Aseistautunut hyökkääjä iski koululuokkaan Kuopiossa

Aquilifer

Eversti
Tottakai mitä pidempi miekka sen enemmän ylä kolmannekseen saadaan voimaa ja nopeutta jolloin teho ja leikkaavuus kasvaa. Tuossakin näkee hyvin kuinka huono tuollainen on ahtaissa tiloissa kuten koulujen käytävillä tai jopa luokissa.
No worries, siihenkin löytyy keskiajalta tekniikat. Kun homma menee iholle:

 

Solidsnake

Luutnantti
Nyt kun täällä on asiantuntijoita, kysyn miten miekkamies on pärjännyt kirveenkäyttäjää vastaan ja päinvastoin?
 

Rauhantekijä

Ylipäällikkö
Mitä enemmän opettelen ja perehdyn (eurooppalaisen) miekan käyttöön, sitä tehottomammalta aseelta se alkaa näyttämään. Kymmenisen vuotta on nyt sitä opettelua ja perehtymistä takana.
Voi olla että tässä nyt puhutaan myös vähän aidasta ja aidanseipäästä/ ei ymmärretä ihan sitä mitä kukin tarkoittaa.
Joudun kyllä lukemaan uudelleen monta sivua taaksepäin päästäkseni jyvälle missä mennään. Helpottaisi omaa ymmärtämistäni jos kerrot vielä mikä miekkatyyppi on kyseessä kun kerrot ettei se ole niin tehokas. Täsmennätkö? Kiitos.
Itse tarkastelen asiaa puolentoista käden ja kahden käden miekkojen näkökulmalta. Jokuhan tässä täytyy olla eriävä miekkatyyppi kyseessä kun on eriävä mielipidekin asiassa ???
@Aquilifer esittämät asiat sen sijaan menee täysin yksiin omien näkemysteni kanssa.
.
 

Aquilifer

Eversti
Nyt kun täällä on asiantuntijoita, kysyn miten miekkamies on pärjännyt kirveenkäyttäjää vastaan ja päinvastoin?
Tuo on vähän sama kuin kysyisi että miten revolverimies pärjää pistoolimiestä vastaan. Ja homma täytyy laittaa kontekstiin, eli jos vaikka viikinkejä, niin sitten molemmilla on kilpi toisessa kädessä, jos taas täysin haarniskoituja ritareita niin sitten molemmilla on kahden käden ase, pitkämiekka ja varsikirves.
Yleisesti ottaen yhden käden kirveen etuna on hyvä iskuteho, sillä voi myös koukuttaa ja kärjellä pistää, hamarapuolella nuijia, varrella torjua ja varren päälläkin voi lyödä. Miekan etuna taas on ulottuvuus ja yleensä ketterämpi ja tasapainoisempi käytettävyys. Pitkämiekoissa etuna on ulottuvuus ja parempi käytettävyys myös lähellä, kahden käden kirveissä etuna taas on on kova iskuteho ja varsi-asemainen luonne.

Ei voi oikein sanoa kumpi on parempi. Molemmat olivat suosittuja ja tehokkaita aseita. Käyttäjän taidot ratkaisivat.
 

YJT

Majuri
En ole moderaattori, mutta...
 

aj77

Ylipäällikkö
Jos muistat, niin tästä on väännetty ennenkin. En edelleenkään ymmärrä mistä olet saanut päähäsi että miekat olivat tylsiä tai heikkoja. En ala uudestaan nyt tästä kinaamaan, laitan vain tämän:

En tiedä,mutta veikkaan johtuvan siitä että maailman historiassa on käyty tuhansia vuosia sotia tylsillä miekoilla. Ennen ajanlaskun alkua siis. Tuhansien miehien armeijat kohtasivat kentällä ja nuijivat toisiaan tylsillä miekoilla. Hiki tuli. Seipäillä ja vastaavilla tuli tulosta. Tämä tosin muuttui sitten myöhemmin.
 
Kun puukko tai terä-asetta vastaan taistelee huomio tulee olla tässä aseessa ja vastatoimien keskittyä tähän aseeseen. Tavoitteena olla joko aseen käytön estäminen tai sen pois saanti. Koulumaailmassa jos useampi oppilas yhdessä toimisi joukkueena, voisi uhrimäärä olla huomattavan pieni. Ihminen ei kuitenkaan toimi niin, vaan luonto ottaa ihmisen valtaansa eli ensimmäinen reaktio usein ja monella on pakeneminen, ja kun se ei onnistu taisteleminen. Se taistelu/pakeneminenkaan ei kaikilta onnistu vaan osa passivoituu kun aivot menevät tukkeeseen.
Toki näin, varsinkin jos puolustautumiseen ei ole kättä pitempää. Tosin patukkatreeneissä olen oppinut, että vastustajan etummainen käsi kannattaa eliminoida pois, oli siinä sitten keklu tahi ei. Puukädellä on hankala suojata tai hämätä. Minua huomattavasti etevämmät ovat kertoneet treenihavaintojen perusteella, että teräaseen piston ottaa joka tapauksessa johonkin, itse voi vaikuttaa lähinnä kohtaan ja vastatoimenpiteisiin...
 
