Armeija varautuu hybridisotaan: Varusmiehiä houkutellaan uusiin valmiusjoukkoihin

Käsittääkseni tämä uusi "valmiusjoukko" tarkoittaa suostumusta lähteä kertausharjoitukseen nopeammin kuin vaaditulla 3 kk ilmoitusajalla.

Tarkistin eräältä just kotiutuneelta tutulta että miten asia siellä esitettiin? Hän ei tehnyt sopimusta. Oli kuulemma painotettu kertausten nopeuden mahdollisuutta. Tämä "erikoisvalmiudessa" oleminen oli jäänyt mainitsematta ja ei monelle mitenkään selvinnyt ja siksi sellaiset eivät kuitanneet sopimustakaan. PV voisi ehkä hieman terävöittää viestiään kotiutettaville varusmiehille, että mikä oikeastaan onkaan kupletin juoni.

On täysin eri asia kertoa siitä että kertaukset saattavat tulla nopeamminkin tai kertoa lisäksi siitä, minkä takia tällainen hanke on edes vireillä.
 
....yleensä ihmiset yliarvioivat jalkaväen ja aliarvioivat raskaiden aseiden merkitystä.

Tuota aloin miettimään, että mistähän johtuu? Oliskohan niin, että ihmisen kyvykkyys loistaviin suorituksiin on jokaiselle miehelle läheisempää käsittää ja vieläpä siten kuin elokuvamaailmakin suorituksia ruokkii.
Teknisempi kalusto eli raskaat aseet on ehkä etäisempää ja määrällisesti vähemmälle porukalle tuttua. Tuolta pohjalta on helppo ymmärtää yksilösuoritukseen uskominen ja tekniikka jää paitsioon.
En tiedä, mutta pohdiskelin tuollaista.
 
  • Tykkää
Reactions: s91
Jospa niille ihmille näytettäisiin tämmöisiä videoita ja kysyis: makaatko mielummin tuolla kranaattisateessa vai ottaisitko mielummin kivääritulta niskaan?


 
Jospa niille ihmille näytettäisiin tämmöisiä videoita ja kysyis: makaatko mielummin tuolla kranaattisateessa vai ottaisitko mielummin kivääritulta niskaan?

Venäläiset muistavat vieläkin Nenosen kehittämän keskityksen tehon :) Se verran ikimuistoisia kokemuksia ovat olleet
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: TT
Onhan sillä merkitystä, mutta kuten hyvin tiedät, Suomessa nimenomaan sovelletaan lakia. Ja kyllä noiden lakipykälien perusteella, mitä tänne ollaan postattu, voidaan ryhtyä tarvittaessa toimiin vaikka pommit ei ihan juuri putoilekaan Helsinkiin.

Mielestäni ihan hullun houreita ettei meillä Ukrainan tilanteen jälkeen olisi hommat kunnossa ja lopulta jossain korkeimmassa oikeudessa taisteltaisiin lakipykälistä samalla kun tilanne kehittyisi vaaralliseksi maan kannalta. Saati hittovie että jossain eduskunnassa kiisteltäisiin ja (vaikkapa) vasemmisto lyttäisi koko valmiuden kohottamisen :D

Tässähän ollaan paljon arvailujen varassa.

Teksteissähän on puhuttu valmiuden nostosta ja siitä että saadaan kutsua nopeastikkin kertaamaan ns. pakolla.

Vaikka esimerkit ovat vaarallisia, niin otetaan riski.

Tiedustelukeskuksen operatiivisen tilannekuvan saaman tiedon mukaan Alakurtissa ja Pihkovassa on käynnistymässä harjoitus kahden viikon sisällä. Harjoituksen aiheeksi arvellaan puolueettoman lähialueen kaappaus ja varmistaminen Napapiirillä.

Tämän tiedon jälkeen aloitetaan valmiuden joustava nostaminen.

Vaihtoehto 1. Kuten monet täällä ovat ehdottamassa koko Suomen poliittinen arki laitetaan sekaisin ja maahan julistetaan puolustustilalaki jne.

