Asevelvollisuuden pitää muuttua

Elämä ei ole niin helppoa että sen voisi pelkistään yhteen motivoimaan asiaa kun tekee elämässään isoja päätöksiä

Tällä tarkoitan sitä että esimerkiksi asevelvollisuuden suorittamisessa on varmasti itselläkin ollut monia eri asioita jotka ovat motivoineet päätökseen suorittaa asevelvollisuus.

Isänmaallisuus on varmasti ollut yksi isoin tekijä. Mutta suorittamispäätökseen, niin paljon kun sitä piti pohtia menneinä vuosikymmeninä Kainuussa vaikutta paljon erilaisia ajatuksia nuoren miehen päässä. Siellä oli se isänmaallisuus, halu kokea jotain uutta (tosin esim. partion kautta oli tullut kokeiltua jo sitä sun tätä erä juttua), kaveritkin käy, onko musta johtajaksi jne..

Asepalveluksen vetovoimaa tuskin lisäisi mikään 2600e/kk päiväraha. Vaan sen suorittamisen halu tulee jostain muualta. Yksilön suorittamispäätöksen takana on mukana perinteet, velvollisuuden tunto, kaveritkin käy, ainutlaatuinen kokemus, aikuistumisriitti ja haetaan omia rajoja.

Toki vastustavia tekijöitä asepalvelukselle on. Tuleeko tiukka rahasta, miten tyttökaverin kanssa tulee menemään, hajoanko metsään, entä jos joku sanoo pahasti, kovia ponnistuksia joista ei välttämättä selviä...

Puolustusvoimat lähtee väärälle linjalle jos alkaa lisäämään asevelvollisuuden vetovoimaa 2600e/kk päivärahoilla. Vetovoimatekijät on tarjota asiallinen koulutus, hyvä palaute siitä miten olet onnistunut, asiallinen kuri, perinteet, kokemisen mahdollisuus ja omien rajojen hakeminen.
 
Asepalveluksen vetovoimaa tuskin lisäisi mikään 2600e/kk päiväraha. Vaan sen suorittamisen halu tulee jostain muualta. Yksilön suorittamispäätöksen takana on mukana perinteet, velvollisuuden tunto, kaveritkin käy, ainutlaatuinen kokemus, aikuistumisriitti ja haetaan omia rajoja.
Ha! Puhu vaan omasta puolestasi. 2600e/kk, ja minua olisi pitänyt voimakeinoin estää lähtemästä. Olisin päntännyt alokkaan opasta salaa ruotsin tunneilla. Koska armeija-ajoistani on Pitkä Aika, niin alennan tuon houkuttimen vaikka tasolle 2000e/kk. Tuota tuloa olisi edeltänyt opintotuki, joka oli murto-osan mistään 2000:sta, eli tulisi aivan kauhea pomppu henk.koht. tuloihin. Eikä kesätöistä tietoakaan. Paljonko on amiksen tai lukiotoukan opintotuki nykyään?

Toki jos päivärahat alkavat tuolla tavalla vastaamaan palkkaa, niin silloin pitäisi vaatia suorituksia ja tulosta päivärahan takaisinmaksun uhalla, hieman työsuhteen tavoin. Eri asia olisi päättää milloin ja millaisista laiminlyönneistä voitaisiin päivärahaa jättää maksamatta. Onko esim. 20km:n marssi 200 vai 500 euron arvoinen suoritus?

Olisihan tuo jännä kokeilu toteuttaa pienessä mittakaavassa, vähän kuten perustulo(!)

Jokainen tiedustelkoot omien (sopivan ikäisten) lasten tai sukulaislasten mielipiteitä.

Lisäksi jos asevelvollisuuden suorittaminen on niin suuri ja haluttu etuoikeus, niin ehkä siitä pitäisi alkaa perimään maksua! :D Siitä Puolustusvoimat saisi lisätuloja.
 
Aah, SEN takia en ole koskaan saanut enempää palkkaa kuin 1700 brutto kuussa koska kävin intin 8 kuukautta. Just joo, sainpahan sillekin selityksen.
Eli kun juuri sinä olet saanut koko elämäsi tuollaista palkkaa, niin se tarkoittaa, ettei kukaan muukaan ole sellaista voinut sanoa. Esitetyt laskelmat koskevat tietenkin kesimääräistä henkilöä.

