Aselaki ja hallussapitolupa, luvalliset ja luvattomat aseet

Ongelma on siinä että aselaki ei tunne mitään "alentuneesti toimintakykyistä ampuma-asetta" vaan kokonainen ase on joko deaktivoitu ajantasaisesti tai sitten se ei ole. Grand fathering pykälä eli vanhojen dekojen hallussapito koskee ainoastaan vanhojen omistajien vanhoja dekoja, ja jos ase halutaan nyt deaktivoida jollain tavalla se tehdään ajantasaisen lainsäädännön mukaisesti. Ei vanhan, eikä osittain.

Kaikissa asioissa viranomaisella ei ole harkintavaltaa. Laki määrää tästä asiasta aivan selkeästi. Samoin se määrää aseen osista, niiden luvanvaraisuudesta, pelkästä ilmoittamisesta tai kokonaan luvittamisesta. Oma asiansa sitten ovat nämä ns "luvanvaraiset rakennelmat", joista puuttuu kokonaiselle ja toimintakykyiselle aseelle vaadittavia osia mutta rakennelma kuitenkin koostuu luvanvaraisista osista. Esimerkiksi kuolinpesästä löytyy konepistooli ilman lukkoa, eli kokonainen toimintakuntoinen ase ei ole kyseessä, mutta "rakennelmana" se koostuu luvanvaraisista osista kuten piippu, sekä ylä- ja alarunko. Tokihan näitä voi koettaa luvittaa osina, TT4 konepistoolin osina ja katsoa miten käy. :)
Ymmärrän pointtisi ja myös sen että NIMENOMAAN tässä/tämänkaltaisessa casessa (kun tiukka tulkinta tuo kielteisen päätöksen) poliisi haluaa asiaa tulkita hyvinkin tiukasti lakia kirjaimellisesti ja olla käyttämättä minkäänlaista harkintavaltaa - se sama Poliisi joka muissa caseissa tulkitsee lakia joskus hyvinkin omaperäisesti (lakia tiukemmin), jota tulkintaa sitten Hallinto-oikeudet tasaisin väliajoin oikovat. Ja yllättävän usein Hao:sta tuleekin Poliisin tulkinnasta poikkeava tulkinta.
Siinä mielessä voisi kai odottaa Poliisin voivan harkintavaltaansa käyttää tällaisessakin casessa?
Muistoesine-peruste on ylipäätään laissa varsin hankala peruste tulkita oikeudenmukaisesti. Siinä kun on kyse tunnearvosta, joka on hyvin yksilöllinen arvo jota ei voi mitata mitenkään eikä millään mittarilla.

Ihan suoraan tähän tämän keskustelun caseen en lähde maallikkona ottamaan sinänsä jyrkkää kantaa suuntaan tai toiseen, tuskin lähtisin siihen juristinakaan koska tieto tilanteesta on pintapuolista.
Omalla kohdallani vastaavassa tilanteessa todennäkäisesti rustaisin valituksen Hallinto-oikeuteen ja hakisin laintulkinnan sieltä.
 
Ymmärrän pointtisi ja myös sen että NIMENOMAAN tässä/tämänkaltaisessa casessa (kun tiukka tulkinta tuo kielteisen päätöksen) poliisi haluaa asiaa tulkita hyvinkin tiukasti lakia kirjaimellisesti ja olla käyttämättä minkäänlaista harkintavaltaa - se sama Poliisi joka muissa caseissa tulkitsee lakia joskus hyvinkin omaperäisesti (lakia tiukemmin), jota tulkintaa sitten Hallinto-oikeudet tasaisin väliajoin oikovat. Ja yllättävän usein Hao:sta tuleekin Poliisin tulkinnasta poikkeava tulkinta.
Siinä mielessä voisi kai odottaa Poliisin voivan harkintavaltaansa käyttää tällaisessakin casessa?
Muistoesine-peruste on ylipäätään laissa varsin hankala peruste tulkita oikeudenmukaisesti. Siinä kun on kyse tunnearvosta, joka on hyvin yksilöllinen arvo jota ei voi mitata mitenkään eikä millään mittarilla.

Ihan suoraan tähän tämän keskustelun caseen en lähde maallikkona ottamaan sinänsä jyrkkää kantaa suuntaan tai toiseen, tuskin lähtisin siihen juristinakaan koska tieto tilanteesta on pintapuolista.
Omalla kohdallani vastaavassa tilanteessa todennäkäisesti rustaisin valituksen Hallinto-oikeuteen ja hakisin laintulkinnan sieltä.

Veikkaan että Hao:on valittaminen on turhaa, koska ajantasainen lainsäädäntö määrää asiasta hyvin yksiselitteisesti. Jos virkamies on tehnyt päätöksen tiukan laintulkinnan mukaisesti ja täysin lain kirjaimen mukaan, hallinto-oikeudesta en odottaisi tätä purkavaa päätöstä.

Asia on toki silloin eri, jos virkamies ei ole päätöksessään noudattanut lakia tai virkamiehen päätös perustuu häneen omaan tulkintaansa joka ei ole lain mukainen. Näitähän päätöksiä Hao peruu pyssyihin liittyen aina silloin tällöin. Juuri kuten sanot.