Vaihtoehto 2. Puolustusvoimat järjestää normaalin toimintansa osana valmiusharjoituksen. Tällöin kutsutaan kertaamaan ne kaverit jotka saahaan tässä ajassa. Sitoutuneet kaverit kututaan Sodankylän ja Rovaniemen varuskuntien suojiksi. Ilman mitään jumalatonta meteliä. Mutta tässä harjoitellaankin vain valmiuden nostoa ihan rutiinina.

Joukot perustetaan varuskuntien tiloissa jne. Ilman mitään kohua.

Kannatan itse vaihtoehtoa 2.
 
Niin, kaiken järjen mukaan skenaariossasi vaihtoehto 2 onkin huomattavasti lähempänä järkevää vastausta keltaisen valtion toimiin.

Siitähän me kai voimme vain spekuloida, mitä seuraa jos vaikkapa signaalitiedustelu saa sitten viitteitä että harjoitus ei välttämättä olisikaan vain harjoitus vaan radioviestien perusteella ollaan siirtämässä joukkoja ihan rajan pintaan tai jopa sen yli.

Sitä vain tarkoitin että kun PV:llä on riittävästi epäilyksiä että tässä voi toinen valtio olla ihan tosissaan, katsotaanko tässä vaiheessa lakia pilkulleen ja alkaako joku eduskunta mölistä keskenään että mitä nyt pitäisi tehdä?

Itse veikkaan että PV tekee tarvittavat toimet, valmiutta kohotetaan ja ennalta suunnitellusti tarpeellinen määrä miehiä kutsutaan noista "hys hys" valmiusjoukoista. Varmaan Venäjälle lähtee punaisia linjoja pitkin "mitä helvettiä?" -viestiä. Skenaario kuin skenaario, kaikki on kiinni siitä miten hyvin tiedustellaan ja luetaan tilannetta. Siihen en jaksa uskoa että vaikka tietoa olisi, ei uskalluksen puutteen vuoksi toimittaisi.

Venäjä on toimillaan Ukrainassa ja Georgiassa osoittanut miten salakavalasti ja taidokkaasti se homman hoitaa. Varmaan tyhmempikin tajuaa että Suomi voisi kohdata jotakin samanlaista, ehkä jopa vielä ovelammaksi ja nopeammaksi osoittautuvaa toimintaa. PV:ssä on varmaan (ja toivottavasti) ihan pätevää väkeä tajuamaan tämän.
 
Toivotaan, että harjoituksia pidetään riittävän usein jo ennen konkreettisia uhkia, että kynnys kutsumiselle on riittävän alhaalla.
 
Niin, kaiken järjen mukaan skenaariossasi vaihtoehto 2 onkin huomattavasti lähempänä järkevää vastausta keltaisen valtion toimiin.

Siitähän me kai voimme vain spekuloida, mitä seuraa jos vaikkapa signaalitiedustelu saa sitten viitteitä että harjoitus ei välttämättä olisikaan vain harjoitus vaan radioviestien perusteella ollaan siirtämässä joukkoja ihan rajan pintaan tai jopa sen yli.

Sitä vain tarkoitin että kun PV:llä on riittävästi epäilyksiä että tässä voi toinen valtio olla ihan tosissaan, katsotaanko tässä vaiheessa lakia pilkulleen ja alkaako joku eduskunta mölistä keskenään että mitä nyt pitäisi tehdä?

Itse veikkaan että PV tekee tarvittavat toimet, valmiutta kohotetaan ja ennalta suunnitellusti tarpeellinen määrä miehiä kutsutaan noista "hys hys" valmiusjoukoista. Varmaan Venäjälle lähtee punaisia linjoja pitkin "mitä helvettiä?" -viestiä. Skenaario kuin skenaario, kaikki on kiinni siitä miten hyvin tiedustellaan ja luetaan tilannetta. Siihen en jaksa uskoa että vaikka tietoa olisi, ei uskalluksen puutteen vuoksi toimittaisi.

