Aselaki ja hallussapitolupa, luvalliset ja luvattomat aseet

Ei ollut itselle mikään helppo projekti löytää toimivaa reserviläisyhdistystä..
Se varmaan vaihtelee eri puolella Suomea, etelä/länsi/kaakkois-Suomessa kyllä löytyy hyvin aktiivisia yhdistyksiä, Pohjanmaasta puhumattakaan. Sellainenkin temppu on täysin mahdollinen, että jos ei sopivaa yhdistystä löydy, niin perustaa sellaisen ihan itse! Ei se niin vaivalloista ole kuin miltä kuulostaa, kunhan vaan edes sen verran saa porukkaa kokoon, että on puheenjohtaja ja sihteeri, mielellään myös taloudenhoitaja, sekä pari toiminnantarkastajaa yhdistyksen ulkopuolelta
 
Se varmaan vaihtelee eri puolella Suomea, etelä/länsi/kaakkois-Suomessa kyllä löytyy hyvin aktiivisia yhdistyksiä, Pohjanmaasta puhumattakaan. Sellainenkin temppu on täysin mahdollinen, että jos ei sopivaa yhdistystä löydy, niin perustaa sellaisen ihan itse! Ei se niin vaivalloista ole kuin miltä kuulostaa, kunhan vaan edes sen verran saa porukkaa kokoon, että on puheenjohtaja ja sihteeri, mielellään myös taloudenhoitaja, sekä pari toiminnantarkastajaa yhdistyksen ulkopuolelta
Piti vain löytää oikeat kontaktit, kuka osasi kertoa 5 eri resrviläisyhdistyksestä ne tärkeimmät.

En kaipaa pönötystä enkä harmaita uniformuja..
 
Kannattaa etsiä se oma res.yhdistys kotipaikan läheltä ja mennä mukaan toimintaan. Lähialueen tunteminen tukee Paikallispuolustamisen ajatusta.

Jos ei ole res.yhdistystä siinä, koska harvaan asuttu seutu, niin keskittyy vaikka metsästykseen.
.
 
Aseluvan hinta on tänä vuonna € 105,-
Aikojen ollessa sellaiset mitä nyt ovat, niin reserviläisen aseluvat hinta saisi olla mieluumminkin siellä € 30,- euron paikkeilla.
Lisäksi pistoolin hankkiminen aktiivisen reserviläisharjoittelun perusteella voisi olla ilman kahden vuoden harjoitteluaikaa. Joku 6 kk voisi ollakin ok.

Poliittisten päättäjien ja viranomaisten tulee kaikilla tasoilla ja kaikissa asioissa miettiä millä tavalla helpotetaan reserviläisten maanpuolustusharjoittelua. Sotilasaseita ainakin tulee lisätä aktiivisten reserviläisten koteihin nopean valmiuden mahdollistamiseksi. Israelin malli ja kaikki pelaa voisi olla Suomelle hyvä.
.

Israelin mallihan nimenomaan on, ettei kansalaisilla ole aseita, vaan valtion turvallisuuskoneisto pitää huolen asioista. (Siirtokunnissa asuvilla on tietyt poikkeuksensa.) Oikeastaan ainoa liberaali puoli on, että niitä kanniskellaan melko paljon ympäriinsä, mutta kanniskelijat ovat yleensä valtion tai siviiliturvallisuussektorin palveluksessa. Meillä Suomessa ei voi kuvitellakaan, että joku vartija kanniskelisi pistoolia kauppakeskuksessa terrori-iskun mahdollisuuden varalta.

Sveitsi tai Itävalta olisivat lähempänä haluttavaa mallia. Sveitsi siinä mielessä, että valtio jakaa kaluston reserviläisten koteihin jokaista jääkäriä ja tykkimiestä myöten. Itävalta taas siinä mielessä, että myös B-luokan (asedirektiivi) aseiden hankinta on melko helppoa (eli lyhyt koulutus, psykologivisiitti ja sitten asemalle täyttämään kaavaketta) ja ns. metsästysaseita saa kävelemällä aseliikkeeseen ja esittämällä henkilöllisyyspaperit.
 