Mitä ajantasaiseen aselainsäädäntöön tulee, niin itse kun luen sitä, niin se on toki monimutkainen, mutta samalla se on erittäin kattavasti mietitty ja aukoton eikä siitä löydy mielestäni porsaanreikiä eikä mahdollisuutta harkinnanvaraisuuteen. Esimerkiksi tämä "alentuneesti toimintakuntoinen ampuma-ase". Sille ei löydy käsitteenä tai tulkintana minkäänlaista tukea tai määritelmää aselainsäädännöstä, joten siihen ei voi vedota lupaharkinnassa joten sen perusteella ei voi myöskään valittaa hallinto-oikeuteen. Osittain toimintakuntoinen tai alentuneesti toimintakuntoinen on jo muutenkin määritelmänä mielestäni lain hengen vastainen omasta mielestäni. Aseet joko ovat pysyvästi toimimattomia eli deaktivoituja, tai täysin toimintakuntoisia, ja ne "kevyesti deaktivoidut ja helposti reaktivoitavat" katsotaan kuuluvan tuohon jälkimmäiseen kategoriaan lain mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
En enää oikein käsitä Suomen aselainsäädäntöä ja aseita hallinnoivia viranomaisia. Eihän tällä nyt estetä rikoksia tms. oikein millään prosentilla.

Noh, estäähän se varttihullujen ja täyshullujen aseiden saantia hieman, mutta muuten se on tavalliselle aseita harrastavalle melkoinen kiusa.
 
En enää oikein käsitä Suomen aselainsäädäntöä ja aseita hallinnoivia viranomaisia. Eihän tällä nyt estetä rikoksia tms. oikein millään

Jep, samaa ihmettelin jo vanhan lain aikana ja ihmettelen edelleen.
Maallikkona ajattelen että ampuma-aselain perimmäinen tarkoitus on lisätä turvallisuutta. Eikä se minusta oikeastaan mikään muu voi ollakaan. Nyt kuitenkin tilanne on se, ja oli jo vanhankin lain aikana, että lain tarkoitus on lähinnä hankaloittaa lainkuuliaisten kansalaisten harrastustoimintaa.
Vanha laki varsinkaan ei ollut huono, huonoa oli ainoastaan Poliisin tapa tulkita sitä. Nykyinenkään laki ei ehkä ihan sysipaska ole, sellaisen siitä tekee Poliisin aikaisempaakin pikkumaisempi tapa tulkita sitä. Tai ainakin käytännön elämästä kantautuneet tiedot siitä miten uutta lakia on tulkittu, viittaa vahvasti siihen että lakia tulkitaan Poliisissa varsin erikoisella tavalla.
Jotenkin vielä ymmärrän sen jos/kun Poliisi ei halua käyttää sillä edelleen olevaa harkintavaltaa tehdäkseen päätöksiä lakia lievemmän kautta tulkiten. Sitä sensijaan en ymmärtänyt vanhan lain aikana, enkä ymmärrä vieläkään, että päätöksiä tehdään lakia tiukemmin tulkinnoin. Ja vähiten ymmärrän sitä että ylempi johto suorastaan ohjeistaa alaisiaan tekemään johdonmukaisesti päätökset lakia tiukemmin perustein.
 
Ongelma on siinä että aselaki ei tunne mitään "alentuneesti toimintakykyistä ampuma-asetta" vaan kokonainen ase on joko deaktivoitu ajantasaisesti tai sitten se ei ole. Grand fathering pykälä eli vanhojen dekojen hallussapito koskee ainoastaan vanhojen omistajien vanhoja dekoja, ja jos ase halutaan nyt deaktivoida jollain tavalla se tehdään ajantasaisen lainsäädännön mukaisesti. Ei vanhan, eikä osittain.

Kaikissa asioissa viranomaisella ei ole harkintavaltaa. Laki määrää tästä asiasta aivan selkeästi. Samoin se määrää aseen osista, niiden luvanvaraisuudesta, pelkästä ilmoittamisesta tai kokonaan luvittamisesta. Oma asiansa sitten ovat nämä ns "luvanvaraiset rakennelmat", joista puuttuu kokonaiselle ja toimintakykyiselle aseelle vaadittavia osia mutta rakennelma kuitenkin koostuu luvanvaraisista osista. Esimerkiksi kuolinpesästä löytyy konepistooli ilman lukkoa, eli kokonainen toimintakuntoinen ase ei ole kyseessä, mutta "rakennelmana" se koostuu luvanvaraisista osista kuten piippu, sekä ylä- ja alarunko. Tokihan näitä voi koettaa luvittaa osina, TT4 konepistoolin osina ja katsoa miten käy. :)

Taisi alunperin kyse olla taskuaseesta, jossa viranomaisella on huomattavaa harkinnanvaraisuutta, ja sitä ne myös käyttää. Ei niiden tarvi kaikkia ajatuksiansa pistää paperille perusteeksi.