Minäkin olen sitä mieltä, että korvaus pitäisi olla kiinteä tai ehkä riippuvainen jossain määrin varusmiehen hyödyllisyydestä intille (upseereille ja erikoismiehille enemmän), koska yhteiskunnalle on ihan yhtä arvokasta se, että saman palvelun suorittaa 1700 euroa kuin 5000 ansaitseva. En näe mitään syytä, miksi jälkimmäiselle pitäisi antaa korkeampi korvaus varusmiespalveluksesta.
 
Minua taas hiukan hämmästyttää se että kun täällä mennään järjestään inttiin 18 vuotiaana (vain harvat saavat lykkäystä ja käyvät vanhempana) niin mistä ne rahamenetykset vedetään, onko tosiaan niin että sen ikäiset ovat jo työelämässä kovapalkkaisessa työssä? Kun minä en oikein usko siihen.
 
niin mistä ne rahamenetykset vedetään, onko tosiaan niin että sen ikäiset ovat jo työelämässä kovapalkkaisessa työssä? Kun minä en oikein usko siihen.

Sinulle on jo kerran annettu lähdeviite tulonmenetyksiä tutkineeseen empiiriseen tutkimukseen: http://maanpuolustus.net/threads/asevelvollisuuden-pitää-muuttua.2501/page-104#post-363992

Jos ihminen ei yhdestä selittämisestä ymmärrä, selityksen jankkaamisesta tuskin on hyötyä.
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aseve...et_vaikutukset_ty.C3.B6el.C3.A4m.C3.A4.C3.A4n

Professori Roope Uusitalon tekemän tutkimuksen[46] mukaan asepalveluksella on työuria lyhentävä ja ansiotasoa laskeva vaikutus. Uusitalo ja valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Ossi Korkeamäki (2011) tutkivat vuonna 1998 tehtyjen palvelusaikojen muutosten vaikutusta työmarkkinoihin ja tulosten mukaan ”varusmiespalveluksen keston kolmen kuukauden kasvu alentaa työllisyyttä yhteenlaskettuna noin kolmella kuukaudella ja vuosituloja 18–30 vuoden iässä yhteensä noin 8 000 eurolla”[47] .
Niin, tulonmenetys tulee pääasiassa ajalta kun ollaan palveluksessa. Sen jälkeen (n. 25 ikävuodesta ylöspäin) pidempi palvelus johtaakin parempiin tuloihin (sama tutkimus):
upload_2016-7-11_12-42-34.png
 
Niin, tulonmenetys tulee pääasiassa ajalta kun ollaan palveluksessa. Sen jälkeen (n. 25 ikävuodesta ylöspäin) pidempi palvelus johtaakin parempiin tuloihin (sama tutkimus):
Katso liite: 10438

Tuossa tutkimuksessa ei verrattu pidemmän ja lyhemmän palveluksen vaikutusta tuloihin, vaan sitä, miten palvelusaikojen muutos vaikutti tuloihin.

Eli kun 8 kuukauden palvelus lyheni 6 kuukauteen ja 11 kk piteni 12 kk, lyhemmän ja pidemmän palvelusaikojen erotus kasvoi 3 kuukautta, ja tämä aiheutti lyhemmän ja pidemmän palvelusajan suorittaneille tuloerokertymää 8000 euroa.

Antamasi kuvaajat eivät ole relevantteja, sillä lyhemmän ja pidemmän palvelusajan suorittaneet ovat toisistaan tilastollisesti eroava ryhmä.
 
Mutta tutkimuksesa ei sanotuu että miten on mahdollista 18 vuotiaan menettää tuloja jota ei olekaan. 18 vuotias opiskelee vielä eikä ole mitään muuta tuloja kuin opintolaina tai -tuki.
 
Tuossa tutkimuksessa ei verrattu pidemmän ja lyhemmän palveluksen vaikutusta tuloihin, vaan sitä, miten palvelusaikojen muutos vaikutti tuloihin.

