mutta yksinkertainen toimenpide.

So. jos kuvittelisimme että asevelvollisuuteen pohjautuva puolustusratkaisu voi joustaa muuhunkin kuin pienenevän uhkan ja ohenevan vasteen suuntaan, olisi yhtenä pienen pienenä detaljina luontevaa säästää kaikki pataraudasta tehdyt vaikuttamisen välineet - esimerkiksi kevytaseet, heittimet, singot. Viimeksi mainitut kuitenkin vain siinä tapauksessa että ovat yleisessä käytössä maailmalla ja tuotantolinjat pukkaavat a-tarviketta johonkin sellaiseen varastoon josta sitä kohtuullisin toimenpitein on saatavilla oman varmuusvaraston lisäksi.

Ja entä sitten kun näin ei tehdä? Ei mitään, toivottavasti. Se nimittäin tarkoittaa että syvä rauhan tila Euroopassa jatkuu, ja saamme nautiskella tästä ihanaisesta elosta edelleen. Jos taas tuohon tarkasteluun joudutaan, voi olla että kevytaseistuksen saaminen kaikille kellä kynsi kykenee on yksi pieni ongelma suuremmassa viitekehykessä. Ei ehkä ratkaiseva. Mutta mikäpä detalji olisikaan, yhdessä ne...

Itse olen vain jotenkin viehtynyt ajatukseen kansasta joka on tarpeeksi viisasta kantaakseen asetta, ja suoraselkäistä vaatiakseen valituilta edustajiltaan oikeuden siihen. Tätä käsitystä eivät kaikki jaa, ja loppu on politiikkaa. Valitulla yhteiskuntamallilla mennään.

 

[Touhottaja]

Semmonen näkökanta vielä, että yllä täytyy pitää pelotetta. Tuntuu, että hyvä vara on voida aseistaa 100 000 rynkyllä vaikka se 50 000 ukkoa lisää. Asepalveluksen käyneitä meillä on varmaan yhteensä se 1,5 miljoonaa, huonot, hyvät, nuoret ja vanhat mukaanlukien. Kaikkia ei varusteta mitenkään.

Nykypäivänähän 50 000 ukkoa pelkillä rynkyillä ei ole mitään.. vai onko sittenkin? Vallankin jos täydennetään joukkoja tai turvataan kotikyliä, jolloin sieltä pääsee porukkaa täydentämään.

Mutta joo, se on valmiiksi suunniteltu, ja ei minunkaan mielipiteet asiaan avaikuta.

 

[akealik]

Olen samoilla linjoilla Touhottajan kanssa siinä, että mies+rynkky-joukkojen materiaalien varastointikustannukset ovat täysin "peanuts" raskaisiin yhtymiin nähden. Perustaminenkin olisi helppoa, kun sijoittamatonta nuorehkoakin jalkaväkikoulutettua reserviä on tuhatmäärin. Näinollen olisi hyvä säilyttää se optio, että kriisitilanteessa voidaan joustavasti ja helposti lisätä vartiojoukkoja tarpeellisten kohteiden suojaksi ja ehkä vapauttaa parempia miehiä taistelemaan. En näe miksei taistelevia jalkaväkipataljooniakin voisi polkaista pystyyn tarvittaessa vaikkei niitä rauhan aikana budjettikirjaan olekaan merkitty.

Toisaalta, vaikkei ruutiukkopataljooniakaan edes perustettaisi, miksei kinkkirynkkyjä käytettäisi hyväkuntoisten suomalaisaseiden huvetessa nopeasti huollon, tykistön ja muiden tukevien aselajien aseistamiseen, jotta jalkaväki saa varmasti parhaat aseet? Tykäri arvostaa varmasti norincon taittoperää kun rynkkyä lähinnä kanniskellaan mukana.

Toiset haaveilevat sitäkin, että torrakoita olisi uutta asekätkentäoperaatiota varten. Silloin tarvittaisiin kyllä myös 100 000 ylimääräistä kessiä ja telluakin.