TT4 konepistoolia tätä nykyään ei millään tasolla saa luvitettua siviiliin kuin jollekin erittäin harvinaiselle keräilijälle ja jos joku vetäsee kakkosestaan loistavan selityksen sille, miksi tarvitsee moista näytökseen. Kaikissa muissa tapauksissa ne ovat äärimmäisen kiellettyjä siviileiltä, kiitos EU:n (TT4 ja "konepistoolimitta", kummatkin yksinään). Toisin toimiminen olisi välitön virkavirhe, eikä sitä saisi millään sadulla muuksi värjättyä.
 
Jep, samaa ihmettelin jo vanhan lain aikana ja ihmettelen edelleen.
Maallikkona ajattelen että ampuma-aselain perimmäinen tarkoitus on lisätä turvallisuutta. Eikä se minusta oikeastaan mikään muu voi ollakaan. Nyt kuitenkin tilanne on se, ja oli jo vanhankin lain aikana, että lain tarkoitus on lähinnä hankaloittaa lainkuuliaisten kansalaisten harrastustoimintaa.

Mä näkisin että tässä on katsantoharha. Todennäköisesti kaikki tälle foorumille kirjoittelevat aseenomistajat ovat vastuullisia ja asiansa siivosti hoitavia kansalaisia. Meidän kannaltamme asia tuntuu tältä, kiusanteolta ja nipottamiselta toisinaan kun asiat voisi hoitaa yksinkertaisemmin. Poliisi ja lainsäätäjä näkee molemmat puolet. Meidät ja sitten heidät jotka omistavat luvallisia aseita ja eivät hoida asioitaan siivosti. On leväperäisyyttä, on piittaamattomuutta, on tohelointia. Kontrollia tarvitaan myös niille jotka katsotaan riittävän luotettaviksi kansalaisiksi aseluvan saamaan, koska heitä tai meitäkin on niin moneen junaan. Vaikka harrastajapiireissä usein pidetään esillä sitä että suurin osa ampuma-aseella tehtävistä henkirikoksista tehdään rikollisten toimesta pimeillä pyssyillä, niin kyllä suomessa myös paljon törttöillään ja väärinkäytetään ihan luvallisiakin aseita henkirikosta lievemmissä tapauksissa. Tästä on ihan omakohtaista kokemusta etenkin työn puolesta ja myös vapaa-ajalta. Monenlaisella sukankuluttajalla on pyssyjä luvilla kun silloin tällöin saa lukea uutisistakin kuinka haulikon kanssa on ratkottu naapuririitoja, heiluteltu pistoolia nakkikiskalla tai juovuspäissään ammuskeltu parvekeelta. On omin luvin CCW kantamista, on salakaatoja, on muita metsästysrikoksia, on luvattomia modifikaatioita ja ties mitä muuta sekoilua.
 
Nyt kuitenkin tilanne on se, ja oli jo vanhankin lain aikana, että lain tarkoitus on lähinnä hankaloittaa lainkuuliaisten kansalaisten harrastustoimintaa.
Tämä on meidän aseenomistajien näkökulma; on kyse meidän harrastustoiminnasta. Viranomainen saattaa sanoa samasta asiasta: tarkoitus on hankaloittaa aseiden omistustoimintaa.
Olen kuullut poliisin suusta mielipidettä, että sen paremmat työolot mitä vähemmän kansalaisilla on aseita. Voi aivan hyvin olla niin, että valtaosa uuden lain laatineista ihmisistä on poliisin kanssa aivan samaa mieltä ja siitä lopputulos on sen mukainen. Näkökulma-ero kaupan päälle.

Meidän kannaltamme asia tuntuu tältä, kiusanteolta ja nipottamiselta toisinaan kun asiat voisi hoitaa yksinkertaisemmin. Poliisi ja lainsäätäjä näkee molemmat puolet. kyllä suomessa myös paljon törttöillään ja väärinkäytetään ihan luvallisiakin aseita ……..
No siinähän sinä sanoitkin jo vähän samaan suuntaan.

On asia niin tai näin, laki on valmis ja julkisuudessa. Nyt vaan nöyrästi hattu kouraan ja toimimaan sen tekstin mukaan mikä kansalaiselle on annettu.
.
 
On asia niin tai näin, laki on valmis ja julkisuudessa. Nyt vaan nöyrästi hattu kouraan ja toimimaan sen tekstin mukaan mikä kansalaiselle on annettu.

Toki voimassaolevaa lakia on syytä noudattaa, mutta siihen ei täydy tyytyä. Tiedän mitä ajoit takaa, mutta minusta jos laki tuntuu huonolta tai väärältä, niin asia täytyy saattaa päättäjien ja kanssakansalaisten tietoon. Ja muistaa vaaliuurnilla. Päättäjien täytyy kuunnella kansalaisia, koska me suomalaiset emme elä enää monarkiassa.
 