Pystyyn kuolleet ampumaseurat on myös mahdollista elvyttää. Ensin vain kerää samanhenkisiä kavereita seuran jäseniksi, ja sitten vuosikokouksessa äänestyttää vanhan vallan pois seuran johdosta.
Tässä pahin tapaus josta olen kuullut: yhdistyksellä oli lukuisia ampuma-aseita, mutta ennen kuin yhdistykselle hankittiin yhteinen säilytyspaikka aseille, niitä säilyttivät asevastaavat kotonaan. Useampi vuosikymmen epämääräistä kotisäilytystä johti siihen että lopulta kukaan ei varmasti tiennyt missä osa aseista oli. Vanhenevat säilyttäjät eivät syystä tai toisesta luovuttaneet aseita pois kun jäivät toiminnasta pois: Raimo ei enää vuosiin ollut osallistunut mitenkään toimintaan, Matti oli dementoitunut ja Sakari oli muuten vain huonossa hapessa yms. Kukaan järkevä ihminen ei halunnut tietenkään lähteä uudeksi asevastaavaksi vastaamaan henkilökohtaisesti aseista, joiden olinpaikasta ei ollut varmaa tietoa. Lopulta aseet onnistuttiin melkoisella vaivalla löytämään ja säilytyskäytäntöä muutettiin.

Itse tunnen ihmisiä jotka ovat tällaisia pystyyn kuolleita yhdistyksiä elvyttäneet ja kaiken edellytys on, että pakolliset asiat on hoidettu kunnolla. Jos yhdistyksen kokoukset ja kirjanpito on hoidettu asiallisesti on se melko helppo elvyttää. Siksi kannattaa hoitaa paperityöt tunnollisesti jo kun yhdistyksellä menee hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä pahin tapaus josta olen kuullut: yhdistyksellä oli lukuisia ampuma-aseita, mutta ennen kuin yhdistykselle hankittiin yhteinen säilytyspaikka aseille, niitä säilyttivät asevastaavat kotonaan. Useampi vuosikymmen epämääräistä kotisäilytystä johti siihen että lopulta kukaan ei varmasti tiennyt missä osa aseista oli. Vanhenevat säilyttäjät eivät syystä tai toisesta luovuttaneet aseita pois kun jäivät toiminnasta pois: Raimo ei enää vuosiin ollut osallistunut mitenkään toimintaan, Matti oli dementoitunut ja Sakari oli muuten vain huonossa hapessa yms. Kukaan järkevä ihminen ei halunnut tietenkään lähteä uudeksi asevastaavaksi vastaamaan henkilökohtaisesti aseista, joiden olinpaikasta ei ollut varmaa tietoa. Lopulta aseet onnistuttiin melkoisella vaivalla löytämään ja säilytyskäytäntöä muutettiin.

Mielenkiinnosta, miten tuo keskitetty säilytys onnistui (liian tarkkoihin yksityiskohtiin menemättä)? Tehtiinkö yhteistyötä esim. paikallisen aseliikkeen kanssa vai pultattiinko metsästysmajan nurkkaan asekaappi, viritettiin kiinteistöön hälyttimet ja homma oli klaari?

Yleensähän aseiden keskitetty säilytys on aina tyrmätty mahdottomana, kun joku poliitikko on sitä esittänyt. Mutta onko siis niin, että se kuitenkin onnistuu turvallisesti?
 
Mielenkiinnosta, miten tuo keskitetty säilytys onnistui (liian tarkkoihin yksityiskohtiin menemättä)? Tehtiinkö yhteistyötä esim. paikallisen aseliikkeen kanssa vai pultattiinko metsästysmajan nurkkaan asekaappi, viritettiin kiinteistöön hälyttimet ja homma oli klaari?

Yleensähän aseiden keskitetty säilytys on aina tyrmätty mahdottomana, kun joku poliitikko on sitä esittänyt. Mutta onko siis niin, että se kuitenkin onnistuu turvallisesti?
Kuulemma asutun rakennuksen yhteydestä hankittiin tarpeeksi turvallinen tila, johon asennettiin asekaappi ja hälyttimet. Ei minusta kuitenkaan mitenkään keskitetty säilytysratkaisu mutta varmaankin tarpeeksi turvallinen yhden yhdistyksen aseille.
 
Kuulemma asutun rakennuksen yhteydestä hankittiin tarpeeksi turvallinen tila, johon asennettiin asekaappi ja hälyttimet. Ei minusta kuitenkaan mitenkään keskitetty säilytysratkaisu mutta varmaankin tarpeeksi turvallinen yhden yhdistyksen aseille.

Tuo kuulostaa toimivalta ratkaisulta. Tiedetäänpä ainakin, kenellä niiden yhdistyksen aseiden pitäisi olla eikä ne ole hujanhajan.
 
