Asevelvollisuuden pitää muuttua

inscout

Kenraali
No niin, perusteltua tekstiä jälleen. Olen kuitenkin eri mieltä, tai ehkä en edes kovin paljoa tällä kertaa ole. Ehkä kysymys on nyt vain siitä etten ehkä osannut täysin avata mitä tarkoitin kun kirjoitin siitä että jo yli 100 vuotta vanhoja perusrakenteita olisi syytä tarkastella avoimin, kriittisin mielin pohtien sitä ovatko ne ajan tasalla suhteessa nykynuoriin.
Taistelukentän todellisuus on myös muuttunut sadassa vuodessa. 1918 panssarivaunu on täysi lelu 2018 vuoden panssarivaunuun jne jne jne. Siinä mielessä perinteinen taistelukenttä on paljon karumpi paikka kuin se oli 1918 tai 1944.
Sen puolesta siis tavoitteet sotilaiden koulutuksen osalta ovat pitkälti entisen kaltaisia.

Se, että tavoitteet ovat entisen kaltaisia ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi pitäisi tasaisin väliajoin tarkastella kriittisesti.
Esimerkki urheilusta. Viktor Tihonov ja edeltäjänsä valmensivat NL:n jääkiekkomaajoukkuetta tietyllä tavalla, joka sopi silloiseen aikaan ilmeisen hyvin. Jos tämän päivän Venäjän jääkiekkomaajoukkuetta valmennetaan samalla tavalla - kuten tasaisin väliajoin joku yrittää - on tulos järjestäen ollut lähinnä katastrofi. Eikä se ole kiinni siitä että nykypelaajien fysiikka saati taitotaso olisi huonompi kuin Makarovilla, Larionovilla ja Krutovilla oli. Nykypelaajat vain elävät aivan eri maailmassa kuin edellä mainittu kolmikko tuolloin eli. Kun venäläistä nykypelaajaa valmentaa ja kohtelee oikealla tavalla niin tulosta tulee edelleen.
Peli on kuitenkin edelleen sama, fyysisesti vaativampaa ja vauhdiltaan nopeampaa, mutta silti sama peli.

Aivan sama pätee suomalaiseen nuoreen sotilaskoulutuksessa. Peli on sama, vain vaativampana kuin ennen. Pelaajat sensijaan tulevat eri maailmasta kuin 30-luvulla. Silti meillä edelleen valmennetaan ja kohdellaan heitä kuin 30-luvulla.
Minusta tätä yhtälöä on perusteltu syy tarkastella kriittisesti ja miettiä olisiko syytä muuttaa jotakin - enemmän kuin vain viilata vähän kulmia pyöreämmiksi.
No niin. Pistit todellakin kovan ja myös ajatuksia herättävän tekstin.

Esimerkkisi on ensinnäkin loistava. Tästä voin itsekin jatkaa tehdäkseni ajatustani selvemmäksi.

Olen täysin samaa mieltä koko esimerkistäsi ja sen aiheuttamista johtopäätöksistä. Yhdellä merkittävällä erolla.

Väitän, että jos Tikhonovilla olisi samanlainen valmennustilanne nykyään kuin aikanaan "koneen" aikana, he voittaisivat aivan samoin kaikki kuten silloin aikoinaan. Yksilöt ovat toki kehittyneet, mutta niin ne kehittyivät koneessakin. Monet "koneen" pelaajat menivät NL:n hajoamisen jälkeen NHL:n eivätkä oikein pärjänneet yksilöinä. Toki eroja oli valtavasti, joten ei suoraa vertailua voida tehdä mutta silti. Joukkue voitti silloin ja voittaisi nykyäänkin.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että nykyajattelussa yksilö on korvannut joukkueen yhteiskunnassa 80-luvulta lähtien, vaikka toisaalta kaiken aikaa niin yrityselämässä kuin julkisellakin puolella puhutaan tiimeistä, mutta samaan aikaan korostetaan kaiken aikaa yksilön sankaruutta. Ja täysin ymmärrän sen, että PV:n täytyy tässä mielessä seurata aikaansa.

Mutta argumenttini on, että vaikka seuraa aikaansa, voi myös ainakin yrittää juurruttaa sitä isommassa kuvassa toimivampaa kuviota. joka on siis joukkue ja laajassa mitassa yhteisöllisyys.

Esimerkiksi siirtymällä valikoivaan asevelvollisuuteen PV hakee parhaita yksilöitä. Hieno homma. Mutta seurauksena on toisaalta supistuva reservi, putoava maanpuolustustahto ja yhteiskunnallisen koheesion häviäminen joka on koko maanpuolustuksen ydin loppujen lopuksi.

En tavallaan syytä PV:tä tästä. Poliitikot ovat toki tehneet päätökset. Mutta toisaalta PV:n kaluunat ovat myös sen muutoksen hyväksyneet ja toisaalta muokkaavat koulutusta enemmänkin (nähdäkseni) ilmiöoppimiseen ja yksilökohtaiseen ajatteluun. Joten en voi kaluunoitakaan vapauttaa täysin vastuusta.