Mä näkisin että tässä on katsantoharha. Todennäköisesti kaikki tälle foorumille kirjoittelevat aseenomistajat ovat vastuullisia ja asiansa siivosti hoitavia kansalaisia. Meidän kannaltamme asia tuntuu tältä, kiusanteolta ja nipottamiselta toisinaan kun asiat voisi hoitaa yksinkertaisemmin. Poliisi ja lainsäätäjä näkee molemmat puolet. Meidät ja sitten heidät jotka omistavat luvallisia aseita ja eivät hoida asioitaan siivosti. On leväperäisyyttä, on piittaamattomuutta, on tohelointia. Kontrollia tarvitaan myös niille jotka katsotaan riittävän luotettaviksi kansalaisiksi aseluvan saamaan, koska heitä tai meitäkin on niin moneen junaan. Vaikka harrastajapiireissä usein pidetään esillä sitä että suurin osa ampuma-aseella tehtävistä henkirikoksista tehdään rikollisten toimesta pimeillä pyssyillä, niin kyllä suomessa myös paljon törttöillään ja väärinkäytetään ihan luvallisiakin aseita henkirikosta lievemmissä tapauksissa. Tästä on ihan omakohtaista kokemusta etenkin työn puolesta ja myös vapaa-ajalta. Monenlaisella sukankuluttajalla on pyssyjä luvilla kun silloin tällöin saa lukea uutisistakin kuinka haulikon kanssa on ratkottu naapuririitoja, heiluteltu pistoolia nakkikiskalla tai juovuspäissään ammuskeltu parvekeelta. On omin luvin CCW kantamista, on salakaatoja, on muita metsästysrikoksia, on luvattomia modifikaatioita ja ties mitä muuta sekoilua.
Toisaalta ymmärrän tämän - toisaalta en oikein voi hyväksyä sitä Poliisin (Poliisihallituksen) asennetta, joka tuli hyvin esiin lain valmisteluun liittyvissä asiantuntijalausunnoissa.
Jos ja kun Poliisi lausuu että suurin osa reserviläisten aseista on kymmenen vuoden sisään rikollisten käsissä, niin joko lausuja on hyvin vahvasti asenteellinen tai puhuu paskaa lämpimikseen.
Tämä koski nimenomaan maanpuolustusperustetta, eli perustetta jolla aselupa myönnetään PV:n lausunnollaan vahvistamasta tarpeesta reserviläiselle.
Olen tämän sanonut ennenkin ja sanon taas: jos Poliisi todella uskoo, että sodanajan reservin aseellisissa avaintehtävissä palvelevien reserviläisten aseista suurin osa on kymmenessä vuodessa rikollisten käsissä, niin meillähän on käsissä PV:n ja maanpuolustuksen kannalta todella vakava turvallisuusongelma!! Näin tuskin asia kuitenkaan on.
Tässä yhdessä ampuma-aselain sivujuonteessa heijastelee mielestäni lähinnä se että Poliisilla ja Pohalla on jotakin kummallista, yksipuolista hiertymää Puolustusvoimien suuntaan. Se on näkynyt muussakin, mutta ei mennä siihen ja sen mahdollisiin syihin tässä sen enempää.

Jos asiassa on tällainen juonne, voinee kysyä kuinka monta muuta samanlaista juonnetta siinä on tuon lisäksi?

Minulle riittää vallan hyvin että Poliisi soveltaa lakia siten kuin se laki on. Ei tarvitse harkinnalla lieventää lain kirjainta, mutta ei myöskään tarvitse alkaa ohjeistamaan alaspäin selvästi lakia tiukempaa tulkintaa yleiseksi toimintatapamalliksi.

Ymmärrän joidenkin Poliisien kannan että mitä vähemmän aseita, sitä turvallisempi työympäristö heille.
Tämä ei kuitenkaan ole länsimaisessa demokratiassa edes hyväksyttävä ajatusmalli. Miksi niin?
Mitäpä luulette jos PV alkaa ajattelemaan samalla tavalla? Tämä, tämä ja tuo kun on noin, niin maan puolustaminen on paljon helpompaa..sanoo laki mitä tahansa.
Ei tämä ole mitenkään hyväksyttävissä - ellemme sitten halua olla poliisivaltio tai sotilasdiktatuuri.
 
Toisaalta ymmärrän tämän - toisaalta en oikein voi hyväksyä sitä Poliisin (Poliisihallituksen) asennetta, joka tuli hyvin esiin lain valmisteluun liittyvissä asiantuntijalausunnoissa.
Jos ja kun Poliisi lausuu että suurin osa reserviläisten aseista on kymmenen vuoden sisään rikollisten käsissä, niin joko lausuja on hyvin vahvasti asenteellinen tai puhuu paskaa lämpimikseen.
Tämä koski nimenomaan maanpuolustusperustetta, eli perustetta jolla aselupa myönnetään PV:n lausunnollaan vahvistamasta tarpeesta reserviläiselle.
Olen tämän sanonut ennenkin ja sanon taas: jos Poliisi todella uskoo, että sodanajan reservin aseellisissa avaintehtävissä palvelevien reserviläisten aseista suurin osa on kymmenessä vuodessa rikollisten käsissä, niin meillähän on käsissä PV:n ja maanpuolustuksen kannalta todella vakava turvallisuusongelma!! Näin tuskin asia kuitenkaan on.
Tässä yhdessä ampuma-aselain sivujuonteessa heijastelee mielestäni lähinnä se että Poliisilla ja Pohalla on jotakin kummallista, yksipuolista hiertymää Puolustusvoimien suuntaan. Se on näkynyt muussakin, mutta ei mennä siihen ja sen mahdollisiin syihin tässä sen enempää.