 

[Touhottaja]

Tietääkö kukaan muuten, saataisko me tuosta x kymmentä tuhatta kovakromattua piippua sakolaisiin ja valmetteihin? Jos ne hävitetäänkin varaosiksi.. Maksaapi sitten tietty sata miljoonaa teettää yhtiöitetyssä asepajayhteistyökumppanissa piippujen vaihto.

 

[commando]

Piipun lisäksi kuluvat muutkin osat. Toisekseen piipun kiinnitys on hoidettu eri kalashnikoveissa hieman eri tavalla (vs. RK) joten peltirunkoisesta piipun irrottamalla parinkymmenen tonnin prässillä (ja rälläkällä ) ja sitten osien sovittaminen ei ole mielestäni kovin järkevää. Täytyy myös huomata että piippuprofiilit ovat erilaisia (kaasureiän sijoitus/etutähtäimen/kaasuportin jalka tulee piipun ympärille) joten asiassa ei hirveämmin ole järkeä verrattuna uusien piippujen tilaamiseen piipputehtailta. Suomessa kannibalisoidaan nimeenomaan RK95:sta osia RK62:een.

Jos joku muistaa tv-ohjelman Raid, jossa se vastenmielisen lihava poliisiylijohtajanainen (tms.) kertoi "vaihtanut piipun, vanha kikka" ja jos oikeasti on joskus päässyt näkemään kalashnikovin piipun vaihtoa niin ei voi kuin nauraa.

 

[Touhottaja]

Eli vastaus aika yksiselitteisesti "ei" Se oiskin ollu liian helppoa.

 

[Tvälups]

Yrjöperskeles pakinoi/bloggaa aiheesta:

2. Rynkyt sulattoon

Harvoin Suomen puolustusvoimilla on ollut sellaista ongelmaa, että sillä on liikaa aseita. Nyt sillä sitten on se ongelma, tosin ongelma on hieman keinotekoisesti luotu, sillä se on selvää jatkumoa Suomen puolustuksen alasajamiseen.

Eli nythän sotavaltiolla on satatuhatta rynnäkkökivääriä liikaa. Kun sitä pienennetään sitä reserviä. Näitä kiinalaisia ja harppisaksalaisia rynkkyjä. Toimivia pelejä, jotka on pidetty varastorasvassa. ja jotka säilyvät siellä. Armeijan rasvassa säilyy sielukin. Vaan todennäköisintä on, että sulattoon menevät.

Meillähän ei reservin tarvetta arvioida nykyisin sen mukaan, mitä edesottamuksia itänaapurilla on, vaan sen mukaan kuinka paljon poliitikkomme suostuvat puolustusvoimille varoja antamaan. Poliitikoille on yhteistä se taipumus, että he luottavat ideologiaan ja tuuriin, mutta puolustusvoimilla on tähän mennessä ollut tapana ennakoida kaiken varalta, jos se paha päivä tulee.

Miksei puolustusvoimat voisi ennakoida nytkin? Saattaahan tulevaisuudessa tulla (jos ei muuten, niin vahingossa) fiksumpiakin hallituksia. Kun eihän se niitten rynkkyjen säilytys armeijan budjettia kaada. Eivätkä ne mitenkään mahdottomasti tilaa vie. Ja eihän niitä ole kukaan edes käskenyt hävittämään.

Meillähän on kaikenlaista strategia, jotka sottailevat kuinka tämmösellä modernisoidulla armeijan kevytversiolla kyllä pärjätään. Eihän siinä, tiedä vaikka olisivat oikeassa. Itse olen kyllä sen verran pessimisti, että jos itänaapurin kanssa alkaa ottaanlyöntikilpailu, niin itänaapurille se on sotilaallinen operaatio ja meille taas epätoivoista henkiinjäämistaistelua vahvempaa vastaan.

Jolloin me vanhat läskimahatkin kutsutaan viivyttämään vihollista, että ne hienot valmiusprikaatit voisivat sitten panna sille hanttiin. Ja meillehän annetaan se vanha maastopuku ja evästys, että yhdenkin jos ehditte ampua, ennen kuin itse kuukahdatte, niin sekin on jo kotiopäin.