Eli kun 8 kuukauden palvelus lyheni 6 kuukauteen ja 11 kk piteni 12 kk, lyhemmän ja pidemmän palvelusaikojen erotus kasvoi 3 kuukautta, ja tämä aiheutti lyhemmän ja pidemmän palvelusajan suorittaneille tuloerokertymää 8000 euroa.

Antamasi kuvaajat eivät ole relevantteja, sillä lyhemmän ja pidemmän palvelusajan suorittaneet ovat toisistaan tilastollisesti eroava ryhmä.
No aika itsestäänselvyys tuo totemus Uusitalon tutkimuksessa oli: "Varusmiespalveluksen pidentäminen kolmella kuukaudella pienentää kokonaistyöllisyyttä n. 3 kuukautta". Siis kolme kuukautta enemmän varusmiespalveluksessa on aikaa "ei töissä". Siltä ajalta ei siis saa palkkaakaan. Nostin esiin sen, että pidempi palvelusaika voi olla eduksi myöhemmässä elämässä ja palkassakaan ei häviä enää 25 ikävuoden jälkeen. Totta, ryhmät eivät ole samat, mutta silti. Nostamastani kuvasta näkyy, että 8kk->6kk palvelus ei juurikaan muuttanut ansiotasoa, kuten ei 11kk->12kk ryhmässäkään. Pidempään palvelleet jopa työllistyivät paremmin 25 ikävuoden jälkeen.
 
No aika itsestäänselvyys tuo totemus Uusitalon tutkimuksessa oli: "Varusmiespalveluksen pidentäminen kolmella kuukaudella pienentää kokonaistyöllisyyttä n. 3 kuukautta". Siis kolme kuukautta enemmän varusmiespalveluksessa on aikaa "ei töissä". Siltä ajalta ei siis saa palkkaakaan.

Ei tunnu olevan itsestäänselvyys ainakaan tällä foorumilla.

Nostin esiin sen, että pidempi palvelusaika voi olla eduksi myöhemmässä elämässä ja palkassakaan ei häviä enää 25 ikävuoden jälkeen.

Korrelaatio on eri asia kuin kausaliteetti, kuten ETLA:n tutkimuksin toteaa:

ETLA:n tutkijat Kari Alho ja Nuutti Nikula raportoivat selvityksessään varusmiespalveluksen vaikutuksista tulevaan työmarkkina-asemaan, että ”armeijan menestyksellinen suorittaminen indikoi erittäin voimakkaasti ja positiivisesti tulevaa työmarkkina-asemaa: korkeaa koulutusta, korkeaa työllistymistä ja korkeaa palkkaa”, joskin selvityksen mukaan on myös mahdollista, että pitemmän varusmiespalveluksen suorittavat henkilöt ovat luontaisesti ahkerampia kuin lyhyemmän varusmieskoulutuksen suorittaneet henkilöt. (s. 23)[67].
 
Ei tunnu olevan itsestäänselvyys ainakaan tällä foorumilla.



Korrelaatio on eri asia kuin kausaliteetti, kuten ETLA:n tutkimuksin toteaa:

ETLA:n tutkijat Kari Alho ja Nuutti Nikula raportoivat selvityksessään varusmiespalveluksen vaikutuksista tulevaan työmarkkina-asemaan, että ”armeijan menestyksellinen suorittaminen indikoi erittäin voimakkaasti ja positiivisesti tulevaa työmarkkina-asemaa: korkeaa koulutusta, korkeaa työllistymistä ja korkeaa palkkaa”, joskin selvityksen mukaan on myös mahdollista, että pitemmän varusmiespalveluksen suorittavat henkilöt ovat luontaisesti ahkerampia kuin lyhyemmän varusmieskoulutuksen suorittaneet henkilöt. (s. 23)[67].
Viittaamasi Uusitalon tutkimuksen lähdeaineisto oli laaja (opiskelu- ja ammattitiedot mukaanlukien), ja Uusitalolla oli käytössään myös PV:n peruskoe 1:n tulokset, joten oletan niiden vakioidun pois, jos tilastollista tutkimusta tehtiin. Muuten hän sai 58K€ rahoitusta kertoessaan, että kolme kuukautta on kolme kuukautta.
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aseve...et_vaikutukset_ty.C3.B6el.C3.A4m.C3.A4.C3.A4n

