Aselaki ja hallussapitolupa, luvalliset ja luvattomat aseet

Poliisin ohjeistus prosessin edistämiseen oli: tehkää luovari niistä aseista ja varatkaa aika.



Jos palataan tähän alkuperäisen asiaan.

Poliisi on voinut tehdä sen ratkaisun.
Että kun tuot tuon ”kauppakirjan” niin samalla kertaa täytetään tuo aselupahakemus.
(Koska aseet eivät ole poliisin omaisuutta, van ne ovat asiakaan. Vaikka ne olisivatkin päätetty panna ”pataan”.)
Ja koska aseille on ollut rinnakkaisluvat jo pitkään, niin se myönnetään samalla istumalla.
Lupa täytetään samalla kertaa ja jäät vain odottamaan korttia kotiin.
Varmaan näyttökin hoituu samalla kertaa kun aseet annetaan (kai nyt poliisi tietää mitä aseita hän luovuttaa), sekin paperi voidaan täyttää samassa yhteydessä.

Eli menettely on varmaan aivan sama kun muillakin mutta ne voidaan/halutaan hoitaa yhdellä käynnillä kuntoon, koska asia on kaikin puolin kunnossa:solthum:
 
piti siis sanomani jotta mitä vähempi nuo virkamiehet puljaa näiden asioiden parissa, sen vaikeampaa siitä tulee. Miun kotikunnassa kun metästys on ihan perushuttua, asiat sujuu ja metsästysase ei ole mikään ihme ja kumma. Vantaa esimerkiksi kun ei ole mikään metsästyspaikka, aselupiin ja aseisiin suhtaudutaan huomattavasti jäykemmin ja jokainen hakija on potentiaalinen kouluampuja.

Aseet ja ampuminen ovat oma kulttuurinsa. Kun tuolta kulttuurilta nussitaan pohja pois, tavalla tai toisella, niin se on kork. pari sukupolvea ja kulttuuri on veks. Ampumaradat, aseiden saatavuus, varusmiespalvelus, metsästys, harrasteseurat, päättäjien ja virkaihmisten tahtotilat.....ja lopun viimein hinta. Jos mikään muu ei auta, niin kulttuurilta pätkäistään pää pois hinnoittelulla. Sitten niitä torrakoita ei enää ole kuin muutamalla sadalla rikkaimmalla....ehkä se on tarkoituskin. Ehkä monessa mielessä suorastaan kiusallisen monilla on hlökoht. aseita. Ehkä se ei sovi johonkin agendaan.

Eivät nämä genret ole taivaasta tippuneet. Kyllä ase-ampumakulttuurin -vastavoimat- löytyvät, jos niitä pengotaan. Se, että yhteiskunnista löytyy hyödyttömiä idi - ja ajamaan milloin mitäkin agendaa, ei ole yllätys. Nykymallin mukaan ihminen voi vastustaa kaikkea, mitä ei itse tarvitse.....visvalla on silattu nykyinen doroga.

Odotan lievällä kiinnostuksella, mitä tulee tarkoittamaan maailman pelastaminen, jahka lyijy saadaan häädettyä ammunnasta. Tilalle toki löytyy korvaajia, mutta ans kattoo se hinta. Lyijy on myrkkyvä, ei siinä mitään. Mutta mikä taannee, että seuraava vaihtoehto osoittautuu sen kummemmaksi, kaikella on kääntöpuolensa, aina.
 
Vantaa esimerkiksi kun ei ole mikään metsästyspaikka, aselupiin ja aseisiin suhtaudutaan huomattavasti jäykemmin

Vantaalle on metsästysseuroja rekisteröity jokunen; Korson, Tikkurilan, Hämeenkylän ja Sotungin seurat nyt ainakin.
http://docplayer.fi/7437363-Suomen-...n-jasenseurat-paivitetty-26-8-2015-22-39.html

Voihan se olla että yleisesti pääkaupunkiseudulla poliisi on aseen hankkimisen suhteen nihkeämpi kuin muualla. Äijät +45 v perimässä itselleen rinnakkaisluvitettuja aseita saa saman kohtelun kuin ensikertalainen. Lain mukainen menettely, ei sen kummempaa.