Venäjä on toimillaan Ukrainassa ja Georgiassa osoittanut miten salakavalasti ja taidokkaasti se homman hoitaa. Varmaan tyhmempikin tajuaa että Suomi voisi kohdata jotakin samanlaista, ehkä jopa vielä ovelammaksi ja nopeammaksi osoittautuvaa toimintaa. PV:ssä on varmaan (ja toivottavasti) ihan pätevää väkeä tajuamaan tämän.

Niin osittain kyse on hiuksen hienoista eroista.

Mutta liiassa puolustustilalainotto herkkyydessäkin on ongelmansa. Pari turhaa hälyytystä ja kansan sekä politikoiden luottamus järjestelmään on menetetty.

Ja edelleen jos tieto hyökkäyksen tulemisesta olisi, niin joukkoja alettaisiin perustamaan vauhilla.

Mutta nyt tämä nykysysteemi uutisen puolelta antaa sen kuvan että valmiutta halutaan nostaa tarvittaesaa joustavammin ja ei niin isolla kohulla
 
Niin, kaiken järjen mukaan skenaariossasi vaihtoehto 2 onkin huomattavasti lähempänä järkevää vastausta keltaisen valtion toimiin.

Siitähän me kai voimme vain spekuloida, mitä seuraa jos vaikkapa signaalitiedustelu saa sitten viitteitä että harjoitus ei välttämättä olisikaan vain harjoitus vaan radioviestien perusteella ollaan siirtämässä joukkoja ihan rajan pintaan tai jopa sen yli.

Sitä vain tarkoitin että kun PV:llä on riittävästi epäilyksiä että tässä voi toinen valtio olla ihan tosissaan, katsotaanko tässä vaiheessa lakia pilkulleen ja alkaako joku eduskunta mölistä keskenään että mitä nyt pitäisi tehdä?

Itse veikkaan että PV tekee tarvittavat toimet, valmiutta kohotetaan ja ennalta suunnitellusti tarpeellinen määrä miehiä kutsutaan noista "hys hys" valmiusjoukoista. Varmaan Venäjälle lähtee punaisia linjoja pitkin "mitä helvettiä?" -viestiä. Skenaario kuin skenaario, kaikki on kiinni siitä miten hyvin tiedustellaan ja luetaan tilannetta. Siihen en jaksa uskoa että vaikka tietoa olisi, ei uskalluksen puutteen vuoksi toimittaisi.

Venäjä on toimillaan Ukrainassa ja Georgiassa osoittanut miten salakavalasti ja taidokkaasti se homman hoitaa. Varmaan tyhmempikin tajuaa että Suomi voisi kohdata jotakin samanlaista, ehkä jopa vielä ovelammaksi ja nopeammaksi osoittautuvaa toimintaa. PV:ssä on varmaan (ja toivottavasti) ihan pätevää väkeä tajuamaan tämän.
Voidaan varmaan ammentaa Prahan kevään kukistamisesta yksi esimerkki, sehän lienee ainoa kerta, kun pv:ssä on oikeasti nostettu valmiutta sodan jälkeen. Elokuussa 1968 Neuvostoliitto ryhmitti Suomen(kin) meri- ja maarajoille suuret joukko-osastot. Tilanne oli hankala, virallisen liturgian mukaanhan olimme suurimpia ystäviä. Virallista käskyä valmiuden nostosta ei ilmeisesti annettu, mutta suomalainen joukko-osasto jos toinenkin järjesti yllättäin samaan aikaan harjoituksia pitkin itärajaa. Rankissa rannikkotykit oli laitettu ampumavalmiiksi ja upseereiden vaimot kantoivat kranaatteja tykeille, koska varusmiehet piti päästää normaalisti lomille (nämä vähän ulkomuistista pohjautuen Heikki Tiilikaisen kirjaan Kylmän sodan kujanjuoksu).