Jos asiassa on tällainen juonne, voinee kysyä kuinka monta muuta samanlaista juonnetta siinä on tuon lisäksi?

Minulle riittää vallan hyvin että Poliisi soveltaa lakia siten kuin se laki on. Ei tarvitse harkinnalla lieventää lain kirjainta, mutta ei myöskään tarvitse alkaa ohjeistamaan alaspäin selvästi lakia tiukempaa tulkintaa yleiseksi toimintatapamalliksi.

Ymmärrän joidenkin Poliisien kannan että mitä vähemmän aseita, sitä turvallisempi työympäristö heille.
Tämä ei kuitenkaan ole länsimaisessa demokratiassa edes hyväksyttävä ajatusmalli. Miksi niin?
Mitäpä luulette jos PV alkaa ajattelemaan samalla tavalla? Tämä, tämä ja tuo kun on noin, niin maan puolustaminen on paljon helpompaa..sanoo laki mitä tahansa.
Ei tämä ole mitenkään hyväksyttävissä - ellemme sitten halua olla poliisivaltio tai sotilasdiktatuuri.
Kyllähän totuus on se, että Poliisin sisällä on hyvin monta eri näkemystä aiheesta. Tunnen hyvin muutaman poliisin ja kyllähän sieltä tulee niin monta näkemystä kuin on miehiäkin. Se mikä on mielestäni suomalaisen systeemin "mätä" tulee esille siitä että noista tuntemistani 2 on henkilöitä jotka päättävät luvista. Toinen heistä menee ihan oikein lain mukaan, ilman "venkoiluja", toinen taas on sitä mieltä että "siviili ei pistoolia tarvitse". POHAn edustajien kanssa en ole tuollaista asenteellisuutta kokenut, mutta se nyt taas on ollut yrityspuolen juttuja.
Tuo lausunto reserviläisten aseiden päätymisestä rikollisille oli aivan naurettava ja olen vahvasti samaa mieltä kanssasi. Mielestäni lausunnossa saattoi olla takana taas ne surulliset poliittiset agendat mitä poliisin ei kuuluisi olla viemässä eteenpäin.
 
Kyllähän totuus on se, että Poliisin sisällä on hyvin monta eri näkemystä aiheesta. Tunnen hyvin muutaman poliisin ja kyllähän sieltä tulee niin monta näkemystä kuin on miehiäkin.

Liekö muissakin valtion hoitamissa asioissa vähän tätä samaa....paikkakuntakohtaisia eroja tulkinnoissa ja lain luennassa piisaa.....näinhän se tahtoo olla.

On se vaan jotenkin pirua, että ei muka saada samanlaista käytäntöä joka piiriin. Luulisi, että joku kiertokirje auttaisi vähän, oikeusvaltiossa virkamiehen tulkinnalle ei pitäisi jäädä hirveästi sijaa. Mutta sitä jää ja sitä taidetaan myös jättää.

Tiedän tapauksia, joissa ihan asiallinen reserviläisperusteinen haku on aiheuttanut viranomaisessa lähinnä hilpeyttä. Ihan päin naamaa ei vissiin ole naurettu, mutta eipä ole paljon puuttunutkaan. Ja taas jossain se on otettu asiallisesti ja lupia jopa myönnetty. Kalakukkokaupuntin vallesmanni on kuulemma asiallinen, kun ehdot täyttyvät, lupa tulee ilman muuta. Ja taas naapurikaupuntin vastaava virkamies nauraa kaakattavaa hevosennaurua moiselle haulle. Otappa näistä selvä.

Hiukan tässä maistuu ja haisee se, että vähitellen aseenomistajia -opetetaan- ns. tavoille. Eli siihen, että kiristyksiä tehdään vähitellen. Agenda etenee kuin juna. Kansalaisaseet ovat vissiin todella kiusallisia, syytä tosin en ymmärrä.
 
Tämä on nyt täällä varmasti monesti todettu, mutta mainitaanpa vielä uudestaan.
Osin omasta mielestäni nämä lain tulkinnan ongelmat johtuvat siitä että poliisi ei enää tunne luvan hakijoita samalla tavoin kuin ennen. Ei ole niitä paikallisia poliiseja jotka tunsivat oman kylän ukot. Muistan kuinka kävin natiaisena (15vee) hakemassa rinnakkaisluvat isän aseisiin, nimismies tunsi isäukon ja totesi että isäsi kyllä pitää huolen että olet ihmisittäin. Ja taas naapurin kossi joka oli nuorena jo valmis mielenterveyspalveluihin jäi ilman lupia. Ja jos jollakin isännällä alkoi pää hurttaan tai viina maistumaan niin nimismies keräsi aseet parempaan talteen koska tiesi ja tunsi ihmiset.

Siitä, että onko tuokaan tapa ollut lain mukainen voidaan olla monta mieltä, mutta kyllä se ainakin huomattavan osan "höpönassuista" perkkasi pois. Nyt sitä paikallisten ihmisten tuntemuksen puutetta on yritetty poistaa naurettavalla pällikokeella (onneksi siitä luovuttiin) ja lopen sillä, että vain kiristetään ehtoja. Kyllähän se, että vedetään mahdollisimman tiukkaa linjaa ajaa tavallaan saman asian, mutta näyttäytyy taas meille harrastajille vain kiusantekona.
 