.
 
Ai niitä seuroja oli noinkin paljon. Hämeenkylästä en ole varma, tikkurilassa ja korsossa ei ole metsästysmaita. Kehäteillä hortoilevat hirvet kaadetaan sotungin toimesta. Sotungissa aikanaan olikin mukavasti maita, sitten tuli natura, ulkoilijat ja luonnonsuojelijat. Siihen se sitten loppui sekin.
Itse en edes yrittänyt vantaalla saada mitään lupia, enkä päästä seuraan.
Täällä vielä metsästys luetaan normaaliin toimintaan, vaikka kyllä täälläkin näkyy nuoremman polven kiinnostuksen hiipuminen. Me halutaan opettaa kersoillemme metsästyksestä sen mitä me osaamme, ei mitään asefanitusta eikä tappamisen iloa (miksi metsästys usein kaupunkilaisnäkökulmasta luokitellaan) vaan taitoa hankkia ruokaa, taitoa kulkea luonnossa ja arvostaa luontoa ja puhdasta safkaa.
 
Kun noita pääkaupunkiseudun asioita/lainalaisuuksia seuraa, niin entistä enemmän pitää olla kiitollinen ja tyytyväinen, että asuu täällä raukoilla rajoilla, ainakin kaupunkilaisten mielestä. Ja entistä varmempi olen siitä, että mitään en menetä taikka lapseni eivät menetä siitä syystä, että asumme täällä. Ja se on pirun varmaa, että minua ei täältä pois viedä kuin ambulanssilla taikka ruumisautolla ;)
 
Aseet ja ampuminen ovat oma kulttuurinsa. Kun tuolta kulttuurilta nussitaan pohja pois, tavalla tai toisella, niin se on kork. pari sukupolvea ja kulttuuri on veks. Ampumaradat, aseiden saatavuus, varusmiespalvelus, metsästys, harrasteseurat, päättäjien ja virkaihmisten tahtotilat.....ja lopun viimein hinta. Jos mikään muu ei auta, niin kulttuurilta pätkäistään pää pois hinnoittelulla. Sitten niitä torrakoita ei enää ole kuin muutamalla sadalla rikkaimmalla....ehkä se on tarkoituskin. Ehkä monessa mielessä suorastaan kiusallisen monilla on hlökoht. aseita. Ehkä se ei sovi johonkin agendaan.
Näin ampumaurheiluharrastuksen hyväksi jonkin verran työtä tehneenä täytyy todeta, että on noiden asevastaisten tahojen änkyröinnissä ollut jotakin hyvääkin.
Kun alettiin vaatia esimerkiksi lyhyen aseen luvanhakijalta (liian pitkää) todennettua harrastuneisuutta, johti se a-seuran jäsenmäärän kasvuun ainakin meillä. Jos ennen oli vuosittain 5-8 uutta tulokasta pieneen seuraamme, määrä enemmän kuin tuplaantui muutoksen myötä. Res.puolella tuntuisi olevan sama juttu.
Mitä enemmän järjestäytyneitä harrastajia, sen parempi. Mutta ettei mene liiaksi kehumiseksi niin totean samalla että edellä mainitulle hyödylle on seuratoiminnassa todellakin hintansa, perkele.

On tietysti oma lukunsa sitten se, jos etujärjestöjen keulilla on jees-miehiä, jotka asettavat omat ja kaveriensa poliittiset edut jäsenistön edelle, tai joita ei vain muuten kiinnosta.
 
Sidosryhmiä kuultiin EU:n asedirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon liittyvässä kuulemistilaisuudessa Helsingissä 21.5. Keskusteluissa nousi esille muun muassa aselupien myöntäminen ja reserviläistoiminnan jatkuminen. Tilaisuudessa tuli arvokkaita huomioita jatkovalmistelua varten. Hallituksen esitysluonnos ampuma-asedirektiivin täytäntöönpanemiseksi on nyt laajalla lausuntokierroksella, joka päättyy 1.6.2018

Näkökulmia asiaan.
http://intermin.fi/artikkeli/-/asse...utoksista-keskusteltiin-rakentavassa-hengessa
https://fi-fi.facebook.com/FirearmsUnitedFinland/

.
 