Vuoden 1968 jälkeen pv:ssä tehtiin monia valmiutta nostavia toimenpiteitä:
- varuskunnan päälliköllä oli itsenäinen toimivalta nostaa varuskunnan valmiutta tarpeen niin vaatiessa (voi olla, että tämä oli jo aiemminkin). Tuskin oikeutta on poistettu tänä päivänäkään.
- Hyrylän museoidut RMB:t saivat rasvauksen, a-tarvikkeita varattiin lähelle ja ne suunnattiin valmiiksi epäsuoraan ammuntaan Helsinki-Vantaalle
- Helsinki-Vantaalle kaivettiin kiinteisiin asemiin Charioteer-vaunuja. Muiden kenttien laitamille ilmestyi mm. Sturm-vaunuja tykit rasvattuina.
- Hankoniemellä järjestettiin valmiusharjoitus 1969, jossa oli suunnitelmana pudottaa laskuvarjojääkärit yllättäin Lappohjassa olevien a-tarvikevarastojen liepeille tehtävänään vallata ne. Harjoitus meinasi mennä totaalisti munilleen, kun Dragsvikin pojat eivät tienneet harjoituksesta ja meinasivat alkaa ampua kovilla.

Olen päässyt parissa harjoituksessa seuraamaan valmiuden kohottamisen harjoittelua ns. todellisilla pelipaikoilla. Olen hyvin luottavainen pv:n kykyyn hoitaa tilanne. Lisäksi varsin yllättävää ja kattavaa apua on saatavissa myös muilta toimijoilta ja asiaa harjoitellaan myös säännöllisesti.
 
Voidaan varmaan ammentaa Prahan kevään kukistamisesta yksi esimerkki, sehän lienee ainoa kerta, kun pv:ssä on oikeasti nostettu valmiutta sodan jälkeen. Elokuussa 1968 Neuvostoliitto ryhmitti Suomen(kin) meri- ja maarajoille suuret joukko-osastot. Tilanne oli hankala, virallisen liturgian mukaanhan olimme suurimpia ystäviä. Virallista käskyä valmiuden nostosta ei ilmeisesti annettu, mutta suomalainen joukko-osasto jos toinenkin järjesti yllättäin samaan aikaan harjoituksia pitkin itärajaa. Rankissa rannikkotykit oli laitettu ampumavalmiiksi ja upseereiden vaimot kantoivat kranaatteja tykeille, koska varusmiehet piti päästää normaalisti lomille (nämä vähän ulkomuistista pohjautuen Heikki Tiilikaisen kirjaan Kylmän sodan kujanjuoksu).

Vuoden 1968 jälkeen pv:ssä tehtiin monia valmiutta nostavia toimenpiteitä:
- varuskunnan päälliköllä oli itsenäinen toimivalta nostaa varuskunnan valmiutta tarpeen niin vaatiessa (voi olla, että tämä oli jo aiemminkin). Tuskin oikeutta on poistettu tänä päivänäkään.
- Hyrylän museoidut RMB:t saivat rasvauksen, a-tarvikkeita varattiin lähelle ja ne suunnattiin valmiiksi epäsuoraan ammuntaan Helsinki-Vantaalle
- Helsinki-Vantaalle kaivettiin kiinteisiin asemiin Charioteer-vaunuja. Muiden kenttien laitamille ilmestyi mm. Sturm-vaunuja tykit rasvattuina.
- Hankoniemellä järjestettiin valmiusharjoitus 1969, jossa oli suunnitelmana pudottaa laskuvarjojääkärit yllättäin Lappohjassa olevien a-tarvikevarastojen liepeille tehtävänään vallata ne. Harjoitus meinasi mennä totaalisti munilleen, kun Dragsvikin pojat eivät tienneet harjoituksesta ja meinasivat alkaa ampua kovilla.

Olen päässyt parissa harjoituksessa seuraamaan valmiuden kohottamisen harjoittelua ns. todellisilla pelipaikoilla. Olen hyvin luottavainen pv:n kykyyn hoitaa tilanne. Lisäksi varsin yllättävää ja kattavaa apua on saatavissa myös muilta toimijoilta ja asiaa harjoitellaan myös säännöllisesti.

Ja kuinka hankala on saada KOTU porukoista porukkaa kamoja saapuville ukoille jne
 
Jospa niille ihmille näytettäisiin tämmöisiä videoita ja kysyis: makaatko mielummin tuolla kranaattisateessa vai ottaisitko mielummin kivääritulta niskaan?