Olisi todella mielenkiintoista pitää muutama seminaari aiheesta PV: keisareille ihan aivojen näkökulmasta:).
 

Koulutus 2020 -ohjelma käyttöön

Koulutus 2020 -ohjelma otetaan käyttöön saapumiserällä 1/20 kaikissa joukko-osastoissa.
Ohjelmassa varusmieskoulutus rakentuu erilaisista jaksoista.
Miehistön koulutus jakaantuu neljään kuuden viikon mittaiseen jaksoon: alokasjaksoon, koulutushaarajaksoon, erikoiskoulutusjaksoon ja joukkokoulutusjaksoon.

Koulutus 2020 -ohjelman myötä eniten uudistusta on tulossa peruskoulutuskauden, eli alokasjakson ensimmäisten viikkojen koulutukseen.
Kuusi viikkoa kestävä alokasjakso toteutetaan kurssimuotoisena, mikä mahdollistaa tilojen ja järjestelmien tehokkaan käytön.
Kaksi viikkoa kestävän orientaatiovaiheen jälkeen koulutus muodostuu neljästä kurssista, joiden suoritusjärjestys on vaihdettavissa.
Ennen alokaskausi kesti kahdeksan viikkoa.



Modernit koulutusmenetelmät
  • Simulointi, verkko- ja virtuaalikoulutus tulevat luontevaksi osaksi asevelvollisen koulutusta.
  • Koulutusta muokataan moduulirakenteiseksi - tämä tukee osatavoitteiden täsmentymistä ja koulutuksen tasalaatuisuutta. Siirtymiä ja odotteluita voidaan vähentää.
  • Osaamistavoitteet ohjaavat koulutuksen toteuttamista. Kouluttajan valmentava rooli korostuu. Koulutuksella tuetaan kokonaisvaltaista toimintakykyä, jonka osa-alueina ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen toimintakyky.

Koulutusjärjestelmä
  • Koulutusaikoja tarkastellaan osaamistavoitteista käsin.
  • Koulutusjärjestelmän vaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti - osa-alueina oppimistulokset, ajallinen tehokkuus, kustannustehokkuus, resurssien ja tilojen optimaalinen käyttö.
  • Valmiusjoukkokoulutusta kehitetään.
  • Reservin koulutusjärjestelmää kehitetään. Jatkossa sähköiset asiointipalvelut kattavat myös reserviläisten tarpeet.
  • Vaativaa harjoitustoimintaa tehostetaan. Tavoitetaso säilyy korkealla ja koulutus on aiempaa kokonaisvaltaisempaa.
 

Raivaaja

Kersantti
Ehkä eniten tuossa 2020 hommassa pidän moduuleista jotka ovat kaikkialla samat (yritysmaailmassa termi on kaiketi tuotteistaminen), eli ainakin teoriassa kaikki varusmiehet ovat saaneet saman koulutuksen peruasioista. Ei tarvitse sitä vanhanmallin "noniin uudet alikit, tehkää koulutuskortit lukon irroittamisesta ja kiinnittämisestä, KES käytöstä ja suojeluhälytyksestä" ja laatu on hyvän ja paskan välillä. Nyt yksi raami, jolla kouluttaja vetää (vm tai kaaderi) saadaan tasalaatuisempaa perusasioista.
 

Sarek1

Kenraali
Mielenkiintoista keskustelua täällä. Tilanne tässä ja nyt on kuin Sakarin villapaitapelissä, jossa paidan pukematta jättäminen = hävisit pelin. Hihhihii - kutittaa -vaihtoehto olisi kyllä olemassa, mutta siihen ei nykytilanteessa löydy yhteiskunnallista tahtotilaa eikä taideta saada aikaiseksi poliittista päätöstä (tm). Menisiköhän tämä läpi viranomaispäätöksellä?

Asevelvollisuuden arvostuksen kohentamisen korjausliike tulisi aloittaa mielestäni varhaiskasvatuksesta sekä esi- ja perusopetuksesta. Se on kuulkaa niin, että nuorna se vitsa on väännettävä. Samaan hengenvetoon totean, että asennekasvatuksen suuntaaminen isänmaan puolustamista arvostavaksi ja ruumiillisen kulttuurin edistäminen ovat se juttu, jolla murheen alhosta päästään pois. (Huom. muissa ketjuissa esille nostamani ”koulukommando” liikuntalajina on suunniteltu nimenomaan tätä tavoitetta tukevaksi.) Menetelmä ottaa aikansa ennen kuin tuloksia saadaan, mutta kyseessä ovat pitkäaikaisemmat ja laajamittaisemmat tavoitteet kuin tämän hetken tarkastelussa ja passiivisessa tilanteen seuraamisessa.

OPS olisi jo hahmoteltuna melko pitkälle korvien välissä, se yhteiskunnan edushenkilöiden poliittinen päätös ja tahto asioiden korjaamiseksi vain puuttuvat.