Kyllähän totuus on se, että Poliisin sisällä on hyvin monta eri näkemystä aiheesta. Tunnen hyvin muutaman poliisin ja kyllähän sieltä tulee niin monta näkemystä kuin on miehiäkin. Se mikä on mielestäni suomalaisen systeemin "mätä" tulee esille siitä että noista tuntemistani 2 on henkilöitä jotka päättävät luvista. Toinen heistä menee ihan oikein lain mukaan, ilman "venkoiluja", toinen taas on sitä mieltä että "siviili ei pistoolia tarvitse". POHAn edustajien kanssa en ole tuollaista asenteellisuutta kokenut...
Aloitan Pohasta, mutta en tässä julkisesti lähde avaamaan yksityiskohtia. Minun ajatukseni Pohasta on se, että siellä jollakin/joillakin on joku ihmeellinen hiertymä kantapäässä, jonka he ilmeisesti kokevat jotenkin PV:n syyksi. Tuntuu vähän siltä että oli asia tai yhteys mikä tahansa ja siihen liittyy joko sotilaat tai Puolustusvoimat niin Pohalle se on heti ongelma johon on suhtauduttava negatiivisesti.

Sitten tuohon toiseen asiaan. Onhan se tosiaan jo niin Poliisin sisältä kuin sisäministeriöstäkin todettu vuosien mittaan useampaan otteeseen ongelmaksi että käytännöissä on selkeitä eroja. Välillä on ollut Poliisin sisäisiä ohjeistuksia lakia tiukemmista käytännöistä, joista on jouduttu sitten luopumaan, välillä on jollakin laitoksella menneet lähes kaikki läpi ja samaan aikaan toisella laitoksella ei mene oikeastaan mikään läpi ja kolmannella laitoksella on menty lain mukaan.
Mitä nyt sitten juttuja on kuulunut, niin taas saattaa olla vallalla joku mahdollisesti lakia tiukempi ohjeistus. Sen verran kummallisia, laissa mainitsemattomia perusteita on kuulopuheiden mukaan vaadittu. Tämä nyt toki vain kuulopuheiden perusteella arvioituna ja siksi varauksella.
Minusta olisi selkeintä, että mennään mahdollisimman tarkasti lain mukaan. Pitäisin tärkeänä myös sitä, että aseluvan hakijat valittaisivat päätöksistä Hallinto-oikeuteen jos heille jää epäilys siitä, ettei lakia tulkittu oikein. Turhasta ei pidä valitusta tehdä, mutta jos tuntuu siltä ettei ymmärrä perusteluiden ja lain yhteyttä, niin valitusta kannattaa harkita. Sitä varten ne Hallinto-oikeudet ovat olemassa että ne arvioivat tehtyjä päätöksiä suhteessa lakiin.
 
MÄ väitän, että suurin osa suomalaisten luvallisilla aseilla tehdyistä hölmöilyistä ja huolimattomasta aseenkäsittelystä tehdään metsästysperusteisilla aseila. Pienempi osa vastaavasti keräilijöiden ja urheiluampujien aseilla, tässä kontektissa toiminnallisten ampujien. Toki tässä saattaa olla tilastoharha kyseessä koska metsästysperusteisia aseita on niin paljon enemmän suomessa. Mutta lähtökohtaisesti väittäisin että mitä intensiivisemmin harrastaa, mitä enemmän rahaa kiinni kalustossa JA mitä suuremman lupabyrokratia läpi joutuu taistelemaan tiensä läpi ampuma-aseen saadakseen niin sitä vähemmän ongelmia aiheuttaa. Viimeistä seikkaa en tosin pidä myönteisenä asiana vaan enemmänkin raskaan byrokratian loogisena seurauksena.
 
Aloitan Pohasta, mutta en tässä julkisesti lähde avaamaan yksityiskohtia. Minun ajatukseni Pohasta on se, että siellä jollakin/joillakin on joku ihmeellinen hiertymä kantapäässä, jonka he ilmeisesti kokevat jotenkin PV:n syyksi.

Mä en tiedä mihin viittaat, mutta yhdessä asiassa heillä on ainakin saman kaltainen suunta jos ei välttämättä sama mielipide.

Jos POHA ei halua että kansalaisilla on puoliautomaattisia kivääreitä "reserviläiskivääreitä" niin PV:kään ei katso niille tarvetta. PV antoi lausunnon viimeisen aselain valmistelun yhteydessä että heidän puolestaan ei ole mitään tarvetta siviilien reserviläiskivääreille koska PV hoitaa omalla kalustollaan reserviläisille sen ampumaharjoittelun minkä katsoo heille tarpeelliseksi SA-tehtävien kannalta.