Siinä tilanteessa se kiinalainen rynkky olis paljon parempi kuin oma haulikko.

http://yrjoperskeles.blogspot.com/2012/01/kaljupaisia-uutishavaintoja-osa-xxv.html

 

[Tvälups]

Perussuomalaiset vastustavat rynnäkkökiväärien massatuhoamista
Kotimaa ILKKA AHTOKIVI 21.02.2012 11:38


Eduskunnan puolustusvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, valiokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö sekä Pentti Oinonen ja Ismo Soukola vastustavat varastoitujen rynnäkkökiväärien suunniteltua tuhoamista.

Kolmikko jätti tiistaina kirjallisen kysymyksen puolustusministeri Stefan Wallinin (r.) vastattavaksi puolustusvoimien varastoissa olevien uudenveroisten rynnäkkökiväärien suunnitellusta tuhoamisesta.

Viime vuosien aikana puolustusvoimien varustusta on hävitetty ja puolustusvoimauudistuksen myötä.

- Suomen sodan ajan reservin supistuessa 230 000:een, käyttökelpoisen kaluston tuhoaminen jatkunee. Kaluston tuhoamista on perusteltu sen massavanhenemisella ja korkeilla varastointi- ja ylläpitokustannuksilla.

Perustelut ovat perussuomalaisten mielestä liioiteltuja.

Kolmikon mukaan nyt tuhoamisvaarassa olevat itäsaksalaiset ja kiinalaiset rynnäkkökiväärit ovat uudenveroisia eikä rynnäkkökivääri asejärjestelmänäkään ole vanhentunut. Puolustusministeriönkin mukaan nykyinen rynnäkkökiväärikalusto säilyy käyttökelpoisena vuoteen 2035 asti.

Perussuomalaisten mukaan toimivien aseiden tuhoamisessa ei ole sotilaallista tai taloudellista järkeä. Kysymyksessään Niinistö, Soukola ja Oinonen ehdottavat aseita edelleen säilytettäväksi tai sarjatulitoiminto pitävästi poistettuna myytäväksi vastuullisille aktiivireserviläisille.

 

[miheikki]

http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98240-rynn%C3%A4kk%C3%B6kiv%C3%A4%C3%A4rien-massatuhoamista-vastaan

KIRJALLINEN KYSYMYS

Puolustusvoimien rynnäkkökiväärit

Eduskunnan puhemiehelle

Puolustusvoimauudistuksen myötä Suomen sodan ajan reservi uhkaa supistua 230 000:een. Kaksi vuosikymmentä sitten reservin koko oli yli puoli miljoonaa miestä. Tuolloin hankittiin kustannustehokkaissa asehankinnoissa muun muassa Itä-Saksan kansanarmeijan jäämistöstä perusvarustusta tuolle joukolle. Viime vuosien aikana varustusta on harkitsemattomastikin hävitetty ja puolustusvoimauudistuksen myötä käyttökelpoisen kaluston tuhoaminen varastoista jatkunee edelleen. Lehtitiedon mukaan seuraavana vuorossa lienee 100 000 uudenveroista itäsaksalaista AK-47-tyyppistä rynnäkkökivääriä (Helsingin Sanomat 13.1.2012).

Puolustusvoimilla on suomalaisia, itäsaksalaisia ja kiinalaisia rynnäkkökiväärejä. Rauhan aikana käytössä on kotimainen ase. Ulkomaiset aseet on pidetty varastoituna sodan ajan varalle. Itäsaksalaisia ja kiinalaisia rynnäkkökiväärejä hankittiin 1990-luvun alussa yhteensä noin 200 000 kappaletta.