Viimeksi muokattu:

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Jostain luin kerran että tussikynällä voi simuloida puukkoa koska sillä näkee mistä on viiltänyt.
 

ak.tied

Ylipäällikkö
Pari iltaa sitten googlailin näitä aiempia koulusurmatapauksia muistin virkistämiseksi. Erikoinen yhtymäkohta löytyi Jokelasta sekä Kauhajoelta, niissä molemmissa tekijä pyrki surmien ohessa polttamaan koulun siinä missä nyt Kuopionkin tekijä.

Ihme rituaali. Kopioivatko nämä henkilöt edellisten toimintaa vai onko taustalla kenties viha paikkaa / jotain sen edustamaa kohtaan?
 

Mortti

Eversti
Tottakai mitä pidempi miekka sen enemmän ylä kolmannekseen saadaan voimaa ja nopeutta jolloin teho ja leikkaavuus kasvaa. Tuossakin näkee hyvin kuinka huono tuollainen on ahtaissa tiloissa kuten koulujen käytävillä tai jopa luokissa.
Aika lyhyilläkin teräaseilla voi olla tuhovoimaa...
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Poliisi tiedottaa.

Helsingin poliisin rikostorjuntayksikön rikoskomisario Teemu Hokkanen bloggaa poliisin sivuilla aiheesta ”miksi poliisi ei kerro?”.

– Oletko miettinyt, miksi poliisi ei tiedottaessaan yleensä kerro esimerkiksi rikoksesta epäillyn ihonväriä tai uskontoa? Tai miksi poliisi ei kommentoi kesken olevia rikostutkintoja? Entä missä ja miten poliisin tiedotuksesta ylipäätään päätetään? Kaikkiin edellisiin vastaus on lyhyesti: Lainsäädäntö, rikoskomisario toteaa.

Julkistamisia sääteleviä lakeja on ollut ainakin 1950-luvulta alkaen. Julkisuuslaki säädettiin lähes 20 ja henkilörekisterilaki yli 30 vuotta sitten.

Henkilötietolaissa luetellaan noita yksityiselämään liittyviä arkaluontoisia tietoja. Ne ovat lain mukaan henkilötietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan:

” 1) rotua tai etnistä alkuperää;
2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista;
3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;
4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia;
5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka
6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia.
https://www.verkkouutiset.fi/taman-vuoksi-poliisi-ei-kerro-ihonvaria-tai-uskontoa/
 

Rauhantekijä

Ylipäällikkö
miksi poliisi ei tiedottaessaan yleensä kerro esimerkiksi rikoksesta epäillyn ihonväriä tai uskontoa? vastaus on lyhyesti: Lainsäädäntö.
Julkisuuslaki säädettiin lähes 20 ja henkilörekisterilaki yli 30 vuotta sitten.
Laki on vanhentunut ja sitä pitää muuttaa. Epäillyn tiedot julkisiksi heti kun tilanne on päällä.
Voi sanoa, että lähimmän 5-10 vuoden aikana kansalaisiin kohdistuvat yllättävät hyökkäykset ovat lisääntyneet Euroopassa ja lähes aina uutisen jälkipuinnissa on viittaus siihen että tekohetkellä huudettu "allahu akbar" tai muuten vaan osoittautuu, että kyse on islamiterrorista. Ollaan tilanteessa, että kansa pelkää ja vastaavanlaisten tapahtumien yhteydessä kansa jo odottaa tuota perinteeksi tullutta vahvistusta siitä mistä on kysymys. Eli lähtökohtainen ajattelu jo on islamterrorismin suuntainen.

Hälventääkseen tätä lähtökohtaista ajatusta kansalaisten mielessä, on pelkästään hyvä, että poliisi julkaisee tekijästä/epäillystä alustavat tiedot.
Perustelu: tällä vältetään turhat spekulaatiot ja leimaaminen sosiaalisessa mediassa ja uutisen seuraaminen voi keskittyä julkistettuihin faktoihin.

.
 

YJT

Majuri
Samaa mieltä; se että poliisi ei voi kertoa myös aiheuttaa polpo-syytöksiä. On toki ongelmallista jos on julkaistu tuntomerkkejä henkolöstä joka osoittautuu syyttömäksi.
 

YJT

Majuri

KymJP2K

Kapteeni
Pari iltaa sitten googlailin näitä aiempia koulusurmatapauksia muistin virkistämiseksi. Erikoinen yhtymäkohta löytyi Jokelasta sekä Kauhajoelta, niissä molemmissa tekijä pyrki surmien ohessa polttamaan koulun siinä missä nyt Kuopionkin tekijä.

Ihme rituaali. Kopioivatko nämä henkilöt edellisten toimintaa vai onko taustalla kenties viha paikkaa / jotain sen edustamaa kohtaan?
Christchurchin meemiampujalla on moskeijan polttovälineet mukana, mutta sähelsi niin paljon että jäi polttamatta.
 

YJT

Majuri

YJT

Majuri

YJT

Majuri
Top