Tämä PV:n mielipide on mielestäni looginen ja perusteltu, valitettavasti. Muutamien tuhansien tai muutaman kymmenen tuhannen reserviläisen, suoraansanottuna pääsääntöisesti tehoton ampumaharjoittelu joka koostuu liian pienistä laukausmääristä sekä vääristä harjoitteista, sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä kokonaismaanpuolustuksen kannalta. Etenkään jos aseenomistus painottuu vanhempiin reserviläisiin eli yli 30-vuotiaisiin sekä sellaisiin joilla ei edes ole SA-sijoitusta. Kaluston yhteensopivuudesta nyt puhumattakaan. Mielestäni voin jopa provokatiivisesti väittää että tällaista "reserviläiskivääritarvetta" on pidetty keskustelussa käytännössä pelkästään reserviläisten toimesta ja keppihevosena sellaisen tilanteen luomiseksi, jossa halutaan palata johonkin suojeluskunta-aikaan jolloin talosta sotaan lähti "mies, kivääri ja hevonen". Jos maanpuolustusratkaisussamme olisi merkityksellistä että joillain reserviläisillä on henkilökohtaisia aseita kotonaan niin PV:ltä kyllä löytyy mitä jakaa näille avainryhmille. Sieltä vaan sitten vaan availemaan puulaatikoita ja kuittaamaan ukoille ja akoille vaikka RK56 ja RK72 tp:tä ulos kotisäilytykseen ja näin varmaan tehdäänkin jos katsotaan tarpeelliseksi. Loogisempaa näin kun väittää että huonokuntoisten ja sijoittamattomien, yli 50-vuotiaiden SRA ampujien viriviri kisa-ARskoilla olisi jokin maanpuolustuksellinen ulottuvuus ja merkitys.
 
PV:n mielipidettä voi ymmärtää, mutta mielestäni jos asevelvollisten oikeus harjoitella omakustanteisesti kielletään, koska viranomaisen mielestä harjoittelu on tehotonta tai sillä ei ole merkitystä, niin ollaan todella kummallisessa tilanteessa. Jotenkin perverssiä ajatella että mukamas yksilönvapauksia ja oikeuksia vaalivassa maassa mies pakotetaan sotimaan, mutta häneltä on sotimisessa tarvittavien taitojen harjoittelu kielletty.

Jos tuo ilmainen resurssi ei kelpaa ja epäsuorasti vittuillaan omalle miljoonan miehen ja naisen reserville näiden motivaation, ajan, taitojen ja rahojen olevan maanpuolustuksellisesti turhia, niin onkohan PV:llä liikaa resursseja? Pitäisikö vähän tehostaa toimintaa, virtaviivaistaa, nykypäiväistää? edit: entä se maanpuolustustahto, eikö silläkään ole merkitystä? Se ei näillä Poliisin ja PV:n lausunnoilla ainakaan parane.
 
Viimeksi muokattu:
Mä en tiedä mihin viittaat, mutta yhdessä asiassa heillä on ainakin saman kaltainen suunta jos ei välttämättä sama mielipide.

Jos POHA ei halua että kansalaisilla on puoliautomaattisia kivääreitä "reserviläiskivääreitä" niin PV:kään ei katso niille tarvetta. PV antoi lausunnon viimeisen aselain valmistelun yhteydessä että heidän puolestaan ei ole mitään tarvetta siviilien reserviläiskivääreille koska PV hoitaa omalla kalustollaan reserviläisille sen ampumaharjoittelun minkä katsoo heille tarpeelliseksi SA-tehtävien kannalta.
Lausunto on herättänyt melkoista kritiikkiä PV:n sisällä. Taaskaan en halua tässä mennä julkisesti yksityiskohtiin, mutta tietysti PV:n virallinen kanta on se miten siitä lausutaan. Kääntöpuoli on sitten se, että lausunto voi olla hyvin erilainen riippuen siitä kuka lausuu. Se, että joku on upseeri ja sillä hetkellä tietyssä tehtävässä ei välttämättä tee hänestä kaiken mahdollisen Puolustusvoimiin liittyvän asiantuntijaa.
Esimerkki siitä millä tasolla tässä asiassa mennään ja mitä tarkoitan:
PV:n edustaja lausui myös ettei pitkille lippaille ole tarvetta, koska missään ampumaohjelmiston mukaisessa perusammunnassa ei lippaassa ole yli kymmentä patruunaa.
Tämä on totta - yksi "pikku juttu" kuitenkin pääsi unohtumaan, joka on olennainen asia tässä yhteydessä. Nimittäin se, että PV:n opettamassa rynnäkkökiväärin ampuma-asennossa maaten, on lipastuki aivan keskeisessä roolissa. Patruunoita ei ehkä perusammunnoissa lippaassa ole kuin max 10, mutta lipastuki ei onnistu kuin pitkällä lippaalla.

Jatkan vielä: lausunnoissa mitä muissa yhteyksissä on tullut korkeiltakin jakkaroilta tunnustetaan selkeästi että omaehtoinen ampumaharjoittelu on reserviläiselle ja myös ammattisotilaalle hyvin tärkeätä.

Jokainen, joka vähääkään ymmärtää ammunnasta tajuaa kyllä varsin hyvin ettei se ole minkään realismin rajoissa että PV voisi tarjota riittävän ampuma- ja asekäsittelykoulutuksen reserviläisille.
Jotakin uskon työnkuvanikin pohjalta asiasta ymmärtäväni. Siltä pohjalta väitän että totetuakseen tuo mainitsemasi lausunto edellyttäisi tärkempien joukkojen reserviläisten muutaman vrk:n kertausharjoitusta, jossa pelkästään ammutaan, noin kerran kuukaudessa jatkuvasti vuodesta toiseen.