Ajatuskuvio muodostuu kyllä aika kieroksi jos tilanne on se, että
  • luvallisilla aseilla tehdään hyviä asioita ja luvattomilla tehdään pahoja asioita - mutta luvattoman saa haltuunsa helpommin kuin luvallisen.
Wau.

.
 
Tulevaisuudessa tulee olemaan aika mielenkiintoista osien suhteen. Lukot/kehykset/piiput yms muut luvanvaraiset on merkittävä jo valmistuksen yhteydessä ja syötettävä POHAn järjestelmiin. Tämän jälkeen voidaan kaivaa osienkin kulkeutuminen aika tarkasti.
 
Ymmärtäkseni ajatus menee niin että ne laittomat ovat alunperin laillisia joten jos laillisten saatavuus vaikeutuu niin laittomien määrä vähenee.
 
Näin ampumaurheiluharrastuksen hyväksi jonkin verran työtä tehneenä täytyy todeta, että on noiden asevastaisten tahojen änkyröinnissä ollut jotakin hyvääkin.
Kun alettiin vaatia esimerkiksi lyhyen aseen luvanhakijalta (liian pitkää) todennettua harrastuneisuutta, johti se a-seuran jäsenmäärän kasvuun ainakin meillä. Jos ennen oli vuosittain 5-8 uutta tulokasta pieneen seuraamme, määrä enemmän kuin tuplaantui muutoksen myötä. Res.puolella tuntuisi olevan sama juttu.
Mitä enemmän järjestäytyneitä harrastajia, sen parempi. Mutta ettei mene liiaksi kehumiseksi niin totean samalla että edellä mainitulle hyödylle on seuratoiminnassa todellakin hintansa, perkele.

On tietysti oma lukunsa sitten se, jos etujärjestöjen keulilla on jees-miehiä, jotka asettavat omat ja kaveriensa poliittiset edut jäsenistön edelle, tai joita ei vain muuten kiinnosta.
Ongelmanydin on noissa järjestöissä se että niiden johtoon valitaan politiikkoja ja pitkän viranomaisuran tehneitä henkilöitä joiden itressit ovat aivan muualla kuin ampumaurheilussa ja monet heistä ei edes ammuntaa tai reserviläistoimintaa harrasta, muutos pitäisi aloittaa johtajien tarkemmalla seulonnalla ja kelvottomien poispotkimisella.
 
Ymmärtäkseni ajatus menee niin että ne laittomat ovat alunperin laillisia joten jos laillisten saatavuus vaikeutuu niin laittomien määrä vähenee.
Eikös tuo ole EU propagandaa jolla perustellaan aseidenkieltoa, voidaanhan sanoa että murhaaja ja rosvo ovat olleet alunperin rehellisiä ja lainkuuliaisia ja sairas on ollut ennen terve.
Mitään todistetta tuolle väitteelle ei tietenkään ole esitetty, eli tyypillistä propagandaa.
 
Jonkun logiikka voi olla tuo - totuutta se ei kuitenkaan esim. Suomessa taida vastata.

Hyvä arvaus on se, että suurin osa kotimaisista laittomista on uitettu meille "etelä-Helsingistä" taikka ovat sota-ajan muistoja.
Sitten on tietysti nuo dekoista tehdyt, uudelleen aktivoidut. 10 vuotta sitten oli vielä ihan iisiä vähän asiaa osaavalle nikkaroida esim Suomi-kp takaisin käyttökuntoon, piippuja yms muuta krääsää myytiin ihan avoimesti paikallisilla kirppareilla jne. Tosin pitää muistaa, että eihän aseen tekeminen oikeasti ole vaikeaa jos halua on, jos löytyy sopivat koneet ja ammattitaito, niin aina jonkinlaisen tussarin aikaan saa.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Back
Top