Totta on ettei kivääriaseistus noin karkeasti ottaen ole ottanut mitään suuria teknisiä loikkia toisen maailmansodan jälkeen, vaikka parannusta tietty onkin. Samaan aikaan tykistö ym. on kehittynyt huimasti.

Siltikin, on turha kyseenalaistaa kiväärimiehen merkitystä, etenkään meidän maastossamme. Ukrainan laajojen arojen ja taajamien kyttäilysodassa yhdeksän kymmenestä haavasta tehdään raskailla aseilla. Ei kuitenkaan kannata erehtyä luulemaan että suhde olisi tämä Suomi-Venäjä-matsissa, vaikka se asevelvollisuuden tai vähintään laajojen saapumiserien kouluttamisen vastustajia kiehtoisikin. Kyllä sitä "massaa" tarvitsee huomattavasti edelleen kunnon sodissa ja sillä kiväärilläkin on enemmän merkitystä tappioiden tuottamisessa, kun maasto ei ole todellakaan pääsääntöisesti ideaalia "tank countrya" ja tarjoaa lisäksi usein luontaiset edellytykset väijytyksille ja sissitoiminnalle.

Lisäksi pitää ottaa huomioon erilaiset roolit eri joukoilla. Paikallisjoukkoja voisi esim. olla huomattavasti nykyistä enemmänkin, vaikka varustus on kevyttä. Se jos mikä on paskin *olkiukko* (pakko sanoa vaikka inhoan näitä punaisia sillejä ja olkiukkoja ja purppuranallekarhuja ja oransseja vesinokkaeläimiä ym.) että esitetään paikallisjoukot jonain tykinruokana sillä perusteella että niillä on lähinnä kiväärivarustus. Saa nimittäin olla aika rikas maa jolla on varaa kouluttaa ja varustaa kaikki paikallisvartiojoukot, lentokenttiä vahtivat rentosotamiehet ym. sille tasolle että ovat jotain ensilinjan panssarijääkäreitä joilla on telatykit, taistelupanssarit ja joka miehellä huipputason henk koht varustus. Ilmakuljetuksellako se vihollinen tuo ne loputtomat panssarijoukkonsa joka h-tin paikkaan, jopa selustaan tappelemaan huru-ukoista koottuja vartioporukoita vastaan.
 
Totta on ettei kivääriaseistus noin karkeasti ottaen ole ottanut mitään suuria teknisiä loikkia toisen maailmansodan jälkeen, vaikka parannusta tietty onkin. Samaan aikaan tykistö ym. on kehittynyt huimasti.

Siltikin, on turha kyseenalaistaa kiväärimiehen merkitystä, etenkään meidän maastossamme. Ukrainan laajojen arojen ja taajamien kyttäilysodassa yhdeksän kymmenestä haavasta tehdään raskailla aseilla. Ei kuitenkaan kannata erehtyä luulemaan että suhde olisi tämä Suomi-Venäjä-matsissa, vaikka se asevelvollisuuden tai vähintään laajojen saapumiserien kouluttamisen vastustajia kiehtoisikin. Kyllä sitä "massaa" tarvitsee huomattavasti edelleen kunnon sodissa ja sillä kiväärilläkin on enemmän merkitystä tappioiden tuottamisessa, kun maasto ei ole todellakaan pääsääntöisesti ideaalia "tank countrya" ja tarjoaa lisäksi usein luontaiset edellytykset väijytyksille ja sissitoiminnalle.