Toimeen tultiin, ja ei ollut kaukana ettei toista kouluammuskelua suoritettu ysimillisellä kakskakkosen sijaan.

Tuolla syrjimislogiikalla taas voidaan perustella vaikka ja mitä, onhan sellaisia autottomiakin jotka eivät tunne ketään joka voisi tarvittaessa kuskata.
Ne vaan ne kuuluisat "kouluampumiset" eivät näkyneet rikostilastoissa juuri mitenkään ja mitähän merkitystä sillä olisi ollut, jos käytössä olisi ollut hirmuinen "ysimillinen"? Olisiko jollain .454 Casullilla tullut yhtään enempää ruumiita? Ei varmasti.

Ei ole mitään järkeä siinä, että aselupia syynätään muutaman todellakin yksittäistapauksen perusteella. Sen sijaan kannattaisi pohtia, miksi niitä kuuluisia "kouluampumisia" ei tapahtunut niinä monina vuosikymmeninä, jolloin pistoolilupakin heltisi helpommin. Miksi ne olivat täysin tuntemattomia esimerkiksi sotien välisenä aikana, jolloin Suomessa oli taatusti ihmisillä hyvinkin paljon luvattomia ja luvallisia aseita?

Etenkin pistoolien ja itselataavien demonisointi on naurettavaa hurskastelua ja typeryyttä. Paljon tuhoisampi ase teron kourassa on ihan tavallinen 2-piippuinen haulikko ja rautasaha. Tai molotovin cocktailit. Pistooli on erinomainen ase itsepuolustukseen, mutta nuo jälkimmäiset eivät.

Käsittääkseni Virossa saa pistooliinkiin luvat paljon helpommin. Mutta missä ovat ne ruumiskasat, joita joittenkin mielestä seuraisivat automaationa jos Suomessa aselakeja lyhennetään? Ovatko suomalaiset kelvottomampia kuin virolaiset?

Mitä tulee noihin seuroihin, niin "seurapakko" on täysin perseestä. Ainakin täälläpäin (Itä-Suomessa) ovat niin sisäänlämpiäviä perseennuolennan ja alkohuurujen tyyssijoja, ettei paremmasta väliä ja kyseisten seurojen "jehujen" aseenkäsittely karmeaa huiskintaa.

On myös kansalaisen oikeustajun vastaista, että aseluvan hakijalta vaaditaan suurempaa "moitteettomuutta kuin luvan myöntäjältä, tuomareilta, ministereiltä tai lainsäätäjiltä.
 
Mitä tulee noihin seuroihin, niin "seurapakko" on täysin perseestä. Ainakin täälläpäin (Itä-Suomessa) ovat niin sisäänlämpiäviä perseennuolennan ja alkohuurujen tyyssijoja, ettei paremmasta väliä ja kyseisten seurojen "jehujen" aseenkäsittely karmeaa huiskintaa.
Ampumaseuroista voin allekirjoittaa tuon, mutta reserviläisyhdistyksistä (jotka ovat ampuma-aselain tarkoittamia yhdistyksiä myös, jos niillä on ampumatoimintaa) en. Siksi reserviläistoiminta on helpoin tapa hankkia pistooli, ja se on siltä kannalta ihan ok.
 
Mitä tulee noihin seuroihin, niin "seurapakko" on täysin perseestä. Ainakin täälläpäin (Itä-Suomessa) ovat niin sisäänlämpiäviä perseennuolennan ja alkohuurujen tyyssijoja, ettei paremmasta väliä ja kyseisten seurojen "jehujen" aseenkäsittely karmeaa huiskintaa.
Itselle tuollaista alko/huiskintaa ei ole tullut vastaan kuin metsästys seuroissa vaikka idässä ollaankin.
Jos seuran porukalla alkoa on otettu niin korkeintaan kauden päättävissä saunailloissa tai vastavissa tapahtumissa.
 
Meillä Suomessa ei voi kuvitellakaan, että joku vartija kanniskelisi pistoolia kauppakeskuksessa terrori-iskun mahdollisuuden varalta.
Koska meillä se riski on niin olematon. Jos olisi yhtä suuri riski kuin Israelissa ja iskuja tulisi lähes päivttäin jossain päin maata olisi toinen ääni kellossa.
 