Itse koulutuksen sisältöä sekä koulutusmenetelmiä on syytä kehittää, jotta koulutettavien kykyä oppia voidaan hyödyntää täysipainoisesti.
 

Helikopteri

Kersantti
No, jätetään tämä ja palataan asepalveluksen uudistamiseen.
Minä en tiedä miten sen voisi (nopeasti) muuttaa toisenlaiseksi. Tilannehan on se sama mikä se on aina ollut: vanhat ihmiset päättävät, he uskovat tai ainakin uskottelevat itselleen tietävänsä mikä on nuorille parasta ja samoin uskottelevat itselleen etteivät nuoret ymmärrä mistään mitään. Onhan siinä osa tietysti tottakin, mutta kyllä nuoretkin jotakin ymmärtävät kuitenkin.
Ikuisuuskysymys kaikkialla missä vain ihmiset toimivat.
Olisi kyllä todella mielenkiintoista lukea, jos hiukan voisit avata omia näkemyksiäsi siitä, miten asevelvollisuutta pitäisi muokata nykyajan individualistisiin nuoriin paremmin uppoavaksi.

Eräs mielessäni käynyt esimerkki:
Huutamalla ja simputtamalla kouluttaminen ei enää ole onneksi tätä päivää. Seurauksena olisi lähinnä nykynuorien motivaation nopea tippuminen ja tukku tarpeettomia keskeytyksiä.

Toisaalta, kun huomioi syyn sille, miksi se alunperin on sotilasperinteessä säilynyt, niin homma on kinkkisempi. Se varsinainen yleensä ymmärtämättä jäänyt syyhän on ollut totuttaa koulutettavia toisen ihmisen väkivaltaisen käytöksen kohtaamiseen ja näin on saatu vähennettyä taistelukentällä tulevia henkisiä tappioita ja lamaannusta.

Reality Based Self Defence -lajeissahan tuohon pyritään roolileikkimäisillä skenaarioharjoitteilla, jossa maalimiehet ja koulutettavat eläytyvät hyvinkin vahvasti harjoitteisiin.

Olen myös kuullut että joidenkin erikoishessujen koulutuksessa on käytetty koiria, koulutettavien huputuksia, valeteloituksia yms kikkoja.

Miten tuo tavoite nykyään saavutetaan varusmiespalveluksessa vai saavutetaanko sitä? Miten se olisi mahdollista saavuttaa?
 

Raivaaja

Kersantti
Väkivaltaan totuttauminen hoidetaan kamppailukoulutuksella, case-tilanteilla ja mahdollisimman todenmukaisilla harjotteilla. Ei sulkeisilla suksivajan katolla tai poistuttamalla kuralätäköihin.

Ps. On todella kuumottavaa olla maalimies kun tietää että käytössä on koira vastapuolella
 
Viimeksi muokattu:

Umkhonto

Kenraali
Olisi kyllä todella mielenkiintoista lukea, jos hiukan voisit avata omia näkemyksiäsi siitä, miten asevelvollisuutta pitäisi muokata nykyajan individualistisiin nuoriin paremmin uppoavaksi.

Eräs mielessäni käynyt esimerkki:
Huutamalla ja simputtamalla kouluttaminen ei enää ole onneksi tätä päivää. Seurauksena olisi lähinnä nykynuorien motivaation nopea tippuminen ja tukku tarpeettomia keskeytyksiä.
Ei ehkä simputtamalla, mutta se tv-sarjan naisvarushenkilöiden Anne taisi jossakn jaksossa tuumata, että paremmin menee perille kun kouluttaja käyttää vähän ääntä palautetta antaessaan. Näin minäkin asian muistan omalta kohdaltani. Me olimme myös vääpelin mukaan siihen asti surkein ja rötvin RUK:n kurssi, mutta niin vaan porskutettiin kurssista läpi ja osa jopa kiitettävin arvosanoin. Eli ei ehkä pelkän suffelin voimalla kannata aina yrittää...
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Muutosvastarintaa.

Joka toinen suomalainen säilyttäisi asevelvollisuuden nykymuodossaan siten, että se koskee vain miehiä.

Helsingin Sanomien teettämässä kyselyssä tiedusteltiin, miten asevelvollisuutta tulisi kehittää tulevaisuudessa. Vastaajista 48 prosenttia katsoi, että asevelvollisuuden tulisi säilyä entisellään siten, että se koskee pakollisena vain miehiä. Neljäsosa suomalaisista laajentaisi puolestaan asevelvollisuutta niin, että se koskisi jatkossa yhtä lailla miehiä ja naisia. Muita vaihtoehtoja kannatti harvempi vastaaja. Vastaajista 12 prosenttia tukisi ratkaisua, jossa nykymuotoisen asevelvollisuuden tilalla olisi jonkinlainen muu molempia sukupuolia yhtäläisesti koskeva ratkaisu, kuten kansalaispalvelus. Vähiten kannatusta sai vaihtoehto, jossa Suomi luopuisi nykymuotoisesta asevelvollisuudesta ja kehittäisi ammattiarmeijaan tukeutuvan järjestelmän. Vain seitsemän prosenttia suomalaisista kannattaa kyselyn mukaan tällaista vaihtoehtoa.