Lisäksi pitää ottaa huomioon erilaiset roolit eri joukoilla. Paikallisjoukkoja voisi esim. olla huomattavasti nykyistä enemmänkin, vaikka varustus on kevyttä. Se jos mikä on paskin *olkiukko* (pakko sanoa vaikka inhoan näitä punaisia sillejä ja olkiukkoja ja purppuranallekarhuja ja oransseja vesinokkaeläimiä ym.) että esitetään paikallisjoukot jonain tykinruokana sillä perusteella että niillä on lähinnä kiväärivarustus. Saa nimittäin olla aika rikas maa jolla on varaa kouluttaa ja varustaa kaikki paikallisvartiojoukot, lentokenttiä vahtivat rentosotamiehet ym. sille tasolle että ovat jotain ensilinjan panssarijääkäreitä joilla on telatykit, taistelupanssarit ja joka miehellä huipputason henk koht varustus. Ilmakuljetuksellako se vihollinen tuo ne loputtomat panssarijoukkonsa joka h-tin paikkaan, jopa selustaan tappelemaan huru-ukoista koottuja vartioporukoita vastaan.

Jo ennen hybridisotaa veikkailin että sotatoimialueiden sivustoihin tulee jäämään laajat harmaat vyöhykkeet.

Esim.jos Joensuusta taisteltaisiin, niin veikkaan että jossain Lieksassa kävisi paikallisjoukkojen partiot tiistaina ja torstains. Keltainen A2 kävisi vuorostaan maanantaina ja keskiviikkona.

Sen puolesta paikallisjoukkoja sais olla enemmän
 
kiväärilläkin on enemmän merkitystä tappioiden tuottamisessa, kun maasto ei ole todellakaan pääsääntöisesti ideaalia "tank countrya" ja tarjoaa lisäksi usein luontaiset edellytykset väijytyksille ja sissitoiminnalle.
Minun järki taas sanoo maastossa jossa helposti pääsee kivääritulelta suojaan (siis kuten suomen maasto) niin raskas tuli on sitäkin tärkeämpi.
Esim. WWII Hürtgenin metsän (tiheä ja pimeä "peikko"metsä) taisteluissa niin kranaatit räjähtelivät puiden latvoissa ja sotilaiden niskaan satoi puun- ja kranaatinsirpaleita.

Hürtgen:

hurtgen_28id_1944nov02_800.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: s91
Siltikin, on turha kyseenalaistaa kiväärimiehen merkitystä, etenkään meidän maastossamme. Ukrainan laajojen arojen ja taajamien kyttäilysodassa yhdeksän kymmenestä haavasta tehdään raskailla aseilla. Ei kuitenkaan kannata erehtyä luulemaan että suhde olisi tämä Suomi-Venäjä-matsissa, vaikka se asevelvollisuuden tai vähintään laajojen saapumiserien kouluttamisen vastustajia kiehtoisikin. Kyllä sitä "massaa" tarvitsee huomattavasti edelleen kunnon sodissa ja sillä kiväärilläkin on enemmän merkitystä tappioiden tuottamisessa, kun maasto ei ole todellakaan pääsääntöisesti ideaalia "tank countrya" ja tarjoaa lisäksi usein luontaiset edellytykset väijytyksille ja sissitoiminnalle.

Kyllä tykistö on tainnut jokaisessa viime sodassa olla se eniten tappioita tuottava aselaji - mutta sehän on tykistön tarkoituskin.

En nyt menisi edes laskemaan että paljonko kiväärillä tappioita voitaisiin aiheuttaa. Kiväärimiehellä on jo taktisesti tärkeämpi roolinsa, eli estää vastustajan joukkojen vapaa toiminta muutaman sadan metrin säteellä. Tätä roolia on hankala millään muulla aselajilla täyttää, varsinkin kun vähänkään rikkonaisemmassa maastossa poterossa kököttävä kiväärijantteri on harvinaisen nihkeä rikkaruoho kitkettäväksi. Kiväärijoukkueen ensisijainen rooli on siis nähdäkseni olla uskottava, hankalasti poistettava uhka vastustajalle - toisin sanoen puolustautua ja selvitä toimintakunnossa mahdollisimman hyvin. Tappioiden tuottaminen on vasta toissijainen juttu, jota varten mieluiten tilataan sitä epärehellistä tulta ja käytetään muita keinoja, eikä vaaranneta omaa nuppia yhtään enempää kuin tarpeellista.
 
Totta on ettei kivääriaseistus noin karkeasti ottaen ole ottanut mitään suuria teknisiä loikkia toisen maailmansodan jälkeen, vaikka parannusta tietty onkin. Samaan aikaan tykistö ym. on kehittynyt huimasti.