Koska meillä se riski on niin olematon. Jos olisi yhtä suuri riski kuin Israelissa ja iskuja tulisi lähes päivttäin jossain päin maata olisi toinen ääni kellossa.
Niin, todennäköisempää on että narkkari tai katujengiläinen sohii mutkan kanssa, ja kehityssuunta on huolestuttava.
 
Koska meillä se riski on niin olematon. Jos olisi yhtä suuri riski kuin Israelissa ja iskuja tulisi lähes päivttäin jossain päin maata olisi toinen ääni kellossa.

Aika olematon se taitaa olla Israelissakin. Ainakin päätellen tästä listasta ja muutaman viime vuoden saldosta - vuosituhannen alkupuolen luvut ovat toki hurjaa luettavaa.

Kuinka usein pitää tapahtua, jotta tilannetta on syytä arvioida uusiksi? Entä onko tilannetta syytä arvioida uusiksi etukäteen vai vasta sitten, kun meillä tapahtuu oma Bataclan tai Utoya? Turku jo tapahtui, vaikka mittakaavaltaan jäikin vaatimattomaksi. Ja hetken aikaa sitten poliisitkin joutuivat linnoittamaan kotipesänsä...

Niin, todennäköisempää on että narkkari tai katujengiläinen sohii mutkan kanssa, ja kehityssuunta on huolestuttava.

Yksinomaan Helsingissä on nyt parin vuoden sisään ainakin kahdesti yksityisen sektorin toimijat painineet pistoolista (tämä ja tämä). Ei ihanteellinen kehityssuunta minunkaan mielestäni.
 
Aseet kotona mutta ammuksia ei. 2007 tuli uusi laki joka kieltää mmuksien pitämisen kotona.

Patruunoita myydään kuitenkin radoilla ampumaharjoittelua varten. Täyttää siis sen kotipyssyn tärkeimmän funktion, eli mahdollisuuden harjoitteluun.
 
Yöpalalla (teetä ja evästä) pohdittua, millainen olisi hyvä aselaki. Tällainen:

1. Ei tarkkaa luokittelua asetyyppien mukaan. Lupa olisi nimenomaan henkilökohtainen, ei asekohtainen eli luvanhaltija voisi hankkia ja pitää hallussaan n määrää erityyppisiä aseita. Ei ole mitään järkeä, että henkilölle, jonka katsotaan olevan kelvollinen hallussapitämään haulikkoa ei muka olisi yhtä luotettava vaikkapa PTRD:n hallussapitäjä.

2. Kelvottomuuden todistamisvelvoite pitäisi olla aina viranomaisella JA se saisi perustua vain objektiiviseen näyttöön eli käytännössä oikeusistuimen langettamaan rikostuomioon jostain sellaisesta rikoksesta, jonka voidaan objektiivisesti osoittavan kyseisen henkilön olevan kelvoton hallussapitämään asetta. Asettaisin "nuhteettomuusvaatimuksen" samalle tasolle kuin kansanedustajaksi pääsemiseen.

3. Sivareille ja totaalikieltäytyjille ei myönnettäisi lähtökohtaisesti lupia, ihan loogisista syistä.

4. Luvan peruuttaminen vaatisi aina oikeusistuimen tuomion. Väliaikainen takavarikko maks. 2 viikkoa olisi sallittua rikosperusteella, mutta pitempään vaadittaisiin oikeuden päätös. Nythän pollari voi perua luvan ilman minkäänlaista objektiivista näyttöä ja luvanhaltijan on käynnistettävä oikeusprosessi itse eli tämä on syyllinen kunnes toisin todistetaan.

5. Keskitetyn aserekisterin ylläpito olisi kielletty. Perusteena maanpuolustukselliset syyt.

6. Luvanhaltija olisi velvollinen säilyttämään hallussapitämänsä aseet huolellisesti pitkäkyntisten ulottumattomissa ja ylläpitämään riittävää tiedostoa omista aseistaan varkauden/vakuutuksen takia.

7. Alkon ja muiden päihteiden osalta katsottaisiin tilannetta. Jos esimerkiksi puhaltaa 0,6 promillea tilanteessa, jossa ei ole tapahtunut mitään turmaa, sellaisella ei olisi merkitystä. Mutta jos elämöisi humalassa aeeen kanssa baarissa, se otettaisiin tutkintaan.

8. Stand your ground -laki voimaan. Ja sitä tulkittaisiin aina niin, että päihtynyt on syyllinen.

Väitän, että em. kaltaiset selkeät höllennykset eivät näkyisi rikoskäyrissä millään merkittävällä tavalla.
 
Back
Top