Suurimpien puolueiden keskuudessa niin kokoomuksen, SDP:n, perussuomalaisten kuin keskustankin kannattajissa yli puolet vastaajista puolustaa nykymuotoista vain miehille pakollista asevelvollisuutta. Vasemmistoliitossa ja vihreissä harvempi jakoi tämän käsityksen. Näissä puolueissa suosittu vaihtoehto on myös jonkinlaiseen kansalaispalvelukseen siirtyminen. Vihreissä tämä vaihtoehto on kaikkein suosituin vaihtoehto asevelvollisuuden kehittämiseksi. Sitä kannattaa 34 prosenttia vastaajista. Myös naisia ja miehiä yhtäläisesti koskeva asevelvollisuus ja ammattiarmeija saivat vasemmistoliiton ja vihreiden keskuudessa enemmän kannatusta kuin muissa puolueissa.
https://www.verkkouutiset.fi/hs-puolelle-kansasta-kelpaa-nykymuotoinen-asevelvollisuus/
 

Helikopteri

Kersantti
Väkivaltaan totuttauminen hoidetaan kamppailukoulutuksella, case-tilanteilla ja mahdollisimman todenmukaisilla harjotteilla. Ei sulkeisilla suksivajan katolla tai poistuttamalla kuralätäköihin.

Ps. On todella kuumottavaa olla maalimies kun tietää että käytössä on koira vastapuolella
Kuulostaa todella hyvältä, jos vm-pystytään upottamaan tarpeeksi noita elementtejä.

Sellainenkin kulma tuossa huutamismetodissa on, että se aiheuttaa paljon tarpeetonta jatkuvaa stressiä koulutettaville.

Tietysti koko homman idea on treenata myös henkistä kanttia ja opettaa toimimaan henkisen stressin alla, mutta tarpeeton ja jatkuva henkinen stressi on pois samasta palautumiskapasiteetista, jolla palaudutaan muustakin koulutuksesta.

Lopputuloksena koulutettaville joudutaan vetämään löysempää muuta koulutusta, jos koulutuksessa on jatkuva simputtava ote.
 

Justin Case

Kapteeni
Lahjoittaja
Neiti Case täyttää paraikaa pöydän ääressä lappuja,hakee vapaaehtoisena palvelukseen..
 

Lähes 10 000 uutta alokasta Maavoimiin - uudistettu koulutus käynnistyy kaikissa joukko-osastoissa

Kaikki Maavoimien 8 joukko-osastoa ovat mukana laajassa kokeilussa, jossa kehitetään asevelvollisten koulutuksen rakennetta, sisältöjä ja menetelmiä.
Kokeilu on osa Koulutus 2020 -ohjelmaa, joka on Puolustusvoimien koulutusalan tämän vuosikymmenen merkittävin uudistushanke.
Ohjelmalla monipuolistetaan koulutusta ja tehostetaan ajankäyttöä.


– Koulutus 2020 -ohjelma päivittää Maavoimien varusmieskoulutuksen vastaamaan nykynuorison kykyyn oppia ja hyödyntää oppimisessa laajasti erilaisia oppimismenetelmiä,

kertoo tutkija Jarkko Kosonen Maavoimien esikunnasta.

Koulutuksessa hyödynnetään aiempaa paremmin teknologiaa, kuten simulaattoreita ja verkko-oppimismenetelmiä.
Niiden avulla opiskeltaviin asioihin pystytään tutustumaan etukäteen ennen maastoharjoitusta.

Näin saamme enemmän aikaa harjoitteluun maastossa, Kosonen lisää.

Jokainen alokas aloittaa palveluksensa kuuden viikon pituisella alokasjaksolla sekä tätä seuraavalla 6 viikon koulutushaarajaksolla.
12 palvelusviikon jälkeen koulutus eriytyy johtajakoulutukseen tai miehistön erikoiskoulutukseen.
Palveluksen loppupuolella sekä johtajat että miehistö harjoittelevat yhdessä sodan ajan kokoonpanossaan joukkokoulutusjaksolla, joka kestää 6 viikkoa.

1578049351599.png


Varusmiespalvelus muodostuu jaksoista, kursseista ja harjoitteista.

Uudistus parantaa koulutuksen tavoitteellisuutta ja nousujohteisuutta.


Varusmieskoulutuksen jaksot muodostuvat jatkossa kursseista, joille on määritelty yhteiset tavoitteet ja sisällöt.
Kursseilla koulutettavat asiat muodostavat kokonaisuuksia, joita käsitellään kurssiviikon aikana erilaisia opetus- ja oppimismenetelmiä hyödyntäen.