Olisi kerrassaan mahtavaa, jos PV:n resurssit riittäisivät siihen - ja eikö viittaamasi lausunto ikäänkuin lupaa että nehän riittää = PV:n lausunnon uskottavuus ja todellisuuspohja on heikompi kuin poliitikkojen vaalilupauksilla ennen vaaleja. Tai sitten vaan lausuja oli lausumastaan aiheesta pihalla kuin lumiukko.
 
PV:n mielipidettä voi ymmärtää, mutta mielestäni jos asevelvollisten oikeus harjoitella omakustanteisesti kielletään, koska viranomaisen mielestä harjoittelu on tehotonta tai sillä ei ole merkitystä, niin ollaan todella kummallisessa tilanteessa. Jotenkin perverssiä ajatella että mukamas yksilönvapauksia ja oikeuksia vaalivassa maassa mies pakotetaan sotimaan, mutta häneltä on sotimisessa tarvittavien taitojen harjoittelu kielletty.

Suurimpaa osaa sadoista tuhansista reserviläisistä ei kiinnosta tippaakaan ampumaharjoittelu. Sitten toinen asia on se että kuinka se aktiivireserviläisten pieni osa harjoittelee? Huomattavasti suurempi kokonaishyöty yksilö- ja joukkotasolla saataisiin irti reserviläisten aktiivisesta kuntoharjoittelusta, voima- ja kestävyysharjoittelusta, omasta terveydestä huolehtimisesta sekä maasto- ja kenttätaitojen harjoittelusta kuten suunnistamisesta. Sen sijaan ampumaradalla seisoskelu tai pötköttely koetaan paljon mielekkäämmäksi monen aktiivin mielestä. Edelleenkään sillä hyvällä RK1 tuloksella ei ole merkitystä jos cooperissa tulos on 1800m tai rupeama jää kokonaan kesken.
 
Viimeksi muokattu:
Suurimpaa osaa sadoista tuhansista reserviläisistä ei kiinnosta tippaakaan ampumaharjoittelu. Sitten toinen asia on se että kuinka se aktiivireserviläisten pieni osa harjoittelee? Huomattavasti suurempi kokonaishyöty yksilö- ja joukkotasolla saataisiin irti reserviläisten aktiivisesta kuntoharjoittelusta, voima- ja kestävyysharjoittelusta, omasta terveydestä huolehtimisesta sekä maasto- ja kenttätaitojen harjoittelusta kuten suunnistamisesta. Sen sijaan ampumaradalla seisoskelu tai pötköttely koetaan paljon mielekkäämmäksi monen aktiivin mielestä. Edelleenkään sillä hyvällä RK1 ei ole merkitystä jos Cooperissa tulos on 1800m tai rupeama jää kokonaan kesken.
Tästä olen samaa mieltä. Valitettavasti usein näkee, että harrastajalla on laukauksia takana paljon mutta kestävyyskunnosta ei ole hajuakaan. Tai kaveri on metsässä kuin pikkulapsi, ei selviä siellä vuorokauttakaan yksin. Kolmas sitten juoksee ja suunnistaa metsässäkuin hirvi, mutta ei osu tauluun vaikka miten yrittäisi. Toki poikkeuksia on, mutta monesti ressut fokusoituu vain yhteen asiaan ja kuvittelee silloin olevansa yyber-sotilaita :D
 
Suurimpaa osaa sadoista tuhansista reserviläisistä ei kiinnosta tippaakaan ampumaharjoittelu. Sitten toinen asia on se että kuinka se aktiivireserviläisten pieni osa harjoittelee? Huomattavasti suurempi kokonaishyöty yksilö- ja joukkotasolla saataisiin irti reserviläisten aktiivisesta kuntoharjoittelusta, voima- ja kestävyysharjoittelusta, omasta terveydestä huolehtimisesta sekä maasto- ja kenttätaitojen harjoittelusta kuten suunnistamisesta. Sen sijaan ampumaradalla seisoskelu tai pötköttely koetaan paljon mielekkäämmäksi monen aktiivin mielestä. Edelleenkään sillä hyvällä RK1 ei ole merkitystä jos Cooperissa tulos on 1800m tai rupeama jää kokonaan kesken.

Mitä sitten, jos vain pieni osa harjoittelee? Miksi se pitää kieltää? Miksi sitä pitää vähätellä? Minusta se on väärin, että sotimaan pakotettavilta kielletään mahdollisuus harjoitella oleellista osaa sotilaan taidoista.

Maanpuolustustahdolla on suuri merkitys. Jos ja kun PV toistuvasti ilmaisee, ettei se oikeastaan edes toivo sen oman reservin ylläpitävän taistelijan taitoja, niin sama kai se on jos koko reservi eroaa huomenna. Eihän sillä reservillä tai mitä tuo reservi tekee omalla ajallaan, omalla rahallaan, ollut maanpuolustuksellista merkitystä. Pelkkää yli-ikäisten näpertelyä. Sietääkin kuolla pois tuollaiset asehullujen väkivaltaiset murhaamisenharjoittelulajit.
 
Back
Top