Professori Roope Uusitalon tekemän tutkimuksen[46] mukaan asepalveluksella on työuria lyhentävä ja ansiotasoa laskeva vaikutus. Uusitalo ja valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Ossi Korkeamäki (2011) tutkivat vuonna 1998 tehtyjen palvelusaikojen muutosten vaikutusta työmarkkinoihin ja tulosten mukaan ”varusmiespalveluksen keston kolmen kuukauden kasvu alentaa työllisyyttä yhteenlaskettuna noin kolmella kuukaudella ja vuosituloja 18–30 vuoden iässä yhteensä noin 8 000 eurolla”[47] .

Uusitalon PDF:ssä vertailtiin vanhan ja uuden palveluaikajärjestelmän vaikutusta. Siinä ei kuitenkaan sanallakaan otettu kantaa työmarkkinoiden tilanteeseen vertailuajankohtina. 1990-luvulla nuoret miehet hyvin joutivatkin olemaan 8kk varusmiehenä, sillä työmarkkinoilla ei ollut heille kysyntää! 1990-luvun alussa työmarkkinoille tulleita on muissa yhteyksissä sanottu väliinputoajiksi, joita ennen ja jälkeen tulleet ovat pärjänneet paremmin.
 
Uusitalon PDF:ssä vertailtiin vanhan ja uuden palveluaikajärjestelmän vaikutusta. Siinä ei kuitenkaan sanallakaan otettu kantaa työmarkkinoiden tilanteeseen vertailuajankohtina. 1990-luvulla nuoret miehet hyvin joutivatkin olemaan 8kk varusmiehenä, sillä työmarkkinoilla ei ollut heille kysyntää! 1990-luvun alussa työmarkkinoille tulleita on muissa yhteyksissä sanottu väliinputoajiksi, joita ennen ja jälkeen tulleet ovat pärjänneet paremmin.

Tämä on ihan hyvä pointti, jonka perusteella voisi väittää että 2600 euron kuukausittainen tulonmenetys ei toteudu todellisuudessa. Toinen tulonmenetyksen suuruutta kyseenalaistava tekijä on se, että palvelusaikojen eron kasvaessa rationaaliset varusmiehet pyrkivät entistä useammin pääsemään lyhyemmällä palvelusajalla. Rationaalisuus on etu työmarkkinoilla, joten palvelusaikamuutoksen jälkeen lyhyen palvelusajan suorittavien keskimääräinen menestys työmarkkinoilla oletettavasti kasvaa.
 
Asepalveluksen vetovoimaa tuskin lisäisi mikään 2600e/kk päiväraha. Vaan sen suorittamisen halu tulee jostain muualta. Yksilön suorittamispäätöksen takana on mukana perinteet, velvollisuuden tunto, kaveritkin käy, ainutlaatuinen kokemus, aikuistumisriitti ja haetaan omia rajoja.

Toki vastustavia tekijöitä asepalvelukselle on. Tuleeko tiukka rahasta, miten tyttökaverin kanssa tulee menemään, hajoanko metsään, entä jos joku sanoo pahasti, kovia ponnistuksia joista ei välttämättä selviä...

Puolustusvoimat lähtee väärälle linjalle jos alkaa lisäämään asevelvollisuuden vetovoimaa 2600e/kk päivärahoilla. Vetovoimatekijät on tarjota asiallinen koulutus, hyvä palaute siitä miten olet onnistunut, asiallinen kuri, perinteet, kokemisen mahdollisuus ja omien rajojen hakeminen.

En ymmärrä, miksi nuo esittämäsi syyt olisivat mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että touhusta maksetaan sen lisäksi rahaa. Ajatteletko, että USA:ssa tai etenkin Britanniassa, jossa asevoimien perinteet juontavat paljon pidemmälle menneisyyteen kuin Suomessa, ei noilla asioilla olisi tekemistä palvelukseenastumispäätöksen kanssa? Jos luulet, niin et ole kuunnellut yhtään amerikkalaista poliitista retoriikkaa, jossa jatkuvasti vedotaan sotilaiden uhrauksiin ja armeijassa palveleminen lasketaan lähes aina meriitiksi poliitikolle.