– Koulutuksen kurssimuotoisuudesta on saatu hyviä kokemuksia ja myönteistä palautetta joukko-osastoilta.
Kurssimuotoisuus on parantanut koulutuksen tavoitteellisuutta.
Kurssit ovat helposti käsiteltäviä kokonaisuuksia koulutettaville ja kouluttajille.
Valtakunnallisesti tuotetut yhteiset oppimateriaalit ovat keventäneet kouluttajien työkuormaa kurssiviikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa, toteaa tutkija Jarkko Kosonen

Esimerkki siitä, miltä alokasjaksoon kuuluva Suojautuminen-kurssin viikko-ohjelma näyttää. Koulutus on tehokasta maanantaista perjantaihin.

1578049445213.png

Varusmieskoulutus muodostuu koulutusjaksoista, kursseista ja harjoitteista
  • Koulutusjakson (alokasjakso, koulutushaarajakso, erikoiskoulutusjakso, joukkokoulutusjakso) kesto 6 viikkoa. Johtajakoulutusjakson kesto on aliupseerikurssilla 12 viikkoa ja reserviupseerikurssilla 16 viikkoa
  • Kurssin kesto 1–4 kalenteriviikkoa
  • Harjoitteen kesto 2–8 tuntia
Nykyaikaiset koulutus- ja oppimismenetelmät tehostavat koulutusta

Varusmiehet käyttävät Puolustusvoimien Moodle-oppimisympäristöä oppimisen tukena.
Moodlen kautta varusmiehet saavat käyttöönsä koulutusmateriaalia omatoimiseen opiskeluun, asioiden kertaamiseen ja osaamisensa testaamiseen.

Kurssiviikkoihin ja harjoitteisiin orientoidutaan joko itsenäisesti tai varusmiesryhmässä.
Orientoituminen ja omatoiminen opiskelu voivat olla lyhyiden opetusvideoiden katsomista, aiheeseen perehtymistä sotilaan käsikirjan avulla tai johdettua ryhmäkeskustelua aamuisin järjestettävissä tietoiskuissa.
Asioihin ennalta perehtyminen tehostaa koulutusta ja siihen käytettävissä olevaa aikaa.
Kouluttajan johdolla päästään koulutettaviin asioihin aiempaa syvemmälle ja niitä ehditään harjoittelemaan ja toistaa entistä enemmän.

Varusmiesten oppimisympäristöjä kehitetään entistä monipuolisemmiksi.
Vuoden 2020 alusta jokaisessa varusmiestuvassa on käytössä välineet, joilla varusmiehet voivat opiskella verkko-oppimisympäristöissä.
Simulaattoriavusteiset harjoitukset ja oppimisympäristöt mahdollistavat yksittäisen taistelijan ja sotilasjoukon monipuolisen koulutuksen erilaisiin taitoihin ja tilanteisiin.


Toimintakykykoulutus jatkuu reserviin asti


Sotilaan toimintakyvyn kokonaisvaltainen kehittäminen aloitetaan alokasjakson ensimmäisellä viikolla, ja se jatkuu koko palveluksen ajan.
Koulutuksen tavoitteena on, että asevelvollinen ylläpitää ja kehittää omaa toimintakykyään palveluksen jälkeen koko reservissä olon ajan.
Varusmieskoulutuksessa otetaan käyttöön valtakunnallinen toimintakykykoulutus.
Koulutus jakautuu taistelijan mieli- ja taistelijan keho -ohjelmiin.

Taistelijan keho -ohjelmassa kehitetään varusmiesten fyysistä kuntoa nousujohteisesti sekä koulutetaan varusmiehille keinoja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi (esim. lepo, ravinto, palautuminen, peruskunto, kestävyysvoima).
Taistelijan mieli -koulutus auttaa varusmiestä oman motivaationsa ymmärtämisessä ja vahvistamisessa, itseluottamuksen kehittämisessä sekä opettaa työkaluja stressaavista tilanteista selviämiseksi ja toimintakyvyn palauttamiseksi.
 

Sardaukar

Greatest Leader
Lahjoittaja
Vaikuttaa hyvinkin fiksulta tuo ohjelma.
 

adam7

Respected Leader

Lähes 10 000 uutta alokasta Maavoimiin - uudistettu koulutus käynnistyy kaikissa joukko-osastoissa

Kaikki Maavoimien 8 joukko-osastoa ovat mukana laajassa kokeilussa, jossa kehitetään asevelvollisten koulutuksen rakennetta, sisältöjä ja menetelmiä.
Kokeilu on osa Koulutus 2020 -ohjelmaa, joka on Puolustusvoimien koulutusalan tämän vuosikymmenen merkittävin uudistushanke.
Ohjelmalla monipuolistetaan koulutusta ja tehostetaan ajankäyttöä.


– Koulutus 2020 -ohjelma päivittää Maavoimien varusmieskoulutuksen vastaamaan nykynuorison kykyyn oppia ja hyödyntää oppimisessa laajasti erilaisia oppimismenetelmiä,

kertoo tutkija Jarkko Kosonen Maavoimien esikunnasta.

Koulutuksessa hyödynnetään aiempaa paremmin teknologiaa, kuten simulaattoreita ja verkko-oppimismenetelmiä.
Niiden avulla opiskeltaviin asioihin pystytään tutustumaan etukäteen ennen maastoharjoitusta.