Kaluston tuhoamista on perusteltu sen massavanhenemisella ja korkeilla varastointi- ja ylläpitokustannuksilla. Massavanhenemisella tarkoitetaan yksittäisen ison sotavarusteryhmän loppuun kulumista, käyttöturvallisuuden vaarantumista tai sotavarusteen suorituskyvyn menettämistä. Tuhoamisvaarassa olevien itäsaksalaisten ja kiinalaisten rynnäkkökiväärien kohdalla näin ei kuitenkaan ole, sillä aseet ovat uudenveroisia eikä rynnäkkökivääri asejärjestelmänä ole vanhentunut. Puolustusministeriönkin mukaan nykyinen rynnäkkökiväärikalusto säilyy käyttökelpoisena vuoteen 2035 asti. Eri asia on niihin nykyajan taistelukentällä tarpeellisten lisävarusteiden kuten pimeänäkökyvyn ja vastaavien laitteiden hankinta. Varastointikulut puolestaan vaikuttavat liioitelluilta. Saavutetaanko niitä vähentämällä todellisia säästöjä? Vai onko todellisuudessa vain tarkoitus – väärinymmärretyn Nato-yhteensopivuuden nimissä – päästä eroon armeijamme itäkalustosta?

Toimivien aseiden tuhoamisessa ei ole sotilaallista tai taloudellista järkeä. Suomen kaltaisen maan kannattaisi hankkia varustuksensa sieltä mistä sitä kustannustehokkaimmin saa, sellaista mikä on yksinkertaista ja kenttäkelpoista, sellaista mikä sopii oman maan puolustamiseen eikä henkisesti hirttää itseään Nato-standardeihin – varsinkaan kun Nato-yhteensopivuuden kannalta sillä, onko varastoissamme venäläisiä aseita ja ampumatarvikkeita, ei ole mitään merkitystä. Yhteensopivuudessa on kyse yhteisistä logistisista- ja johtamisjärjestelmistä, ei maavoimien asemalleista ja kalibereista.

Ylimääräinen kalusto hävitetään yleensä romuttamalla tai myymällä. Myymisessä on kuitenkin ongelmia. Itäsaksalaisista ja kiinalaisista rynnäkkökivääreistä ei maailmalla makseta käytännössä mitään ja pahimmassa tapauksessa aseet voivat jälleenmyynnin kautta päätyä kriisimaiden käyttöön. Siksi aseet on syytä säilyttää varastoissa pahan päivän varalta mutta osa aseista olisi sarjatulitoiminto pitävästi poistettuna mahdollista myydä vastuullisille aktiivireserviläisille ampumataidon ylläpitämiseen. Asekeräilijät voivat myös tulla kysymykseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä Puolustusvoimien sodan ajan reservin koon supistamisen seurauksena poistoon joutuneville itäsaksalaisille ja kiinalaisille rynnäkkökivääreille ja onko harkittu osan myymistä, sarjatulitoiminto pitävästi poistettuna, vastuullisille suomalaisille aktiivireserviläisille?

Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2012

Jussi Niinistö /ps

Pentti Oinonen /ps

Ismo Soukola /ps.

 

[noska]

Sissisotaan tarvittavat pitää tietysti varastoida jonnekin - ruotsissa kun rynkyt oli hajavarastoinnissa pikkuvarastoissa ympäri maata, nniinhin säännönmukaisesti murtauduttiin ja kivat pojat sai rynkkyjä - kliffa.

Sen nyt tietää kun svedut pannaan jotain touhuamaan että mitä siitä tulee. Kummasti Israelissa kun on hajasijoitettu järeämpääkin kalustoa niin sitä ei kuitenkaan koo ajan joudu kliffoille pojille.
Mutta mielestäni ainakin dragsvikin rynkyt voitaisiin hyvin sulattaa. Ei niitä siellä tarvita. Riittää kun pidetäään päivittäiset pelastusliivin pukemis ja soutuharjoitukset. Sille taidolle niillä pojilla on käyttöä perinteen mukaan.

 

[JOKO]

http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98240-rynn%C3%A4kk%C3%B6kiv%C3%A4%C3%A4rien-massatuhoamista-vastaan

KIRJALLINEN KYSYMYS

Puolustusvoimien rynnäkkökiväärit

...


Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2012

Jussi Niinistö /ps

Pentti Oinonen /ps

Ismo Soukola /ps.