Siltikin, on turha kyseenalaistaa kiväärimiehen merkitystä, etenkään meidän maastossamme. Ukrainan laajojen arojen ja taajamien kyttäilysodassa yhdeksän kymmenestä haavasta tehdään raskailla aseilla. Ei kuitenkaan kannata erehtyä luulemaan että suhde olisi tämä Suomi-Venäjä-matsissa, vaikka se asevelvollisuuden tai vähintään laajojen saapumiserien kouluttamisen vastustajia kiehtoisikin. Kyllä sitä "massaa" tarvitsee huomattavasti edelleen kunnon sodissa ja sillä kiväärilläkin on enemmän merkitystä tappioiden tuottamisessa, kun maasto ei ole todellakaan pääsääntöisesti ideaalia "tank countrya" ja tarjoaa lisäksi usein luontaiset edellytykset väijytyksille ja sissitoiminnalle.

Lisäksi pitää ottaa huomioon erilaiset roolit eri joukoilla. Paikallisjoukkoja voisi esim. olla huomattavasti nykyistä enemmänkin, vaikka varustus on kevyttä. Se jos mikä on paskin *olkiukko* (pakko sanoa vaikka inhoan näitä punaisia sillejä ja olkiukkoja ja purppuranallekarhuja ja oransseja vesinokkaeläimiä ym.) että esitetään paikallisjoukot jonain tykinruokana sillä perusteella että niillä on lähinnä kiväärivarustus. Saa nimittäin olla aika rikas maa jolla on varaa kouluttaa ja varustaa kaikki paikallisvartiojoukot, lentokenttiä vahtivat rentosotamiehet ym. sille tasolle että ovat jotain ensilinjan panssarijääkäreitä joilla on telatykit, taistelupanssarit ja joka miehellä huipputason henk koht varustus. Ilmakuljetuksellako se vihollinen tuo ne loputtomat panssarijoukkonsa joka h-tin paikkaan, jopa selustaan tappelemaan huru-ukoista koottuja vartioporukoita vastaan.

Joo, näkisin että nuo paikallisjoukot olisivat melkoinen riesa sivustoilla kohtuu helpostikin. Ja ovatkin. Vaatii ensisijaisesti sen, että radiokalusto on riittävää, jotta KRH:t kykenevät tehokkaaseen toimintaan. Sen jälkeen sitten jonkinlaista PST aseistusta, joilla ottaa löysät pois niistä vihollisen tiedustelijoista tms. mitä vastaan nuo paikallisjoukot joutuisivat ensisijaisesti taistelemaan. NLAW hoitaa kyllä tankit ja sen lisäksi kun olisi jotakin kevyempää kamaa vastaan. Kessi toimii tuossa, Apilas vieläkin parempi, mutta anteeksi vaan jos mainostan taas CG:a. Se ammusvalikoima nyt vaan on niin monipuolinen.

Ja miinat mainitsen erikseen, koska ne on halpoja, joten niiden järjestäminen joukolle ei vaadi oikeastaan mitään (verrattuna muuhun varustukseen). Samalla niillä voidaan oikeastaan sotia kokonainen sota yksistään. Ei vaadi välttämättä kommunikaatiota "mihinkään". Tehoaa vihollisen kalustoon, kuin myös elävään voimaan. Ainoa mikä on ongelmana on se, että miinat pitää asettaa paikalleen ja sen jälkeen niillä ei ole oikein mitään kantamaa. Niin, ja en nyt tässä puutu siihen, että pitäisikö henkilömiinoja olla käytössä. Nuo paikallisjoukot kykenevät toimimaan telluilla ja viuhkapanoksilla.
 
Minun järki taas sanoo maastossa jossa helposti pääsee kivääritulelta suojaan (siis kuten suomen maasto) niin raskas tuli on sitäkin tärkeämpi.
Esim. WWII Hürtgenin metsän (tiheä ja pimeä "peikko"metsä) taisteluissa niin kranaatit räjähtelivät puiden latvoissa ja sotilaiden niskaan satoi puun- ja kranaatinsirpaleita.