Näin saamme enemmän aikaa harjoitteluun maastossa, Kosonen lisää.

Jokainen alokas aloittaa palveluksensa kuuden viikon pituisella alokasjaksolla sekä tätä seuraavalla 6 viikon koulutushaarajaksolla.
12 palvelusviikon jälkeen koulutus eriytyy johtajakoulutukseen tai miehistön erikoiskoulutukseen.
Palveluksen loppupuolella sekä johtajat että miehistö harjoittelevat yhdessä sodan ajan kokoonpanossaan joukkokoulutusjaksolla, joka kestää 6 viikkoa.

View attachment 36034


Varusmiespalvelus muodostuu jaksoista, kursseista ja harjoitteista.

Uudistus parantaa koulutuksen tavoitteellisuutta ja nousujohteisuutta.


Varusmieskoulutuksen jaksot muodostuvat jatkossa kursseista, joille on määritelty yhteiset tavoitteet ja sisällöt.
Kursseilla koulutettavat asiat muodostavat kokonaisuuksia, joita käsitellään kurssiviikon aikana erilaisia opetus- ja oppimismenetelmiä hyödyntäen.

– Koulutuksen kurssimuotoisuudesta on saatu hyviä kokemuksia ja myönteistä palautetta joukko-osastoilta.
Kurssimuotoisuus on parantanut koulutuksen tavoitteellisuutta.
Kurssit ovat helposti käsiteltäviä kokonaisuuksia koulutettaville ja kouluttajille.
Valtakunnallisesti tuotetut yhteiset oppimateriaalit ovat keventäneet kouluttajien työkuormaa kurssiviikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa, toteaa tutkija Jarkko Kosonen

Esimerkki siitä, miltä alokasjaksoon kuuluva Suojautuminen-kurssin viikko-ohjelma näyttää. Koulutus on tehokasta maanantaista perjantaihin.

View attachment 36035

Varusmieskoulutus muodostuu koulutusjaksoista, kursseista ja harjoitteista
  • Koulutusjakson (alokasjakso, koulutushaarajakso, erikoiskoulutusjakso, joukkokoulutusjakso) kesto 6 viikkoa. Johtajakoulutusjakson kesto on aliupseerikurssilla 12 viikkoa ja reserviupseerikurssilla 16 viikkoa
  • Kurssin kesto 1–4 kalenteriviikkoa
  • Harjoitteen kesto 2–8 tuntia
Nykyaikaiset koulutus- ja oppimismenetelmät tehostavat koulutusta

Varusmiehet käyttävät Puolustusvoimien Moodle-oppimisympäristöä oppimisen tukena.
Moodlen kautta varusmiehet saavat käyttöönsä koulutusmateriaalia omatoimiseen opiskeluun, asioiden kertaamiseen ja osaamisensa testaamiseen.

Kurssiviikkoihin ja harjoitteisiin orientoidutaan joko itsenäisesti tai varusmiesryhmässä.
Orientoituminen ja omatoiminen opiskelu voivat olla lyhyiden opetusvideoiden katsomista, aiheeseen perehtymistä sotilaan käsikirjan avulla tai johdettua ryhmäkeskustelua aamuisin järjestettävissä tietoiskuissa.
Asioihin ennalta perehtyminen tehostaa koulutusta ja siihen käytettävissä olevaa aikaa.
Kouluttajan johdolla päästään koulutettaviin asioihin aiempaa syvemmälle ja niitä ehditään harjoittelemaan ja toistaa entistä enemmän.

Varusmiesten oppimisympäristöjä kehitetään entistä monipuolisemmiksi.
Vuoden 2020 alusta jokaisessa varusmiestuvassa on käytössä välineet, joilla varusmiehet voivat opiskella verkko-oppimisympäristöissä.
Simulaattoriavusteiset harjoitukset ja oppimisympäristöt mahdollistavat yksittäisen taistelijan ja sotilasjoukon monipuolisen koulutuksen erilaisiin taitoihin ja tilanteisiin.


Toimintakykykoulutus jatkuu reserviin asti

Sotilaan toimintakyvyn kokonaisvaltainen kehittäminen aloitetaan alokasjakson ensimmäisellä viikolla, ja se jatkuu koko palveluksen ajan.
Koulutuksen tavoitteena on, että asevelvollinen ylläpitää ja kehittää omaa toimintakykyään palveluksen jälkeen koko reservissä olon ajan.
Varusmieskoulutuksessa otetaan käyttöön valtakunnallinen toimintakykykoulutus.
Koulutus jakautuu taistelijan mieli- ja taistelijan keho -ohjelmiin.

Taistelijan keho -ohjelmassa kehitetään varusmiesten fyysistä kuntoa nousujohteisesti sekä koulutetaan varusmiehille keinoja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi (esim. lepo, ravinto, palautuminen, peruskunto, kestävyysvoima).
Taistelijan mieli -koulutus auttaa varusmiestä oman motivaationsa ymmärtämisessä ja vahvistamisessa, itseluottamuksen kehittämisessä sekä opettaa työkaluja stressaavista tilanteista selviämiseksi ja toimintakyvyn palauttamiseksi.
Eli onko tuossa nyt niin, että Aukkiin lähdetään 12 viikon jälkeen, ei 8:n kuten aiemmin?