Olisin toivonut kansanedustajien peräävän myös todellisia säilytyskustannuksia.

 

[juhapar]

Ei taida kovin paljoa olla maanpuolustukselle iloa Persujen lausunnoista. Vaikka jonkun heikäläisen mielestä sodassa ollaankin (enkä nyt tarkoita Agfanistania).

 

[Touhottaja]

Ei taida kovin paljoa olla maanpuolustukselle iloa Persujen lausunnoista. Vaikka jonkun heikäläisen mielestä sodassa ollaankin (enkä nyt tarkoita Agfanistania).

Se on katsos se pitkäaikaisvaikutus ja mielikuvien luonti, mihin tässä vaiheessa panostetaan.. Miltei myyräntyötä, mutta tällaiset jutut (vaikkei niistä tekohetkellä iloa olisikaan) jäävät mieliin.

 

[Tvälups]

Eivätpähän ainakaan ole raivoisasti käsiään yhteen hakkaamassa, kuten eräät tahot, kun käyttökelpoista materiaalia hävitetään.

 

[jokiranta]

" Valitulla yhteiskuntamallilla mennään."

Itse olen vain jotenkin viehtynyt ajatukseen kansasta joka on tarpeeksi viisasta kantaakseen asetta, ja suoraselkäistä vaatiakseen valituilta edustajiltaan oikeuden siihen. Tätä käsitystä eivät kaikki jaa, ja loppu on politiikkaa. Valitulla yhteiskuntamallilla mennään.

Vapaan miehen kansalaisoikeuksien vaatiminen on nyky-yhteiskunnassa poliittisesti epäkorrektia ja sukupuolirikos. Emme me millään valitulla yhteiskuntamallilla mennä, vaan ajaudumme Euroopan unionin sisämarkkinoilla yhtenä sen periferioista.

Ennen puolustetun isänmaan arvon, josta peltohehtaarien osalta 2/3 tulee tukena Euroopan unionista (peltomäärä kaksi ja puoli miljoonaa hehtaaria, 25 000 km2) tuottoarvosta 1/3 on kansallista ja 2/3 eurollista. Tällä tavalla oikeastaan Eurostoliitto on miehittänyt 17 000 km2, mikä vastaa 70%:ia Karjalasta luovutetuista alueista. Isänmaan metsähehtaarien arvo riippuu ruotsalaisesta Stora-Ensosta. Etelä-Amerikasta tuodaan kuitua kuin Venäjältä aiheuttaen samalla, ettei ensiharvennus kannata ja siitäkin pitää maksaa tukiaisia.

Maatalouden ja metsätalouden uhkien vuoksi monet maakunnat ovat Suomen eurotaloudelle melko tarpeettomia ylläpidettäviä väärissä töissä olevine väestöineen.

Varmuuden vuoksi on vielä vastustettava kaivostoimintaakin, jotta tupajumit voidaan ajaa hypermarketteihin etelään pätkätöihin uraa luomaan.

Suomea rajumpaa on mm. Latviassa, jossa isänmaa kiinnitetään Heinrich Himmleriin ja Waffen-SS:ään 1920 itsenäisyyssota baltiansaksalaisia vastaan unohtaen kysymättä juutalaisneuvostolta mitään ja uskoen, etteivät Yhdysvallat marssi brittien kanssa punaisella torilla liittoutuneiden voitonparaatia Neuvostoliiton voitonpäivisin.

Suomessa ei toteuteta mitään äänestettyä tai ideologisoitua yhteiskuntamallia, vaan ajaudutaan vahvasti kovaan ytimeen ajoittain soudettuna tukkilauttana oikeaan laitaan juoksua.

Suomen valtio vetäytyy länteen ja etelään postikonttori postikonttorilta ja varuskunta varuskunnalta. Olisi ihmiskunnalle parempi, jos joku venäjänjuutalainen oligarkki ottaisi alueet haltuunsa euroyhtiönä kuin että ne palautetaan susille ja karhuille viidensadan vuoden lainan jälkeen.