Mainitset palvelusta pois työntävänä tekijänä rahahuolet. Juuri nämä katoaisivat sillä, että touhusta maksettaisiin hyvää palkkaa.
 
Kumma jos intistä johtuvia ansiomenetyksiä ei tajua?

Jos varusmiespalvelus kestää vuoden, siirtyy työelämä vuodella eteenpäin, samalla paremman palkkatason saavuttaminen kestää kauemmin kuin sellaisella vastaavalla joka ei intissä ollut. Tää on täysin selvää tai siis mikä tässä voi olla epäselvää? Jos hypoteettisesti varusmiespalvelus kestäisi 3 vuotta, siirtyisi työelämään pääsy kolmella vuodella.
 
Ei se täysin selvää ole. Nykyään on se työttömyys kova kulkemaan. Hiukan kun YT-putkea kääntävät niin kohdalle osuu.
 
Ei se täysin selvää ole. Nykyään on se työttömyys kova kulkemaan. Hiukan kun YT-putkea kääntävät niin kohdalle osuu.

Monilla ihmisillä on ns. "Työn määrä ei muutu" -harhaluulo: http://liberalismi.net/wiki/Työn_määrä_ei_muutu_-harhaluulo

"Työn määrä ei muutu -harhaluulo on useimpien taloustieteilijöiden harhaluulona pitämä käsitys, että työpaikkojen määrä olisi vakio.
Joka toinen mielipide- tai blogikirjoitus työstä sisältää tuon marxahtavan harhaluulon."

Tätä harhaluuloa on toistellut jopa painetussa lehdessä puolustusministerin erityisavustaja Petteri Leino: http://docplayer.fi/863986-5-2013-ammatti-sotilas.html

"Ohi on –kampanja perustelee väittämiään sillä, että varusmiespalvelusaika tulee yhteiskunnalle ja kansantaloudelle kalliiksi. Väite perustuu professori Panu Poutvaaran tutkimuksiin varusmiespalveluksen takia menetetyistä työvuosista ja sitä kautta jäämättä kertyneistä veroista.Väite on luotu täystyöllisyyden olettamaan eli siihen tilanteeseen, jossa ei ole lainkaan työttömiä. Tällä hetkellä alle 20-vuotiaiden työttömyysaste on yli 30 prosenttia ja 21-25-vuotiaiden nuorten työttömyys yli 25 prosenttia. Kyseessä ovat samat ikäluokat, joita varusmiehet edustavat."

Leino siis luulee kumoavansa taloustieteen professorin tutkimukset väittämällä, että ne perustuvat täystyöllisyysolettamaan. Täystyöllisyyttä ei ole tutkimuksissa kuitenkaan oletettu. Leino myös ilmeisesti kuvittelee, että koska osa nuorista on työttöminä, varusmiesten poistaminen työmarkkinoilta ei vaikuta tuottavuuteen, vaan armeijan sijasta töihin/opiskeluihin päästetyt varusmiehetkin päätyisivät tyhjäntoimittajiksi.

Todellisuudessa varusmiesten lyhentynyt työura ei vähennä työttömyyttä. Päinvastoin Suomen Pankin tutkijoiden raportin mukaan työvoiman lisääntyessä kansantalous houkuttelee enemmän investointeja ja näin työllisyys lisääntyy mutta työttömyys ei.
 
Afrikassa menee sitten hyvin!

Ei mene, ja osittain juuri em. syystä. Vaikka Afrikassa syntyvyys on korkea, erityisesti koulutettua työvoimaa muuttaa jatkuvasti länsimaihin. Työvoiman huomattava poismuutto heikentää Afrikan maiden taloutta: https://en.wikipedia.org/wiki/Human_capital_flight#Sub-Saharan_Africa

"According to the United Nations Development Programme, Ethiopia lost 75% of its skilled workforce between 1980 and 1991."

"according to Ghana's official statistics institute, in the period 1999 to 2004, 448 doctors, or 54% of those trained in the period, left to work abroad.[56]"
 
Back
Top