Jos niin, niin menijät ilmeisesti valitaan noin 10 viikon kohdalla eikä noin 6:n kuten aiemmin?
 

Sardaukar

Greatest Leader
Lahjoittaja
Eli onko tuossa nyt niin, että Aukkiin lähdetään 12 viikon jälkeen, ei 8:n kuten aiemmin?

Jos niin, niin menijät ilmeisesti valitaan noin 10 viikon kohdalla eikä noin 6:n kuten aiemmin?
Ilmeisesti ja ehken hyvä niin. On melkein kuukausi aikaa katsella millainen heppu on kyseessä.
 

adam7

Respected Leader
Ilmeisesti ja ehken hyvä niin. On melkein kuukausi aikaa katsella millainen heppu on kyseessä.
Melkein kaksi?

Ruotsissa on ollut erilainen tapa valita johtajat. Paikallisissa kutsunnoissa (mönstring), tai oikeastaan syyneissä, koska ne ovat meidän kutsuntoja kattavammat ja niihin kuuluu myös palikkatestit, fyysiset testit ja noin tunnin keskustelu psykologin kanssa valittiin jo suunniteltu koulutus. Eli joillekin määritettiin ohtajakoulutus jo tässä vaiheessa. Aiemmin nämä sitten astuivat palvelukseen aiemmin, ja kaikki ryhmän- ja joukkueenjohtajat olivat aloikkaina samaan aikaan ja miehistö astui sitten riviin myöhemmin.

En pidä tuota systeemiä parempana, koska kukaan psykologi ei ole niin hyvä että saa selville käyttäytymiset testeillä ja keskustelulla.

Kun siirtyivät vapaaehoiseen palvelukseen, ryhmät pienenivät, ja eivät enää tuottaneet joukkoja, vaan taistelijoita, ja saman palvelukseenastumiserän sisältä valittiin ryhmää johtamaan harjoittelevat. Tosin silloin ei ole varsinaista ryhmänjohtajakoulutusta, vaan oppivat muun tyhmän ohessa miten toimia. Tässä vaiheessa lienevät edelleen. Asevelvollisuushan on siellä edelleen käytännössä vapaaehtoista ja pääset siitä
- tekemällä mönstringiä edeltävän pakollisen netissä tehtävän minipalikkatestin huonosti
- tekemällä mönstringtestit tai psykologin haastattelun tahallisesti niin että sinut suljetaan pois

Kun nostavat koulutusmääriä niin jossain vaiheessa saattaa tulla vastaan että enää ei vain vapaaehtoisesti mennä palvelukseen. Nyt korkein suunniteltu vuosittainen luku jonka olen nähnyt on 8 000 jokka pitääisi vielä saada täytettyä koulutus, varsinkin kun on molemmat sukupuolet valittavana.

Norjassahan kouluttavat noin 6 000 ja valittavana on myös molemmat sukupuolet, eivätkä kaikki halukkaat pääse koulutukseen. Väkiluku on puolet Ruotsin väkiluvusta, mutta mentaliteetti on myös erilainen.

-----

Kykkä tuo tehtävässä tarkkailu taitaa tunnin keskustelun voittaa.
 

Sardaukar

Greatest Leader
Lahjoittaja
Melkein kaksi?

Ruotsissa on ollut erilainen tapa valita johtajat. Paikallisissa kutsunnoissa (mönstring), tai oikeastaan syyneissä, koska ne ovat meidän kutsuntoja kattavammat ja niihin kuuluu myös palikkatestit, fyysiset testit ja noin tunnin keskustelu psykologin kanssa valittiin jo suunniteltu koulutus. Eli joillekin määritettiin ohtajakoulutus jo tässä vaiheessa. Aiemmin nämä sitten astuivat palvelukseen aiemmin, ja kaikki ryhmän- ja joukkueenjohtajat olivat aloikkaina samaan aikaan ja miehistö astui sitten riviin myöhemmin.

En pidä tuota systeemiä parempana, koska kukaan psykologi ei ole niin hyvä että saa selville käyttäytymiset testeillä ja keskustelulla.

Kun siirtyivät vapaaehoiseen palvelukseen, ryhmät pienenivät, ja eivät enää tuottaneet joukkoja, vaan taistelijoita, ja saman palvelukseenastumiserän sisältä valittiin ryhmää johtamaan harjoittelevat. Tosin silloin ei ole varsinaista ryhmänjohtajakoulutusta, vaan oppivat muun tyhmän ohessa miten toimia. Tässä vaiheessa lienevät edelleen. Asevelvollisuushan on siellä edelleen käytännössä vapaaehtoista ja pääset siitä
- tekemällä mönstringiä edeltävän pakollisen netissä tehtävän minipalikkatestin huonosti
- tekemällä mönstringtestit tai psykologin haastattelun tahallisesti niin että sinut suljetaan pois

Kun nostavat koulutusmääriä niin jossain vaiheessa saattaa tulla vastaan että enää ei vain vapaaehtoisesti mennä palvelukseen. Nyt korkein suunniteltu vuosittainen luku jonka olen nähnyt on 8 000 jokka pitääisi vielä saada täytettyä koulutus, varsinkin kun on molemmat sukupuolet valittavana.

