Yksinkertaista. 18-vuotias menee kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa opiskelemaan. Sitten hän valmistuu 23-vuotiaana. Suomessa hän menee ensin vuodeksi inttiin, sitten opiskelemaan ja valmistuu sitten 24-vuotiaana (ainakaan itse en ole keksinyt mitään syytä, miksi intti nopeuttaisi opiskeluja mitenkään). Ja sitten alkaa urakehitys. Ulkomaalainen on periaatteessa koko ajan vuoden suomalaista edellä, koska on voinut aloittaa töissä vuoden aiemmin. Ja molemmat jäävät sitten eläkkeelle 65-vuotiaana (oletetaan nyt, että on kyse maasta, jossa on sama eläkeikä). Tässä vaiheessa ulkomaalaisella on siis 42:n vuoden työura ja suomalaisella 41:n vuoden. Se vuosi, joka suomalaiselta intin käyneeltä jää työurastaan pois, ei ole siis sieltä alkupäästä, vaan loppupäästä. Ainoastaan, jos on sellaisella alalla, jossa palkka ei nouse työkokemuksen mukana, ei tällaista vaikutusta ole.
Moni feministi puhuu siitä, että äitiyslomat pitäisi jakaa molempien vanhempien kesken tasan ja syynä on juuri se, että äitiyslomalla olo vaikuttaa naisten urakehitykseen ihan samalla tavoin kuin inttikin. Tämä on ihan perusteltu kanta. Toki erona on se, että lasten hankkiminen on täysin vapaaehtoista ja tietenkin myös se, että jos lapset hankitaan parisuhteessa ollen (kuten yleensä on tapana), ei vaikutus kohdistu pelkästään naiseen, vaan koko perheeseen, jolloin taas äitiysloman jakamiseen pakottaminen voi olla jopa perheen taloudelle (ja sitä kautta naiselle itselleen) haitallisempaa kuin se, että vanhemmat saavat itse päättää, miten sen jakavat.