Hürtgen:

hurtgen_28id_1944nov02_800.jpg

On tuossa pointti, mutta meillä sentään pääsee kiväärilläkin tekemään sen tulenavauksen myös muuten kuin kaupunkioloissa. Ja alueellisten taistelutapakin painottaa sitä, että niitä tulenavauksia tehdään mahdollisimman monta, ja jäädään mahdollisimman harvoin makaamaan niihin tykistökeskityksiin.

Ukrainassa välillä tuntuu, että kiväärimiesten pääasiallinen homma on ampua sätkä huulessa lonkalta Youtube-videoilla (vastapalloon tulee sitten tarkka-ampujilta, tykistöltä tai jopa pst-ohjuksilta). Jossain Debaltsevessa ja Ilovaiskissa tietty eri asia.
 
Jo ennen hybridisotaa veikkailin että sotatoimialueiden sivustoihin tulee jäämään laajat harmaat vyöhykkeet.

Esim.jos Joensuusta taisteltaisiin, niin veikkaan että jossain Lieksassa kävisi paikallisjoukkojen partiot tiistaina ja torstains. Keltainen A2 kävisi vuorostaan maanantaina ja keskiviikkona.

Sen puolesta paikallisjoukkoja sais olla enemmän

Jep, kummasti helpottaa alueellisten ja operatiivisten toimintaa kun voi keskittyä päävoimien nujertamiseen tietäen että sivustasta ei ajele parilla BTR:llä vapaasti selustaan eikä vaikka vankiloista haalitut naapurin rohkeat "vapaaehtoiset" voi ajella mielin määrin ryöstämään ja rellestämään vähän syrjäisemmissä asutuskeskuksissa ym.

Paikallisjoukkojen SA-vahvuus 30 tuhatta on vitsi Suomen kokoisessa maassa. Jos joku on saletti niin se, ettei meillä olisi varaa jättää yhtään avopaikkoja vastustajalle, sillä kun on omista mokailuistaan huolimatta toisaalta pitkä "track record" siitä että vastustajan laiminlyönnit hyödynnetään ja otetaan "löysät pois" kaikkialla missä mahdollista. Tuskin he rajoittavat itseään toimimaan vain painopistealueilla! Vähintäänkin sitoakseen suomalaisia joukkoja myös niiden ulkopuolelle.
 
Joo, näkisin että nuo paikallisjoukot olisivat melkoinen riesa sivustoilla kohtuu helpostikin.

Isompi riesa viholliselle kuin omille, niin hyvä tulee :D

Eipä nuo huollollisesti, ehdottamallasi aseistuksella ihan mahdottoman raskaita toteuttaa olisi, uskoakseni.
 
Jep, kummasti helpottaa alueellisten ja operatiivisten toimintaa kun voi keskittyä päävoimien nujertamiseen tietäen että sivustasta ei ajele parilla BTR:llä vapaasti selustaan eikä vaikka vankiloista haalitut naapurin rohkeat "vapaaehtoiset" voi ajella mielin määrin ryöstämään ja rellestämään vähän syrjäisemmissä asutuskeskuksissa ym.

Paikallisjoukkojen SA-vahvuus 30 tuhatta on vitsi Suomen kokoisessa maassa. Jos joku on saletti niin se, ettei meillä olisi varaa jättää yhtään avopaikkoja vastustajalle, sillä kun on omista mokailuistaan huolimatta toisaalta pitkä "track record" siitä että vastustajan laiminlyönnit hyödynnetään ja otetaan "löysät pois" kaikkialla missä mahdollista. Tuskin he rajoittavat itseään toimimaan vain painopistealueilla! Vähintäänkin sitoakseen suomalaisia joukkoja myös niiden ulkopuolelle.

Eikös sodan ajan joukkojen uudistuksessa alun perinkin puhuttu 90 000 paikallistaistelijan tavoitteesta.

Jonnekkin siis suli 60 000 taistelijaa.
 
Back
Top