Norjassahan kouluttavat noin 6 000 ja valittavana on myös molemmat sukupuolet, eivätkä kaikki halukkaat pääse koulutukseen. Väkiluku on puolet Ruotsin väkiluvusta, mutta mentaliteetti on myös erilainen.

-----

Kykkä tuo tehtävässä tarkkailu taitaa tunnin keskustelun voittaa.
Piti sanoa että miltei kuukausi lisää. 8vk ->12vk

Samoin Suomessa kutsunnoissa tehtävä esitarkistus helpottaa.
 

Pihatonttu

Ylipäällikkö
1. ...miten asevelvollisuutta pitäisi muokata nykyajan individualistisiin nuoriin paremmin uppoavaksi.

2. ...totuttaa koulutettavia toisen ihmisen väkivaltaisen käytöksen kohtaamiseen ja näin on saatu vähennettyä taistelukentällä tulevia henkisiä tappioita ja lamaannusta.
1. Ensimmäinen kysymys on suunnilleen maailman helpoin kysymys.

Vastaus siihen jakautuu muutamaan osioon ja jokainen vastauksen osuus on itsestäänselvyys. Ongelmaksi tulee tietenkin se, että jos ihmiset, jotka eivät itse keksi edes näin itsestäänselvää asiaa, koittavat suunnitella ja toteuttaa sen, niin he hukkaavat prosessissa muutaman vuoden ja miljoonan asioihin jotka joku muu poissulkisi jo ennen aloittamista.

Toisen maailmansodan kieppeillä inttiin menevä nuoriso tiesi keitä he ovat ja aika suuressa määrin omat tulevaisuusskenaarionsa. Malli ja vaihtoehdot tulivat annettuina ja edellisiltä sukupolvilta sekä kulttuurilta. Sen vuoksi identiteettiityöllä ja siihen liittyvillä esteillä ja tarpeilla ei ollut maanpuolustuskoulutuksen yhteydessä merkitystä.

Toinen merkittävä ero menneeseen on vastuun ottamisen tottumus. Silloin lapset ottivat usein enemmän vastuuta itsestään ja muista kuin nykyisin moni kolmekymppinen.

Noin 70-luvulta lähtien tässä tapahtui muutosta - ensin harvojen yksilöiden mutta myöhemmin koko ikäluokkien suhteen. Identiteettityön ajanjakso pidentyi - lopulta järjettömyyksiin asti.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sotilaskoulutuksessa tarvitaan perusteluja sekä sille, että miksi asiat tehdään niin kuin ne tehdään että sille että miksi, kuinka ja missä määrin nuori ihminen voi samaistua niihin tehtäviin ja vastuisiin joita hänen pitäisi oppia hoitamaan.

Eli: Tehtäviiin ja niiden tekijöihin kohdistuvien samaistumismahdollisuuksien synnyttäminen, samaistumismahdollisuuksien ruokkiminen, vaihtoehtoisten positiivisten samaistumismahdollisuuksien salliminen ja näihin ja vastuisiin liittyen se, että koulutettava tietää koko ajan miksi häneltä vaaditaan jotain, miksi pitää oppia jotain ja mikä merkitys milläkin asialla on.

Toinen osa:

Koulutusmenetelmien ajanmukaisuus, tehokkuus, palkitsevuus ja se, että niin koulutus kuin koulutusympäristötkin ovat sekä ajan- että tehtävänmukaisia.

Pistetään joka jutun parhaat kouluttajat + Combat Camera -tiimi tekemään mahdollisimman hyvät ja tiiviit koulutusvideot asiasta. Aseet, ammukset, vaatteet ja varusteet, turvallisuus, ravinto, ulkona liikkuminen, pukeutuminen, liikunta... ihan kaikki. Sitten jokaiselle koulutettavalle mahdollisuus käydä vaikka kännykkänsä ja kuulokkeiden kanssa läpi kaikki materiaali jo ennen lähiopetustilanteita - mieluiten jo ennen inttiin tulemista. Kertaus on opintojen äiti ja monimuoto-opetus tarjoaa moninkertaisen mahdollisuuden kertaamiseen ja sitä kautta oppimiseen - sikapaljon lähiopetusta halvemmalla. Ja näin kaikesta odotus- ja lepoajasta tulee potentiaalista oppimisaikaa.

2. Siedätyshoitoa mutta niin että koulutettava tietää että kyse on siedätyshoidosta.

Vaatii oikeastaan sen, että siedättäminen aloitetaan ihan alussa ja kerrotaan myös ihan alussa - ja moneen kertaan - että kyse on siedättämisestä ja sietokyvyn asteittaisesta nostamisesta.
 
Top